Komentorivityöskentely - UNIX/DOS - Luento 7

• Luentotaltiointi
• Yleistä
• Miksi merkkipohjainen järjestelmä?
• Mikä on UNIX?
• Yhteydenotto palvelinkoneeseen
• Merkkipohjaisessa järjestelmässä työskentely
  • Komentojen antaminen
  • Tiedostojen koko
• Hakemistoja ja viittauksia
  • Juurihakemisto
  • Kotihakemisto
  • Oletushakemisto
  • Isähakemisto (edellinen hakemisto)
• Tiedosto- ja hakemistoviittaukset
  • Absoluuttinen tiedostoviittaus
  • Suhteellinen tiedostoviittaus
• UNIX-komentoja
  • Muita hyödyllisiä komentoja tai ohjelmia
  • Komentojen uudelleen suuntaaminen
  • Komentojen putkitus
• DOS- ja UNIX-ympäristöjen vastaavuudet
• Pico-editori
• Pine-sähköpostiohjelma

Luentotaltiointi

Taltiointi katosi jonnekin hornan tuuttiin. Tässä korvikkeeksi sama luento viime keväältä:

• tyovaline0702.mp3 3.6M
• tyovaline0703.mp3 4.0M
• tyovaline0704.mp3 3.1M
• tyovaline0705.mp3 3.2M
• tyovaline0706.mp3 2.8M
• tyovaline0707.mp3 2.7M

Yleistä

Jyväskylän yliopistossa opiskelijat saavat tunnuksen UNIX/LINUX-palvelimelle. Yleinen periaate palvelimen toiminnassa on seuraava:

• Palvelin tarjoaa palveluja (esim. WWW-palvelu tai SSH-palvelu)
• Palveluja voidaan käyttää asiakasohjelmalla (esim. WWW-selain tai SSH-ohjelma).

Miksi merkkipohjainen järjestelmä?

• Merkkipohjaisessa ympäristössä työskentely on usein tehokkaampaa kuin hiirellä napsauttelu.
• Käteviä ja tehokkaita merkkipohjaisia ohjelmia on edelleen olemassa (esim. pakkaus, tiedostojensiirto jne.).
• Aina ei voi valita! Joidenkin toimenpiteiden tekeminen vaatii merkkipohjaisten ohjelmien käyttöä. (Esim. koneen "säätäminen")
• Usein toistuvista toimenpidesarjoista voidaan tehdä käteviä komentojonoja. Seuraavassa muutamia esimerkkejä ongelmista, joissa komentojono voi olla ratkaisu:
  • Verkkolevyjen toistuva kiinniottaminen.
  • Tietyntyyppisten tiedostojen kopiointi mukaan yhdellä komennolla.
  • Pakkaus- ja purkuohjelmien parametrien unohtaminen.
  • Virusskannerin käyttö.
  • Varmuuskopiointi.
  Lisätietoja Windowsin komentojonoista löytyy Mikrotietokonelaitteistot-kurssin materiaaleista.

Mikä on UNIX?

• UNIX on käyttöjärjestelmä (vrt. Windows). Erilaisia versioita UNIXista ovat muun muassa seuraavat (vrt. Windows 95/98/NT/2000):
  • Linux (eri versioita mm. RedHat, Debian, Mandrake jne.)
  • NetBSD
  • HP-UX
  • Solaris
• UNIX on monen käyttäjän käyttöjärjestelmä. Samaa konetta ja siinä olevia ohjelmistoja voi siis samanaikaisesti käyttää monet eri henkilöt.
• UNIXia voi käyttää joko merkkipohjaisena (vrt. DOS) tai Windowsia vastaavan graafisen käyttöliittymän kautta (X-windows).

Yhteydenotto palvelinkoneeseen

• Pääteyhteys otetaan Secure Shell Client -ohjelmalla (Start | Programs | SSH Secure Shell) tai muulla yhteyden salaavalla ohjelmalla.
• Ei saa käyttää suojaamatonta yhteyttä, kuten TELNET!
• Host Name: silmu.cc.jyu.fi (muita vaihtoehtoja itu, verso, oras, tukki tai kanto)
• User Name: käyttäjätunnus (eli sähköpostitunnuksen alkuosa esim. peheinon)

Tarkempia tietoja ATK-keskuksen koneista ja niiden välisistä eroista löytyy seuraavasta osoitteesta:

• Tietoja ATK-keskuksen UNIX-koneista (http://www.cc.jyu.fi/atk/unixtuki/linux/)
• Atk-keskuksen FAQ (http://www.atk.jyu.fi/DB/cgi/?FAQ)

Merkkipohjaisessa järjestelmässä työskentely

• Kirjaudutaan sisään omilla tunnuksilla ja luetaan alkutekstit.
• Työskentely tapahtuu pelkän näppäimistön avulla, joten hiirtä ei voi käyttää juuri ollenkaan.
  • Kopioinnin kohde on kuitenkin mahdollista valita hiirellä.
  • Tallentamista EI voi tehdä ohjelman valikoista!

