Komentorivi (Command Line Interface, CLI)

Tämän luennon aluksi käsitellään kurssin kannalta olennaiset paikalliset järjestelmät (verkkolevyasemat), mutta pääaiheena on komentorivityöskentely Linux-ympäristöissä.

Hyvää lisämateriaalia ovat Unix-käyttöjärjestelmän alkeita, Windowsin käyttäminen komentotulkin avulla ja Tietokone työvälineenä -kurssin komentorivimateriaali. Hyvä englanninkielinen perusmateriaali on The Unix Shell.

Tee myös harjoitustehtävät.

Vanhat luentovideot

Videot pohjautuvat materiaalin vanhempaan versioon, joten osa niiden yksityiskohdista on korjattu tällä sivulla.

WinSCP-ohjelman käyttäminen ja komentorivin aloitus:

Luennon loppuosa, komentoriviasioita:

1. Paikalliset järjestelmät

Tällä kurssilla tarvitset seuraavia:

• W:-aseman eli paikan omille kotisivuille.
• Mahdollisuuden käyttää verkkolevyasemiasi (U:- ja W:-asema) kotikoneelta.
  • VPN-yhteys tarvitaan aina, kun kone ei ole yliopiston verkossa.
  • Tiedostojen siirtäminen WinSCP-ohjelmalla. Mac-koneilla voit WinSCP:n sijaan käyttää FileZillaa, joka toimii hyvin samalla tavalla. Molemmat voi korvata komentorivin scp- tai rsync-komennolla, joihin tutustutaan luvussa 34.
• Unix- ja WWW-palveluiden aktivoinnin sso.jyu.fi-palvelussa (Kirjaudu → Oma → Palvelut → valitse Kotisivutila ja Unix-suorakäyttöpalvelimien kirjautumisoikeus). Unix-palveluilla tarkoitetaan käyttöoikeuksia halava- ja jalava-koneisiin. Aktivointi voi kestää 30–60 minuuttia.

2. Mikä on komentorivi (CLI, Command Line Interface)?

• Komentorivi on eräs mahdollisuus käyttöjärjestelmien ja muiden ohjelmien käyttöliittymäksi: tapa olla vuorovaikutuksessa ohjelman kanssa syöttämällä tekstimuotoisia komentoja peräkkäin.
• Ohjelma, joka käsittelee käyttäjän antamat komennot, on nimeltään komentotulkki (shell) tai komentokehote.
• Komentorivi mahdollistaa erityisesti monimutkaisten tai toistuvien toimenpiteiden suorittamisen, joka graafisesta käyttöliittymästä käsin voi olla hankalaa tai mahdotonta.
• Komennon nimi on muistettava (vrt. valikot). Komento annetaan muodossa komento vivut parametrit.

Rakenteen voi ymmärtää helpommin ajattelemalla komentoa luonnollisena kielenä:

TeeJotain
TeeJotain Mille
TeeJotain Miten Mille
TeeJotain Miten LähtöTiedosto TuotettuTiedosto

Esimerkiksi cp -r vanha uusi on muotoa ”kopioi, rekursiivisesti, lähde, kohde”.

3. Komentorivi (CLI) vs. graafinen käyttöliittymä (GUI)

Graafiset käyttöliittymät tekevät helpoista tehtävistä helppoja; komentorivi tekee vaikeista tehtävistä mahdollisia.

Tehokkainta on käyttää molempia. Komentoriviä ei pidä sekoittaa tekstipohjaiseen käyttöliittymään (TUI), jollainen esimerkiksi nano on.

4. Missä komentoriviin törmää?

• Windowsin PowerShell ja Windows Terminal; vanhempi komentokehote cmd.exe.
• Unix- ja Linux-koneiden pääte- eli shell-käyttö SSH-yhteydellä.
• macOS:n Terminal.
• Ohjelmointi- ja julkaisutyökalut: git, npm, pip, Docker, LaTeX.
• Tieteellinen laskenta: R, MATLAB, Python.
• Tietokannanhallintajärjestelmät: psql, mysql, sqlite3.
• Pilvipalveluiden hallinta ja palvelinten ylläpito, jossa graafista käyttöliittymää ei usein ole lainkaan tarjolla.

Käytämme kurssilla yliopiston Linux-palvelimia, koska kaikilla on niihin pääsy ja käytössä on samanlainen ympäristö.

5. Komentorivin hyötyjä

• Yhdellä komennolla voi käsitellä useita tiedostoja. Valitsetko kymmenen kertaa valikoista Tiedosto → Avaa, vai teetkö saman yhdellä rivillä?
• Komennot ovat toistettavia ja jaettavia. Voit liittää komennon sähköpostiin tai ohjeeseen; klikkaussarjaa et voi.
• Komentohistoria. Voit toistaa aiemmat komennot samanlaisina tai pienin muutoksin.
• Etäkäyttö on kevyttä. SSH-yhteys toimii mobiiliverkossakin.
• Osaaminen siirtyy. Kun opit komentorivin logiikan, osaat käyttää kaikkia komentoriviohjelmia. Graafisessa käyttöliittymässä joudut opettelemaan jokaisen ohjelman erikseen.
• Aina ei voi valita. Osa ylläpitotehtävistä on tehtävissä vain komentoriviltä.
• Työkalut yhdistyvät. Putkitus mahdollistaa uusien työkalujen rakentamisen vanhoista; tälle ei ole vastinetta graafisessa maailmassa.

Tyypillisiä tehtäviä, joissa komentojono säästää tunteja: sadan valokuvan koon muuttaminen, kymmenien videotiedostojen muuntaminen toiseen muotoon, tietyntyyppisten tiedostojen kopiointi www-palvelimelle, varmuuskopiointi ja lokitiedostojen läpikäynti. Näihin palataan kohdassa Komentojonot eli skriptit.

6. Mikä on UNIX?

• UNIX on käyttöjärjestelmä (vrt. Windows). Unixin tyyppisiä järjestelmiä ovat muun muassa Linux-jakelut (Ubuntu, Debian, Fedora, Rocky Linux), Android, macOS, FreeBSD ja NetBSD.
• UNIX on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä. Samaa konetta voi käyttää samanaikaisesti jopa satoja henkilöitä. Tästä seuraa tarve tiedosto-oikeuksille.
• UNIXia voi käyttää joko merkkipohjaisesti komentoriviltä tai graafisen käyttöliittymän kautta.

Jyväskylän yliopistossa opiskelijat saavat tunnuksen Linux-palvelimelle. Yleinen periaate on seuraava:

• Palvelin tarjoaa palveluja (esimerkiksi WWW- tai SSH-palvelun).
• Palveluja käytetään etänä asiakasohjelmalla (selain tai SSH-ohjelma).

7. Yhteydenotto palvelinkoneeseen

Unix-käyttöoikeus pitää olla aktivoituna sso.jyu.fi-palvelun kautta. Mitään lisäohjelmia ei tarvitse asentaa: Windowsissa, macOS:ssä ja Linuxissa on nykyään valmiina ssh-ohjelma.

1. Käynnistä ensin VPN-yhteys, jos käyttämäsi kone ei ole yliopiston verkossa. Kesästä 2024 alkaen SSH-yhteys yliopiston ulkopuolelta vaatii VPN:n.

