Työkaluja kommunikointiin ja tiedonhakuun

• Luentotaltiointi
• Internet
  • Erilaisia internet-palveluja
  • Muita verkkoja
  • Kodista verkkoon
  • WWW- ja sähköpostiosoitteet
• WWW-selailu
  • Toimintaperiaate
  • WWW-selaimen peruskäyttö
  • WWW-selaamisen tehostaminen
• Sähköpostilistat (jakelulistat, postituslistat)
• Nyysit (Usenet news)
• IRC, ICQ, MSN Messenger, Skype ja chatit - pikaviestintä ja reaaliaikainen keskustelu
  • Keskusteluohjelmia
• Tiedostojen jakaminen
  • Tiedostojen jako-ohjelmat - vertaisverkot (P2P)
• Monipuolinen tiedonhaku
  • Tehokkaaseen tiedonhakuun liittyviä asioita
  • Erilaisia tiedonhakutapoja
• Lisätietoa eri aiheista

Luennon aiheena on erilaisten kommunikointi- ja tiedonhakutyökalujen käyttäminen. Tarkemmin työkalujen käyttöön perehdytään toisissa demoissa.

Internet

Internet on verkkojen verkko, joka muodostuu lukemattomista yhteen liitetyistä pienemmistä verkoista. Tietojen siirto tietokoneiden välillä tapahtuu pieninä tietopaketteina (vrt. postipaketti) tietokoneiden (IP-)osoitteiden avulla (vrt. postiosoite). Tavallinen käyttäjä näkee ainoastaan Internetin erilaiset palvelut.

Erilaisia internet-palveluja

Internetissä on olemassa monia erilaisia palveluja, joita jokin tietty verkkoon liitetty kone tarjoaa. Esimerkiksi yliopistolla on sähköposti-, IRC- ja WWW-palvelimia.

• Sähköposti - mahdollisuus paikasta ja ajasta riippumattomaan keskusteluun.
• World Wide Web (WWW) - maailmanlaajuinen "dokumenttiverkko", johon kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa.
• Pikaviestintä (esim. Messenger) ja chatit (esim. IRC) - mahdollisuus reaaliaikaiseen keskusteluun ihmisten välillä. Mahdollisuus myös äänen ja videon välittämiseen.
• Nyysit ja keskustelupalstat - mahdollisuus "asiantuntijakeskusteluun" jonkin aihealueen puitteissa.
• Julkaisu- ja ryhmätyöjärjestelmät - helppo verkkosisällön tuottaminen (CMS ja Blogit) ja oppimisympäristöt
• Tiedostojen siirtäminen (esim. FTP, SFTP) - mahdollisuus tiedostojen siirtämiseen esimerkiksi kotoa töihin.
• Tiedostojen jakaminen (P2P-ohjelmat kuten Bittorrent) - mahdollisuus tiedostojen jakamiseen ja löytämiseen.
• Pääteyhteydet (SSH, Telnet) - mahdollisuus käyttää toisen koneen resursseja hyväkseen.

Muita verkkoja

Eri suuruisia verkkoja voidaan luokitella esimerkiksi seuraavasti. Luokitteluperusteet eivät kuitenkaan ole yksikäsitteisiä.

• Lähiverkko (LAN) - Kortepohjan ylioppilaskylän sisäverkko
• Alueverkko (MAN)- Koko yliopiston sisällä oleva verkko
• Etäverkko (WAN) - Funet runkoverkko - Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset

Yhteydet Funet-verkosta muualle:

• FUNET-verkon ulkomaan yhteyksistä vastaa NORDunet.
• Suomessa useampien Internet-palveluntarjoajien verkkoja (Sonera, Elisa).
• Verkot yhdistyvät toisiinsa Ficix-pisteissä.

Kodista verkkoon

• JY:n opiskelijaverkot - KOAS ja Kortex
  • Hanki RJ-45 (Category 5 tai 6) suoraankytketty verkkokaapeli.
  • Kytke tietokone verkkoliitännästä verkkopistokkeeseen.
  • Verkkoasetuksissa pitäisi olla automaattinen IP- ja DNS-osoitteiden haku DHCP-palvelusta (on yleensä oletuksena).
  • Selvitä koneesi verkkokortin MAC-osoite
    • Valitse Start | Run
    • Kirjoita cmd ja paina enteriä.
    • Kirjoita ipconfig /all ja paina enteriä.
    • Etsi Ethernet Adapter (tai vastaava) ja sen alta kohta Physical Address (heksadesimaalinen numerosarja).
  • Lähetä nimesi, asuntosi osoite ja MAC-osoite ylläpitäjälle/asukastoimistoon.
  • Verkkoyhteyden saamisessa voi kestää muutamia päiviä!
• ADSL tai kaapelimodeemi
  • Kaapelimodeemi toimii kaapeli-TV-verkossa ja ADSL puhelinverkossa.
  • Yhteyksiä tarjoavat internet-operaattorit. Tarvitset erillisen modeemilaitteen, joka kytkeytyy kaapeli-TV- tai puhelinverkkoon ja tietokoneen verkkoliitäntään tai USB-väylään.
  • Etäyhteys yliopiston sisäisen verkkoon: KanettiJYU kaapelimodeemiyhteys (poistumassa) ja Elisa ADSL-etätyöliittymä.
  • Jotkin yliopiston verkkopalvelut eivät ole käytettävissä yliopiston sisäverkon ulkopuolelta (esim. artikkelitietokannat, käännöspalvelut). Tällöin on käytettävä VPN-yhteyttä (mikä on VPN?).
• Yhteyden jakaminen
  • Hanki verkkoreititin
  • WLAN-verkkoreititin mahdollistaa langattoman kotiverkon, jos koneissa on WLAN-sovitin.
    • Langattoman verkon tietoturva on varmistettava erikseen!
• WLAN-yhteys kampusalueella

WWW- ja sähköpostiosoitteet

• Suppeasti esitettynä WWW-osoite (URL) koostuu seuraavista osista

  yhteyskäytäntö://aliverkko.verkkoalue.päätaso/hakemisto/alihakemisto/tiedosto

  Esimerkiksi https://korppi.jyu.fi/ tai http://www.apple.com/quicktime/download/win.html

  • yhteyskäytäntö on esim. http (hypertext transport protocol), https (kuten edellä, mutta salattu, secure) tai ftp (file transfer protocol)
  • aliverkko tyypillisesti www mutta voi olla muukin, voi viitata yksittäiseen tietokoneeseen
  • verkkoalue (domain) kertoo mihin sivustoryhmään sivu kuuluu, esim. jyu (Jyväskylän yliopisto) tai sonera (Sonera Oyj:n sivut)
  • päätaso (päätason verkkoalue) kertoo mihin pääryhmään verkkosivu kuuluu, esim. com (kaupallinen), org (organisaatio) tai fi (Suomi)
• Sähköpostiosoitteet ovat muotoa tunnus@kone.organisaatio.maa. Esim. tommi.j.lahtonen@jyu.fi
  • tjlahton on käyttäjätunnus sähköpostikoneella
  • mit on tietotekniikan laitoksen organisaatiotunnus yliopiston alla.
    

    mit	Tietotekniikan laitos
    cc	ATK-keskus (Computing Centre)
    cs	Tietojärjestelmätieteen laitos
    it	Informaatioteknologian tiedekunta

  • jyu = jyväskylän yliopisto (university of Jyväskylä)
    

    jyu	University of Jyväskylä
    uta	University of Tampere
    oulu	Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki
    helsinki	Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki
    utu	University of Turku

  • fi on Suomen maatunnus
    

    fi	Suomi
    se	Ruotsi
    no	Norja
    com	Yrityksiä yms.
    net	Sekalaista
    org	Organisaatioita yms.

WWW-selailu

Miten verkossa selailu toimii? Miten selainta käytetään? Miten voin tehostaa verkkoselailua?

Toimintaperiaate

Lyhyesti toimintaperiaate on seuraava:

• Tietokone kytkeytyy internet-verkkoon modeemi-, adsl-, kaapeli- tai verkkoyhteyden avulla.
• Selain pyytää palvelimelta WWW-sivua. Jos sellainen on niin palvelin palauttaa sen käyttäjälle.
• WWW-sivun voi käytännössä tehdä kuka tahansa, jolla on mahdollisuus sijoittaa se WWW-palvelimelle.
• Sivuja onkin tämän takia runsaasti. Onkin suhtauduttava tiedon oikeellisuuteen kriittisesti!

