Ruutukaappausvideot (Screencast) - Luento 5

• Luentotaltiointi
• Videot
  • Videoiden yleisiä ominaisuuksia
  • Videon pakkaus
  • Edellytykset videon toimimiselle suoraan selaimessa
• Ruutukaappausvideot (Screencast)
  • Kuvaruutukaappausvideon hyötyjä ja haittoja
  • Ohjelmat
• Esimerkki (WINK)
• Lisätietoa

Käydään ensin läpi yleisiä videoihin liittyviä asioita ja sen jälkeen esitellään eri ruutukaappausohjelmia. Lopuksi näytetään hiukan ruutukaappausohjelman (WINK) käyttöä käytännössä.

Videot

• Videoita voidaan välittää joko verkkovideona (stream) tai kokonaisina tiedostoina (download).
• Videoon voi liittyä jokin erillinen ääniformaatti tai äänen pakkaus liittyy kiinteästi videoformaattiin.

Videoiden yleisiä ominaisuuksia

• Resoluutio. Kuvan tarkkuus. Korkeus ja leveys pikseleinä.
• Kuvasuhde. Kuvan leveyden suhde korkeuteen.
  • Yleensä laskettavissa resoluutiosta.
  • Ei kuitenkaan aina, esim. DVD-resoluutio 720x576, mutta kuvasuhde voi olla esim. 4:3 tai 16:9. Tällöin kuvaa venytetään toistavan laitteen toimesta.
• Lomitus
  • Lomitettu tai progressiivinen.
  • Lomitetussa kuvassa on kaksi kenttää. Parilliset ja parittomat vaakaviivat.
  • TV:ssä on tyypillisesti lomitettua kuvaa.
  • Tietokonenäytöllä katselua varten lomitus on poistettava videosta. Tätä sanotaan lomituksen poistoksi (engl. deinterlace)
  • Progressiivisessa videossa kuvat ovat kokonaisia ja ne näytetään kerralla.
• Kuvanopeus
  • Montako kuvaa näytetään sekunnissa.
  • PAL-standardissa 25 kuvaa sekunnissa. Lomitettuja kenttiä 50.
  • Staattisessa kuvassa (esim. luentovideo) riittää vähempikin.

Videon pakkaus

• Video täytyy pakata häviöllisesti, sillä liikkuva kuva vie todella paljon levytilaa.
• Internetissä välitettävä video on pakattava vielä tiiviimmin, sillä verkkoyhteyden kaistanleveys on rajoittava tekijä.
• Videon laatu riippuu pakkaustavasta ja tiedoston koosta.
• Tiedoston kokoon vaikuttaa datavirta (engl. bitrate). Tätä mitataan bitteinä sekunnissa (bits/s).
• CBR (Constant Bitrate) tai VBR (Variable Bitrate).
• Videotiedostot voivat olla useassa eri formaatissa:
  • Tiedostokääre (engl. container) määrää, millä tavalla video/audio-data ja näihin liittyvä metatieto pakataan tiedostoon.
    • Quicktime (*.mov) - Applen kehittämä videoformaatti. Tukee esimerkiksi verkkovideota.
    • Realmedia (*.rm)
    • Windows Media (Advanced Systems Format) (*.wmv / *.asf) - pääasiassa vain Windowsissa ja Windows Media Playerillä toistettavat videot.
    • AVI - Audio Video Interleave, vanha, mutta suosittu Windows-järjestelmiin kehitetty container-formaatti.
    • MPEG-PS/TS, MP4 (*.mpg, *.m2v *.mp4) - MPEG-standardien tiedostomuodot.
    • Container-formaattien vertailua (Wikipedia).
  • Kodekki (engl. codec) määrää ohjelmamodulin, jolla videodata pakataan ja puretaan.
    • Yleensä kodekki tulee yleensä videota toistavan ohjelman mukana, mutta joskus se on haettava erikseen.
    • Tarvittavan kodekin voi tunnistaa esim. GSpot-ohjelmalla.
    • FDDShow sisältää useimmat kodekit, joten pelkästään sen hakemalla pärjää jo melko hyvin.
    • Useimmiten kodekki ei ole kytköksissä tiedostomuotoon.
    • Formaattien vertailu - Extreme Tech
    • Toinen vertailu

Quicktime

• Sorenson 3
• H.264 / MPEG-4 AVC

MPEG

• MPEG-1 on vanha, mutta hyvin tuettu videoformaatti. Haittapuolina iso tiedostokoko ja artifaktikuviot.
• MPEG-2-pakkausta käytetään DVD-videoissa, soveltuu harvoin Internet-jakeluun.
• MPEG-4 - standardi lähes DVD-tasoiselle videolle.
  • DivX - tuotantokäyttöön maksullinen pakkausformaatti
  • XviD - vapaa MPEG-4 yhteensopiva pakkausformaatti
• MPEG-4 AVC

Windows Media

• Windows Media 9 -kodekit

Muita kodekkeja

• Häviöttömät, mutta pakkaavat kodekit, esim. Huffyuv, Alparysoft
• DV - digitaalisissa videokameroissa käytetty pakkausmuoto

Edellytykset videon toimimiselle suoraan selaimessa

• Videon näyttämiseen soveltuva ohjelma, esim. Media Player, RealPlayer, QuickTime Player.
• Selaimeen sopiva plugin, joka mahdollistaa videon esittämisen suoraan selaimessa.
• Videossa käytetyn videokoodauksen ja audiokoodauksen purkamiseen sopivat kodekit.