2. Käynnistä Windows Terminal tai PowerShell. Macissa ja Linuxissa käynnistä Terminal.

3. Kirjoita komentoriville seuraava komento (korvaa omatunnus omalla käyttäjätunnuksellasi) ja paina Enter:

   ssh omatunnus@halava.cc.jyu.fi

   Voit ottaa yhteyden myös koneeseen jalava.cc.jyu.fi. Koneet ovat identtiset eikä ole väliä kumpaa käytät.

4. Ensimmäisellä yhteydenottokerralla SSH haluaa varmistaa koneen luotettavuuden ja pyytää sinua hyväksymään koneen avaimen:

   The authenticity of host 'halava.cc.jyu.fi (130.234.10.217)' can't be established.
   ED25519 key fingerprint is SHA256:KA7t35STwdE6Enj/wY13P+WnCoz9zM8jy2vR+5BpgaY.
   Are you sure you want to continue connecting (yes/no/[fingerprint])?

   Hyväksy avain kirjoittamalla yes ja painamalla Enter.

5. Syötä salasanasi. Salasana ei näy sitä kirjoitettaessa, ei edes tähtinä. Tämä on normaalia. Paina Enter.

   omatunnus@halava.cc.jyu.fi's password:
   Last login: Tue Aug 26 20:34:00 2025 from vpn-10-1-2-3.jyu.fi
   [omatunnus@halava ~]$

Oikotie ~/.ssh/config-tiedostolla

Omalla koneellasi olevaan tiedostoon ~/.ssh/config voi tallentaa yhteysasetukset, jolloin pitkän komennon sijaan riittää ssh halava:

Host halava
    HostName halava.cc.jyu.fi
    User omatunnus

Sama lyhenne toimii myös scp- ja rsync-komennoissa: scp index.html halava:html/.

Kopiointi ja liittäminen pääteikkunassa

Ctrl+C ja Ctrl+V ovat päätteessä muussa käytössä, joten leikepöytä toimii eri näppäimillä:

8. Merkkipohjaisessa järjestelmässä työskentely

• Työskentely tapahtuu pelkän näppäimistön avulla. SSH-ohjelman valikoista ei ole apua: yhteysohjelma vain näyttää, mitä palvelimella tapahtuu. Hiirellä ei voi siirtää kohdistinta.
• Kirjautumisen jälkeen kone kertoo päivän viestin (Message of the Day, MOTD). Jalava- ja halava-koneissa MOTD:a ei ole, vaan tulee vain ilmoitus edellisestä kirjautumiskerrasta.
• Komentokehote jää odottamaan komentoja. Kehotteen sisältö vaihtelee, mutta se päättyy yleensä merkkiin $ tai %. Tässä materiaalissa kehote on aina muotoa:

  [opiskelija@halava ~]$

• Komento päätetään Enter-painalluksella.
• Jos vastetta ei tule, oletuksena kaikki meni oikein. Unix-komennot ilmoittavat yleensä vain virheistä. Tämä hämmentää alussa, mutta on tarkoituksellista: hiljaisuus on hyvä uutinen.
• Isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkitystä. ls on eri komento kuin LS, ja Kuva.JPG on eri tiedosto kuin kuva.jpg. Tämä on web-julkaisemisessa erittäin tärkeää; katso luku 30.
• Komennon osat erotetaan välilyönnillä. Väliviiva (-) on tavallisesti valitsimen eli vivun etumerkki, esimerkiksi ls -al. Pitkät vivut alkavat kahdella väliviivalla: ls --all.
• Lopetettuasi työskentelyn kirjaudu ulos komennolla exit tai logout.

Jos saat kirjautumisen jälkeen virheilmoituksen

Could not chdir to home directory /nashome2/omatunnus: Permission denied
-bash: /nashome2/omatunnus/.bash_profile: Permission denied

lähetä kyseinen virheilmoitus IT-palveluihin osoitteeseen palvelupiste@jyu.fi, niin tunnuksesi korjataan toimivaksi.

9. Mitä komentotulkki tekee riville?

Suuri osa komentorivin yllätyksistä selittyy sillä, että komentotulkki muokkaa kirjoittamaasi riviä ennen kuin ohjelma käynnistyy. Ohjelma ei koskaan näe sitä, mitä kirjoitit, vaan sen, mitä shell rivistä teki. Vaiheet ovat karkeasti:

1. Jako sanoiksi. Rivi pilkotaan välilyöntien kohdalta osiin. Tästä syystä välilyönti tiedostonimessä on ongelma.
2. Laajennukset. ~ korvataan kotihakemiston polulla, $MUUTTUJA muuttujan arvolla ja *, ? sekä [...] niitä vastaavilla tiedostonimillä.
3. Lainausmerkkien poisto. Lainaus estää edellisen vaiheen; itse lainausmerkit eivät päädy ohjelmalle asti.
4. Edelleenohjausten käsittely. >, >> ja | otetaan pois riviltä ja niistä tehdään kytkennät tiedostoihin ja prosesseihin.
5. Ohjelman etsiminen. Jäljelle jääneen rivin ensimmäistä sanaa etsitään PATH-ympäristömuuttujan kansioista.
6. Käynnistys. Ohjelma saa loput sanat parametreinaan ja alkaa kirjoittaa vakiotulosteeseen ja virhevirtaan.

[opiskelija@halava ~]$ echo rm *.txt
rm muistiinpanot.txt tehtava.txt tarkea-raportti.txt

10. Tutustu ympäristöösi

Kokeile seuraavia komentoja. Mikään niistä ei muuta mitään, joten ne ovat turvallisia.

[opiskelija@halava ~]$ whoami
opiskelija
[opiskelija@halava ~]$ hostname
halava.cc.jyu.fi
[opiskelija@halava ~]$ uname -nmo
halava.cc.jyu.fi x86_64 GNU/Linux
[opiskelija@halava ~]$ pwd
/nashome3/opiskelija
[opiskelija@halava ~]$ date
to 27.8.2026 09.14.02 +0300
[opiskelija@halava ~]$ who
opiskelija pts/0        2026-08-27 09:12 (vpn-10-1-2-3.jyu.fi)

11. Tab-täydennys ja komentohistoria

Nämä ominaisuudet tekevät komentorivistä kätevämmän. Opettele ne heti, ennen kuin totut kirjoittamaan kaiken käsin.

Sarkain täydentää nimet

Kun olet kirjoittanut komennon tai tiedostonimen alun, paina Tab. Komentotulkki täydentää nimen, jos se on yksikäsitteinen. Jos vaihtoehtoja on useita, toinen Tab-painallus listaa ne.

[opiskelija@halava ~]$ cd ht[Tab]
[opiskelija@halava ~]$ cd html/

[opiskelija@halava html]$ ls te[Tab][Tab]
testi.html  testikuva1.png  testikuva2.png

Tab-täydennys ei ole vain nopeampi vaan myös turvallisempi: se ei täydennä olemattoman tiedoston nimeä, joten kirjoitusvirheet paljastuvat ennen komennon suorittamista.

Komentohistoria

[opiskelija@halava ~]$ mkdir html/kuvat
[opiskelija@halava ~]$ cd !$
cd html/kuvat
[opiskelija@halava kuvat]$

12. Merkinnät, pikanäppäimet ja erikoismerkit

• Ctrl+R (usein kirjoitettuna ^R) tarkoittaa, että painat Ctrl-näppäimen pohjaan ja sitten kirjainta R.
• M-r tarkoittaa Unix-dokumentaatiossa Meta-näppäintä, joka nykykoneissa on Alt. Jos pääteohjelma ei lähetä Altia, voit painaa ensin Esc ja sitten kirjaimen.
• Kursori tarkoittaa tekstin kohdistinta.