WWW-selaimen peruskäyttö

WWW-selaimia ovat mm. Mozilla, Firefox, Internet Explorer ja Opera.

Peruspainikkeen verkkoselaimissa:

• Back (suom. Edellinen) - painikkeella päästään edelliselle sivulle.
• Next (suom. Seuraava) - painikkeella päästää jo seuraavalle sivulle (jos aiemmin käyty).
• Stop (suom. Pysäytä) - painikkeella voidaan sivun lataaminen keskeyttää.
• Refresh / Reload - painikkeella voidaan sivu ladata uudelleen.
  • Huom! Selain lataa sivun välimuistiin takaisinselailua varten. Sivu ei siis välttämättä ole ajantasalla! Reload-painikkeella voi ladata sivun uudelleen.
  • Yhteys WWW-sivustoon on aina väliaikaista ja toimii pyyntö-vastaus-periaatteella.
  • Shift (vaihtonäppäin) + Reload-painikkeen napautus pakottaa sivun uudelleenlataukseen.
• Home (suom. Kotisivu) -painikkeella voidaan ladata selaimeen asetettu kotisivu nopeasti.
• Address / Location - kenttään kirjoitetaan halutun WWW-sivuin osoite.
• Kirjanmerkkejä tai suosikkeja (engl. Bookmarks/Favorites) käyttämällä sivuille päästään nopeasti yhä uudestaan ja uudestaan.
  • Esim. pikalinkki omien kurssien sivulle Korpissa ja Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssin etusivulle.

WWW-selaamisen tehostaminen

• Tallenna tiedostot aina napauttamalla linkkiä oikealla hiiren napilla ja valitsemalla Save Target As... (tai Save Link as...)
  • Jos tiedosto ei ole WWW-sivu tai perusmuotoinen kuva, niin tiedosto siirtyy väliaikaishakemistoon ja avautuu oletusohjelmassa lukutilassa.
  • Esim. Word-dokumentit saattavat avautua selaimen sisälle, jolloin niitä ei voi muokata eikä tallentaa järkevään hakemistoon.
• Kannattaa opetella aukomaan linkkejä uusiin ikkunoihin tai välilehtiin hiiren oikean napin avulla.
  • Selaimissa voi on mahdollisuus myös säätää esim. kolmannen napin käyttäytymistä. Esimerkiksi linkin avaaminen uuteen välilehteen voisi olla hyvä toimenpide.
• Opettele käyttämään hiirieleitä. Löytyy Operasta ja Firefoxiin saa Mouse Gestures -laajennoksena. Näppäimistöltäkin voi selata sivuja.
• Eniten käytetyt osoitteet kannattaa liittää suoraan työkalupalkkiin
  • Google hakusivu.
  • NetMot Englanti -sanakirja (toimii vain yliopiston koneilta).
  • Netmot Ruotsi sanakirja (toimii vain yliopiston koneilta).
• Turhien mainosten ja popup-ikkunoiden piilotus (Opera, Firefoxiin AdBlock-laajennoksella)
• Ota välityspalvelin käyttöön. Sivut latautuvat nopeammin välityspalvelimelta ja verkon kuormitus vähenee. Yliopiston verkossa on käytössä palvelin proxy.jyu.fi. (esim. Firefoxissa: Tools | Options | General | Connection Settings)
• Salasanojen tallentaminen (älä tallenna yleisillä koneilla!)
• Kirjasimen nopea suurentaminen ja pienentäminen
  • Mozillassa CTRL + suurentaa ja CTRL - pienentää
  • Internet Explorerissa kokoa voi muuttaa valinnalla View|Text Size
  • Operasta löytyy suoraan alasvetovalikko jolla voi muuttaa sivun kokoa
• Valitse selaimeen haluamasi oletuskieli.
• Sivuhistorian ja evästeiden poistaminen selailun jälkeen yleisillä koneilla.

