Tietotekniikka kouluissa ja opettajien TVT-taidot - Luento 2

• Luentotaltiointi
• Kansainvälinen SITES 2006 -tutkimus
  • Suomen koulujen tietokoneiden määrä keskitason yläpuolella - koulujen välillä suuria eroja
  • Yleiset toimisto-ohjelmat käytössä lähes kaikissa kouluissa
  • Tietotekniikan säännöllinen käyttö vähäistä
  • Kouluun liittyvät tekijät vaikuttavat eniten tietotekniikan opetuskäyttöön
  • Opettajan pätevyys, osaaminen ja täydennyskoulutus vaikuttavat myös opetuskäytön määrään
  • Rehtoreiden mielestä tietotekniikalla on vain vähän merkitystä oppilaiden suoriutumiselle
• Survey of Schools: ICT in Education. Benchmarking Access, Use and Attitudes to Technology in Europe’s Schools
  • Suomessa keskimäärin hyvä infrastruktuuri
  • Infrastruktuuria kuitenkin hyödynnetään heikosti
  • Opettajat eivät luota riittävästi TVT-taitoihinsa
  • Rehtorit ja opettajat uskovat TVT:n hyötyihin muita eurooppalaisia vähemmän
• Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä
  • Oppimisympäristöjen digitalisaation tilanne
  • Digitalisaation esteitä
  • Muita selvityksen tuloksia
• 2nd Survey of Schools: ICT in Education
  • Suomen kouluissa hyvät digitaaliset valmiudet
  • Tietotekniikan hyödyntämisessä opiskelussa parannettavaa
  • Luotto omiin TVT-taitoihin keskimääräistä paremmalla tasolla
  • Ohjelmointia tehdään todella vähän yläkouluissa ja toisella asteella
  • Opettajat osallistuvat hyvin täydennyskoulutuksiin
  • Oppilaitokset tukevat hyvin TVT:n käyttöä opettamisessa ja opiskelussa
• Muita tutkimuksia
• Mitä meidän tulevina tietotekniikan opettajina pitäisi ottaa tutkimustuloksista opiksi?

Tällä luennolla esitellään tutkimuksia mm. TVT:n vaikutuksesta opetukseen ja oppimiseen peruskoulussa viimeisen reilun vuosikymmenen ajalta. Asiasisällöt ovat taustatiedoiksi tämän kurssin sisältövalinnoille.

Kansainvälinen SITES 2006 -tutkimus

Seuraavissa alaluvuissa on poimintoja kansainvälisestä SITES 2006 -tutkimuksesta (julkaisu PDF-muodossa).

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2006. Tutkimukseen osallistui yli 9000 koulua ja 35 000 opettajaa 19 maasta ja 22 koulutusjärjestelmästä. Suomesta tutkimukseen osallistui 311 peruskoulua (yläkoulua) sekä 1078 matematiikan ja luonnontieteiden opettajaa. He arvioivat tietotekniikan käyttöä yläkouluissa ja erityisesti peruskoulun 8. luokkalaisten opetuksessa.

Suomen koulujen tietokoneiden määrä keskitason yläpuolella - koulujen välillä suuria eroja

• Kaikissa suomalaisissa yläkouluissa oli oppilaiden käytettävissä tietokoneet ja verkkoyhteydet.
• Kuitenkin suomalaiskoulujen välillä oli huomattavia eroja tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa. Hieman yli 20 %:lla kouluista oli vuonna 2006 alle viisi oppilasta tietokonetta kohden, mutta kuitenkin edelleen oli kouluja, joissa oli yli 10 oppilasta ja jopa yli 40 oppilasta yhtä tietokonetta kohden.

Yleiset toimisto-ohjelmat käytössä lähes kaikissa kouluissa

• Yleiset toimisto-ohjelmat olivat käytettävissä lähes kaikissa tutkittujen maiden kouluissa, myös Suomessa.
• Oppilaiden käytössä sähköposti oli Suomessa 59 %:lla kouluista.
• Mobiililaitteet eivät vielä ole löytäneet tietänsä koulukäyttöön. Suomessa niitä oli vain 11 %:ssa kouluista.

Tietotekniikan säännöllinen käyttö vähäistä

• Tietotekniikan vastuuhenkilöiden arvion mukaan Suomessa 8. luokkien oppilaista noin 35 % käytti tietotekniikkaa säännöllisesti (lähes aina - usein) yhteiskunnallisissa aineissa, vieraissa kielissä ja äidinkielessä.
• Suomalaisista matematiikan opettajista vain 9 % ja luonnontieteiden opettajista 15 % kertoi käyttävänsä tietotekniikkaa opetuksessaan kerran viikossa tai useammin.
• Suomalaisista matematiikan opettajista alle 50 % ja luonnontieteiden opettajista noin 60 % oli käyttänyt tietotekniikkaa 8. luokalla olleiden oppilaiden opetuksessa.
• Suurin osa tutkimukseen osallistuneista maista oli investoinut voimakkaasti laitteisiin ja verkkoyhteyksiin. Ne eivät kuitenkaan ole riittävästi muuttaneet opetusmenetelmiään ja ottaneet tietotekniikkaa laaja-alaisesti käyttöön.

Kouluun liittyvät tekijät vaikuttavat eniten tietotekniikan opetuskäyttöön

• Tietotekniikan opetuskäytön edistämisessä olennaisimmiksi koulutason tekijöiksi määrittyivät rehtorien näkemykset tietotekniikan käytön merkityksestä elinikäisen oppimisen edistämisessä, koulun johtajuuden kehittämiseen liittyvät asiat ja opettajien saama tietotekninen ja pedagoginen tuki.
• Opettajat osoittavat yleensä ottaen suurempaa elinikäisen oppimisen orientaatiota tietotekniikan käytössä sellaisessa koulussa, jonka johtajalla on vahva näkemys siitä, miten ja milloin tietotekniikkaa voidaan käyttää elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Opettajan pätevyys, osaaminen ja täydennyskoulutus vaikuttavat myös opetuskäytön määrään

• Kansainvälisesti tarkastellen merkittävä ja samalla myönteinen vaikutus tietotekniikan opetuskäyttöön ottamiselle on myös opettajan akateemisella ja ammatillisella pätevyydellä, tietotekniikan teknisen ja pedagogisen käytön osaamisella ja tietotekniikkaan liittyvään täydennyskoulutukseen osallistumisella.
• Täydennyskoulutukseen osallistumiseen liittyy paradoksi: se on tärkeää tietotekniikan käyttöön ottamiselle opetuksessa, mutta kansainvälisesti tarkastellen suomalaisopettajien kiinnostus osallistua siihen on vähäistä.

Rehtoreiden mielestä tietotekniikalla on vain vähän merkitystä oppilaiden suoriutumiselle

• Eri maiden rehtorien näkemykset tietotekniikan käytön hyödystä elinikäisen oppimisen kannalta poikkesivat selvästi toisistaan. Suomi sijoittuu niiden kahdeksan koulujärjestelmän joukkoon, joiden rehtorit näkivät tietotekniikan suurimman merkityksen olevan oppilaiden työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittämisessä.
• Suomalaisrehtorit erottuivat kuitenkin muiden maiden rehtoreista etenkin käsityksissään tietotekniikan käytön merkityksestä oppilaiden suoriutumiselle. Vain 5 % suomalaisrehtoreista arvioi tämän hyvin tärkeäksi seikaksi omassa koulussaan.

Survey of Schools: ICT in Education. Benchmarking Access, Use and Attitudes to Technology in Europe’s Schools

EU:n komission tilaama laaja tutkimus tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Euroopan kouluissa (julkaisu PDF-muodossa, vain Suomen osuus PDF-muodossa). Hankkeessa selvitettiin koulujen varustelutasoa, tieto- ja viestintätekniikan käyttökohteita ja määriä sekä käyttäjien asenteita ja osaamista. Kysely tehtiin rehtoreille, opettajille ja oppilaille. Tutkimus sisälsi kaikki kouluasteet, perusopetuksen vuosiluokat 4 ja 8 sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen. Yhteensä tutkimukseen osallistui 190 000 vastaajaa 31 maasta. Aineisto kerättiin vuosina 2011-2012 ja tulokset julkaistiin vuonna 2013.

Suomessa keskimäärin hyvä infrastruktuuri

• Suomessa esimerkiksi 8. vuosiluokalla oppilas/tietokone-suhde oli keskimäärin 5, mikä on sama kuin EU:n keskiarvo.
• Suomessa videotykki käytännössä lähes kaikissa opetustiloissa.
• Suomessa myös paljon interaktiivisia tauluja sekä erinomaiset verkkoyhteydet.
• Lähes kaikilla (noin yhdeksällä kymmenestä) Suomen yläkouluilla on käytössään virtuaalinen oppimisympäristö.

Infrastruktuuria kuitenkin hyödynnetään heikosti

• Esimerkiksi Suomessa 8. vuosiluokan oppilaista vain 27 % kertoi käyttäneensä koulun tietokonetta opiskeluun vähintään viikoittain. Luku oli tutkimuksen heikoin. Parhaissa Euroopan maissa vastaava luku oli noin 70 %.
• Myös lukioissa Suomen vastaava luku oli tutkimuksen huonoin, 25 %.
• Myös interaktiivisia tauluja hyödynnettiin Suomessa heikosti (8. vuosiluokan oppilaista vain 17 % vähintään viikoittain, lukiolaisista 14 %).
• Suomen 8. vuosiluokkalaisista 31 % kertoi, ettei ollut käyttänyt tietokonetta opiskelussa kertaakaan viimeisen vuoden aikana. Jälleen tutkimuksen heikoin luku.
• Pelkkä hyvä infrastruktuuri ei siis riitä - tarvitaan myös infrastruktuurin hyödyntämistä!

Opettajat eivät luota riittävästi TVT-taitoihinsa

• Suomen 8. vuosiluokan opettajien luottamus omiin tietokoneen peruskäyttötaitoihinsa (mm. työvälineohjelmistot) oli heikoimpien maiden joukossa, kun taas sosiaalisen median käyttötaidoissa suomalaiset opettajat olivat kärkipäässä. Suomalaiset opettajat kuitenkin arvioivat omat tietokoneen peruskäyttötaitonsa paremmiksi kuin sosiaalisen median käyttötaidot.
• Suomalaiset 8. vuosiluokan oppilaat luottivat omiin tietokoneen peruskäyttötaitoihinsa suunnilleen yhtä paljon kuin sosiaalisen median käyttötaitoihinsa.
• Suomalaiset 8. vuosiluokan oppilaat luottivat omaan sosiaalisen median osaamiseensa hieman enemmän kuin heidän opettajansa, kun taas tietokoneen peruskäyttötaidoissa tilanne oli päinvastainen.

Rehtorit ja opettajat uskovat TVT:n hyötyihin muita eurooppalaisia vähemmän

• Suomen yläkoulujen rehtorit ja opettajat uskoivat TVT:n tuomiin hyötyihin vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Etenkin suomalaisten opettajien osalta usko oli melko matala.
• Suomalaiset 8. vuosiluokan oppilaat uskoivat keskimäärin TVT:n tuovan hyötyä opiskeluun, mutta usko ei kuitenkaan ollut läheskään yhtä vahva kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä

Selvitys toteutettiin vuosina 2015-2016 osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen tarkoituksena oli saada kuva siitä, millainen koulutuksen digitaalinen nykytilanne on. Selvityksen toteutti Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus yhteistyössä Otavan opiston kanssa. Selvitys toteutettiin verkkopohjaista Opeka-työkalua käyttäen. Kyselyyn osallistui 3579 vastaajaa. Kohderyhmänä olivat perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opettajat. Aineistoa täydennettiin kohderyhmien haastatteluilla. Tulokset julkaistiin vuonna 2016 (julkaisu PDF-muodossa).