Bash-ympäristön tärkeimmät pikanäppäimet

Erikoismerkit

Osa komennoissa tarvittavista merkeistä on suomalaisella näppäimistöllä hankalasti löydettävissä ja muistuttaa toisiaan paperilla.

13. Selailu: less ja man

Kun tuloste on näyttöä pidempi, se selataan less-ohjelmalla. Sama ohjelma näyttää myös manuaalisivut. Tästä ohjelmasta poistutaan q-näppäimellä, ei Ctrl+C:llä eikä sulkemalla ikkuna. Tämä on kurssin yleisin jumitilanne.

14. Ongelmatilanteet

”Painelen näppäimiä, mutta mitään ei tapahdu”

Tärkeintä on olla menemättä paniikkiin. Näppäimiä ja varsinkaan Enteriä ei kannata hakata, koska puskuriin kertyneet painallukset suoritetaan myöhemmin. Käy läpi järjestyksessä:

1. Onko ikkuna aktiivinen? Klikkaa pääteikkunaa.
2. Tuliko vahingossa Ctrl+S? Paina Ctrl+Q.
3. Odottaako jokin ohjelma yhä syötettä? Katso, näkyykö ruudulla kehote vai jokin muu. Kokeile q (less, man), Ctrl+D (syötteen loppu) tai Ctrl+C (keskeytys).
4. Kestääkö ajo kauan? Odota hetki. Jos et halua odottaa, Ctrl+C.
5. Onko verkkoyhteys poikki? Avaa uusi pääteyhteys ja katso, toimiiko se. Jos halava ei vastaa, kokeile jalavaa.

”Komennot menevät läpi, mutta en näe mitä kirjoitan”

Pääte on sekaisin, tyypillisesti siksi että jokin ohjelma kaatui kesken näyttötilan vaihdon. Kokeile järjestyksessä:

[opiskelija@halava ~]$ reset
[opiskelija@halava ~]$ stty sane

Komennot eivät ehkä näy kirjoittaessasi, mutta ne toimivat. Jos ei auta, sulje yhteys ja avaa uusi.

”Kaikki on jumissa”

Joistain ohjelmista on vaikea poistua, jos ei tiedä miten. Tunnetuin on vi-editori, josta pääsee ulos painamalla järjestyksessä Esc, :, q, !, Enter.

Taustalle mahdollisesti jääneet ohjelmat voi lopettaa kill-komennolla.

15. Virheilmoitusten tulkinta

Unixin virheilmoitukset ovat lyhyitä mutta täsmällisiä. Kun opit lukemaan viisi yleisintä, selviät useimmista tilanteista ilman apua. Ilmoituksen muoto on tavallisesti ohjelma: kohde: syy.

16. Hakemistot ja navigointi

Kaikissa seuraavissa esimerkeissä käytetään samaa harjoitushakemistopuuta, jonka voit luoda itsellesi seuraavassa luvussa.

Kotihakemisto

Käyttäjän kotihakemisto on kansio, joka on oletuskansionasi heti sisäänkirjautumisen jälkeen. Se merkitään tildellä eli matomerkillä (~). Suoraan kotihakemistoon pääsee aina pelkällä komennolla cd ilman parametreja.

Oletushakemisto

Oletushakemisto eli työhakemisto (.) on se kansio, jossa paraikaa toimit. Komento pwd kertoo, missä olet. Kun komennolle ei anneta polkua, se kohdistuu oletushakemistoon: ls ja ls . tekevät saman asian.

Isähakemisto

Isähakemisto (..) on hakemistopuussa yhden tason ylempänä. Esimerkissä luento1-kansion isähakemisto on luennot, ja luento1 on luennot-kansion alikansio.

Liikkuminen cd-komennolla

Kauttaviiva (/) on kansioerotin. Windowsissa vastaava merkki on kenoviiva (\).

[opiskelija@halava ~]$ cd tyovaline
[opiskelija@halava tyovaline]$ cd demot/demo3
[opiskelija@halava demo3]$ pwd
/nashome3/opiskelija/tyovaline/demot/demo3
[opiskelija@halava demo3]$ cd ../../luennot/luento2
[opiskelija@halava luento2]$ cd
[opiskelija@halava ~]$

17. Harjoitusympäristön luominen

Luo esimerkkien hakemistopuu itsellesi, jotta voit ajaa materiaalin komennot oikeasti. Kopioi ja liitä koko alla oleva komento kerralla. Se luo hakemistot ja muutaman harjoitustiedoston kotihakemistosi tyovaline-kansioon eikä koske mihinkään muuhun.

[opiskelija@halava ~]$ mkdir -p ~/tyovaline/demot/demo{1,2,3} ~/tyovaline/luennot/luento{1,2,3}
[opiskelija@halava ~]$ cd ~/tyovaline
[opiskelija@halava tyovaline]$ echo "Harjoitustiedosto" > testi.txt
[opiskelija@halava tyovaline]$ echo "Toinen tiedosto" > demot/demo3/virukset.txt
[opiskelija@halava tyovaline]$ ls -R

Aaltosulkeiden sisällä oleva luettelo demo{1,2,3} on aaltosulkulaajennus: komentotulkki monistaa siitä kolme nimeä demo1 demo2 demo3. Vipu -p saa mkdir-komennon luomaan myös puuttuvat välitason hakemistot. Voit tarkistaa laajennuksen tuloksen etukäteen echo-komennolla:

[opiskelija@halava ~]$ echo mkdir -p ~/tyovaline/demot/demo{1,2,3}
mkdir -p /nashome3/opiskelija/tyovaline/demot/demo1 /nashome3/opiskelija/tyovaline/demot/demo2 /nashome3/opiskelija/tyovaline/demot/demo3

Jos tree-ohjelma on asennettuna, tree ~/tyovaline näyttää puun havainnollisesti. Muuten käytä komentoa ls -R ~/tyovaline.

[opiskelija@halava ~]$ tree ~/tyovaline
/nashome3/opiskelija/tyovaline
├── demot
│   ├── demo1
│   ├── demo2
│   └── demo3
│       └── virukset.txt
├── luennot
│   ├── luento1
│   ├── luento2
│   └── luento3
└── testi.txt

6 directories, 2 files

18. Suhteellinen viittaus

Suhteellinen viittaus lukee polun oletushakemistosta alkaen. Sama suhteellinen viittaus osoittaa siis eri kohteeseen riippuen siitä, missä olet.

Kuvitellaan, että oletushakemisto on demot. Silloin luento2-kansioon viitataan näin:

[opiskelija@halava demot]$ cd ../luennot/luento2
[opiskelija@halava luento2]$

Jos oletushakemisto olisikin demo1, sama viittaus ei enää toimi vaan se pitää mukauttaa uuteen sijaintiin:

[opiskelija@halava demo1]$ cd ../luennot/luento2
bash: cd: ../luennot/luento2: No such file or directory
[opiskelija@halava demo1]$ cd ../../luennot/luento2
[opiskelija@halava luento2]$

Lyhin mahdollinen suhteellinen viittaus on pelkkä samassa kansiossa olevan tiedoston tai kansion nimi.