Komentojen antaminen

• Käyttöjärjestelmälle syötetään komentoja komentoriville. (esim. ls -al | more)
• Komennon eri osien väliin tulee välilyönti.
• Käyttöjärjestelmä antaa vasteen syöttöihin tarvittaessa (Onnistumisesta ei useinkaan kerrota).
• Isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkitystä UNIXissa!
• Kauttaviiva(/) on hakemistoerotin.
• Väliviiva(-) on komentoon liittyvän option eli valitsimen etumerkki.
• Pystyviiva(|) on putkimerkki. (Esim. ls -la | more)
• Tiedostojen nimeämisessä kannattaa noudattaa seuraavaa (pätevät myös Windowsissa):
  • Tiedostojen nimeen ei välilyöntejä!
  • Tiedostojen nimeen ei skandeja (äöå) tai erikoismerkkejä (&,? jne.) paitsi alaviiva (_)
• Jokerimerkit (periaate sama myös Windowsissa)
  • * tarkoittaa nollaa tai useampaa mitä tahansa merkkiä
  • ? tarkoittaa mitä tahansa yksittäistä merkkiä
  • rm *.txt tuhoaa kaikki .txt-päätteiset tiedostot
  • rm ???.txt tuhoaa kaikki tiedostot joiden nimi on enintään kolme merkkiä pitkä ja pääte on .txt

Tiedostojen koko

• Tiedoston koko ilmaistaan tavuina (engl. byte) tai kilotavuina (kB).
• Tavu muodostuu kahdeksasta bitistä (eli nollasta tai ykkösestä).
• Kilotavu muodostuu 1024 tavusta eli 1024B
• Megatavu muodostuu 1024 kilotavusta eli 1024kB (siis 1024x1024B).
• Korpulle mahtuu tavaraa 1,44 megatavua eli 1,44 MB.
• Tämän HTML-muodossa oleva luentodokumentti on 20kB kokoinen ja niitä mahtuu korpulle noin 70 kappaletta.

Hakemistoja ja viittauksia

Juurihakemisto

Juurihakemisto (/) on hakemisto, jonka alle sijoittuvat kaikki unix-koneen tiedostot. Idea on sama kuin Windowsin levyasemalla. Tavallinen käyttäjä käyttää kotihakemistoa viittauksissaan, joten hänen ei yleensä tarvitse viitata juurihakemistoon.

Windowsin komentokehotteessa levyaseman vaihtaminen onnistuu seuraavasti:

• c: - vaihtaa oletuslevyasemaksi C-levyaseman
• u: - vaihtaa oletuslevyasemaksi U-levyaseman

Kotihakemisto

Käyttäjän kotihakemisto (~) on hakemisto, joka toimii käyttäjän oletushakemistona heti sisäänkirjautumisen jälkeen. Käyttäjän kotihakemisto ilmaistaan yleensä matomerkillä eli tildellä (~).

~
|
|-- tyovaline
|   |-- demot
|   |   |-- demo1
|   |   |-- demo2
|   |   `-- demo3
|   `-- luennot
|       |-- luento1
|       |-- luento2
|       `-- luento3

Oletushakemisto

Oletushakemisto (.) on se hakemisto, jossa käyttäjä paraikaa toimii. Esimerkissä oletushakemistona toimii demot-hakemisto.

~
|
|-- tyovaline
|   |-- demot
|   |   |-- demo1
|   |   |-- demo2
|   |   `-- demo3
|   `-- luennot
|       |-- luento1
|       |-- luento2
|       `-- luento3

Isähakemisto (edellinen hakemisto)

Isähakemisto (..) on hakemisto, joka on hakemistohierarkiassa oletushakemistosta yhden tason ylöspäin. Esimerkissä luento1-hakemiston isähakemisto on luennot-hakemisto. Vastaavasti luento1 -hakemisto on luennot-hakemiston alihakemisto.