Oppimisympäristöjen digitalisaation tilanne

• Vastaajista puolet oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että heidän oppitunneillaan on nopea ja vakaa internet-yhteys.
• Hieman yli 40 prosenttia kaikista vastaajista koki, että he ovat saaneet tarvittavat TVT-laitteet.
• Puolet vastaajista arvioi itsensä perustason TVT-käyttäjäksi, kun taas joka viides kokee, että hänen osaamisessaan on puutteita. Lähes joka kolmas arvioi TVT-taitonsa perustasoa kehittyneemmiksi.
• Vastaajista lähes 80 % on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että he osaavat käyttää sähköisiä oppimateriaaleja opetuksessaan.
• 47 % opettajista kokee uuden teknologian tulon koulutyöhön rasittavana. Silti TVT:tä halutaan käyttää opetuksessa enemmän.
• Vastaajista 72 prosenttia kokee, että TVT sopii heidän opetustyyliinsä.
• Opettajista 35 % ilmoittaa käyttävänsä TVT:tä päivittäin opetuksessaan.
• Suurimmalla osalla tunneista opettajat käyttävät itse TVT:tä, kun taas oppilaat käyttävät tekniikkaa merkittävästi vähemmän.
• Tabletteja käytetään opetuksessa vielä maltillisesti: vajaa kolmasosa opettajista käyttää tablettia viikoittain.
• Oppilaiden omia mobiililaitteita osaa hyödyntää osana opetusta yli puolet vastaajista.
• Koulut tukevat henkilöstöään osallistumaan TVT-koulutuksiin. Silti puutteet täydennyskoulutuksessa mainittiin digitalisaation etenemisen yhdeksi esteeksi (ks. seuraava alaluku).
• TVT-hankintoihin ei koeta pystyttävän vaikuttamaan riittävästi.

Digitalisaation esteitä

• Verkon epävarma toiminta ja laitteiden varaamiseen ja saatavuuteen liittyvät haasteet vähentävät opettajien intoa käyttää digitaalisia välineitä opetuksessaan.
• Koulutusmahdollisuuksien riittämätön tarjoaminen ja koulutuksiin pääsemisen vaikeus oli toiseksi suurin este opettajien vastauksissa.
• Muina digitalisaatiokehitystä estävinä tekijöinä mainittiin hyvien valmiiden oppimateriaalien puute, ohjelmien ja laitteiden yhteensopimattomuus, kirjautumiseen ja salasanoihin liittyvät ongelmat sekä yleiset laitteiden ja ohjelmien ylläpitoon liittyvät hankaluudet.

Muita selvityksen tuloksia

• Koulujen digitaalisuudessa ei ole suuria alueellisia eroja eri puolilla Suomea.
• Koulujen väliset ja sisäiset erot sekä resursseissa että toimintakulttuureissa voivat olla merkittäviä.

2nd Survey of Schools: ICT in Education

Jatkoa edellä mainitulle vuonna 2011-2012 toteutetulle tutkimukselle. Jakautui kahteen tavoitteeseen: "Objective 1: Benchmark progress in ICT in schools" ja "Objective 2: Model for a 'highly equipped and connected classroom'". Alla nostoja ensimmäisen tavoitteen raportista (julkaisu PDF-muodossa, vain Suomen osuus PDF-muodossa). Tutkimuksessa selvitettiin mm. koulujen TVT-varustelutasoa, käyttäjien asenteita ja osaamista TVT:n osalta sekä opettajien TVT-täydennyskoulutusta. Kyselytutkimukseen osallistui rehtoreita, opettajia, oppilaita ja oppilaiden vanhempia. Tutkimus sisälsi alakoulun, yläkoulun ja toisen asteen koulutuksen (lukio ja ammatillinen). Yhteensä tutkimukseen osallistui noin 85 000 vastaajaa 31 maasta. Aineisto kerättiin vuosina 2017-2018 ja tulokset julkaistiin vuonna 2019.

Suomen kouluissa hyvät digitaaliset valmiudet

• Suomen kouluista 92-95 % riippuen kouluasteesta luokiteltiin digitaalisessa varustelussa korkeatasoisiksi, kun tutkimuksen maiden keskiarvot olivat välillä 35-72 % riippuen kouluasteesta.
• Myös Suomen koulujen nettiyhteydet olivat riittävän nopeita, huomattavasti verrokkimaiden keskiarvoa paremmat.
• Langattoman verkon saatavuudessa Suomen koulut olivat tutkimuksen parhaita.
• Oppilas/tietokonesuhde oli Suomessa erinomaisella tasolla sen ollessa perusopetuksessa 2 ja toisella asteella 3. Verrokkimaihin nähden Suomen tulokset olivat parhaiden joukossa. Tablet-tietokoneet oli tutkimuksessa laskettu mukaan em. lukuihin.