Sähköpostilistat (jakelulistat, postituslistat)

• Toimii kätevästi tiedotuksessa tai keskusteluun jostakin aihepiiristä (esim. kurssin lista).
• Jokainen, jolla on sähköpostiosoite, voi yleensä liittyä sähköpostilistalle.
• Listalle liittymisessä oltava huolellinen, koska liittyminen täytyy usein varmentaa sähköpostitse.
• Listalle lähetetty sähköposti menee automaattisesti kaikille listalle liittyneille ihmisille.
  • Posti lähetetään listan sähköpostiosoitteeseen. (tyovaline@lists.jyu.fi)
  • Listalle liittymiseen ja poistumiseen on oma osoitteensa. Listasta riippuen toimenpiteet voidaan tehdä joko
    • www-sivulla (tyovaline-listalle liittyminen)
    • tai sähköpostiosoitteen kautta tyovaline-request@lists.cc.jyu.fi.
• Listaa voidaan tarvittaessa valvoa tarkoin. Mitä lähetetään? Kuka lähettää?
  • Monissa tapauksissa vain listalle liittyneet voivat osallistua keskusteluun.
  • Jos vain listan jäsenet voivat lähettää viestejä, niin viesti on lähetettävä täsmälleen oikeasta osoitteesta.
• Viestit voidaan arkistoida kootusti yhteen paikkaan.
• Lisätietoja postituslistoista voi lukea Jukka Korpelan artikkelista Jakelulistat (postituslistat, mailing lists) Internetissä.

Sähköpostilistojen mahdollisia huonoja puolia:

• Käteviä roskapostin ja viruksien lähettämiseen.
• Listoilta poispääsy voi olla "hankalaa", koska unohdetaan tapa. (Liittymäviesti kannattaa säilyttää)
• Viestit eivät mene perille väärästä osoitteesta lähetettäessä.

Postilistat atk-keskuksessa

ATK-keskuksen mailman-listat

Nyysit (Usenet news)

• Maailmanlaajuinen keskustelupalsta, jonne lähetetyt viestit ovat kaikkien luettavissa.
• Kysymyksiinsä kannattaa hakea vastauksia uutisryhmistä tai joltakin FAQ (Frequently Asked Questions) -palstalta ennen kysymyksen kirjoittamista nyysiryhmään.
  • Tiedon hakeminen nyyseista onnistuu helpoiten "nyysihakukoneen" avulla (Google Groups).
  • Internet FAQ Archives
  • Tietokone ja tietoverkot työvälineenä kurssin FAQ
• Nyysit on jaettu suurempiin hierarkioihin.
  • comp - Tietotekniikkaa
  • misc - Sekalainen ryhmä
  • alt - Vapaa hierarkia jonne kuka tahansa voi perustaa ryhmän
  • rec - harrastukset ym.
  • sci - tiede
  • sfnet - Suomalaiset ryhmät
  • jyu - Jyväskylän paikalliset ryhmät
• Artikkelit on jaettu aihealueittain pienempiin ryhmiin, joten yhdellä palstalla keskustellaan yhdestä aiheesta.
  • Esimerkiksi sfnet.harrastus.valokuvaus käsittelee valokuvaukseen liittyviä asioita.
  • Keskustelu etenee usein säikeittäin (kysymys - vastaus - vastaus).
• Aktiivisen nyysien käyttäjän kannattaa lukea nyysejä nyysiohjelman avulla.
  • Voidaan tilata (engl. subscribe) vain haluttuja nyysiryhmiä.
  • Luetut viestit saadaan pois näkyvistä.
  • Säikeiden hallinta kätevää, mutta onnistuu toki myös Google Groupsissa.
• Satunnaiselle käyttäjälle tai tiedon etsijälle riittää mainiosti Google Groupsin käyttö
• Nyysit eivät ole ilmainen "neuvova puhelin", koska kenenkään ei ole pakko vastata kysymyksiisi!
• Nyysiviestinnän aloittaminen
  • Tarkista onko ryhmässä jo keskustelu aiheesta, jos aikomuksesi on kysyä jotakin!
  • Tarkista myös löytyykö aiheesi jostakin FAQ:sta tai muualta WWW:stä.
  • Seuraa ryhmän keskustelua ainakin kuukausi ennen kuin aloitat itse kirjoittamisen.
  • Kirjoita lyhyesti ja tärkeimmät asiat ensin. Lue Hints on writing style for Usenet.
  • Kirjoita viestiisi kuvaava otsikko.
  • Kuvaa ongelmasi tarpeeksi tarkkaan.
• Lisätietoja nyyseistä voi lukea Jukka Korpelan nyysioppaasta.

