CSS (Cascading Style Sheets) - Luento 3

Seuraavassa tarkastellaan CSS-tyylilomakkeiden käyttöä ja niiden perusominaisuuksia Cascading Style Sheets Level 2 Revision 1 (CSS 2.1) -suositusten mukaisesti. Lähinnä käydään läpi kuitenkin vain CSS 1 -tason ominaisuuksia ja joitain CSS 2.1 -tason ominaisuuksia. CSS 2 ja CSS 2.1 -muutoksista voi lukea W3C:n dokumentista.

Luentotaltiointi

Ongelmia videon katselussa?

Perusteet

Käyttäjän määräämät tyylit

Kaikkiin uusimpiin selaimiin voi itse määritellä omat CSS-asetukset, joita käytetään oletuksena sivuja näytettäessä. Käyttäjä voi oman selaimensa asetuksilla ohittaa sivuntekijän määrittelyt:

CSS-asetuksien ylimäärittely !important-määreellä:

h1 {
  color: blue !important;
  backround-color: yellow !important;
}

h2, h3 {
  color: red !important;
  backround-color: green !important;
}

Tyylien liittäminen dokumenttiin

Tyylit liitetään XHTML-dokumenttiin link-elementillä (head-elementin sisään) seuraavaan tapaan:

<link href="tyylit.css" rel="StyleSheet" type="text/css" title="Tyylin nimi" media="all" />

style-elementti

Tyylejä voi lisätä dokumenttikohtaisesti käyttämällä style-elementtiä:

<head>
<title>foo</title>
<style type="text/css" media="screen">
h1 { color: blue; background-color: yellow; }
</style>
</head>

style-elementin käyttöä ei voi kuitenkaan suositella, koska se rajaa vaikutuksen vain yhteen dokumenttiin. Sama voidaan tehdä yhtä helposti ulkoisella CSS-tiedostolla.

style-attribuutti

Tyylejä voi lisätä elementtikohtaisesti käyttämällä style-attribuuttia:

<h1 style="color: blue; background-color: yellow;">Otsikko</h1>

style-attribuutin käyttöä ei voi kuitenkaan suositella, koska se rajaa vaikutuksen vain yhteen elementtiin. Sama voidaan tehdä yhtä helposti ulkoisella CSS-tiedostolla ja class-attribuutin tai id:n avulla.

Tyylien käyttöjärjestys

Jos saman elementin (esim. h1) tyylimääritys on tehty useassa paikassa, on niiden käyttöjärjestys seuraava. Ylin (pienin numero) määritys siis näytetään, jos se löytyy ja siitä mennään aina porras kerrallaan alaspäin niin kauan, että tyylimääritykset löytyvät.

  1. selaimeen asetettu käyttäjän oma CSS-tiedosto
  2. style-attribuutti
  3. style-elementti
  4. erillinen CSS-tyylitiedosto
  5. selaimen oletustyyliasetukset

Esimerkki tyylien käyttöönottojärjestyksestä ja useista tyylitiedostoista

Lisätietoja

Tyylien määrittäminen

Perusperiaate on muuttaa olemassa olevien XHTML-elementtien ominaisuuksia. Oletuksena tyylin nimi on siis sama kuin sen XHTML-elementin nimi, jonka ulkoasuominaisuuksia halutaan muokata. Jokaisella muutettavalla ominaisuudella on tietty nimi.

tyylinimi {
  ominaisuus: arvo;
}

CSS 1:n ominaisuuksista löytyy dokumentti osoitteesta:

http://appro.mit.jyu.fi/doc/css/

Esim. määritellään body-elementin tekstin väriksi musta ja taustaväriksi valkoinen:

body {
  color: black;
  background-color: white;
}

Esim. määritellään kaikille otsikkotasoille sama fontti, väri ja alaviiva:

h1, h2, h3, h4, h5, h6 {
  font-family: Verdana, sans-serif;
  color: blue;
  border-bottom: 1px solid black;
}

Myös CSS 2:n ominaisuuksista on oma dokumenttinsa, mutta sitä käsitellään vasta myöhemmillä luennoilla.

Perintä

Dokumenttipuun elementit perivät esim. tekstin värin äitielementiltään:

<h1><strong>CSS</strong> on iso juttu.</h1>

strong-elementti saa saman tekstin värin kuin mikä h1-elementillä on, ellei väriä ole strong-elementille erikseen määrätty. Aivan kaikki ominaisuudet eivät kuitenkaan periydy.

Mittayksiköt

Pituudet ja korkeudet kannattaa aina ilmaista suhteellisesti prosentteina tai em-yksikköinä. em suhteutetaan aina oletusfontin kokoon.

px (pikseli) -yksikköä voi käyttää pienten (alle 5 px) reunusten ja marginaalien määrittelyssä sekä kuville tarkoitettujen lohkojen leveyksissä ja korkeuksissa, mutta sitä ei suositella käytettäväksi kirjasimen koon määrittämiseen.

p {
  font-size: 120%;
}

h1 {
  margin-top: 1em;
}

h2 {
  border: 1px solid black;
}

Muita CSS:n tuntemia yksiköitä ovat ex, in, cm, mm, pt ja pc. Näitä tarvitaan kuitenkin äärimmäisen harvoin ja ex-yksikköä lukuunottamatta ne ovat hyödyllisiä vain, jos käytetyn median fyysinen koko on tiedossa.

