Perussääntönä kannattaa pitää, että kaikki erikoismerkit pitää koodata HTML-dokumenteissa. Nykyään selaimet ymmärtävät aika hyvin skandimerkkejä, joten niiden koodaaminen ei ole välttämätöntä.
| Merkki | Koodi |
|---|---|
< |
< |
> |
> |
& |
& |
Perussääntönä kannattaa pitää, ettei käytä erikoismerkkejä URLeissa. Jos niitä on kuitenkin pakko käyttää, niin merkit on koodattava merkkiä vastaavalla heksadesimaaliluvulla.
| Merkki | Koodi |
|---|---|
| Välilyönti | %20 |
| ä | %E4 |
| ö | %F6 |
| å | %E5 |
| Ö | %D6 |
| Ä | %C4 |
| Å | %C5 |
Seuraavassa tarkastellaan CSS-tyylilomakkeiden käyttöä ja niiden perusominaisuuksia Cascading Style Sheets, level 1 (CSS1)-suosituksen mukaisesti
Perusperiaate on muuttaa olemassaolevien HTML-elementtien ominaisuuksia.
tyylinimi {
ominaisuus: arvo;
}
body {
color: black;
background-color: white;
}
HTML-dokumentin otsikkotietoihin seuraava määritys:
<link href="tyylit.css" rel="stylesheet" type="text/css" />
Erilliseen tyylitiedostoon (tyylit.css) seuraava määritys:
h1 {
color:red;
text-align: center;
}
Tyylien avulla voidaan määritellä asiayhteyden mukaan käyttäytyviä tyylejä. Eräs tällainen esimerkki on p-elementin sisällä oleva strong-elementti.
p-elementin sisällä oleva strong-elementti muotoillaan seuraavan säännön mukaisesti:
p strong {
background-color: white;
color: red;
}
Esimerkki asiayhteyden mukaan määräytyvästä tyylistä.
Aliluokat täytyy aina liittää rakenteellisesti oikeaan elementtiin.
Seuraavassa esimerkki class-attribuutin käytöstä
<p>Normaalitekstiä kappaleellinen</p> <p class="varoitus">varoitus </p>
Esimerkki aliluokan lisäämisestä tyylitiedostoon.
p {
background-color: white;
color: green;
text-align: center;
}
p.varoitus {
background-color: white;
color: red;
}
Edellisen aliluokan yleistys, jota voidaan käyttää kaikkien elementtien yhteydessä.
.varoitus {
background-color: white;
color: red;
}
Esimerkki tyylin aliluokan käytöstä .
Näennäisluokat ovat tyylien erikoistapauksia, jolla saadaan esimerkiksi linkille tapauskohtainen käyttäytyminen sen mukaan onko linkki vierailtu vai ei.
a:link { /* vierailematon linkki */
color: blue;
background-color: transparent;
}
a:visited { /* vierailtu linkki */
color: purple;
background-color: transparent;
}
a:active { /* aktiivinen linkki */
color: red;
background-color: transparent;
}
a:hover { /* kohdistettu linkki */
color: blue;
background-color: gray;
}
Esimerkki näennäisluokkien käytöstä.
Pituudet ja korkeudet kannattaa aina ilmaista suhteellisesti prosentteina tai em-yksikköinä.
em suhteutetaan aina oletusfontin kokoon. px (pikseli) yksikköä
voi käyttää reunusten ja marginaalien määrittelyssä mutta ei kirjasin koon määrittämiseen.
p {
font-size: 120%;
}
h1 {
margin-top: 1em;
}
h2 {
border: 1px solid black;
}
Kommentointi onnistuu c-kielestä tutulla tavalla:
strong { /* Korostamiseen käytettävä tyyli */
background-color: white;
color: red;
}
Värien määrittämisessä on käytössä useita tapoja. Helpoin tapa on käyttää prosentteja:
p {
background-color: rgb(100%, 100%, 100%) /* valkoinen */
}
Linkkejä värien määrittämisestä:
Tarkemmin CSS:n eri ominaisuuksia voi lukea Tietoverkot työvälineenä -kurssin monisteesta ja luentosivuilta.
| Bittejä | 2^ | Värien määrä |
|---|---|---|
| 1 | 2^1 | 2 |
| 2 | 2^2 | 4 |
| 4 | 2^4 | 16 |
| 8 | 2^8 | 256 |
| 15 | 2^15 | 32768 |
| 16 | 2^16 | 65536 |
| 24 | 2^24 | 16 miljoonaa |
Kuvatiedoston kokoon vaikuttavat seuraavat asiat:
Kuvia laitettaessa WWW-sivuille kannattaa muistaa seuraavat asiat:
Seuraavassa muutamia vinkkejä kuvien käyttämiseen.
Yllämainittujen graafisella käyttöliittymällä varustettujen ohjelmien lisäksi voi käyttää myös komentoriviliittymällä toimivaa ImageMagick-ohjelmistoa, joka on täysin ilmainen ja löytyy useimmille eri käyttöjärjestelmille. Jukka Korpela on kirjoittanut pikaohjeen ImageMagickin asentamisesta Windowsiin. ImageMagic löytyy valmiiksi asennettuna atk-keskuksen st-sarjan (silmu, itu, verso) linux-koneista ja www-palvelimesta.