IRC, ICQ, MSN Messenger, Skype ja chatit - pikaviestintä ja reaaliaikainen keskustelu

• Mahdollistavat käyttäjien kommunikoinnin reaaliaikaisesti keskenään.
  • Henkilöltä henkilölle tai ryhmässä.
  • Tekstivälitteisesti, puheena ja jopa kuvana.
• Mahdollistaa sähköpostia nopeamman ja reaaliaikaisemman keskustelun.
• Tiedostojen siirto henkilöltä toiselle.
• Keskustelukanavia voi käyttää
  • Erilaisten kokouksien tai neuvottelujen pitämiseen.
  • Kaveriporukan kokoontumiseen.
  • Demojen tekemiseen.
  • Etätyön tekemiseen.
  • Neuvojen kysymiseen.

Reaaliaikaisen keskustelun mahdollisia huonoja puolia:

• "Riippuvuus".
• Keskustelu voi olla myös hidasta ja joskus tyhjänpäiväistä.
• Keskusteluhäiriköt ja spämmääjät (ei suurehko ongelma vielä?).
• Ihmiset saavat kiinni kun tarvitset omaa rauhaa (ilmoita saavutettavuutesi ohjelman toiminnoilla!).
• Ongelmat palomuurien kanssa.
• Vaativat oman ohjelman (vrt. www-pohjaiset chatit)

Keskusteluohjelmia

• Ohjeita IRC-ohjelmien asennukseen ja käyttöön
• IRC
  • Irssi
  • ircII
  • mIrc
  • Irc-ohje
• ICQ
• MSN Messenger
• Skype

Tiedostojen jakaminen

Usein on tarve käyttää tiedostojen jakamista yhteisesti toteutettavien dokumenttien käsittelyssä. Jakaminen on voitu toteuttaa monilla eri tavoilla.

• Erillinen levyasema (vrt. W-levyasema).
  • Windows Explorer: Tools | Map Network Drive.
    • U-asema saadaan valitsemalla Drive-kohtaan U ja kirjoittamalla Folder-kohtaan \\hs1.ad.jyu.fi\käyttäjätunnus
    • W-asema vastaavasti, mutta Folder-kohtaan \\webhs1.ad.jyu.fi\käyttäjätunnus. W-asema pitää aktivoida osoitteesta http://salasana.cc.jyu.fi
  • Miten kotikoneelta verkkolevyille? (kts. myös luento 3 SFTP)
• Osana ryhmätyöjärjestelmiä tai oppimisympäristöjä (esim. Optima, Moodle)
• Siirtäminen yksittäiselle henkilölle pikaviestintäohjelman avulla.
• Sijoittaa tiedostot www-palvelimelle.
• Sähköpostin liitetiedostot (vältä).
  • Liitetiedostojen virusvaara.
  • Tukkivat maililaatikon.
  • Ryhmälle lähetettäessä kaikki eivät halua liitetiedostoja.
  • Ryhmälle lähetettäessä samasta tiedostosta tulee useita kopioita.
  • Vaihtoehto: siirrä WWW-palvelimelle ja anna linkki.
• USB-palikoilla toisille kuljettamalla (hidas).
• Lukuisia erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa tiedostojen jakaminen.

Tiedostojen jako-ohjelmat - vertaisverkot (P2P)

Suosituimpia Internetin palveluista ovat monet tiedostojen jakamiseen erikoistuneet ohjelmat. Näiden ohjelmien avulla levitetään suuret määrät erilaisia tiedostoja pääasiassa kuitenkin laittomia musiikkitiedostoja MP3-muodossa, elokuvien piraattiversioita ja piraattiohjelmia.

Vertaisverkko-ohjelmat eivät sinänsä ole laittomia sillä niillä voidaan levittää tehokkaasti laillisiakin ohjelmia ja musiikkeja (esim. BitTorrent). Nyt kiistellään onko ohjelman tekijän vastuu estää laiton ohjelman hyödyntäminen.

