Luento 7 - Komentorivityöskentely - UNIX/DOS

• tietokone0702.mp3 3.4M
• tietokone0703.mp3 3.4M
• tietokone0704.mp3 3.6M
• tietokone0705.mp3 3.6M
• tietokone0706.mp3 3.2M
• tietokone0707.mp3 2.7M

Jyväskylän yliopistossa opiskelijat saavat tunnuksen UNIX/LINUX-palvelimelle. Yleinen periaate palvelimen toiminnassa on seuraava:

• Palvelin tarjoaa palveluja (esim. WWW-palvelu tai SSH-palvelu)
• Palveluja voidaan käyttää asiakasohjelmalla (esim. WWW-selain tai SSH-ohjelma).

Miksi merkkipohjainen järjestelmä?

• Merkkipohjaisessa ympäristössä työskentely on usein tehokkaampaa kuin hiirellä napsauttelu.
• Käteviä ja tehokkaita merkkipohjaisia ohjelmia on edelleen olemassa (esim. pakkaus, tiedostojensiirto jne.).
• Aina ei voi valita, koska joidenkin toimenpiteiden tekeminen vaatii merkkipohjaisten ohjelmien käyttöä. (Esim. koneen "säätäminen")

Yhteydenotto palvelinkoneeseen

• Yhteys pääteyhteys otetaan Secure Shell Client -ohjelmalla (Start | Programs | SSH Secure Shell) tai muulla yhteyden salaavalla ohjelmalla.
• Ei saa käyttää suojaamatonta yhteyttä, kuten TELNET!
• Host Name: silmu.cc.jyu.fi (muita vaihtoehtoja itu, verso, oras, tukki tai kanto)
• User Name: käyttäjätunnus (eli sähköpostitunnuksen alkuosa esim. peheinon)

Tarkempia tietoja ATK-keskuksen koneista ja niiden välisistä eroista löytyy seuraavasta osoitteesta:

• Tietoja ATK-keskuksen UNIX-koneista (http://www.cc.jyu.fi/atk/unixtuki/linux/)
• Atk-keskuksen FAQ (http://www.atk.jyu.fi/DB/cgi/?FAQ)

Mikä on UNIX?

• UNIX on käyttöjärjestelmä (vrt. Windows). Erilaisia versioita UNIXista ovat muun muassa seuraavat (vrt. Windows 95/98/NT/2000):
  • Linux (eri versioita mm. RedHat, Debian, Mandrake jne.)
  • NetBSD
  • HP-UX
  • Solaris
• UNIX on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä. Samaa konetta ja siinä olevia ohjelmistoja voi siis samanaikaisesti käyttää monet eri henkilöt.
• UNIXia voi käyttää joko merkkipohjaisena (vrt. DOS) tai Windowsia vastaavan graafisen käyttöliittymän kautta (X-windows).

Merkkipohjaisessa järjestelmässä työskentely

• Kirjaudutaan sisään omilla tunnuksilla ja luetaan alkutekstit.
• Työskentely tapahtuu pelkän näppäimistön avulla, joten hiirtä ei voi käyttää juuri ollenkaan.
• Käyttöjärjestelmälle syötetään komentoja komentoriville. (esim. ls -al | more)
• Komennon eri osien väliin tulee välilyönti.
• Käyttöjärjestelmä antaa vasteen syöttöihin tarvittaessa (Onnistumisesta ei useinkaan kerrota).
• Isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkitystä UNIXissa!
• Kauttaviiva(/) on hakemistoerotin.
• Väliviiva(-) on komentoon liittyvän option eli valitsimen etumerkki.
• Pystyviiva(|) on putkimerkki. (Esim. ls -la | more)
• Tiedostojen nimeämisessä kannattaa noudattaa seuraavaa (pätevät myös Windowsissa):
  • Tiedostojen nimeen ei välilyöntejä!
  • Tiedostojen nimeen ei skandeja (äöå) tai erikoismerkkejä (&,? jne.) paitsi alaviiva (_)
• Jokerimerkit
  • * tarkoittaa nollaa tai useampaa mitä tahansa merkkiä
  • ? tarkoittaa mitä tahansa yksittäistä merkkiä
  • rm *.txt tuhoaa kaikki .txt-päätteiset tiedostot
  • rm ???.txt tuhoaa kaikki tiedostot joiden nimi on enintään kolme merkkiä pitkä ja pääte on .txt
• Tiedoston koko ilmaistaan tavuina (engl. Byte) tai kilotavuina (kB).
  • Tavu muodostuu kahdeksasta bitistä (eli nollasta tai ykkösestä).
  • Kilotavu muodostuu 1024 tavusta eli 1024B
  • Megatavu muodostuu 1024 kilotavusta eli 1024kB (siis 1024x1024B).
  • Korpulle mahtuu tavaraa 1,44 megatavua eli 1,44 MB.
  • Tämän HTML-muodossa oleva luentodokumentti on 18kB kokoinen ja niitä mahtuu korpulle noin 80 kappaletta.

