Ruutukaappausvideot ja interaktiivinen taulu - Luento 5

Luentotaltiointi
Videot
Ruutukaappausvideot (Screencast)
- Kuvaruutukaappausvideon hyötyjä ja haittoja
- Ohjelmat
Esimerkki (WINK)
Lisätietoa
Interaktiivinen taulu

Käydään ensin läpi yleisiä videoihin liittyviä asioita ja sen jälkeen esitellään eri ruutukaappausohjelmia. Sen jälkeen näytetään hiukan ruutukaappausohjelman (WINK) käyttöä käytännössä. Lopuksi esitellään interaktiivisen taulun käyttöä.

Luentotaltiointi

Ongelmia videon katselussa?

Videot

Videoita voidaan välittää joko verkkovideona (stream) tai kokonaisina tiedostoina (download).
Videoon voi liittyä jokin erillinen ääniformaatti tai äänen pakkaus liittyy kiinteästi videoformaattiin.

Videoiden yleisiä ominaisuuksia

Resoluutio: kuvan tarkkuus, eli korkeus ja leveys pikseleinä.
Kuvasuhde: kuvan leveyden suhde korkeuteen.
- Yleensä laskettavissa resoluutiosta.
- Ei kuitenkaan aina, esim. DVD-resoluutio on 720x576, mutta kuvasuhde voi olla esim. 4:3 tai 16:9. Tällöin kuvaa venytetään toistavan laitteen toimesta.
Lomitus:
- Lomitettu tai progressiivinen.
- Lomitetussa kuvassa on kaksi kenttää. Parilliset ja parittomat vaakaviivat.
- TV:ssä (analoginen kuvaputkitelevisio) on tyypillisesti lomitettua kuvaa.
- Tietokonenäytöllä katselua varten lomitus on poistettava videosta. Tätä sanotaan lomituksen poistoksi (engl. deinterlace).
- Progressiivisessa videossa kuvat ovat kokonaisia ja ne näytetään kerralla.
Kuvanopeus:
- Montako kuvaa näytetään sekunnissa.
- PAL-standardissa 25 kuvaa sekunnissa. Lomitettuja kenttiä on tällöin 50.
- Staattisessa kuvassa (esim. luentovideo) riittää vähempikin (esim. 15 kuvaa sekunnissa).

Videon pakkaus

Video täytyy pakata häviöllisesti, sillä liikkuva kuva vie todella paljon levytilaa.
Internetissä välitettävä video on pakattava vielä tiiviimmin, sillä verkkoyhteyden kaistanleveys on rajoittava tekijä.
Videon laatu riippuu pakkaustavasta ja tiedoston koosta.
Tiedoston kokoon vaikuttaa datavirta (engl. bitrate). Tätä mitataan bitteinä sekunnissa (bits/s).
CBR (Constant Bitrate) tai VBR (Variable Bitrate).
Videotiedostot voivat olla useassa eri formaatissa:
- Tiedostokääre (engl. container) määrää, millä tavalla video/audio-data ja näihin liittyvä metatieto pakataan tiedostoon.
  - Quicktime (*.mov) - Applen kehittämä videoformaatti. Tukee esimerkiksi verkkovideota.
  - Realmedia (*.rm)
  - Windows Media (Advanced Systems Format) (*.wmv / *.asf) - pääasiassa vain Windowsissa ja Windows Media Playerillä toistettavat videot.
  - AVI - Audio Video Interleave - vanha, mutta suosittu Windows-järjestelmiin kehitetty container-formaatti.
  - MPEG-PS/TS, MP4 (*.mpg, *.m2v *.mp4) - MPEG-standardien tiedostomuodot.
  - Container-formaattien vertailua (Wikipedia).
- Kodekki (engl. codec) määrää ohjelmamodulin, jolla videodata pakataan ja puretaan.
  - Yleensä kodekki tulee videota toistavan ohjelman mukana, mutta joskus se on haettava erikseen.
    Esim. Windows Media Player ja Media Player Classic osaavat esittää mitä tahansa videoita, jos videot ovat niiden ymmärtämässä tiedostokääressa ja videossa käytetty kodekki on asennettuna.
  - Tarvittavan kodekin voi tunnistaa esim. GSpot-ohjelmalla.
  - FFDShow sisältää useimmat kodekit, joten pelkästään sen hakemalla pärjää jo melko hyvin.
  - Useimmiten kodekki ei ole kytköksissä tiedostomuotoon.
  - Formaattien vertailu

Quicktime

Sorenson 3
H.264 / MPEG-4 AVC - käytetään yleisesti QuickTime-videoissa kuten elokuvatrailereissa.

MPEG

MPEG-1 on vanha, mutta hyvin tuettu videoformaatti. Haittapuolina iso tiedostokoko ja artifaktikuviot.
MPEG-2-pakkausta käytetään DVD-videoissa ja suomalaisissa DigiTV-lähetyksissä, soveltuu harvoin Internet-jakeluun.
MPEG-4 - standardi lähes DVD-tasoiselle videolle.
- DivX - tuotantokäyttöön maksullinen pakkausformaatti
- XviD - vapaa MPEG-4 yhteensopiva pakkausformaatti
MPEG-4 AVC

Windows Media

Windows Media 9 -kodekit - esimerkiksi kurssin luentovideot

Muita kodekkeja

Häviöttömät, mutta pakkaavat kodekit, esim. Huffyuv, Alparysoft
DV - digitaalisissa videokameroissa käytetty pakkausmuoto

Edellytykset videon toimimiselle suoraan selaimessa

Videon näyttämiseen soveltuva ohjelma, esim. Media Player, RealPlayer, QuickTime Player.
Selaimeen sopiva plugin, joka mahdollistaa videon esittämisen suoraan selaimessa.
Videossa käytetyn videokoodauksen ja audiokoodauksen purkamiseen sopivat kodekit.