~
|
|-- tyovaline
|   |-- demot
|   |   |-- demo1
|   |   |-- demo2
|   |   `-- demo3
|   `-- luennot
|       |-- luento1
|       |-- luento2
|       `-- luento3

Tiedosto- ja hakemistoviittaukset

Absoluuttinen tiedostoviittaus

Hyötyjä ovat muun muassa seuraavat:

• Ei tarvita täsmällistä tietoa olinpaikasta (oletushakemistosta).
• Vähentää erehtymisen vaaraa esimerkiksi kopioitaessa.
• WWW-sivuilla soveltuu erityisesti toisen palvelimen sivujen linkittämiseen. Saman sivuston viittauksiin absoluuttista viittausta ei kannata käyttää.

Seuraavassa viitataan absoluuttisesti käyttäjän kotihakemiston suhteen demo1 hakemistoon. Oletushakemistosta ei tarvitse absoluuttisessa viittauksessa välittää!

~/tyovaline/demot/demo1/

Seuraavassa vastaavasti viitataan absoluuttisesti käyttäjän kotihakemiston suhteen demo1 -hakemistossa sijaitsevaan demo1.txt -tiedostoon. Oletushakemistosta ei tarvitse absoluuttisessa viittauksessa välittää!

~/tyovaline/demot/demo1/demo1.txt

Seuraavassa viitataan absoluuttisesti juurihakemiston suhteen demo1 hakemistoon. Juurihakemiston suhteen ei tavallinen käyttäjä tarvitse perustoimenpiteissä useinkaan viitata.

/st/94/neitsyt/peheinon/tyovaline/demot/demo1/

Seuraavassa esimerkki WWW-osoitteen antamisesta absoluuttisena. Absoluuttisessa viittauksessa on mukana myös WWW-palvelimen nimi appro.mit.jyu.fi. Tällä tavoin voidaan tehdä HTML-tiedostoista linkkejä eri WWW-palvelimella sijaitseville sivuille.

<a href="http://appro.mit.jyu.fi/tyovaline/luennot/luento1/">luento1</a>

Suhteellinen tiedostoviittaus

Hyötyjä ovat muun muassa seuraavat:

• Jos tiedetään oletushakemisto, ei tarvitse kirjoittaa koko osoitetta.
• WWW-sivuilla soveltuu loistavasti oman sivuston sisäisten linkitysten tekemiseen, koska ne mahdollistavat koko sivuston siirtämisen toiseen paikkaan.

Suhteellista viittausta kannattaa käyttää, jos sitä vain pystyy käyttämään.

Oletushakemisto on demot, jonka suhteen viitataan suhteellisesti demo1-alihakemiston tiedostoon demo1.txt.

demo1/demo1.txt

tai

./demo1/demo1.xt

Oletushakemisto on demot, jonka suhteen viitataan suhteellisesti edelliseen hakemistoon eli tyovaline-hakemistoon. Tyovaline -hakemistosta viitataan suhteellisesti edelleen luennot-alihakemiston alla sijaitsevaan luento2-alihakemistoon ja edelleen tiedostoon luento2.txt.

../luennot/luento2/luento2.txt

Tehtäessä suhteellinen linkki edellisen kuvaesimerkin luento3-hakemistossa sijaitsevasta HTML-tiedostosta luento1-hakemistoon riittää antaa seuraavan esimerkin mukainen hakemistoviittaus. Tällöin ei tarvitse (eikä kannata) liittää mukaan WWW-palvelimen osoitetta, koska koko sivusto voidaan siirtää viittauksen rikkoontumatta.

<a href="../luento1/">luento1</a>

UNIX-komentoja

• Manuaalisivut (opaste) - man komento
• Salasanan vaihtaminen - passwd
• Tiedosto- ja hakemistolistaus - ls -al
• Hakemistorakenteen tekeminen - mkdir hakemisto
• Hakemistorakenteessa liikkuminen - cd hakemisto
• Tiedostojen kopioiminen
  • Tiedoston kopioiminen suhteellisesti hakemistorakenteessa - cp ../mista ../../mihin
  • Tiedoston kopioiminen absoluuttisesti kotihakemiston suhteen - cp ~/mista ~/mihin
  • Tiedoston kopioiminen absoluuttisesti juurihakemiston suhteen - cp /hakemistorakenne/mista /hakemistorakenne/mihin
  • Piste (.) tarkoittaa oletushakemistoa
  • Pistepiste(..) tarkoittaa isähakemistoa (edellistä juureen päin).
• Tiedoston nimen muuttaminen tai siirto - mv vanha_nimi uusi_paikka_nimi
• Tiedoston poistaminen - rm tiedosto
• Hakemiston poistaminen - rmdir tyhja_hakemisto
• Oikeuksien muuttaminen - chmod go+r tiedosto
• Poistuminen - exit tai logout