Tietotekniikan hyödyntämisessä opiskelussa parannettavaa

• Suomen yläkouluissa vain 44 % oppilaista käyttää tietokonetta opiskelutarkoituksiin vähintään kerran viikossa. Tutkimuksen keskiarvo oli 52 %.
• Toisella asteella vastaava määrä on Suomessa 69 % ja se on parempi kuin tutkimukseen osallistuvien maiden keskiarvo (59 %). Sähköistyneet ylioppilaskirjoitukset lienevät merkittävä syy siihen, että toisella asteella tietokoneita käytetään huomattavasti yläkoulua enemmän.
• Oppilaiden omista laitteista eniten opiskeluun käytetään älypuhelinta. Yläkouluissa vähintään kerran viikossa puhelinta käyttää 64 % ja toisella asteella 79 %. Määrät ovat tutkimusmaiden keskiarvoa merkittävästi suuremmat.
• Toisella asteella Suomessa käytetään omista laitteista melko paljon myös omia kannettavia tietokoneita määrän ollessa 44 % (yläkouluissa vastaava määrä vain 3 %).
• Opettajien TVT:n hyödyntämisen intensiteetissä oppitunneilla Suomi oli perusopetuksessa selvästi tutkimusmaiden keskiarvon alapuolella ja toisella asteella suunnilleen keskiarvoa. Esimerkiksi yläkouluissa vain noin neljännes Suomen opettajista ilmoitti hyödyntävänsä TVT:tä vähintään puolella oppitunneista.

Luotto omiin TVT-taitoihin keskimääräistä paremmalla tasolla

• Suomessa oppilaat luottivat omaan digitaaliseen kompetenssiin hyvin luottamuksen ollessa lähes kaikilla osa-alueilla hieman tutkimusmaiden keskiarvoa suurempaa.
• Opettajien luotto omaan digitaaliseen kompetenssiin oli alakouluissa hieman tutkimusmaiden keskiarvoa alempi, mutta yläkouluissa ja toisella asteella puolestaan hieman keskiarvoa suurempi.

Ohjelmointia tehdään todella vähän yläkouluissa ja toisella asteella

• Suomalaiset oppilaat ohjelmoivat koulussa erittäin harvoin. Sekä yläkouluissa että toisella asteella 89 % oppilaista ilmoitti, ettei ohjelmoi koulussa koskaan tai lähes koskaan. Suomi oli verrokkimaissa kahden huonoimman joukossa. Tulos on mielenkiintoinen, koska tutkimuksen tekohetkellä perusopetuksen uusi OPS (joka sisältää ohjelmointia) oli jo voimassa.
• Ei koskaan ohjelmoivien joukossa oli selvästi enemmän tyttöjä kuin poikia.

Opettajat osallistuvat hyvin täydennyskoulutuksiin

• Suomessa oppilaita opettaa tutkimusmaiden keskiarvoa varmemmin opettaja, joka on osallistunut koulun henkilökunnan pitämiin täydennyskoulutuksiin TVT:hen liittyen. Alakouluissa määrä oli 84 % (tutkimuksen keskiarvo 60 %), yläkouluissa 76 % (keskiarvo 51 %) ja toisella asteella 68 % (keskiarvo 44 %).
• Omalla ajalla tehtävää itsenäistä TVT:n opiskelua suomalaiset opettajat sen sijaan tekevät tutkimusmaiden keskiarvoa selvästi vähemmän.