Vinkki: realpath

Jos tuntuu epäselvältä, mihin kirjoittamasi suhteellinen viittaus oikeasti osoittaa, käytä komentoa realpath, joka muuntaa suhteellisen viittauksen absoluuttiseksi. Sillä voi tarkistaa viittauksen etukäteen tai selvittää jälkikäteen, minne pieleen mennyt komento osoitti.

[opiskelija@halava tyovaline]$ realpath .
/nashome3/opiskelija/tyovaline
[opiskelija@halava tyovaline]$ cd demot
[opiskelija@halava demot]$ realpath ..
/nashome3/opiskelija/tyovaline
[opiskelija@halava demot]$ realpath ../luennot/luento2
/nashome3/opiskelija/tyovaline/luennot/luento2

Harjoittele työkalulla

Kurssin relativetool-työkalulla voit napsauttaa hakemistopuusta kohteen ja nähdä heti, millainen suhteellinen viittaus siihen osoittaa. Kokeile ensin arvata viittaus itse ja tarkista vasta sitten. Sama työkalu havainnollistaa myös absoluuttisia viittauksia.

Jos työkalu ei näy yllä, avaa se omaan välilehteensä: Suhteellinen osoite. Lisää esimerkkejä on sivulla Viittaukset.

19. Absoluuttinen viittaus

Absoluuttinen viittaus alkaa kiinteästä, oletushakemistosta riippumattomasta paikasta ja toimii siksi aina samanlaisena. Unix-koneissa aloituspaikkana on joko koko tiedostojärjestelmän juuri / tai käyttäjän oma kotihakemisto ~.

[opiskelija@halava demot]$ cd ~/tyovaline/luennot/luento2
[opiskelija@halava luento2]$ cd ~/tyovaline/demot/demo1
[opiskelija@halava demo1]$ cd ~/tyovaline/luennot/luento2
[opiskelija@halava luento2]$

Sama viittaus toimi molemmista lähtöpaikoista, koska polun aloituspaikka on vakio.

Myös edellisen luvun relativetool-työkalu näyttää valitsemasi kohteen absoluuttisen osoitteen, joten voit verrata kahta esitystapaa rinnakkain.

20. Tiedostojen ja hakemistojen käsittely

Kopiointi

cp-komennolle kerrotaan lähde ja kohde. Kohde voi olla uusi tiedostonimi tai hakemisto.

Sama kansio, uusi nimi:
[opiskelija@halava demo3]$ cp virukset.txt dokkari.txt

Toinen kansio, sama nimi:
[opiskelija@halava demo3]$ cp dokkari.txt ../demo1/

Toinen kansio, uusi nimi:
[opiskelija@halava demo3]$ cp dokkari.txt ../demo1/virus.txt

Muualta oletushakemistoon:
[opiskelija@halava demo3]$ cp ../../testi.txt .

Muualta muualle, absoluuttisella viittauksella:
[opiskelija@halava demo3]$ cp ~/tyovaline/testi.txt ~/tyovaline/luennot/luento2/

Sekaisin suhteellista ja absoluuttista:
[opiskelija@halava demo3]$ cp ~/tyovaline/testi.txt ../../luennot/luento2/

Poistaminen: lue tämä ennen ensimmäistä rm-komentoa

[opiskelija@halava ~]$ ls *.txt        # katso ensin
[opiskelija@halava ~]$ rm *.txt        # poista vasta sitten

21. Tiedostojen katselu ja levytilan tarkistus

Levytila ja kiintiö

Yliopiston kotihakemistossa on levykiintiö. Kun se täyttyy, tiedostojen tallentaminen epäonnistuu ja myös www-sivujen päivittäminen lakkaa toimimasta, usein ilman selvää selitystä.

[opiskelija@halava ~]$ quota -s
[opiskelija@halava ~]$ du -sh ~/*
[opiskelija@halava ~]$ du -sh ~/* | sort -h | tail -n 5
[opiskelija@halava ~]$ df -h .

du -sh kertoo kunkin kohteen viemän tilan ihmisluettavassa muodossa (-h, human readable). Putkittamalla se komennoille sort -h ja tail saat esiin viisi eniten tilaa vievää kohdetta.

22. Manuaalit

Kukaan ei muista kaikkia komentoja ulkoa eikä varsinkaan kaikkia niiden vipuja. Unixissa on man-komento, jolla voi lukea komentojen ohjesivut. Manuaalisivu avautuu less-ohjelmaan, joten poistuminen tapahtuu q-näppäimellä.

[opiskelija@halava ~]$ man ls          # ls-komennon manuaali
[opiskelija@halava ~]$ man -k www      # etsi avainsanaan liittyvät sivut
[opiskelija@halava ~]$ ls --help       # useimmilla ohjelmilla on myös lyhyt ohje
[opiskelija@halava ~]$ man 5 crontab   # tietty manuaalin osa, tässä tiedostomuoto

23. Tekstieditori nano

Yksinkertaisin Unix-ympäristöistä löytyvä tekstieditori on nano. Se avataan antamalla muokattavan tiedoston nimi parametrina. Jos tiedostoa ei ole, se luodaan tallennettaessa.

[opiskelija@halava html]$ nano index.html

Ikkunan yläreunassa näkyy nanon versionumero ja muokattavan tiedoston nimi, keskellä on tekstikenttä ja alareunassa yleisimmät komennot. Komennot on merkitty hattumerkillä ^, joka tarkoittaa Ctrl-näppäintä; merkintä M- tarkoittaa Alt-näppäintä.

  GNU nano 5.6.1                    index.html

<h1>Etusivu</h1>

^G Ohje      ^O Kirjoita  ^W Etsi      ^K Leikkaa   ^T Suorita   ^C Sijainti
^X Lopeta    ^R Lue tied. ^\ Korvaa    ^U Liitä     ^J Tasaa     ^/ Rivinro

Monipuolisempia editoreita ovat Emacs ja Vim. Molempien opetteluun kannattaa varata aikaa; niistä ei pääse ulos arvaamalla. Vimin sisäänrakennettu harjoituskurssi käynnistyy komennolla vimtutor.

24. Korvausmerkit eli globit

Usein sama toimenpide halutaan tehdä monelle tiedostolle. Kaikkien nimien luetteleminen olisi vaivalloista, joten käytetään korvausmerkkejä (jokerimerkit, wildcards). Näiden käyttöä sanotaan globbaukseksi.

Tällä kurssilla riittää, että ymmärrät merkit * ja ?.

[opiskelija@halava tyovaline]$ echo *.txt
testi.txt tiedostot.txt

[opiskelija@halava tyovaline]$ ls *.???
index.html  testi.png  testi.txt  tiedostot.txt  tyylit.css

25. Lainaaminen ja erikoismerkit

Lainausmerkkien tehtävä on estää se, että komentotulkki käsittelee erikoismerkin. Tämäon suoraa seurausta luvun 9 vaiheista.

Erikoismerkkejä sisältävä tiedostonimi käsitellään siis näin:

[opiskelija@halava tyovaline]$ mv "tämä on hankala nimi.png" parempi_nimi.png
[opiskelija@halava tyovaline]$ mv tämä\ on\ hankala\ nimi.png parempi_nimi.png

Kuka tulkitsee tähden: shell vai ohjelma?

Joissakin komennoissa, esimerkiksi find-komennossa, korvausmerkki on tarkoitettu ohjelman tulkittavaksi eikä komentotulkin. Silloin merkki pitää suojata lainausmerkeillä tai kenoviivalla.

