Internet, WWW, sähköposti, tiedonhaku - Luento 4

• Luentotaltiointi
• Internet
  • Erilaisia Internet-palveluja
  • WWW- ja sähköpostiosoitteet
• WWW-selailu
  • Toimintaperiaate
  • WWW-selaimen peruskäyttö
  • WWW-selaamisen tehostaminen
• RSS (Really Simple Syndication)
  • RSS-ohjelmia / laajennoksia
  • RSS-syötteitä
• Sähköpostia
  • Graafiset sähköpostiohjelmat
  • Liitetiedostot
  • Sähköpostien edelleenohjaus
  • Sähköpostin suodatus
• Sähköpostilistat (jakelulistat, postituslistat)
• Tiedonhaku
  • Erikoistuneet haut

Luennon aiheena on Internet ja sen tärkeimmät peruspalvelut eli WWW ja sähköposti

Internet

Internet on verkkojen verkko, joka muodostuu lukemattomista yhteen liitetyistä pienemmistä verkoista. Tietojen siirto tietokoneiden välillä tapahtuu pieninä tietopaketteina (vrt. postipaketti) tietokoneiden (IP-)osoitteiden avulla (vrt. postiosoite). Tavallinen käyttäjä näkee ainoastaan Internetin erilaiset palvelut.

Yhteydet Funet-verkosta muualle:

• FUNET-verkon ulkomaan yhteyksistä vastaa NORDunet.
• Suomessa useampien Internet-palveluntarjoajien verkkoja (Sonera, Elisa).
• Verkot yhdistyvät toisiinsa Ficix-pisteissä.

Erilaisia Internet-palveluja

Internetissä on olemassa monia erilaisia palveluja, joita jokin tietty verkkoon liitetty kone tarjoaa. Esimerkiksi yliopistolla on sähköposti- ja WWW-palvelimia.

• Sähköposti - mahdollisuus paikasta ja ajasta riippumattomaan keskusteluun.
• World Wide Web (WWW) - maailmanlaajuinen "dokumenttiverkko", johon kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa.
• Sosiaalinen media (Facebook, Twitter jne.)
• Pikaviestintä (esim. Messenger, Skype) ja chatit (esim. IRC) - mahdollisuus reaaliaikaiseen keskusteluun ihmisten välillä. Mahdollisuus myös äänen ja videon välittämiseen.
• Nyysit ja keskustelupalstat - mahdollisuus "asiantuntijakeskusteluun" jonkin aihealueen puitteissa.
• Julkaisu- ja ryhmätyöjärjestelmät - helppo verkkosisällön tuottaminen (CMS ja Blogit) ja oppimisympäristöt
• Tiedostojen siirtäminen (esim. FTP, SFTP) - mahdollisuus tiedostojen siirtämiseen esimerkiksi kotoa töihin.
• Tiedostojen jakaminen (P2P-ohjelmat kuten Bittorrent) - mahdollisuus tiedostojen jakamiseen ja löytämiseen.
• Pääteyhteydet (SSH, Telnet) - mahdollisuus käyttää toisen koneen resursseja komentorivikäyttöliittymällä.

WWW- ja sähköpostiosoitteet

• Suppeasti esitettynä WWW-osoite (URL) koostuu seuraavista osista

  yhteyskäytäntö://aliverkko.verkkoalue.päätaso/hakemisto/alihakemisto/tiedosto

  Esimerkiksi https://korppi.jyu.fi/ tai http://www.apple.com/quicktime/download/win.html

  • yhteyskäytäntö on esim. http (hypertext transport protocol), https (kuten edellä, mutta salattu, secure) tai ftp (file transfer protocol)
  • aliverkko tyypillisesti www mutta voi olla muukin, voi viitata yksittäiseen tietokoneeseen
  • verkkoalue (domain) kertoo mihin sivustoryhmään sivu kuuluu, esim. jyu (Jyväskylän yliopisto) tai sonera (Sonera Oyj:n sivut)
  • päätaso (päätason verkkoalue) kertoo mihin pääryhmään verkkosivu kuuluu, esim. com (kaupallinen), org (organisaatio) tai fi (Suomi)
• Sähköpostiosoitteet ovat muotoa tunnus@kone.organisaatio.maa. Esim. tommi.j.lahtonen@jyu.fi tai tjlahton@mit.jyu.fi
  • tjlahton on tunnus sähköpostikoneella
  • mit on tietotekniikan laitoksen organisaatiotunnus yliopiston alla.
    

    mit	Tietotekniikan laitos
    cc	Tietohallintokeskus (Computing Centre)
    cs	Tietojärjestelmätieteen laitos
    it	Informaatioteknologian tiedekunta

  • jyu = jyväskylän yliopisto (university of Jyväskylä)
    

    jyu	University of Jyväskylä
    uta	University of Tampere
    oulu	Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki
    helsinki	Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki
    utu	University of Turku

  • fi on Suomen maatunnus
    

    fi	Suomi
    se	Ruotsi
    no	Norja
    com	Yrityksiä yms.
    net	Sekalaista
    org	Organisaatioita yms.

• Voit lähettää sähköpostia millä tahansa osoitteella miltä tahansa koneelta

WWW-selailu

Miten verkossa selailu toimii? Miten selainta käytetään? Miten voin tehostaa verkkoselailua?

Toimintaperiaate

Lyhyesti toimintaperiaate on seuraava:

• Tietokone kytkeytyy internet-verkkoon modeemi-, adsl-, kaapeli- tai verkkoyhteyden avulla.
• Selain pyytää palvelimelta WWW-sivua. Jos sellainen on niin palvelin palauttaa sen käyttäjälle.
• WWW-sivun voi käytännössä tehdä kuka tahansa, jolla on mahdollisuus sijoittaa se WWW-palvelimelle. Sivuja onkin tämän takia runsaasti. Onkin suhtauduttava tiedon oikeellisuuteen kriittisesti!

WWW-selaimen peruskäyttö

WWW-selaimia ovat mm. Mozilla Firefox, Internet Explorer, Opera ja sadat muut ohjelmat

Peruspainikkeen verkkoselaimissa:

• Back (suom. Edellinen) - painikkeella päästään edelliselle sivulle.
• Next (suom. Seuraava) - painikkeella päästää jo seuraavalle sivulle (jos aiemmin käyty).
• Stop (suom. Pysäytä) - painikkeella voidaan sivun lataaminen keskeyttää.
• Refresh / Reload - painikkeella voidaan sivu ladata uudelleen.
  • Huom! Selain lataa sivun välimuistiin takaisinselailua varten. Sivu ei siis välttämättä ole ajantasalla! Reload-painikkeella voi ladata sivun uudelleen.
  • Yhteys WWW-sivustoon on aina väliaikaista ja toimii pyyntö-vastaus-periaatteella.
  • Shift (vaihtonäppäin) + Reload-painikkeen napautus pakottavat sivun uudelleenlataukseen.
• Home (suom. Kotisivu) -painikkeella voidaan ladata selaimeen asetettu kotisivu nopeasti.
• Address / Location - kenttään kirjoitetaan halutun WWW-sivuin osoite.
• Kirjanmerkkejä tai suosikkeja (engl. Bookmarks/Favorites) käyttämällä sivuille päästään nopeasti yhä uudestaan ja uudestaan.
  • Esim. pikalinkki omien kurssien sivulle Korpissa ja Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssin etusivulle.

