Video- ja valokuvauksen tekniikka - Luento 4
- Luentotaltiointi
- Video- ja valokuvauksen tekniikka
- Videokameran perusasetukset
- Valotusaika (Shutter speed)
- Polttoväli (Focal length)
- Aukko (Aperture)
- Syväterävyys (Depth of field, DOF)
- Herkkyys (ISO)
- Miten valitsen oikean aukko/valotus/herkkyys -yhdistelmän?
- Kamerat
- Automaattivalotus
- Tarkennus (Focus)
- Valkotasapaino (White balance)
- Laukaisuviive
- Salama
- RAW
- Lisätietoja
Luennon aiheena on video- ja valokuvauksen tekniikka pääpiirteittäin. Luento keskittyy pääasiassa valokuvauksen tekniikkaan, mutta samat asiat pätevät soveltaen myös videokuvauksessa.
Luentotaltiointi
- ope_luento4.wmv 46M
- ope_luento4_xvid.avi 75M
- ope_luento4.mp3 7M
Video- ja valokuvauksen tekniikka
Video- ja valokuvauksessa on tärkeätä tuntea etenkin seuraavat peruskäsitteet:
- Valotusaika (Shutter speed)
- Polttoväli (Focal length)
- Aukko (Aperture)
- Herkkyys (ISO)
Videokameran perusasetukset
- Valotusajan (Shutter speed) säätö
- Night mode (pitkä valotusaika => liike voi nykiä)
- Manual focus (koita kohdistaa eri paikkaan)
- Valkotasapainon manuaalinen asettaminen
- Kuvattavan kohteen luo asetetaan valkoinen paperiarkki, joka heijastaa kuvauskohteeseen osuvaa valoa. Arkki kohdistetaan keskelle kameran etsintä ja zoomataan suureksi. Tämän jälkeen mitataan valkotasapaino, yleensä painamalla kameran laukaisinta valkotasapainon asettamistilassa.
- Kuvanvakaajan poistaminen (jos käytetään jalustaa)
- Kuvausasetukset
- SP = normaalinopeus (vs. LP = puolinopeus)
- 16-bittiset äänet (vs. 12-bittinen ääni)
Valotusaika (Shutter speed)
Valotusaika määrää kuinka pitkän ajan kennolle pääsee valoa.
Hyvässa valaistuksessa käytetään lyhyttä valotusaikaa, esim. 1/1000 sekuntia.
Heikossa valaistuksessa valotusaikaa pidennetään jopa useaksi sekunniksi. Mitä pitempi valotusaika, sitä helpommin kuva tärähtää.
Esimerkki valotusajan muuttumisesta
Polttoväli (Focal length)
Polttoväli vs. zoom: Polttoväliä vaihdetaan zoomia käyttämällä.
Polttovälin vaikutus riippuu miten suurelle alalle kuvataan. Perinteisessä filmikamerassa filmi on 35 mm levyinen.
Laajakulmaobjektiivi on polttoväliltään alle 30 mm.
Teleobjektiivi on polttoväliltään > 70 mm.
Digikameroissa kenno on huomattavasti filmiä kapeampi eli yleensä 5-10 mm.
Pienestä kennosta johtuen digikameroiden objektiivit ovat polttoväliltään huomattavasti pienempiä kuin filmikameroiden.
Usein digikameroiden yhteydessä ilmoitetaan filmikokoa vastaava polttoväli eli vaikka oikea polttoväli olisi 6 mm, niin ilmoitetaan 24 mm.
Mitä suurempi polttoväli on, sitä herkemmin kuva tärähtää. Jos polttoväli on esim. 150 mm, niin valotusajan on oltava 1/150 tai nopeampi.
Mitä suurempi polttoväli, sitä kauempaa voi kohteesta ottaa kuvan.
Muuttamalla polttoväliä ja pitämällä kohteen kuvassa samankokoisena kaikilla polttoväleillä on kuvan perspektiivi erilainen jokaisella polttovälillä.
Focal length comparison (Tamron)
Focal length comparison (Canon)
Polttovälin kasvamisen vaikutus perspektiiviin
Aukko (Aperture)
Aukon koko määrää kuinka paljon valoa kulkee kennolle asti.
Aukon koko määritellään f-luvulla. Mitä pienempi f-luku, niin sitä suurempi on aukko. esim. 2.0.
Mitä suurempi aukko, sitä lyhyempi on kuvan syväterävyysalue.
Pieni aukko suurentaa syväterävyysaluetta ja vaatii pitemmän valotusajan. Suuri aukko pienentää syväterävyyttä ja vaatii lyhyemmän valotusajan.
| Aukko | Valotusaika |
|---|---|
| 2.0 | 1/250 |
| 2.8 | 1/125 |
| 4.0 | 1/60 |
| 5.6 | 1/30 |
| 8 | 1/15 |
| 11 | 1/8 |
| 16 | 1/4 |
| 22 | 1/2 |
Syväterävyys (Depth of field, DOF)
Syväterävyysalue kasvaa kun polttoväli pienenee tai tarkennusetäisyys kasvaa tai aukko pienenee.
Digikameroissa syväterävyysalue on suurempi kuin filmikameroissa käytettyjen objektiivien todellisten polttovälien pienuudesta johtuen.
Potretti, jossa tausta epäterävä
Potretti, jossa tausta liian terävä
Herkkyys (ISO)
Kameran kyky kuvata hämärässä, herkkyys valolle.
Erot eri videokameroissa ovat huomattavia. Yleensä isommalla kennolla varustetut ovat herkempiä.
Digikameran kennon herkkyys määritellään ISO-luvulla, joka on esim. 100, 200, 400, 800 tai 1600.
Kaksinkertaistamalla ISO-arvo saadaan puolitettua vaadittava valotusaika.