Ruutukaappausvideot (Screencast)

Ruutukaappausvideolla tarkoitetaan esimerkiksi digitaalista videota, joka kuvataan tietokoneen näytön toimintaa nauhoittamalla. Ruutukaappausvideoon voi liittyä lisäksi esimerkiksi ääntä ja jälkeenpäin lisättyjä tekstejä, puhekuplia, nuolia yms.

Kuvaruutukaappausvideon hyötyjä ja haittoja

• Helppo toteuttaa - ei tarvita erillistä kuvaajaa.
• Lopputuloksen laatu on käytännössä lähes samaa tasoa kuin alkuperäinen esitys. Tavallisessa videossa pakkaus hävittää laatua huomattavasti.
• Resoluutio on huomattavasti korkeampi kuin tavallisessa videossa. Tavallisen videon tarkkuus on ehkä luokkaa 320x240 ja ruutukaappausvideon esimerkiksi 800x600.
• Vaatii hyvin vähän levytilaa ja siirtokaistaa verrattuna perinteiseen videoon. Vrt. 1.5 h tavallinen video vie levytilaa arviolta 1000 Mt ja ruutukaappausvideo vain 50-100 Mt.
• Mahdollisen luennoijan/esiintyjän ilmeet ja eleet jäävät pois.
• Edellyttää, että kaikki esitettävä materiaali on oltava tietokoneella.
• Vaatii kohtuullisesti tehoa tietokoneelta (ei ongelma uusille nykykoneille).

Ohjelmat

Ruutukaappausvideoiden tekemiseen löytyy paljon kaupallisia ohjelmia, mutta ilmaisillakin pärjää mainiosti. Ilmaisista järkevimpiä vaihtoehtoja ovat:

• Windows Media Encoder
  • WMV-tiedostomuoto
  • Pieni tiedostokoko
  • Tarvitsee erillisen editorin.
  • Ei toimi kovin hyvin muissa käyttöjärjestelmissä.
  • http://en.wikipedia.org/wiki/Windows_Media_Encoder
• CamStudio
  • Flash (SWF)- tai AVI-tiedostomuodot
  • Hieman isompi tiedostokoko Flash-muodossa kuin Winkillä.
  • Ei editointimahdollisuutta.
  • http://en.wikipedia.org/wiki/CamStudio
• WINK
  • Flash (SWF)-tiedostomuoto
  • Voi editoida tuotosta, lisätä kuvia, nauhoittaa ääntä jne.
  • Ääni on frameissa kiinni, mikä voi hankaloittaa editointia.
• Vnc2swf
  • Flash (SWF)-tiedostomuoto
• Jing
  • Flash (SWF)-tiedostomuoto

Esimerkki (WINK)

Demoissa harjoitellaan Windows Media Encoderin ja WINKin käyttöä. Media Encoderin käyttöön on ohjeet osoitteessa http://appro.mit.jyu.fi/doc/videoluennot/#TOC2. WINKin käytön sisäistää parhaiten katsomalla ohjelmassa mukana tulevat Tutor-videot. Videot (Tutorial Project 1 ja Tutorial Project 2) löytyvät Help-valikon alta.

Tutorial Project 1 -videossa näytetään tärkeimmät Winkin toimenpiteet, joten jo sen videon katsomalla Winkin peruskäyttö onnistuu. Tutorial Project 2 -videosta puolestaan kannattaa katsoa ainakin äänen lisäämisen osuus, mitä ei käsitellä vielä Tutorial Project 1 -videossa.

Muutamia lisähuomioita Winkin käytöstä:

• Nauhoituksen aloittamisen/lopettamisen pikanäppäimistä ALT+Pause kaappaa ruudun aina käyttäjän toimenpiteen (hiiren klikkaus tai näppäimen painallus) kohdalla.
• Nauhoituksen aloittamisen/lopettamisen pikanäppäimistä Shift+Pause puolestaan kaappaa ruudun tasaisin väliajoin (valittu asetuksissa, esim. 4 kertaa sekunnissa) riippumatta siitä tekeekö käyttäjä mitään.
• Täytyy siis miettiä kumpi kaappaustapa sopii paremmin oman videon käyttötarkoitukseen ja käyttää sitä. Samalla videolla voi myös käyttää molempia tapoja (aloittaa ensin toisen kaappaustavan ja keskeyttää sen tietyn ajan kuluttua, jonka jälkeen aloittaa toisen kaappaustavan jne.).

Näytetään luennolla pieni esimerkki WINKin käytöstä.

Lisätietoa

• Luentotaltiointi videolle (Windows Media Encoder)
• Luento ruutukaappausvideoksi