Oletetaan hakemisto, jonka sisältö on:

[opiskelija@halava vt]$ ls -1
index.html
vt1
vt2
vt3

Halutaan etsiä kaikista vt-alkuisista alikansioista kaikki html-tiedostot:

[opiskelija@halava vt]$ find vt* -name "*.html" -ls

Tässä on olennaista, että vt* on ilman lainausmerkkejä ja "*.html" lainausmerkeissä. Komentotulkki laajentaa ensimmäisen hakemistonimiksi, ja jälkimmäinen menee find-komennolle sellaisenaan. Todella suoritettava komento on:

find vt1 vt2 vt3 -name "*.html" -ls

Jos lainausmerkit unohtuvat, komentotulkki laajentaa myös jälkimmäisen kuvion nykyisen hakemiston tiedostonimiksi ja lopputulos on aivan toinen:

[opiskelija@halava vt]$ find vt* -name *.html -ls

on käytännössä

find vt1 vt2 vt3 -name index.html -ls

Eron näkee helpoimmin vertaamalla:

[opiskelija@halava vt]$ echo find vt* -name *.html -ls
[opiskelija@halava vt]$ echo find vt* -name "*.html" -ls

26. Tulostuksen edelleenohjaus

Komentorivikäytölle on tyypillistä työkaluajattelu, jossa monimutkaisemmat tehtävät suoritetaan yhdistelemällä yksinkertaisia työkaluja. Jokaisella ohjelmalla on kolme vakiovirtaa:

• Vakiosyöte (stdin, virta 0) – mistä ohjelma lukee.
• Vakiotuloste (stdout, virta 1) – minne ohjelma kirjoittaa tuloksensa.
• Virhevirta (stderr, virta 2) – minne ohjelma kirjoittaa virheilmoituksensa.

Oletuksena kaikki kolme on kytketty päätteeseen, minkä vuoksi tuloste ja virheilmoitukset näyttävät samalta. Ne ovat kuitenkin eri virtoja, ja ne voi ohjata eri paikkoihin.

[opiskelija@halava demo3]$ ls -R > sisalto.txt
[opiskelija@halava demo3]$ cat sisalto.txt
.
dokkari.txt
sisalto.txt
virukset.txt

[opiskelija@halava demo3]$ find / -name "*.conf" 2> /dev/null | head -n 5

Jälkimmäisessä esimerkissä find törmää satoihin hakemistoihin, joihin sinulla ei ole lukuoikeutta. Ohjaamalla virhevirran roskiin näet vain varsinaiset osumat.

27. Putkitus ja grep

Putkimerkki | kytkee edellisen komennon vakiotulosteen seuraavan komennon vakiosyötteeksi. Tämä on Unixin keskeisin idea: pienistä työkaluista rakennetaan uusia.

[opiskelija@halava ~]$ ls -l /etc | less
[opiskelija@halava ~]$ ls /etc | wc -l
232

grep

grep poimii rivit, joilla esiintyy haluttu merkkijono. Se on hyödyllisimpiä komentorivin työkaluja.

[opiskelija@halava ~]$ grep conf tiedostot.txt          # tiedostosta
[opiskelija@halava ~]$ ls /etc | grep conf              # putkesta
[opiskelija@halava ~]$ grep -i "TODO" muistiinpanot.txt # kirjainkoko ei väliä
[opiskelija@halava ~]$ grep -n "img" index.html         # näytä rivinumerot
[opiskelija@halava ~]$ grep -r "background" ~/html/         # koko puusta
[opiskelija@halava ~]$ grep -v "^#" asetukset.conf      # käänteinen: piilota kommentit
[opiskelija@halava ~]$ grep -c "error" loki.txt         # laske osumat

Hakukuvio on säännöllinen lauseke, ei globi. Perusmerkinnät:

28. Komentojen ketjuttaminen ja paluuarvot

Jokainen ohjelma palauttaa lopettaessaan kokonaisluvun: 0 tarkoittaa onnistumista ja muut arvot virhettä. Arvon näkee muuttujasta $?.

[opiskelija@halava ~]$ ls olemassa.txt
olemassa.txt
[opiskelija@halava ~]$ echo $?
0
[opiskelija@halava ~]$ ls puuttuu.txt
ls: cannot access 'puuttuu.txt': No such file or directory
[opiskelija@halava ~]$ echo $?
2

[opiskelija@halava ~]$ mkdir uusi && cd uusi
[opiskelija@halava uusi]$ cd ~/html && ls index.html || echo "Etusivu puuttuu!"

Merkintä && on erityisen hyödyllinen silloin, kun toinen komento olisi vaarallinen väärässä hakemistossa. Se estää tilanteen, jossa cd epäonnistuu mutta seuraava komento suoritetaan silti.

29. Tiedostojen oikeudet

Montaa käyttäjää tukevassa käyttöjärjestelmässä on olennaista ymmärtää tiedostojen oikeudet. Joitakin tiedostoja saa käyttää kuka tahansa, toisia vain omistaja ja toisia vain tietty ryhmä. Www-julkaisemisessa tämä on ratkaisevaa: palvelinohjelma lukee sivusi ”jonain muuna” kuin sinuna.

Oikeudet näkyvät komennolla ls -l:

[opiskelija@halava ~]$ ls -l
total 8
lrwxrwxrwx.  1 opiskelija students   36 Aug 26 12:43 html -> /wwwhome/home/opiskelija/public_html
-rw-r--r--.  1 opiskelija students  128 Aug 26 12:43 muistiinpanot.txt
-rwx------.  1 opiskelija students   64 Aug 26 12:44 varmuuskopio.sh

Ensimmäinen sarake on kymmenmerkkinen. Ensimmäinen merkki kertoo tyypin (- tavallinen tiedosto, d hakemisto, l symbolinen linkki). Yhdeksän seuraavaa jakautuvat kolmen ryhmiin:

Ensimmäisen rivin l tarkoittaa symbolista linkkiä: html ei ole tavallinen hakemisto vaan viittaus toisaalla olevaan hakemistoon.

• merkit 2–4: omistajan oikeudet (user);
• merkit 5–7: ryhmän oikeudet (group);
• merkit 8–10: kaikkien muiden oikeudet (others).

Kussakin ryhmässä on kolme paikkaa: r (read), w (write) ja x (execute). Viiva - tarkoittaa, ettei kyseistä oikeutta ole.

Oikeuksien muuttaminen: chmod

chmod [vivut] [muutos] [tiedosto tai hakemisto]

Muutos annetaan joko symbolisesti tai oktaalilukuna. Vipu -R muuttaa oikeudet rekursiivisesti koko hakemistorakenteeseen.

Symbolinen muoto

Ensin kenelle, sitten miten, sitten mitä:

[opiskelija@halava ~]$ chmod a+x skripti.sh          # kaikille suoritusoikeus
[opiskelija@halava ~]$ chmod ug+w raportti.txt       # omistajalle ja ryhmälle kirjoitusoikeus
[opiskelija@halava ~]$ chmod -R go-rx yksityinen/    # ryhmältä ja muilta luku ja läpikulku pois
[opiskelija@halava ~]$ chmod u=rwx,go= salaisuudet/  # vain omistajalle kaikki oikeudet

Oktaalimuoto

Netin ohjeissa ja WinSCP:ssä oikeudet esitetään useimmiten kolminumeroisena lukuna. Kukin numero on yhden ryhmän oikeuksien summa: r = 4, w = 2, x = 1.