Mitä suurempi ISO-arvo on, sitä rakeisempi on kuva.
| Aukko (aperture) | Valotusaika (shutter) | Herkkyys (ISO) |
|---|---|---|
| 2.0 | 1/250 | 100 |
| 2.8 | 1/125 | 100 |
| 4.0 | 1/60 | 100 |
| 5.6 | 1/30 | 100 |
| 8 | 1/15 | 100 |
| 11 | 1/8 | 100 |
| 16 | 1/4 | 100 |
| 22 | 1/2 | 100 |
| 22 | 1/4 | 200 |
| 22 | 1/8 | 400 |
| 22 | 1/15 | 800 |
| 22 | 1/30 | 1600 |
Miten valitsen oikean aukko/valotus/herkkyys -yhdistelmän?
Valinta riippuu täysin siitä minkälaisen kuvan haluat ottaa. Apuna voi käyttää laskuria.
Kamerat
Pokkaridigikameroista (Compact) ja järjestelmädigikameroista löytyy kaikista yleensä seuraavia ominaisuuksia:
- Automaattivalotus (Auto / Program mode)
- Automaattivalotuksen korjaus (Exposure compensation)
- Aika-automatiikka (Shutter priority, Tv, S)
- Aukko-automatiikka (Aperture priority, Av, A)
- Manuaali (M) eli käsisäätö
- Automaattitarkennus (Auto focus)
- Valkotasapaino (White balance)
- Haarukointi (Bracketing)
- Histogrammi
- Salama
Automaattivalotus
Auto-ohjelmassa kamera keksii mieleisensä aukon ja valotusajan yhdistelmän. Tämä riittää asetuksena useimmille ihmisille valokuvatessa.
Ohjelmoitu auto -ohjelmassa (Program) kamera keksii mieleisensä aukon ja valotusajan yhdistelmän, mutta käyttäjä voi halutessaan korjata valotusta.
Aika-automatiikkaohjelmassa (Shutter priority) kuvaaja määrää valotusajan ja kamera laskee tarvittavan aukon.
Aukko-automatiikkaohjelmassa (Aperture priority) kuvaaja määrää aukon ja kamera laskee tarvittavan valotusajan.
Valotusta voi yleensä korjata (kompensoida) haluaamaansa suuntaan. Esim. +2.
Haarukoinnilla (Bracketing) voi kameran määrätä ottamaan samalla kerralla useamman kuvan erilaisilla valotuksilla.
Manuaaliohjelmassa kuvaaja määrää sekä aukon että valotusajan.
Erilaisia valotusmittaustapoja ovat esim. seuraavat:
- Kuva-alan keskiarvo (Matrix metering)
- Automaattisesti painotettu mittaus (Evaluative metering)
- Pistemittaus (Spot metering)
- Keskustapainotteinen mittaus (Center weighted exposure metering)
Kamera kuvittelee maailmaa keskiharmaaksi.
Histogrammi paljastaa osuuko valotus oikeaan.
Tarkennus (Focus)
Automaattitarkennusta käytettäessä kamera pyrkii etsimään kuva-alalta todennäköisimmän kohteen ja tarkentaa siihen.
Käytetystä ohjelmasta riippuen kamera etsii kohdetta joko koko kuva-alalta tai vain keskeltä.
Tarkennuksen ja samalla myös valotuksen voi lukita painamalla laukaisin puoleen väliin.
Valkotasapaino (White balance)
Ihmissilmä sopeutuu kameraa paremmin eri valolähteiden väreihin ja esittää aina valkoisen valkoisena.
Digitaalikamerat osaavat vaihtelevalla laadulla saada kuvan valkoisen näyttämään luonnolliselta eli säätämään kuvan valkotasapainoa.
Valkotasapainon käsisäädöllä voi auttaa kameraa asettamaan oikean valkotasapainon. Käsisäädössä valkotasapaino mitataan valkoisesta paperista tai muusta valkoisesta kohteesta.
Laukaisuviive
Digitaalikameroissa esiintyy lähes poikkeuksetta selkeä laukaisuviive eli aika, joka kuluu laukaisimen painalluksesta kuvan ottamiseen.
Laukaisuviive muodostuu tarkennukseen kuluvasta ajasta ja varsinaisesta laukaisuajasta. Tarkennusaika on merkittävin tekijä laukaisuviiveen muodostumisessa.
Laukaisuviivettä voi merkittävästi lyhentää tarkentamalla kamera etukäteen painamalla laukaisin puoleen väliin.
Salama
- Sisäänrakennettu kiinteä salama on yleensä heikko, eikä sitä voida suunnata muualle kuin suoraan kohteeseen.
- Ulkoinen salama mahdollistaa salamavalon heijastamisen katon tai seinän kautta.
- Täytesalamalla valaistaan varjossa oleva osa kohteesta, vaikka muuten valo riittäisi kuvaamiseen ilman salamaa.
- Slow sync -salamalla valaistaan kohde ja tausta valotetaan pitkällä valotusajalla.
RAW
RAW-tiedostot ovat digikameroiden versioita filminegatiivista.
RAW on siis valmistajakohtainen digikameran raakakuvan häviötön tiedostomuoto, mihin pikseleitä tallentuu yhtä monta kuin kameran kenno toistaa. Kuva tallentuu sellaisenaan ilman pakkaamista tai värikorjauksia, joita esimerkiksi JPG:n kohdalla aina tehdään. Sen sijaan RAW:n mukaan tallentuu tieto kuvaushetkellä valittuna olleista säädöistä, jotka on mahdollista kumota ja muokata uudelleen kuvankäsittelyohjelmalla, minkä takia RAW:ia kutsutaan häviöttömäksi tiedostomuodoksi.
Käyttäjien kommentit