Sivuilla käytettävät värit

Värien määrittämisessä on käytössä useita tapoja. Yksi tapa on käyttää prosentteja:

p {
  background-color: rgb(100%, 100%, 100%); /* valkoinen */
}

Perusvärit voidaan myös kirjoittaa suoraan nimillä:

p {
  background-color: blue; /* sininen */
}

Yksi käytetty tapa on antaa värit RGB-arvoina:

p {
  background-color: #FF0000; /* punainen */
}

Linkkejä värien määrittämisestä:

Kommentit

Kommentointi CSS-tyylitiedostossa onnistuu c-kielestä tutulla tavalla:

strong { /* Korostamiseen käytettävä tyyli */
  background-color: white;
  color: red;
}

Tyylien liittäminen toisesta tyylitiedostosta

@import-säännöllä voi liittää omaan tyylitiedostoonsa muiden tyylitiedostojen sisältämiä tyylejä. @import-rivien pitää olla CSS-tiedostossa ensimmäisinä.

@import "toinentyyli.css";
@import url(http://appro.mit.jyu.fi/appro2008.css);

Tyylien valitsimet (engl. selectors)

Luokat (class) valitsimina

class-attribuutin avulla voidaan XHTML-elementti määrätä käyttämään tiettyä tyyliä. Esim.

<p>Normaalitekstiä kappaleellinen</p>
<p class="varoitus">varoitus</p>

Vastaavat tyylimääritykset

p {
  background-color: white;
  color: green;
  text-align: center;
}

p.varoitus {
  background-color: white;
  color: red;
}

Edellisen valitsimen yleistys, jota voidaan käyttää kaikkien elementtien yhteydessä.

.varoitus {
  background-color: white;
  color: red;
}

Elementin yhteyteen määritelty valitsin on "vahvempi" kuin yleistetty valitsin. Siispä alla olevilla tyylimäärityksillä tekstikappaleen väriksi tulisi punainen, vaikka yleistetty valitsin tulee tyylitiedostossa vasta elementin yhteyteen määritetyn valitsimen jälkeen.

p {
  background-color: white;
  color: green;
  text-align: center;
}

p.varoitus {
  background-color: white;
  color: red;
}

.varoitus {
  background-color: white;
  color: blue;
}

Tyylien valitsimien yhteydessä perintä tarkoittaa sitä, että voit luoda luokkia (class) jokaisesta elementistä. Kaikki luokat perivät joitakin ominaisuuksia peruselementiltä (paitsi, jos uusia arvoja määritetään vanhojen tilalle tai ominaisuus ei ole perittävissä).

Esimerkki tyylin aliluokan käytöstä

Tunnisteet (id) valitsimina

id-attribuutin avulla voidaan XHTML-elementti määrätä käyttämään tiettyä tyyliä. Esim.

<p>Normaalitekstiä kappaleellinen</p>
<p id="varoitus">varoitus</p>

Vastaavat tyylimääritykset

p {
  background-color: white;
  color: green;
  text-align: center;
}

p#varoitus {
  background-color: white;
  color: red;
}

Tunnistetta käytettäessä täytyy huomata se, että samassa XHTML-tiedostossa ei voi olla samaa tunnistetta (id) usealla XHTML-elementillä. Näin ollen lähes aina luokan (class) käyttö on suositeltavampaa.

Asiayhteyden mukaan määräytyvät tyylit

Tyylien avulla voidaan määritellä asiayhteyden mukaan käyttäytyviä tyylejä. Eräs tällainen esimerkki on p-elementin sisällä oleva strong-elementti.

p-elementin sisällä oleva strong-elementti muotoillaan seuraavan säännön mukaisesti:

p strong {
  background-color: white;
  color: red;
}

Esimerkki asiayhteyden mukaan määräytyvästä tyylistä

Näennäisluokat (pseudoluokat)

Näennäisluokat ovat tyylien erikoistapauksia, joilla saadaan esimerkiksi linkille tapauskohtainen käyttäytyminen sen mukaan, onko linkki vierailtu vai ei.

a:link {  /* vierailematon linkki */
  color: blue;
  background-color: transparent;
}

a:visited {  /* vierailtu linkki */
  color: purple;
  background-color: transparent;
}

a:active {  /* aktiivinen linkki */
  color: red;
  background-color: transparent;
}

a:hover {  /* kohdistettu linkki */ 
  color: blue;
  background-color: grey;
}

Esimerkki näennäisluokkien käytöstä

Laatikkomalli (engl. box model)

CSS:n laatikkomalli määrittää jokaisen elementin laatikoksi, jolla on marginaali, raja, täyte ja sisältö.

Sivulla olevien elementtien rajat saat näkyviin esimerkiksi asentamalla Firefoxiin Web Developer -pluginin. Laatikkomallin saa näkyviin Web Developerissa valinnalla Outline | Outline Block Level Elements.

Esimerkki FireBugin käytöstä tyylien määrittämisessä (Inspect-toiminto, Style-välilehti, Layout-välilehti)

Esimerkki CSS:n editoimisesta dynaamisesti Web Developerin avulla

CSS1:n ominaisuudet

Lisätietoa

Käyttäjien kommentit

Kommentoi tätä sivua Lisää uusi kommentti
Kurssimateriaalien käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin tai opetusmateriaalina ilman lupaa on ehdottomasti kielletty!
http://appro.mit.jyu.fi/www/luennot/luento3/
© Antti Ekonoja (antti.j.ekonoja@jyu.fi) <http://users.jyu.fi/~anjoekon/>
Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen@jyu.fi) <http://hazor.iki.fi/>
Jukka Mäntylä (jmantyla@iki.fi) <http://www.iki.fi/jmantyla/>
2011-01-24 15:06:59
Informaatioteknologia - Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta