Tietokoneen rakenne ja hankkiminen, OpenOffice ja kertausta

• Luentotaltiointi
• Palautekysely
• Tietokoneen rakenne ja toiminta
  • Keskusyksikkö
  • Ulkoiset laitteet
  • Toimintaperiaate yleisellä tasolla
  • Käyttöjärjestelmä
  • Laitteisto, käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot
• Käyttöjärjestelmän valinta
  • Käyttöjärjestelmien vertailua
• Tietokoneen ostaminen
  • Tietokoneen hankintahinta
  • Halpispaketti 2000/2001/2002/2003
  • Muita laitteita
  • Valmiit paketit
  • Kannettavat tietokoneet
• OpenOffice
  • Text Document vs. Word
  • Presentation vs. PowerPoint
• Pikainen kertaus kurssin asioista ja viimeiset vinkit
  • Tekijänoikeudet

Tietokonekauppiaat mainostavat kalliita tietokoneita. Mikä tietokoneissa maksaa ja mistä kannattaa maksaa? Toisaalta joskus myydään todella halpoja koneita. Mistä kauppias on pihistänyt? Tämä selviää kun perehdytään mikrotietokoneiden laitteistoihin.

Luentotaltiointi

• Video 36M
• tyovaline12.mp3 11M

Palautekysely

Vastaa kurssin demojen ja harjoitustyön jälkeen palautekyselyyn osoitteessa:

http://appro.mit.jyu.fi/tyovaline/palaute/

Tietokoneen rakenne ja toiminta

Keskusyksikkö

Keskusyksikköön on paketoituna kotelon sisään tietokoneen toiminnan kannalta tärkeitä osia:

• emolevy - sisältää liitäntöjä laitteille ja toimii kommunikaatiokanavana laitteiden välillä
  • prosessori - ohjaa tietokoneen toimintaa eli toimii tietokoneen aivoina
  • BIOS - sisältää tietokoneen perusasetukset
  • keskusmuisti - mahdollistaa ohjelmien suorittamisen
  • liittimet ja korttipaikat - mahdollistavat laitteiden lisäämisen ja kommunikoinnin prosessorin kanssa
• kiintolevy (kovalevy) - toimii käyttäjän tiedostojen (esim. Word-dokumentteja ja kuvia) ja ohjelmatiedostojen varastointipaikkana.
• CD-RW-asema - mahdollistaa CD-levyjen lukemisen ja CD-R/RW-levyjen polttamisen.
• levykeasema - tarvitaan korppujen käyttöä varten.
• äänikortti - tarvitaan äänien saamiseksi koneesta ulos kaiuttimien kautta.
• modeemi/isdn-sovitin/verkkokortti - mahdollistaa tietokoneen liittämisen verkkoon
• näytönohjain - tarvitaan kuvan piirtämiseksi näytölle
• virtalähde - antaa keskusyksikön laitteille niiden tarvitseman virran

Ulkoiset laitteet

Keskusyksikköön voi esimerkiksi liittää ulkoisesti:

• näppäimistö - syöttö ja vuorovaikutus
• hiiri - syöttö ja vuorovaikutus
• kuvanlukija (skanneri) - tekstin tai kuvien saaminen digitaaliseksi
• näyttö - käyttäjälle näytettävä tieto (tarvitaan näytönohjain)
• kirjoitin - dokumentit paperille
• modeemi - liittäminen verkkoon

Toimintaperiaate yleisellä tasolla

Seuraavassa kaaviossa on esitetty tietokoneen keskusyksikön ja lisälaitteiden liittyminen toisiinsa.

Lisää asiaa tietokonelaitteistoista:

• Tietokoneen ostaminen
• Tarkempi tekninen kuvaus löytyy artikkelista: "Tietokone"

Käyttöjärjestelmä

• Tietokone osaa suorittaa vain muutamia, hyvin yksikäsitteisesti määrättyjä operaatioita
• Ilman käyttöjärjestelmää ja ohjelmia, joutuisimme antamaan miljoonia käskyjä koneelle, ennenkuin se suorittaisi haluamamme toiminnon
• Käyttöjärjestelmää voisi luonnehtia "ohjelmien ohjelmaksi". Se on eräänlainen ohjelma, joka latautuu aina ensimmäiseksi koneen käynnistyessä ja toimii perustana kaikille muille ohjelmille.
• Käyttöjärjestelmä toimii rajapintana laitteistojen ja sovellusohjelmien välissä!
  • Ohjelmien ei tarvitse välittää laitteistosta!
  • Välittää ohjelman pyynnöt laitteistolle!
• Mahdollistaa tietokoneen perustoiminnot
  • Mahdollistaa hakemistorakenteen hallinnan.
  • Mahdollistaa ohjelmien välisen kommunikoinnin.
  • Mahdollistaa ohjelmien suorittamisen.
  • Mahdollistaa muistien käyttämisen.
  • Mahdollistaa mahdollisesti graafiset palvelut.
• Käyttöjärjestelmiä
  • Windows (eri versiot)
  • DOS (komentorivipohjainen)
  • Linux (eri distribuutiot)
  • Unix (voi olla komentorivipohjainen)
  • MacOS (graafinen, eri versiot)

Laitteisto, käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot

• Ohjelmistot (esim. tekstinkäsittely, selaimet, editorit jne.)
  • Käyttäjän haluamien toimien suorittaminen.
  • Eri ohjelmistot erilaisiin tarkoituksiin.
• Käyttöjärjestelmä (Windows, Unix, Linux jne.)
  • Ohjaa laitteistoa laiteohjaimen avulla.
  • Toimii rajapintana ohjelmiston ja laitteiston välissä.
  • Käyttöjärjestelmä näkee laiteohjaimen, joka ohjaa varsinaista laitteistoa.
• Laiteajuri
  • Tulkitsee käyttöjärjestelmän antamat käskyt laitteen ymmärtämään muotoon.
• Laiteohjainkortti tai emolevyllä oleva ohjainpiiri
  • Ohjaa varsinaisen laitteen toimintaa.
  • Vähentää prosessorin kuormaa laitteen ohjaamisessa .
• Laitteisto
  • Mahdollistaa fyysisesti erilaisten toimenpiteiden suorittamisen.

Käyttöjärjestelmän valinta

Tietokone on vain kasa rautaa ilman käyttöjärjestelmää tai ohjelmia!

Käyttöjärjestelmä täytyy valita

• Laitteiston mukaan.
  • Laitteistovaatimukset (valmistaja vs. todelliset)
  • Ei liian järeää heikkotehoiseen koneeseen.
  • Kaikille laitteille oltava toimivat ajurit kyseiseen käyttöjärjestelmään.
  • Uudemmassa käyttöjärjestelmissä yleensä parempi tuki uusille laitteille.
  • Käyttöjärjestelmä tehdään tietylle prosessoriperheelle ja ohjelmat tietylle käyttöjärjestelmälle.
• Käyttäjän ja käyttötarkoituksen mukaan.
  • Toimisiko vanhempi versio riittävän hyvin?
  • Liitetäänkö kone verkkoon?
  • Eri vaatimukset yritys- kuin yksityiskäyttöön!
  • Käyttääkö konetta useampia käyttäjiä ja tarvitaanko eri tunnuksia?
• Hinnan ja sisällön mukaan.
  • Ilmaiset nykyään erittäin kilpailukykyisiä.
  • Sovellusohjelmien määrä.
  • Laitteiden tuki.
  • Ylläpidon vaikeus.
  • Tukipalvelujen käyttäminen.
  • Esimerkki käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen hinnoista (24.2.2004)
    • Microsoft Windows XP Home Edition Eng/UK - 263 eur
    • Microsoft Office XP Professional OEM - 318 eur
    • Microsoft Office 2003 Student and Teachers Edition - 153 eur
    • Openoffice.org - 0 eur

Käyttöjärjestelmien vertailua

Muita unix-pohjaisia käyttöjärjestelmiä ovat esim. BSD, Sun Solaris ja HP-UX. Näitä käytetään erikoistuneissa työasemissa. Lisäksi muita kehnommin kaupallisesti menestyneitä graafisia käyttöjärjestelmiä ovat esim. BeOS, OS/2 Warp ja Workbench.

Tietokoneen ostaminen

Konepakettia ostettaessa kannattaa miettiä millaisista osista kone koostuu. Taulukossa on lueteltu erinäisiä konepaketteihin liittyviä osia ja niihin liittyviä huomioita.

Tietokoneen hankintahinta

Tietokone ei ole sijoituskohde, koska

• Tietokoneen rahallinen arvo putoaa hyvin nopeasti.
• Esimerkiksi kannettavan tietokoneen hinta voi olla uutena 3000 euroa - 1,5 vuoden iässä sen saa noin 1000 eurolla.
• Tietokoneen käyttöarvo säilyy rahallista arvoa paremmin.
• Esimerkiksi vuonna 1995 ostettu 90MHz Pentium toimii vielä peruskäytössä, mutta todellinen hinta on nykyisin n. 0 euroa. Esimerkiksi ATK-keskus myy käytettyjä tietokoneita.

Halpispaketti 2000/2001/2002/2003

Halpispakettiin on valittu ainoastaan tietokoneeseen välttämättä tarvittavat osat. Kaikkien osien hinnat eivät ole vertailukelposia keskenään, koska vanhaa tuotetta ei enää ollut saatavilla. Hintoihin kannattaa siis suhtautua varauksella! Tarkoituksena on koota hyvä peruskäyttöön soveltuva paketti. Hinnat ja laitetiedot noukittu verkkokauppa.comista.

Muita laitteita

Vuosien 2001, 2002 ja 2003 hinnat on katsottu MBnetin hintaseurannasta. Kyseessä on päivityspäivän (esim. 16.10.2003) alimmat hinnat. Tuotteita ostettaessa kaupasta hinnat voivat olla huomattavasti suurempia. Taulukon tarkoituksena on seurata tuoteryhmän hintakehitystä useamman vuoden ajalta. Tuotteet eivät välttämättä ole vertailukelpoisia. MBnetin hintaseurannasta jokaisen kannattaa käydä tarkistamassa tuotteen alimman tai keskihinnan ennen tuotteen ostamista.

Valmiit paketit

• Tietokoneen voi ostaa valmiina pakettina kaupoista
  • Esimerkki 1: Verkkokauppa.com - Performance! PC
  • Esimerkki 2: Verkkokauppa.com - Workstation! PC
• Paketin voi myös itse kasata
  • Verkkokauppa.com - Pakettilaskuri - Vaaditaan aika paljon tietoa laitteistoista.
• Tietokoneen tai sen osia voi ja kannattaa ostaa myös käytettynä! Hyviä paikkoja käytettyjen koneiden katseluun ovat esimerkiksi
  • Lapstore.fi,
  • Huuto.net tai
  • Palsta
  • Keltainen pörssi
  • Tietokoneliikkeet
  • Nyysi-ryhmät:
    • jyu.tori
    • sfnet.tori.myydaan.atk.kokoonpanot
    • sfnet.tori.myydaan.atk.komponentit
    • sfnet.tori.myydaan.atk.ohjelmistot
    • sfnet.tori.myydaan.atk.muut

Kannettavat tietokoneet

• Mainioita koneita paljon liikkuville opiskelijoille, etätöitä tekeville jne.
• Korvaavat täysin tavallisen pöytäkoneen (ei pelikäytössä)
• Halvimmat alle 1000 eur
  • MBnetin kannettavien hintavertailu
  • Verkkokaupan uusia "kotikäyttökannettavia"
• Rakenne:
  • Nestekidenäyttö (Passiivi tai aktiivimatriisinäyttö (TFT) )
    • 12.1" (800 x 600)
    • 13.3" (1024 x 768)
    • > 14" ( 1024 x 768 - 1600 x 1200 )
    • Nykyiset 14"-16"
  • Levykeasema sisäinen tai ulkoinen
  • CD-ROM-asema sisäinen tai ulkoinen
  • Erilaisia hiiriratkaisuja
    • Tasohiiri
    • Tappihiiri
  • Akku kestää 2 - 4 h
  • Telakointiasema (docking station)
  • Porttitoistin (port replicator)
  • Paino keveimmillään n. 1.5kg. Halvat kannettavat 3 - 4 kg
• Laajentaminen hankalampaa ja kalliimpaa kuin pöytäkoneiden
• Eivät yleensä sovellu pelikäyttöön pöytäkoneita huonompien näytönohjaiten vuoksi!

OpenOffice

• Järjestelmävaatimukset (riippuu paljon pohjalla käytettävästä käyttöjärjestelmästä)
  • OpenOffice
    • Käyttöjärjestelmä: Microsoft Windows 95, 98, NT, 2000 ja XP
    • Suositeltava muistimäärä: 64MB
    • Kovalevytila: 250MB
  • Microsoft Office 2003 (riippuu myös asennusversiosta)
    • Käyttöjärjestelmä: Microsoft Windows 2000 ja XP
    • Suositeltava muistimäärä: 128MB
    • Kovalevytila: 380MB
• OpenOffice 1.0 (Windows) buginen, mutta versio 1.1 tuntuu vakaalta.
• Tiedostojen avaamisessa periaatteena on, että OpenOffice avaa MS Officen tiedostot, mutta ei toisinpäin.
• OpenOfficen tallennusmuoto MS Officen ymmärtämään muotoon toimii kuitenkin hyvin.
• Valikoiden rakenteessa on pienoisia eroja, mutta suurin osa komennoista on löydettävissä täsmällleen samasta paikasta kuin MS Office-sovelluksista.
• Valikoiden rakenne ei ole niin syvä kuin MS Officessa. Valinnat tuntuvat on koottu yhteen dialogiin. Hyvä esimerkki on tekstinkäsittelyssä oleva tyylimääritysikkuna, jossa tyylin ominaisuudet ovat välilehdillä.
• Perustoimintojen, kuten esimerkiksi kopioinnin, pikanäppäimet ovat samoja.

Text Document vs. Word

• Osaa avata perusmuotoiluja sisältävän Word-dokumentin oikein, joten tyylit muuttuvat oikeiksi automaattisesti.
• Word ei osaa avata OpenOfficen tekstidokumenttia ollenkaan.
• Word kuitenkin osaa avata dokumentin, joka on tallennettu doc-formaattiin OpenOfficella. Suhtaudu kuitenkin varauksella.
• Table-valikko on liitetty osaksi Insert ja Format -valikkoa, joka tuntuu loogisemmalle paikalle kuin uusi valikko.
• Ylä- ja alatunniste löytyvät Insert-valikon alta.
• Tyylit
  • Tyylien ominaisuudet valitaan yhden ikkunan välilehdiltä.
  • Tyylin ominaisuudet ovat vähintään yhtä monipuolisia.
  • Normal-tyyliä vastaava tyyli on Default-tyyli.
  • Tyylien käytön apuna on Stylist-ikkuna, jonka avulla dokumentin rakenteen merkitseminen on nopeaa. Ikkunassa tyylit on järjestetty hyviin kategorioihin.
  • Tyylien pikanäppäimiä ei saa ainakaan helposti :(
  • Listatyyleissä on aloitus, lopetus ja jatkuva tyylit, jotka helpottavat listan käsittelyä olennaisesti.
  • Listojen numerointi listoihin on valittava erillisistä tyyleistä. Ajatuksen omaksuminen ja ominaisuuden käyttö ei ehkä ole helpoin mahdollinen, koska ensin pitää tietää millaisia koko listatyylit edes ovat. Numerointi ei pysy tyylin mukana vaan lisääntyy kenttänä.
  • Numerointi voidaan laittaa myös tyylin ominaisuudeksi. Tällöin numerointi toimii kuten Wordissä.
  • Valmis tyylivalikoima on ehkä hitusen monipuolisempi tai ainakin havainnollisemmin nimetty.
• Tyylimuutoksia ei voida perua Undo-toiminnolla vaan on valittava tyylistä Reset ja muokattava uudelleen.
• Otsikoiden numerointi voidaan valita erikseen.
• ClipArt- ja WordArt-kuvia vastaa suppeampi Gallery.
• Sisällysluettelon ja hakemiston tekeminen on helppoa.
• Tason mukaisen numeroinnin tekeminen helppoa ellei asettele numerointia tyyliin.
• Hakemiston tekeminen sanojen merkitseminen on otettu erilleen hakemiston lisäämisestä.
• Ristiviitteen tekeminen eroaa jonkin verran ja en saanut tehtyä ristiviitettä otsikkotekstiin.
• Sivun asetukset löytyvät Format | Page -valikosta.
• Etsi & korvaa toimii, tyyleillä voi muokata toisia tyylejä, mutta kappaleen vaihtoja ei pysty ainakaan kovin helposti korvaamaan.