WWW-selaamisen tehostaminen

• Tallenna tiedostot aina napauttamalla linkkiä oikealla hiiren napilla ja valitsemalla Save Target As... (tai Save Link as...)
• Jos tiedosto ei ole WWW-sivu tai perusmuotoinen kuva, niin tiedosto siirtyy väliaikaishakemistoon ja avautuu oletusohjelmassa lukutilassa
  • Esim. Word-dokumentit saattavat avautua selaimen sisälle, jolloin niitä ei voi muokata eikä tallentaa järkevään hakemistoon.
• Kannattaa opetella aukomaan linkkejä uusiin ikkunoihin tai välilehtiin hiiren oikean napin avulla.
  • Selaimissa voi olla mahdollisuus säätää hiiren kolmannen napin käyttäytymistä. Esimerkiksi linkin avaaminen uuteen välilehteen voisi olla hyvä toimenpide.
• Opettele käyttämään hiirieleitä. Löytyvät Operasta ja Firefoxiin saa Mouse Gestures -laajennoksena. Näppäimistöltäkin voi selata sivuja.
• Eniten käytetyt osoitteet kannattaa liittää suoraan työkalupalkkiin
  • NetMot Englanti -sanakirja (toimii vain yliopiston koneilta).
  • Netmot Ruotsi sanakirja (toimii vain yliopiston koneilta).
• Turhien mainosten ja popup-ikkunoiden piilotus (Firefoxiin AdBlock-, Tab Mix plus- ja Remove it Permanently-laajennoksilla)
• Ota välityspalvelin käyttöön. Sivut latautuvat nopeammin välityspalvelimelta ja verkon kuormitus vähenee. Yliopiston verkossa on käytössä palvelin proxy.jyu.fi. (esim. Firefoxissa: Tools | Options | Advanced | Network | Connection Settings)
• Salasanojen tallentaminen (älä tallenna yleisillä koneilla!)
• Kirjasimen nopea suurentaminen ja pienentäminen
  • Mozillassa CTRL + suurentaa ja CTRL - pienentää
  • Internet Explorerissa kokoa voi muuttaa valinnalla View|Text Size
  • Operasta löytyy suoraan alasvetovalikko jolla voi muuttaa sivun kokoa
• Valitse selaimeen haluamasi oletuskieli.
• Sivuhistorian ja evästeiden poistaminen selailun jälkeen yleisillä koneilla.

RSS (Really Simple Syndication)

RSS tarkoittaa tiedostomuotoja, joita käytetään usein päivittyvän digitaalisen sisällön julkaisemiseen. Tällaista sisältöä ovat esimerkiksi blogit ja uutiset

RSS-tiedostoja voi lukea erillisillä lukijaohjelmilla tai useimmilla WWW-selaimilla.

Käyttäjä tilaa syötteen antamalla lukijalleen linkin syötteeseen, jonka lukijaohjelma voi sitten tarkistaa uuden sisällön varalta. Jos uutta sisältöä on tullut edellisen tarkistuksen jälkeen, lukijaohjelma hakee kyseisen sisällön ja näyttää sen käyttäjälle.

RSS-ohjelmia / laajennoksia

• Sage too (Firefox 3.0 tai uudempi)
• Google Reader

RSS-syötteitä

• Helsingin sanomat
• Keskisuomalainen
• Jyväskylän yliopisto
• Tietohallintokeskus
• Appro-sivusto
• Jyväskylän kaupunki
• Vihreät vaatteet
• Limepippuri
• Icecream News
• Salakuunneltua
• Ruokamenot
• Snuzzy
• Mogulin blogi

Sähköpostia

Sähköpostia voi lukea WWW-liittymän kautta osoitteesta http://webmail.cc.jyu.fi/

• Henkilötietojen muuttaminen
• Uusi viesti
• Vastaaminen
• Edelleenlähettäminen
• Kansiot
  • Kadonneet kansiot voi ottaa täältä käyttöön.
  • Kansioon, joka sisältää alikansioita, ei voida tallentaa posteja.
• Liitetiedostot
• Webmailiin ei pääse?

Graafiset sähköpostiohjelmat

Mozilla Thunderbird on sähköpostiohjelma, joka ei tule automaattisesti Mozilla Firefoxin mukana nimestään huolimatta

Yliopiston koneille ohjelma on valmiiksi asennettuna.