Jotkut näistä tiedostojen jako-ohjelmista asentavat käyttäjän koneelle myös mainosohjelmia, vakoiluohjelmia ja muita epäilyttäviä virityksiä.

Samaan vertaisverkkotekniikkaan liittyen on usein olemassa erilaisia ohjelmia, jotka tarjoavat erilaisia ominaisuuksia. Jotkut ohjelmat osaavat hyödyntää useita vertaisverkkoja.

• JY:n tietojärjestelmien käyttösäännöt
• Opiskelijaverkkojen käyttösäännöt
• Liikennelaskuri

Vertaisverkkouutisointia

• P2P-palvelu Kazaa hävisi oikeustaistelun
• 50 poliisia ratsasi MPAA:n ykköskohteen Pirate Bayn
• Suuri p2p-palvelin sammui Euroopassa
• BitTorrent sai yli seitsemän miljoonaa euroa riskirahaa
• Turun yliopisto kuristaa p2p-yhteyksiä
• BitTorrent ryhtyy Warnerin elokuvien jakelijaksi
• ITunesin drm-suoja purettiin jälleen
• Piraattipuolue julkisti anonyymin Darknet-palvelun
• Poliisi tutkii Pirate Bayn talousasioita

Vertaisverkko-ohjelmia

• BitTorrent
• Kazaa Lite
• Direct Connect
• WinMX
• Morpheus
• eMule
• The Freenet Project

Monipuolinen tiedonhaku

Seuraavassa käsitellään tehokasta tiedonhakua WWW:stä.

Tehokkaaseen tiedonhakuun liittyviä asioita

• Valitse käytettävä hakutapa haettavan asian mukaan (Arvaaminen, aihehakemistot, tietokannat tai hakukoneet).
• Valitse käytettävä hakukone: yleinen vaiko erikoistunut?
• Päätä millä kielellä kirjoitettuja dokumentteja haluat.
• Hakua voi tehostaa seuraavasti:
  • Mieti tarkkaan käytettävä hakusanat. Mitä useampia hakusanoja niin sitä tarkemman ja rajatumman tuloksen saat.
  • Kirjoita sanat perusmuodossa.
  • Kirjoita sellaisia sanoja, mitä oletat sivulta löytyvän.
  • Avaa parilta kolmelta ensimmäiseltä hakusivulta kiinnostavat sivut välilehtiin.
  • Poista hakutuloksesta epäoleellisia sanoja sisältävät dokumentit.
• Tutki löytyviä dokumentteja ja poimi niistä tarkentavia hakusanoja.
• Käytä selaimen etsi-toimintoa tutkiessasi pitkiä dokumentteja.
• Muista lähdekritiikki! Kuka tahansa voi kirjoittaa mistä aiheesta tahansa!

Erilaisia tiedonhakutapoja

Seuraavassa on esitelty erilaisia tiedonhakutapoja, joiden avulla etsittävän tiedon pitäisi löytyä.

Arvaaminen

• Haetaan esimerkiksi yrityksen kotisivua ja yritetään suoraan http://www.yritys.com/. Tarkat tuotetiedot löytyvät usein "helpoiten" laitteen valmistajan kotisivuilta.
• Etsitään yrityksen omalla hakutoiminnoilla.
• Etsitään sivusto(hakemisto)logiikan mukaan.

Aihehakemistot

• Mennään aihehakemistoon, josta valitaan haluttu aihepiiri.
• Ei tarvitse tietää hakusanaa, ainoastaan aiheen.
• Seurataan aihehakemistopolkuja.
• Voi olla pitkiäkin hierarkioita.
• Esimerkkihakemistoja:
  • http://directory.google.com/
  • http://dir.yahoo.com/

Erikoistuneet haut

• Tarkennettu haku
• Uutisryhmähaku, esim. Google Groups
  • Ryhmistä voi löytää paremmin ratkaisuja ongelmiin kuin www-sivuilta.
  • Mielipiteiden ja keskustelujen etsimiseen.
• Kuvahaku, esim. Google Images
  • Muista tekijänoikeudet!
• Sivun käännöspalvelut, esim. translate.google.com
• Tieteellisten artikkelien haku, esim. scholar.google.com

Elektroninen tietosanakirja

• Yleensä suljettuja mutta myös vapaita kuten Wikipedia tai Britannica (osittain).
• Hyvä laajan yleistiedon lähde.
• Ei aina kerro tarpeeksi.