Muita hyödyllisiä komentoja tai ohjelmia

• Käyttäjän katsominen - finger peheinon
• Selainohjelma - lynx http://appro.mit.jyu.fi/
• Englannin sanakirja morse kukka
  • WWW-sanakirja - NetMOT - Vain Jyväskylän yliopiston koneilta!
• Muutamia hyödyllisiä näppäinkomentoja
  • Ohjelman väkivaltainen keskeyttäminen - CTRL-C
  • Lukituksen poistaminen - CTRL-Q

Komentojen uudelleen suuntaaminen

Komentojen uudelleen suuntausta voidaan esimerkiksi käyttää..

• komennon tulosteen tulostamiseen tiedostoon.
• ohjelman tarvitsemien tietojen lukemiseen tiedostosta.

Esimerkki, jossa laitetaan tree komennon tuloste tiedostoon puu.txt

tree > puu.txt

Esimerkki, jossa more-komennolla tarkastellaan puu.txt tiedoston sisältöä.

more < puu.txt

Komentojen putkitus

Komentojen putkituksen avulla voidaan antaa toisen ohjelman antama tulos toisen ohjelman syötteeksi.

Seuraavassa esimerkissä ls -la-komennon tuloste annetaan more-ohjelmalle, joka näyttää listauksen sivutettuna.

ls -la | more

DOS- ja UNIX-ympäristöjen vastaavuudet

DOS-ympäristössä isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole merkitystä.

UNIX-ympäristössä isoilla ja pienillä kirjaimilla ON merkitystä!

Seuraavaan taulukkoon on merkitty UNIX-komennon yhteyteen myös esimerkki komennon käytöstä.

Pico-editori

• Dokumentin avaaminen- pico dokumentti
• Rivin leikkaaminen - CTRL-K
• Liittäminen - CTRL-U
• Tallentaminen - CTRL-O
• Poistuminen ja tallentaminen- CTRL-X
• Etsiminen - CTRL-W

Pine-sähköpostiohjelma

Pine on hyvä ja helppokäyttöinen sähköpostiohjelma, jota kannattaa opetella käyttämään. Seuraavassa muutamia Pinen hyviä puolia ja ominaisuuksia.

• Ei ole altis viruksille.
• Nopea.
• Sähköpostien suodattaminen helpottaa roskapostista selviytymistä.
• Käyttöön saa useampia rooleja.
• Voi lukea posteja kätevästi joka paikasta (Tarvitaan jokin SSH-ohjelma).

Huonona puolena on liitetiedostojen hieman hankalahko käsittely.

• Aloitusvalikon valinnat
  • ? - HELP - Opastus
  • C - COMPOSE MESSAGE - Viestien kirjoittaminen ja lähettäminen
  • I - MESSAGE INDEX - Oletuskansion viestit
  • L - FOLDER LIST - Kansiolista
  • A - ADDRESS BOOK - Osoitekirja
  • S - SETUP - Pinen asetukset
  • Q - QUIT - Lopeta Pine
• Viestin vastaanottaminen ja käsitteleminen
  • Viestin lukeminen
  • Viestiin vastaaminen - R
  • Viestin eteenpäin lähettäminen - F
  • Tuhoaminen - D
  • Palauttaminen - U
  • Arkistoiminen - S
• Viestin lähettäminen
  • Viestin kirjoittaminen - C
    • To:Lähetysosoite
    • Cc:Kopio viestistä
    • Attchmnt:Liitetiedostot
    • Subject:Postin otsikko tai aihe
    • -Message Text-Varsinainen viesti
  • Viestin keskeyttäminen väliaikaisesti - CTRL-O
  • Viestin tuhoaminen ennen lähetystä - CTRL-C
  • Viestin lähettäminen - CTRL-X
• Osoitekirjan käyttö
  • Uuden osoitteen lisääminen.
• Poistuminen Pinestä - Q