Voit ladata ohjelman kotikoneellesi osoitteesta hhttp://www.mozilla-europe.org/en/products/thunderbird/

• Sähköpostin lähettämiseen ei tarvita yhteyttä omaan sähköpostipalvelimeen vaan postia voi lähettää mistä tahansa millä tahansa ohjelmalla.
• Yliopiston postinsa voi lukea millä ohjelmalla tahansa jos se tukee POP3- tai IMAP-protokollaa.
  • Määritetään kumpaa protokollaa käytetään. IMAP on aina parempi vaihtoehto
  • Määritetään sisään tulevan postin palvelimen osoite, joka on imap.cc.jyu.fi
  • Määritellään lähetettävään postiin käytettävä palvelin (SMTP. Tämä palvelin riippuu käytettävästä verkkoyhteyden tarjoajasta. Yliopiston verkossa SMTP-palvelimena toimii smtp.jyu.fi. Lähetettävän postin yhteydessä ei käytetä salattua yhteyttä ellei SMTP-palvelimeen tarvita erillistä tunnusta ja salasanaa.
  • Määritellään käytettäväksi suojattu (engl. secure) eli SSL-yhteys.
  • Varmistetaan että viestit lähetäään pelkkänä tekstinä (engl. plain text) eikä html-muodossa.
    • Thunderbirdissä onnistuu poistamalla valinta Tools | Account Settings | Composition & Addressing | Compose Messages in HTML Format
    • Muita hyödyllisiä valintoja Thunderbird-ohjelmassa:
      • View | Message Body as | Plain Text
      • Tools | Options | Display | Formatting | Fonts | Fonts... | Allow messages to use other fonts pois päältä
      • Tools | Options | Composition | Spelling | Enable spell as you type pois päältä
      • Tools | Options | Composition | General | Forward messages: Inline

  Tietohallintokeskuksen IMAP-ohje

Liitetiedostot

Hyvä perussääntö: Laita tiedosto mieluiten www:hen ja lähetä vain tiedoston osoite.

liitetiedostoja voi lähettää seuraavasti:

1. Kirjaudu sisään webmailiin.
2. Valitse uusi viesti
3. Napauta alalaidasta painiketta Browse... ja valitse haluamasi tiedosto. Muista, että liitetiedosto kannattaa pakata!

   

4. Napauta painiketta Lisää liite.
5. Kirjoita vastaanottajan sähköpostiosoite, otsikko ja tekstiosa, jonka jälkeen viesti liitetiedostoineen lähtee Lähetä-painikkeesta.

Sähköpostien edelleenohjaus

Jos sinulla on käytössä useita sähköpostiosoitteita niin saatat haluta lukea kaikkien niiden viestejä yhden ja saman osoitteen kautta. Voit edelleenohjata sähköpostisi mihin tahansa osoitteeseen. Edelleenohjaus tapahtuu helpoiten Webmailin suodattimilla. Toinen (ja toissijainen) tapa on käyttää salasana.cc.jyu.fi- palvelun kautta toimivaa Set Email Forwarding -toimintoa.

Sähköpostin suodatus

Sähköpostin käyttämisen tehostamiseksi on hyvä opetella suodattamaan postiaan. Esim. roskapostit ja postituslistojen viestit voi suoraan ohjata omiin kansioihinsa.

• Sähköpostien suodatus Webmailissa: Valitse Suodattimet. Tämän jälkeen ohjattu nelivaiheinen toiminto, jolla muodostetaan sääntö:
  1. Valitse suodatus otsikkokentän perusteella
  2. Määritä kenttä (esim. From tai Subject) ja ehdot
  3. Valitse Siirrä viesti ja sopiva kansio.
  4. Valitse Valmis.
• Suodatus Mozilla Thunderbirdissä
  1. Valitse Tools | Message Filters... | New
  2. Lisää suodatusperusteet (esim. From tai Subject-kenttä) ja määrää ehdot
  3. Valitse mihin kansioon viesti siirretään
  4. Hyväksy OK-painikkeella.