Aiheen tai alan tietokannat

• Hyvä paikka alakohtaisten artikkelien hakemiseen.
• Sekalaisia tietokantoja
  • Tiedonhankinta eri aloilla - Jyväskylän yliopiston kirjasto
  • Nelliportaali - tiedonhakujärjestelmä - Tietokannat, elektroniset lehdet, verkkoaineistot - Jyväskylän yliopiston kirjasto
  • JYKDOK - JY:n kirjaston aineisto
  • Virtuaalikirjasto

Hakukoneet

Seuraavissa esimerkeissä voi esiintyä eroja hakukoneen kieliversioiden suhteen. Esimerkeissä käytetään Googlen suomenkielistä, Altavistan suomenkielistä ja Yahoon englanninkielistä hakukonetta.

• Syötetään hakusana jollekin hakukoneelle
  

  Haku	Altavista	Yahoo	MSN Search	Google
  kissa	kissa	kissa	kissa	kissa
  www	www	www	www	www

• boolen haku ( AND (ja), OR (tai), NOT (ei) )
  

  Haku	Altavista	Yahoo	MSN Search	Google
  kissa AND koira	+kissa +koira	+kissa +koira	kissa koira	kissa koira
  kissa OR koira	kissa koira	kissa koira	kissa OR koira	Lisähaun ominaisuus
  kissa NOT koira	kissa -koira	kissa -koira	kissa -koira	kissa -koira

• Sanarunkohaku
  

  Haku	Altavista	Yahoo	MSN Search	Google
  resept*	resept*	resept*	-	-

• Fraasihaku
  

  Haku	Altavista	Yahoo	MSN Search	Google
  java ohjelmointi	"java ohjelmointi"	"java ohjelmointi"	"java ohjelmointi"	"java ohjelmointi"
  How to tie a tie	"how to tie a tie"	"how to tie a tie"	"how to tie a tie"	"how to tie a tie"

• Esimerkkihaku
  

  Haku	Altavista	Yahoo
  www.olympics.com	related:www.olympics.com	link:http://www.olympics.com
  MSN Search	Google
  link:www.olympics.com	related:www.olympic.org

• Joillekin hakukoneille voidaan edelleen rajoittaa hakua seuraavien ehtojen perusteella:
  • Tiedostotyypin mukaan.
  • Domain-nimen (WWW-osoitteen) perusteella.
  • Sanojen esiintymien suhteen.
  • Numerovälin suhteen.
  • Päivämäärän suhteen.
  • Kielen suhteen.

Seuraavassa on esitelty muutamia erilaisia hakukoneita:

• Metahaku
  • Metahakukoneissa ei omaa tietokantaa vaan ohjaavat kyselyn muille hakukoneille
  • Dogpile
  • Huskysearch
• Erikoistuneet hakukoneet
  • IMDB - elokuva
  • Webopaedia - tietotekniikka ja tietoliikenne
  • Britannica.com - tietosanakirja
  • Ditto - kuvat
  • Allmusic - musiikki
  • Deja.com - nyysit (usenet)
  • Download.com - ohjelmistot
• Suomalaiset hakukoneet
  • SoneraPlaza
  • MTV3 Altavista
  • Ihmemaa
  • Myös Google ja Altavista osaavat etsiä vain tietyllä kielellä kirjoitettuja dokumentteja. Googlen käyttöliittymä löytyy myös täysin suomenkielisenä
• Hakukonekokoelma

Lisää tiedonhausta voi lukea esimerkiksi seuraavista osoitteista:

• searchenginewatch.com
• Tiedonhaku internetistä

Lisätietoa eri aiheista

• Nyysiopas
• Meiliopas
• Jakelulistat
• Ei-toivottu viestintä Internetissä
• Jyväskylän yliopiston tietokonejärjestelmien ja tietoliikenneverkon käytön säännöt
  • Sääntöjen soveltamisohjeet, esimerkkejä sääntöjen soveltamisesta
• Lost in Usenet