[opiskelija@halava ~]$ chmod 644 index.html
[opiskelija@halava ~]$ chmod 755 kuvat

Uusien tiedostojen oletusoikeudet: umask

Kun luot uuden tiedoston, sen oikeudet määräytyvät umask-arvon mukaan. Arvo kertoo, mitkä oikeudet poistetaan oletuksesta. Tyypillinen arvo 022 tuottaa tiedostoille oikeudet 644 ja hakemistoille 755.

[opiskelija@halava ~]$ umask
0022

Jos huomaat, että luomasi tiedostot eivät oletuksena näy www-palvelimelle, tarkista tämä arvo. Sen voi asettaa pysyvästi tiedostossa ~/.bash_profile.

Omistuksen muuttaminen: chown

chown [vivut] [omistaja:ryhmä] [tiedosto tai hakemisto]

chown muuttaa tiedoston omistajaa. Komento on tarkoitettu pääkäyttäjälle (root), eikä sitä tarvita tällä kurssilla. Tavallinen käyttäjä ei voi luovuttaa tiedostoaan toiselle, koska silloin hän menettäisi siihen oikeutensa. Ryhmän voi sen sijaan vaihtaa komennolla chgrp, jos kuuluu itse kohderyhmään.

30. Komentorivi web-julkaisemisessa

Tämä luku kokoaa yhteen ne komentorivin asiat, jotka aiheuttavat eniten ongelmia juuri www-sivujen julkaisemisessa.

30.1 Missä www-sivusi oikeasti ovat?

Jyväskylän yliopistossa kotihakemistosi (U:-asema) ja www-tilasi (W:-asema) ovat eri levyjärjestelmissä. Kotihakemistoon luotu tavallinen kansio ei siis näy verkossa. Www-tilaan päästään käsiksi kotihakemistoon tehdyn symbolisen linkin kautta, jonka nimi on tällä kurssilla html. Linkin tekee valmis komento:

[opiskelija@halava ~]$ /opiskelu/itkp1011/makewww

Tämän jälkeen html käyttäytyy kuin tavallinen kansio, vaikka tiedostot sijaitsevat toisaalla. Katso itse, minne linkki osoittaa:

[opiskelija@halava ~]$ ls -ld ~/html
lrwxrwxrwx. 1 opiskelija students 36 Sep  6 12:31 /nashome3/opiskelija/html -> /wwwhome/home/opiskelija/public_html
[opiskelija@halava ~]$ realpath ~/html
/wwwhome/home/opiskelija/public_html

Kaikki ~/html-hakemistoon tallennettu näkyy osoitteessa https://users.jyu.fi/~omatunnus/. Tiedosto ~/html/tyovaline/harkka/testi.txt löytyy siis osoitteesta https://users.jyu.fi/~omatunnus/tyovaline/harkka/testi.txt.

30.2 Sivut eivät näy: oikeuksien tarkistuslista

Selain näyttää virheen 403 Forbidden tai 404 Not Found. Palvelinohjelma lukee sivusi omana käyttäjänään, joten se on tiedostojesi näkökulmasta ”muut”. Käy läpi koko polku www-juuresta tiedostoon:

[opiskelija@halava ~]$ ls -ld ~/html/ ~/html/tyovaline/ ~/html/index.html
drwxr-xr-x. 4 opiskelija students 4096 Aug 26 12:41 /nashome3/opiskelija/html/
drwxr-xr-x. 3 opiskelija students 4096 Aug 26 12:42 /nashome3/opiskelija/html/tyovaline/
-rw-r--r--. 1 opiskelija students 1024 Aug 26 12:43 /nashome3/opiskelija/html/index.html

Vaadittava minimi:

• www-juurella ~/html ja kaikilla sen alihakemistoilla r ja x muille eli 755;
• tiedostoilla r muille eli 644.

Korjaus kerralla:

[opiskelija@halava ~]$ chmod -R a+rX ~/html/

30.3 Isot ja pienet kirjaimet

Windows kohtelee nimiä Kuva.JPG ja kuva.jpg samana tiedostona; Linux-palvelin ei. Tästä syystä sivu, joka toimii omalla koneellasi, näyttää palvelimella rikkinäisen kuvan kuvakkeen. Sama koskee hakemistonimiä ja tiedostopäätteitä: .HTML ei ole .html.

[opiskelija@halava html]$ grep -o 'src="[^"]*"' index.html
src="kuvat/Logo.PNG"
[opiskelija@halava html]$ ls kuvat/
logo.png

Ratkaisu: nimeä kaikki tiedostot pienillä kirjaimilla ja viittaa niihin täsmälleen samoin.

[opiselija@halava kuvat]$ mv Logo.PNG logo.png

30.4 Ääkköset ja välilyönnit osoitteissa

Tiedostonimi päätyy osoiteriville. Välilyönti muuttuu merkinnäksi %20 ja ääkköset kahdeksi tai useammaksi prosenttimerkiksi. Osoitteet muuttuvat lukukelvottomiksi ja linkittäminen hankaloituu. Käytä nimissä vain merkkejä a–z, 0–9, väliviivaa ja alaviivaa.

30.5 Rivinvaihdot: Windowsista siirretty tiedosto

Windows päättää tekstirivin kahdella merkillä (CR LF), Unix yhdellä (LF). Useimmiten tällä ei ole väliä, mutta se rikkoo skriptit ja joskus palvelinasetustiedostot. Tunnistat ongelman file-komennolla tai siitä, että virheilmoituksen lopussa on merkintä \r.

[opiskelija@halava ~]$ file julkaise.sh
julkaise.sh: Bourne-Again shell script, ASCII text executable, with CRLF line terminators
[opiskelija@halava ~]$ dos2unix julkaise.sh
[opiskelija@halava ~]$ file julkaise.sh
julkaise.sh: Bourne-Again shell script, ASCII text executable

Jos dos2unix-ohjelmaa ei ole asennettuna, saman voi tehdä komennolla sed -i 's/\r$//' julkaise.sh.

30.6 Merkistö

Käytä kaikissa tiedostoissa UTF-8-koodausta ja ilmoita se HTML-dokumentissa. Tarkista epäselvä tiedosto:

[opiskelija@halava html]$ file -i index.html
index.html: text/html; charset=utf-8
[opiskelija@halava html]$ grep -i charset index.html
    <meta charset="utf-8" />

Jos ääkköset näkyvät selaimessa kysymysmerkkeinä tai merkkinä ä, tiedosto on todennäköisesti tallennettu Latin-1-muodossa. Muunnos onnistuu näin:

[opiskelija@halava html]$ iconv -f ISO-8859-1 -t UTF-8 vanha.html > uusi.html

30.7 Sivujen julkaisu ja tarkistus

Kopioi sivut omalta koneelta palvelimelle:
$ rsync -avz --delete sivusto/ omatunnus@halava.cc.jyu.fi:html/

Tarkista palvelimen vastaus ilman selainta:
$ curl -I https://users.jyu.fi/~omatunnus/

Lataa sivu ja katso, mitä palvelin todella lähetti:
$ curl -s https://users.jyu.fi/~omatunnus/ | head -n 20

curl -I pyytää vain HTTP-otsakkeet. Statuskoodi kertoo suoraan, mistä on kyse: 200 OK onnistui, 403 Forbidden on oikeusongelma ja 404 Not Found tarkoittaa väärää tiedostonimeä tai polkua.