Sähköpostilistat (jakelulistat, postituslistat)

• Toimii kätevästi tiedotuksessa tai keskusteluun jostakin aihepiiristä (esim. kurssin lista).
• Jokainen, jolla on sähköpostiosoite, voi yleensä liittyä sähköpostilistalle.
• Listalle liittymisessä oltava huolellinen, koska liittyminen täytyy usein varmentaa sähköpostitse.
• Listalle lähetetty sähköposti menee automaattisesti kaikille listalle liittyneille ihmisille.
  • Posti lähetetään listan sähköpostiosoitteeseen. (tyovaline@lists.jyu.fi)
  • Listalle liittymiseen ja poistumiseen on oma osoitteensa. Listasta riippuen toimenpiteet voidaan tehdä joko
    • www-sivulla (tyovaline-listalle liittyminen)
    • tai sähköpostiosoitteen kautta tyovaline-request@lists.cc.jyu.fi.
• Listaa voidaan tarvittaessa valvoa tarkoin. Mitä lähetetään? Kuka lähettää?
  • Monissa tapauksissa vain listalle liittyneet voivat osallistua keskusteluun.
  • Jos vain listan jäsenet voivat lähettää viestejä, niin viesti on lähetettävä täsmälleen oikeasta osoitteesta.
• Viestit voidaan arkistoida kootusti yhteen paikkaan.
• Lisätietoja postituslistoista voi lukea Jukka Korpelan artikkelista Jakelulistat (postituslistat, mailing lists) Internetissä.

Sähköpostilistojen mahdollisia huonoja puolia:

• Käteviä roskapostin ja viruksien lähettämiseen.
• Listoilta poispääsy voi olla "hankalaa", koska unohdetaan tapa. (Liittymäviesti kannattaa säilyttää)
• Viestit eivät mene perille väärästä osoitteesta lähetettäessä.

Postilistat Tietohallintokeskuksessa

Tietohallintokeskuksen mailman-listat

Tiedonhaku

• Valitse käytettävä hakutapa haettavan asian mukaan (Arvaaminen, aihehakemistot, tietokannat tai hakukoneet).
• Valitse käytettävä hakukone: yleinen vaiko erikoistunut?
• Päätä millä kielellä kirjoitettuja dokumentteja haluat.
• Hakua voi tehostaa seuraavasti:
  • Mieti tarkkaan käytettävä hakusanat. Mitä useampia hakusanoja niin sitä tarkemman ja rajatumman tuloksen saat.
  • Kirjoita sanat perusmuodossa.
  • Kirjoita sellaisia sanoja, mitä oletat sivulta löytyvän.
  • Avaa parilta kolmelta ensimmäiseltä hakusivulta kiinnostavat sivut välilehtiin.
  • Poista hakutuloksesta epäoleellisia sanoja sisältävät dokumentit.
• Tutki löytyviä dokumentteja ja poimi niistä tarkentavia hakusanoja.
• Käytä selaimen etsi-toimintoa tutkiessasi pitkiä dokumentteja.
• Muista lähdekritiikki! Kuka tahansa voi kirjoittaa mistä aiheesta tahansa!

Erikoistuneet haut

• Tarkennettu haku
• Uutisryhmähaku, esim. Google Groups
  • Ryhmistä voi löytää paremmin ratkaisuja ongelmiin kuin www-sivuilta.
  • Mielipiteiden ja keskustelujen etsimiseen.
• Kuvahaku, esim. Google Images
  • Muista tekijänoikeudet!
• Sivun käännöspalvelut, esim. translate.google.com
• Tieteellisten artikkelien haku, esim. scholar.google.com
• Karttahaku
• Videohaku
• Uutishaku
• Uutisarkisto
• Blogihaku
• Tuotehaku
• Kirjahaku
• Ohjelmakoodi
• Kokeellisia hakuja