Presentation vs. PowerPoint

• Esityksen tekemisen alussa kummassakin samantyyppisiä valintoja.
• OpenOfficessa on vain muutama valmis esityspohja vakiona.
• OpenOfficessa valitaan alussa myös dian vaihtumisefektit, mutta se voidaan valita myöhemminkin.
• Diat on jaettu välilehdille.
• Perustyylin saa näkyville valikkokomennolla View | Master | Drawing OpenOfficessa.
• Perustyylissä ei taida pystyä määrittelemään dian vaihtumista ja animaatioita
• Dian rakenteen valinta on hyvin samantapainen kummassakin.
• Tyylien muuttaminen on lähempänä tekstinkäsittelyä kuin PowerPointissa. Tyylin muutokset tehdään jäsennystasoihin.
• Efektien määrittäminen objekteihin ei ehkä ole niin kätevää kuin OpenOfficessa tai sitten se vaatii totuttelua.

Pikainen kertaus kurssin asioista ja viimeiset vinkit

Kurssilla ovat tulleet tutuiksi seuraavat asiat:

• Paikalliset järjestelyt (Korppi, Optima ja sähköposti)
• Windows työskentelyn perusteet
  • Tiedostojen ja hakemistojen hallinta
  • Ohjelmien perustoiminnot
  • ALT-TAB
• Tietoverkon tehokas peruskäyttö (IRC, sähköpostilistat, nyysit, tiedonhaku ja WWW)
• Tietoverkossa käyttäytyminen, vaarat (virukset ja tietoturva) ja tietojen suodattaminen
• Tekstinkäsittelyn tehokäyttö
  • Rakennepohjainen ajattelu - Tyylit
  • Pikanäppäimet eri käytössä - esim. CTRL-S
  • Työkalujen käyttö manuaalisten toimien sijaan
  • Ideoita oman käytön kehittämiseen
• WWW-sivun rakenteen määrittäminen käsin
  • Erilaisia rakenteita ja elementtejä
  • Graafisen editorin käyttö kurssin jälkeen helppoa - Muista kuitenkin rakenne!
  • Esteettömien sivujen suunitteluperiaatteet
• Kuvien käyttö WWW:ssä
• Tyylilomakkeiden (CSS) toiminta ulkoasun muokkaamisessa
• Merkkipohjainen tehotyöskentely (UNIX/DOS)
• Pakkausohjelmien käyttö
• Tiedostojen siirto-ohjelmat
• Esityksen tekeminen tehokkaasti
• Tietokoneen toimintaperiaate

Kurssin jälkeen osaat tehdä rakenteellisesti kunnollisia WWW-, tekstinkäsittelydokumentteja sekä esitysgrafiikkaesityksiä. Osaat myös käyttää Internetin tarjoamia palveluja ja kommunikointi työvälineitä hyväksesi tehokkaasti ja "oikeaoppisesti" työ- ja kotikäytössä. Ohjelmien tehokäyttöön liittyviä asioita kannattaa liittää työskentelyysi omien tarpeidesi mukaisesti. Kurssin asiat oppii vain tekemällä!

Tekijänoikeudet

Luento tekijänoikeuksista 1.3. klo 16.15 - 17.45 Agoran salissa Gamma.