31. Ympäristömuuttujat ja PATH

Käyttöjärjestelmässä on joukko asetuksia, joiden on tarkoitus olla yhteisiä kaikille ohjelmille. Ne välitetään ympäristömuuttujina. Kaikki muuttujat näkee komennolla env, yhden muuttujan arvon echo-komennolla.

[opiskelija@halava ~]$ echo $HOME
/nashome3/opiskelija
[opiskelija@halava ~]$ echo $USER
opiskelija
[opiskelija@halava ~]$ env | sort | head -n 10

PATH

PATH luettelee kaksoispistein eroteltuna ne kansiot, joista ohjelmia etsitään, kun kirjoitat komennon nimen.

[opiskelija@halava ~]$ echo $PATH
/usr/local/bin:/usr/bin:/bin:/usr/local/sbin:/usr/sbin:/nashome3/opiskelija/bin
[opiskelija@halava ~]$ which ls
/usr/bin/ls
[opiskelija@halava ~]$ type cd
cd is a shell builtin

Jos ohjelmasi ei ole missään PATH-kansiossa, sinun on viitattava siihen polulla:

[opiskelija@halava ~]$ ~/bin/omaohjelma
[opiskelija@halava bin]$ ./omaohjelma

Merkintä ./ tarkoittaa oletushakemistoa. Sitä tarvitaan, koska turvallisuussyistä oletushakemisto ei ole PATHissa: muuten hakemistoon ujutettu ls-niminen tiedosto suoritettaisiin oikean ls-komennon sijaan.

PATHiin lisätään kansioita säilyttäen vanha arvo:

[opiskelija@halava ~]$ export PATH="$PATH:$HOME/bin"

Muutos katoaa istunnon päättyessä. Pysyvän siitä saa lisäämällä rivin tiedostoon ~/.bash_profile. Windowsissa vastaava tehdään komennolla setx tai järjestelmäasetuksista.

32. Prosessien hallinta

Jokainen käynnissä oleva ohjelma on prosessi, jolla on numero (PID). Joskus ohjelma jumittuu ja se pitää pysäyttää, joskus pitkä ajo halutaan taustalle.

[opiskelija@halava ~]$ ps              # omat prosessit tässä päätteessä
    PID TTY          TIME CMD
  12043 pts/0    00:00:00 bash
  12587 pts/0    00:00:03 python3
  12601 pts/0    00:00:00 ps
[opiskelija@halava ~]$ ps -u $USER     # kaikki omat prosessit
[opiskelija@halava ~]$ top             # jatkuvasti päivittyvä näkymä, poistu q:lla
[opiskelija@halava ~]$ jobs            # tämän päätteen pysäytetyt ja taustatyöt

Prosessin lopettaminen

kill lähettää prosessille signaalin. Se ei siis välttämättä tapa mitään, vaan pyytää prosessia reagoimaan.

Etuala ja tausta

[opiskelija@halava ~]$ python3 pitka_ajo.py
^Z
[1]+  Stopped                 python3 pitka_ajo.py
[opiskelija@halava ~]$ bg
[1]+ python3 pitka_ajo.py &
[opiskelija@halava ~]$ jobs
[1]+  Running                 python3 pitka_ajo.py &
[opiskelija@halava ~]$ fg
python3 pitka_ajo.py

• Ctrl+Z pysäyttää ohjelman. Se ei etene yhtään ennen kuin annat seuraavan komennon.
• bg jatkaa ohjelman ajoa taustalla, jolloin saat kehotteen takaisin.
• fg tuo ohjelman takaisin etualalle.
• Ohjelman voi käynnistää suoraan taustalle lisäämällä rivin loppuun &.

Ohjelmat, jotka jatkavat uloskirjautumisen jälkeen

Normaalisti prosessisi lopetetaan, kun kirjaudut ulos. Jos pitkän ajon pitää jatkua, käytä tmux- tai screen-ohjelmaa. Ne pitävät istunnon pystyssä, ja siihen voi palata myöhemmin toiselta koneelta.

[opiskelija@halava ~]$ tmux new -s tyo       # luo istunnon nimeltä "tyo"
... aja ohjelmia, irtaudu näppäilemällä Ctrl+B ja sitten d ...
[opiskelija@halava ~]$ tmux ls               # listaa istunnot
[opiskelija@halava ~]$ tmux attach -t tyo    # palaa istuntoon

Yksittäisen komennon voi myös irrottaa päätteestä komennolla nohup:

[opiskelija@halava ~]$ nohup ./pitka_ajo.sh > ajo.log 2>&1 &

33. Komentotulkit ja PowerShell

Komentorivin käyttäminen riippuu käytetystä komentotulkista. Unix-ympäristöissä yleisin on bash; muita ovat zsh (macOS:n oletus), csh, fish ja dash. Perusasiat toimivat kaikissa samalla tavalla.

Windowsissa on kaksi vaihtoehtoa: vanha cmd.exe ja moderni PowerShell. Molemmat käynnistyvät näppäinyhdistelmällä Win+R kirjoittamalla cmd tai powershell. Suositeltavin on kuitenkin Windows Terminal, joka on välilehdellinen pääteohjelma ja osaa ajaa kaikkia näitä.

Jos haluat aidon Unix-ympäristön Windowsiin (suositus), käytä WSL:ää (Windows Subsystem for Linux). Se asentuu komennolla wsl --install ja antaa käyttöösi oikean Linux-jakelun. Kevyempi vaihtoehto pelkkiä perustyökaluja varten on Git for Windows -paketin mukana tuleva Git Bash.

Komentojen vastaavuudet

Windowsissa hyödyllisiä verkkotyökaluja ovat ping, tracert (Unixissa traceroute), ipconfig (Unixissa ip addr) ja netstat (Unixissa ss).

34. Tiedostojen siirto ja paketointi

scp

scp on komentoriviltä toimiva WinSCP:tä ja FileZillaa vastaava ohjelma tiedostojen turvalliseen kopiointiin koneiden välillä. Se on nykyään mukana myös Windowsissa ja macOS:ssä. Kaksoispiste erottaa konenimen ja polun.

Omalta koneelta palvelimelle:
$ scp index.html omatunnus@halava.cc.jyu.fi:html/

Palvelimelta omalle koneelle nykyiseen hakemistoon:
$ scp omatunnus@halava.cc.jyu.fi:html/index.html .

Kokonainen hakemisto:
$ scp -r sivusto omatunnus@halava.cc.jyu.fi:html/

Uudella nimellä:
$ scp omatunnus@halava.cc.jyu.fi:temp/tiedosto.txt teksti.txt

rsync

rsync synkronoi hakemistoja ja siirtää vain muuttuneet tiedostot. Isolla sivustolla ero scp-komentoon on valtava.

$ rsync -avz sivusto/ omatunnus@halava.cc.jyu.fi:html/
$ rsync -avzn --delete sivusto/ omatunnus@halava.cc.jyu.fi:html/

Paketointi

$ tar -czf sivusto.tar.gz sivusto/     # pakkaa hakemiston
$ tar -tzf sivusto.tar.gz              # listaa sisällön purkamatta
$ tar -xzf sivusto.tar.gz              # purkaa
$ zip -r sivusto.zip sivusto/          # zip, jos vastaanottaja käyttää Windowsia
$ unzip sivusto.zip

Vivut tarkoittavat: c create, x extract, t list, z gzip-pakkaus, f tiedostonimi seuraa. Listaa sisältö aina ennen purkamista, jottei paketti räjähdä kymmeneksi tiedostoksi nykyiseen hakemistoon.