Ruutukaappausvideot (Screencast)

Ruutukaappausvideolla tarkoitetaan esimerkiksi digitaalista videota, joka kuvataan tietokoneen näytön toimintaa nauhoittamalla. Ruutukaappausvideoon voi liittyä lisäksi esimerkiksi ääntä ja jälkeenpäin lisättyjä tekstejä, puhekuplia, nuolia yms.

Kuvaruutukaappausvideon hyötyjä ja haittoja

Helppo toteuttaa - ei tarvita erillistä kuvaajaa.
Lopputuloksen laatu on käytännössä lähes samaa tasoa kuin alkuperäinen esitys. Tavallisessa videossa pakkaus hävittää laatua huomattavasti.
Resoluutio on huomattavasti korkeampi kuin tavallisessa videossa. Tavallisen videon tarkkuus on ehkä luokkaa 320x240 ja ruutukaappausvideon esimerkiksi 800x600.
Vaatii hyvin vähän levytilaa ja siirtokaistaa verrattuna perinteiseen videoon. Vrt. 1.5 h tavallinen video vie levytilaa arviolta 1000 Mt ja ruutukaappausvideo vain 50-100 Mt.
Mahdollisen luennoijan/esiintyjän ilmeet ja eleet jäävät pois.
Edellyttää, että kaikki esitettävä materiaali on oltava tietokoneella.
Vaatii kohtuullisesti tehoa tietokoneelta (ei ongelma uusille nykykoneille).

Ohjelmat

Ruutukaappausvideoiden tekemiseen löytyy paljon kaupallisia ohjelmia, mutta ilmaisillakin pärjää mainiosti. Ilmaisista järkevimpiä vaihtoehtoja ovat:

Windows Media Encoder
- WMV-tiedostomuoto.
- Pieni tiedostokoko.
- Tarvitsee erillisen editorin.
- Ei toimi kovin hyvin muissa käyttöjärjestelmissä.
- Microsoftin tuki ohjelmalle loppunut lokakuussa 2010.
- http://en.wikipedia.org/wiki/Windows_Media_Encoder
- Ohjelman voi ladata esim. täältä: http://www.softpedia.com/progDownload/Windows-Media-Encoder-Download-1393.html
Microsoft Expression Encoder 4
- WMV-tiedostomuoto, maksullisessa Pro-versiossa myös H.264.
- Windows Media Encoderin seuraaja.
- Huomattavasti enemmän tehoja vaativa ohjelma kuin Windows Media Encoder.
- Editointimahdollisuus löytyy.
- Ilmaisversiossa videon pituus rajoitettu 10 minuuttiin.
- http://en.wikipedia.org/wiki/Expression_Encoder
CamStudio
- Flash (SWF)- tai AVI-tiedostomuodot.
- Hieman isompi tiedostokoko Flash-muodossa kuin Winkillä.
- Ei editointimahdollisuutta.
- http://en.wikipedia.org/wiki/CamStudio
WINK
- Flash (SWF)-tiedostomuoto.
- Voi editoida tuotosta, lisätä kuvia, nauhoittaa ääntä jne.
- Ääni on frameissa kiinni, mikä voi hankaloittaa editointia.
- Ohjelmaa ei ole päivitetty vuosiin, joten ei ole aina kovin vakaa ohjelma.
Vnc2swf
- Flash (SWF)-tiedostomuoto.
Jing
- Flash (SWF)-tiedostomuoto.
- Yksittäisen videon maksimipituus vain 5 min.

Lisäksi Macin puolella (ainakin OS X v10.6 Snow Leopard) Quick Time Playerillä voi tehdä myös ruutukaappauksia.

Esimerkki (WINK)

Demoissa harjoitellaan Windows Media Encoderin ja WINKin käyttöä. Windows Media Encoderin käyttöön on ohjeet osoitteessa http://appro.mit.jyu.fi/doc/videoluennot/#TOC2. WINKin käytön sisäistää parhaiten katsomalla ohjelmassa mukana tulevat Tutor-videot. Videot (Tutorial Project 1 ja Tutorial Project 2) löytyvät Help-valikon alta.

Tutorial Project 1 -videossa näytetään tärkeimmät Winkin toimenpiteet, joten jo sen videon katsomalla Winkin peruskäyttö onnistuu. Tutorial Project 2 -videosta puolestaan kannattaa katsoa ainakin äänen lisäämisen osuus, mitä ei käsitellä vielä Tutorial Project 1 -videossa.

Muutamia lisähuomioita Winkin käytöstä:

Nauhoituksen aloittamisen/lopettamisen pikanäppäimistä ALT+Pause kaappaa ruudun aina käyttäjän toimenpiteen (hiiren klikkaus tai näppäimen painallus) kohdalla.
Nauhoituksen aloittamisen/lopettamisen pikanäppäimistä Shift+Pause puolestaan kaappaa ruudun tasaisin väliajoin (valittu asetuksissa, esim. 4 kertaa sekunnissa) riippumatta siitä tekeekö käyttäjä mitään.
Täytyy siis miettiä kumpi kaappaustapa sopii paremmin oman videon käyttötarkoitukseen ja käyttää sitä. Samalla videolla voi myös käyttää molempia tapoja (aloittaa ensin toisen kaappaustavan ja keskeyttää sen tietyn ajan kuluttua, jonka jälkeen aloittaa toisen kaappaustavan jne.).

Näytetään luennolla pieni esimerkki WINKin käytöstä.