Oppilaitokset tukevat hyvin TVT:n käyttöä opettamisessa ja opiskelussa

• Suurin osa Suomen oppilaitoksista luokiteltiin klusterianalyysissä kouluiksi, joiden toimintalinja TVT:n käytölle on vahva ja koulut myös tukevat TVT:n käyttöä opetuksessa ja opiskelussa. Suomen edellä oli ainoastaan Viro.
• Muun muassa lähes kaikista Suomen kouluista (98-99 %) löytyi TVT-vastaava tms. Tähän on varmasti auttanut viime vuosien tutoropettajahanke.
• Lähtökohdat TVT:n hyödyntämiselle opetuksessa ovat siis tutkimuksen mukaan Suomessa hyvät.

Muita tutkimuksia

• OECD: Students, Computer and Learning: Making the Connection (2015)
  • Poiminta johtopäätöksistä: "Vuonna 2012 OECD-maiden 15-vuotiaista 72 % ilmoitti käyttävänsä TVT-laitetta koulussa. Koreassa luku oli 42 % ja Kiinan Shanghaissa 38 %. Silti Korea ja Shanghai olivat kärkipäässä vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa digitaalisessa lukemisessa ja tietokonepohjaisissa matematiikan testeissä. (...) Oppilaiden, tietokoneiden ja oppimisen yhteydet eivät ole helppoja ja sisäänrakennettuja."
• OAJ:n askelmerkit digiloikkaan (2016)
  • Poiminta johtopäätöksistä: "OAJ:n selvitys tuo esiin sen, että koulutuksen digitalisaatio etenee hyvin epätasaisesti eri koulutusasteilla. Vain korkea-asteella opiskelijat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa pääsääntöisesti päivittäin opiskelussaan. Toisella asteella opiskelijoista TVT:tä käyttää päivittäin vain noin puolet opiskelijoista. Erityisen huolestuttava tilanne on perusopetuksessa, jossa vain viidennes oppilaista käyttää TVT:tä päivittäin."
• Digiajan peruskoulu (2019)
  • Poiminta toimenpide-ehdotuksista: "Oppilailla on edelleen merkittäviä puutteita välinetaidoissa ja tietotekniikan perusteiden hallinnassa. Näihin on syytä vakavasti paneutua koulun osalta ja huolehtia, että oppilaat saavat riittävät välinetaidot, jotka auttavat heitä soveltamaan taitojaan erilaisiin digitaalisiin sovelluksiin ja tuotoksiin."
• Digiloikasta digitaitoihin: kansainvälinen monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimus (ICILS 2018) (2019)
  • Poiminta päätuloksista: "Suomi oli ohjelmoinnillisen ajattelun arviointiin osallistuneista maista ja alueista ainoa, jossa tyttöjen pistemäärän keskiarvo oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi kuin poikien. (...) Suomessa erinomaiselle suoritustasolle [ohjelmoinnillisessa ajattelussa] ylsi noin 20 prosenttia kaikista oppilaista. Erinomaisen tason saavutti pojista 21 prosenttia ja tytöistä 19 prosenttia."

Mitä meidän tulevina tietotekniikan opettajina pitäisi ottaa tutkimustuloksista opiksi?

• Hallita sujuvasti tietoteknisten työvälineiden käyttö.
• Kannustaa muita opettajia integroimaan tietotekniikkaa opetukseensa ja hyödyntämään koulujen infrastruktuuria.
• Kannustaa oppilaita käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa myös muussa kuin viihdetarkoituksessa.
• Toivoa, että tietotekniikka tai TVT saavuttaisi myös oman opetettavan oppiaineen statuksen pelkän integroinnin sijaan. ;-)
  • Huonolta tosin näyttää tämän tavoitteen osalta, sillä nykyisessä, muutaman vuoden käytössä olleessa perusopetuksen tuntijaossa tietotekniikka/TVT on vain valinnaisaineen roolissa.
  • Nykyisessä perusopetuksen OPSissa tietotekniikka kuitenkin näkyy entistä paremmin tieto- ja viestintäteknologian ollessa yksi laaja-alaisen osaamisen kokonaisuus.
  • Myös vuonna 2021 käyttöön tulevissa lukion opetussuunnitelman perusteissa TVT näkyy entistä paremmin, mm. opetuksen yleisissä tavoitteissa on seuraava virke: "Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään ymmärrystään tieto- ja viestintäteknologiasta sekä käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti niin itsenäisessä kuin yhteisöllisessä työskentelyssä."