Hakemistoja ja viittauksia

Juurihakemisto

Juurihakemisto (/) on hakemisto, jonka alle sijoittuvat kaikki unix-koneen tiedostot. Idea on sama kuin Windowsin levyasemalla.

Kotihakemisto

Käyttäjän kotihakemisto (~) on hakemisto, joka toimii käyttäjän oletushakemistona heti sisäänkirjautumisen jälkeen. Käyttäjän kotihakemisto ilmaistaan yleensä matomerkillä eli tildellä (~).

~
|
|-- tyovaline
|   |-- demot
|   |   |-- demo1
|   |   |-- demo2
|   |   `-- demo3
|   `-- luennot
|       |-- luento1
|       |-- luento2
|       `-- luento3

Oletushakemisto

Oletushakemisto (.) on se hakemisto, jossa käyttäjä paraikaa toimii. Esimerkissä oletushakemistona toimii demot-hakemisto.

~
|
|-- tyovaline
|   |-- demot
|   |   |-- demo1
|   |   |-- demo2
|   |   `-- demo3
|   `-- luennot
|       |-- luento1
|       |-- luento2
|       `-- luento3

Isähakemisto (edellinen hakemisto)

Isähakemisto (..) on hakemisto, joka on hakemistohierarkiassa oletushakemistosta yhden tason ylöspäin. Esimerkissä luento1-hakemiston isähakemisto on luennot-hakemisto. Vastaavasti luento1 -hakemiston on luennot -hakemiston alihakemisto.

~
|
|-- tyovaline
|   |-- demot
|   |   |-- demo1
|   |   |-- demo2
|   |   `-- demo3
|   `-- luennot
|       |-- luento1
|       |-- luento2
|       `-- luento3

Absoluuttinen tiedostoviittaus

Seuraavassa viitataan absoluuttisesti käyttäjän kotihakemiston suhteen demo1 hakemistoon. Oletushakemistosta ei tarvitse absoluuttisessa viittauksessa välittää!

~/tyovaline/demot/demo1/

Seuraavassa vastaavasti viitataan absoluuttisesti käyttäjän kotihakemiston suhteen demo1 -hakemistossa sijaitsevaan demo1.txt -tiedostoon. Oletushakemistosta ei tarvitse absoluuttisessa viittauksessa välittää!

~/tyovaline/demot/demo1/demo1.txt

Seuraavassa viitataan absoluuttisesti juurihakemiston suhteen demo1 hakemistoon. Juurihakemiston suhteen ei perustoimenpiteissä tarvitse useinkaan viitata.

/st/94/neitsyt/peheinon/tyovaline/demot/demo1/

Seuraavassa esimerkki WWW-osoitteen antamisesta absoluuttisena.

<a href="http://appro.mit.jyu.fi/opiskeluymparisto/luennot/luento1/">luento1</a> 

Suhteellinen tiedostoviittaus

Oletushakemisto on demot, josta viitataan demo1-alihakemiston tiedostoon demo1.txt.

demo1/demo1.txt

tai

./demo1/demo1.xt

Oletushakemisto on demot, josta viitataan edelliseen hakemistoon eli tyovaline-hakemistoon. Tyovaline -hakemistosta viitataan luennot-alihakemiston alla sijaitsevaanluento2-alihakemistoon ja edelleen tiedostoon luento2.txt.