35. Tarkistuslista ja itsearviointi

Käy lista läpi ennen demoja. Jos johonkin kohtaan ei löydy vastausta, palaa linkitettyyn lukuun.

1. Miten selvität, missä hakemistossa olet ja mitä siellä on? (luku 10)
2. Mitä eroa on viittauksilla luennot/luento1 ja ~/tyovaline/luennot/luento1? (luvut 18–19)
3. Miksi cd ../luennot toimii toisesta hakemistosta muttei toisesta? (luku 18)
4. Mitä komentotulkki tekee riville rm *.txt ennen kuin rm käynnistyy? Miten voit tarkistaa tuloksen etukäteen? (luvut 9 ja 24)
5. Mitä tapahtuu, jos ajat rm * .txt? (luku 20)
6. Mitä eroa on merkinnöillä > ja >>? (luku 26)
7. Miksi virheilmoitus näkyy ruudulla, vaikka ohjasit tulosteen tiedostoon? (luku 26)
8. Mitä oikeudet drwxr-xr-x tarkoittavat hakemistolle? (luku 29)
9. Sivusi antaa selaimessa virheen 403. Mitkä kolme asiaa tarkistat? (luku 30)
10. Kuvasi ei näy palvelimella, vaikka se näkyi omalla koneellasi. Mikä on todennäköisin syy? (luku 30)
11. Ohjelma ei reagoi Ctrl+C:hen. Missä järjestyksessä etenet? (luku 32)
12. Miten teet komennosta toistettavan niin, ettei sitä tarvitse kirjoittaa ensi viikolla uudelleen? (Komentojonot eli skriptit)

36. Sanasto

Komentotulkki, shell

Ohjelma, joka lukee komentorivin, laajentaa sen ja käynnistää ohjelmat. Esimerkiksi bash.

Pääte, terminaali, konsoli

Ikkuna, jossa komentotulkkia käytetään. Nykyiset ohjelmat ovat pääte-emulaattoreita, jotka matkivat 1970-luvun päätelaitteita.

Kehote, prompt

Merkkijono, jolla shell ilmoittaa odottavansa komentoa. Päättyy yleensä merkkiin $.

Vipu, valitsin, flag, option

Komennon toimintaa muuttava parametri, esimerkiksi -l tai --all.

Parametri, argumentti

Komennolle annettu kohde, esimerkiksi tiedostonimi.

Oletushakemisto, työhakemisto, working directory

Hakemisto, jossa parhaillaan toimit. Merkitään pisteellä ..

Kotihakemisto, home directory

Oma hakemistosi, johon kirjaudut. Merkitään tildellä ~.

Polku, path

Tiedoston tai hakemiston sijainti. Suhteellinen polku luetaan oletushakemistosta, absoluuttinen juuresta / tai kotihakemistosta.

Globbaus, wildcards

Tiedostonimien korvausmerkit * ja ?, jotka komentotulkki laajentaa nimiksi ennen komennon suorittamista.

Säännöllinen lauseke, regexp

Erillinen kuviokieli tekstin hakemiseen. Käytetään esimerkiksi grep-komennossa. Ei sama asia kuin globbaus.

Vakiotuloste ja virhevirta, stdout ja stderr

Kaksi erillistä tulostusvirtaa. Molemmat näkyvät oletuksena päätteessä, mutta ne voi ohjata erikseen.

Putki, pipe

Merkintä |, joka kytkee ohjelman tulosteen seuraavan ohjelman syötteeksi.

Prosessi ja PID

Käynnissä oleva ohjelma ja sen tunnistenumero.

Signaali

Viesti prosessille, esimerkiksi SIGINT (Ctrl+C), SIGTERM (kill) tai SIGKILL (kill -9).

Komentojono, skripti

Tekstitiedosto, joka sisältää komentoja ja jonka voi suorittaa ohjelmana.

Shebang

Skriptin ensimmäinen rivi #!/bin/bash, joka kertoo tulkkiohjelman.

37. Lisätietoa ja syventävät aiheet

Seuraavat kaksi kokonaisuutta eivät kuulu kurssin ydinsisältöön, mutta ne säästävät työtä heti kun komentorivi alkaa tuntua tutulta. Avaa lohko napsauttamalla otsikkoa.

ssh-keygen -t ed25519 -C "oma.nimi@student.jyu.fi"
ssh-copy-id omatunnus@halava.cc.jyu.fi

ln -s [mihin linkki osoittaa] [luotavan linkin nimi]

[opiskelija@halava ~]$ ln -s /wwwhome/home/$USER/public_html ~/html

[opiskelija@halava ~]$ ls -ld ~/html
lrwxrwxrwx. 1 opiskelija students 36 Sep  6 12:31 /nashome3/opiskelija/html -> /wwwhome/home/opiskelija/public_html
[opiskelija@halava ~]$ realpath ~/html
/wwwhome/home/opiskelija/public_html
[opiskelija@halava ~]$ file ~/html
/nashome3/opiskelija/html: symbolic link to /wwwhome/home/opiskelija/public_html

#!/bin/bash
# Kopioi sivut palvelimen www-hakemistoon ja korjaa oikeudet.

cp -r ~/sivusto/* ~/html/
chmod -R a+rX ~/html/
echo "Julkaistu $(date)."

[opiskelija@halava ~]$ chmod u+x julkaise.sh
[opiskelija@halava ~]$ ./julkaise.sh
Julkaistu to 27.8.2026 09.31.15 +0300.

#!/bin/bash
# varmuuskopio.sh HAKEMISTO

if [ -z "$1" ]; then
    echo "Käyttö: $0 HAKEMISTO"
    exit 1
fi

tar -czf "varmuuskopio-$(date +%Y%m%d).tar.gz" "$1"
echo "Kopioitu hakemisto $1."

[opiskelija@halava ~]$ ./varmuuskopio.sh html/
Kopioitu hakemisto html/.

#!/bin/bash
# Muunna kaikki png-kuvat jpeg-muotoon ja pienennä ne.

for kuva in *.png; do
    echo "Käsitellään $kuva..."
    convert "$kuva" -resize 800x600 "${kuva%.png}.jpg"
done

alias ll='ls -alF'
alias rm='rm -i'
alias julkaise='rsync -avz ~/sivusto/ halava:html/'

Linkkejä

• The Unix Shell (Software Carpentry) – laaja englanninkielinen harjoituskurssi.
• Tietokone työvälineenä: komentorivi – suomenkielinen perusmateriaali harjoituksineen.
• Learning the Shell ja saman tekijän kirja The Linux Command Line (ilmainen PDF).
• Learn Enough Command Line to Be Dangerous.
• explainshell.com – liitä pitkä komento, saat selityksen jokaisesta osasta. Erinomainen työkalu netistä löytyneiden komentojen tarkistamiseen ennen ajamista.
• tldr – manuaalisivujen tiivistelmät, joissa on suoraan käytännön esimerkit.
• ShellCheck – tarkistaa kirjoittamasi skriptin yleisimpien virheiden varalta.
• Globbing – korvausmerkkien tarkka kuvaus.
• Bash Pitfalls – luettelo tyypillisistä virheistä ja siitä, miksi ne menevät pieleen.
• Unix-käyttöjärjestelmän alkeita ja Windowsin käyttäminen komentotulkin avulla.