../luennot/luento2/luento2.txt

Tämän WWW-dokumentin oletushakemisto on luento7 (ks. tämän dokumentin osoite), tällöin WWW-osoite luento1 -hakemistoon annetaan suhteellisena seuraavasti:

<a href="../luento1/">luento1</a> 

UNIX-komentoja

• Manuaalisivut (opaste) - man komento
• Salasanan vaihtaminen - passwd
• Hakemistorakenteen tekeminen - mkdir hakemisto
• Hakemistorakenteessa liikkuminen - cd hakemisto
• Tiedostojen kopioiminen
  • Tiedoston kopioiminen suhteellisesti hakemistorakenteessa - cp ../mista ../../mihin
  • Tiedoston kopioiminen absoluuttisesti kotihakemiston suhteen - cp ~/mista ~/mihin
  • Tiedoston kopioiminen absoluuttisesti juurihakemiston suhteen - cp /hakemistorakenne/mista /hakemistorakenne/mihin
  • Piste (.) tarkoittaa oletushakemistoa
  • Pistepiste(..) tarkoittaa isähakemistoa (edellistä juureen päin).
• Tiedoston nimen muuttaminen tai siirto - mv vanha_nimi uusi_paikka_nimi
• Tiedoston poistaminen - rm tiedosto
• Hakemiston poistaminen - rmdir tyhja_hakemisto
• Oikeuksien muuttaminen - chmod go+r tiedosto
• Käyttäjän katsominen - finger peheinon
• Englannin sanakirja morse kukka
  • WWW-sanakirja - NetMOT - Vain Jyväskylän yliopiston koneilta!
• Muutamia hyödyllisiä näppäinkomentoja
  • Ohjelman väkivaltainen keskeyttäminen - CTRL-C
  • Lukituksen poistaminen - CTRL-Q
• Poistuminen - exit tai logout

Komentojen uudelleen suuntaaminen

Komentojen uudelleen suuntausta voidaan esimerkiksi käyttää..

• komennon tulosteen tulostamiseen tiedostoon.
• ohjelman tarvitsemien tietojen lukemiseen tiedostosta.

Esimerkki, jossa laitetaan tree komennon tuloste tiedostoon puu.txt

tree > puu.txt

Esimerkki, jossa more-komennolla tarkastellaan puu.txt tiedoston sisältöä.

more < puu.txt

Komentojen putkitus

Komentojen putkituksen avulla voidaan antaa toisen ohjelman antama tulos toisen ohjelman syötteeksi.

Seuraavassa esimerkissä ls -la-komennon tuloste annetaan more-ohjelmalle, joka näyttää listauksen sivutettuna.

ls -la | more

DOS- ja UNIX-ympäristöjen vastaavuudet

DOS-ympäristössä isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole merkitystä

UNIX-ympäristössä isoilla ja pienillä kirjaimilla ON merkitystä

Pico-editori

• Dokumentin avaaminen- pico dokumentti
• Rivin leikkaaminen - CTRL-K
• Liittäminen - CTRL-U
• Tallentaminen - CTRL-O
• Poistuminen ja tallentaminen- CTRL-X
• Etsiminen - CTRL-W

Pine-sähköpostiohjelma

• Aloitusvalikon valinnat
  • ? - HELP - Opastus
  • C - COMPOSE MESSAGE - Viestien kirjoittaminen ja lähettäminen
  • I - MESSAGE INDEX - Oletuskansion viestit
  • L - FOLDER LIST - Kansiolista
  • A - ADDRESS BOOK - Osoitekirja
  • S - SETUP - Pinen asetukset
  • Q - QUIT - Lopeta Pine
• Viestin vastaanottaminen ja käsitteleminen
  • Viestin lukeminen
  • Viestiin vastaaminen - R
  • Viestin eteenpäin lähettäminen - F
  • Tuhoaminen - D
  • Palauttaminen - U
  • Arkistoiminen - S
• Viestin lähettäminen
  • Viestin kirjoittaminen - C
    • To:Lähetysosoite
    • Cc:Kopio viestistä
    • Attchmnt:Liitetiedostot
    • Subject:Postin otsikko tai aihe
    • -Message Text-Varsinainen viesti
  • Viestin keskeyttäminen väliaikaisesti - CTRL-O
  • Viestin tuhoaminen ennen lähetystä - CTRL-C
  • Viestin lähettäminen - CTRL-X
• Osoitekirjan käyttö
  • Uuden osoitteen lisääminen.
• Poistuminen Pinestä - Q