Mikrotietokonelaitteistot - Harjoitustyöohje
English version
Voidaksesi tehdä harjoitustyön sinun tulee myös ilmoittautua kurssille
korppi-järjestelmän kautta!
Harjoitustyössä on tarkoitus
- Perehtyä johonkin yksittäiseen mikrotietokonelaitteistoihin liittyvään aiheeseen
tai tekniikkaan huomattavasti tarkemmin kuin kurssilla on pystytty
käsittelemään.
- Opetella tieteellisen kirjoittamisen perusteita.
Harjoitustyön tekemiseen on kolme (3) erilaista vaihtoehtoa:
- Tiettyä aihepiiriä syventävä kirjoitelma,
joka sijoitetaan WWW:hen kaikkien
luettavaksi ja hyödynnettäväksi.
- Yksityiskohtainen WWW-dokumentti
omaan tietokoneeseen liittyvästä laiteasennuksesta/laajennuksesta
- Seminaariesitelmän laatiminen ja pitäminen
Harjoitustyön aiheet
Harjoitustyön voit tehdä joko valmiista aiheesta tai omasta aiheesta. Kummassakin tapauksessa täytyy huomioida seuraavat asiat:
Dokumentin / raportin sisällöltä vaaditut ominaisuudet
Dokumentti tulee kirjoittaa selkeällä, ymmärrettävällä ja asiallisella
kielellä. Dokumentti on kirjoitettava siten, että asiaan perehtymätönkin pääsee
jyvälle aiheesta. Tekstin pitää siis alkaa aihepiirin yleisellä kuvauksella ja kertoa tarpeellinen
määrä taustatietoa asiasta, jonka jälkeen asiaa on käsiteltävä syvällisesti
aina sen pohjia myöten. Kirjoitelman täytyy vastata kattavasti ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Laitteen tai tekniikan esittelyn on vastattava ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä *** oikein tarkoittaa?
- Mihin *** tarvitaan?
- Missä *** käytetään?
- Miten *** käytetään?
- Onko olemassa muita vastaavia?
- Mistä *** voi hankkia?
- Paljonko *** maksaa?
- Kuinka *** asentaminen tapahtuu?
- Onko tiedossa *** liittyviä ongelmia?
- Mistä *** saa lisätietoja?
- Laitteen asentamisdokumentin on sisällettävä seuraavat asiat:
- Lisäyksen tai asentamisen tarve??
- Olisiko muita mahdollisia ratkaisuja päivitykseen tai asentamiseen?
- Alkuperäinen laitteistokokoonpano:
- Prosessori (nopeus)
- Emolevy
- Kiintolevy(t) (kapasiteetti
- CD-ROM/CD-R/CD-RW/DVD-asemat
- Näytönohjain (prosessori, muisti)
- Äänikortti
- Modeemi
- Verkkokortti
- Kuvanlukija
- Tulostin
- Muut laitteet
Kaikista laitteista pitää löytyä tieto valmistajasta,
laitteen merkistä,
laitteen käyttämästä liitäntäväylästä ja mahdollisesti linkki tai linkkejä
kyseiseen laitteeseen liittyville www-sivuille.
- Mitä tarkistuksia joutuu tekemään ennen laitteen ostamista?
- Fyysisen asentamisen kuvaus toimenpide kerrallaan. Erityisesti
ongelmakohdat käsiteltävä tarkasti.
- Täytyikö BIOSin asetuksia muuttaa?
- Vaatiko asentaminen ohjelmistojen asentamista? Pitikö asentaa
laiteajuri? Mistä saa uusimman laiteajurin?
- Aiheuttiko asentaminen ongelmia muiden laitteiden toimintaan?
Haittasiko jokin toinen laite asennettavan laitteen toimintaa?
Miten ongelma saatiin korjattua?
- Vastasiko päivitys tarvetta? (Esim. Vastasiko hinta hyötyä?)
Harjoitustyön tieteelliseen kirjoittamiseen liittyvät vaatimukset
Harjoitustyön yhtenä tehtävänä on harjoitella tieteellisen artikkelin kirjoittamista.
Seuraavassa listaan on kerätty vaatimukset hyvin suppeassa muodossa.
Hyvä ja lyhyt opas tieteelliseen kirjoittamiseen on
Jukka-Pekka Santasen artikkeli Opinnäytteiden
kirjoittaminen, lyhyt oppimäärä.
- Artikkelin pitää noudattaa suomen kielioppia. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti seuraaviin asioihin:
- Artikkelin kielen on oltava sujuvaa.
- Artikkelin tietojen lähteet on ilmoitettava tietyssä muodossa. Lähdeluettelon ja
lähdeviitteiden muotoa käsitellään tarkemmin seuraavissa luvuissa Lähdeluettelo ja Lähdeviittaukset.
Lähdeluettelo
Seuraavassa ohjeessa on käytetty lähteenä
Jukka-Pekka Santasen artikkelia Opinnäytteiden
kirjoittaminen, lyhyt oppimäärä.
Dokumentissa on viitattava tietotekniikka-alan tieteellisen kirjoittamisen tapojen mukaisesti käytettyisiin
lähteisiin. Tekstikappaleet, jotka on kirjoitettu lähteeseen perustuen, on varustettava lähdeviitteellä
ja varsinaiset lähteet kootaan dokumentin loppuun lähdeluetteloksi. Lähdeluettelon tekemisessä on käytettävä
seuraavaa muotoa:
- Lähteen tiedot lähdeluettelossa ilmoitetaan
seuraavalla tavalla (esim. kirja):
- Tekijän sukunimi ja etunimi, "teoksen nimi",
kustantaja, kustantajan kotipaikka, julkaisuvuosi.
- Lähteen löytyessä lehdestä (lehtiartikkeli) tiedot
ilmoitetaan seuraavasti:
-
Tekijän sukunimi ja etunimi, artikkelin nimi, lehti, numero (julkaisuvuosi), sivut.
- Lähteen löytyessä tietoverkoista tiedot
ilmoitetaan seuraavasti:
- Tekijän sukunimi ja etunimi, "tekstin nimi", saatavilla HTML-(PDF tai jokin muu
tiedostoformaatti)-muodossa osoitteessa <URL: http://www.osoite.fi>, tekstin päiväys.
Lähteiden merkinnässä täytyy ottaa huomioon seuraavat asiat:
- Usemman tekijän tapauksessa kaikki merkitään lähteeseen (sukunimi etunimi, sukunimi etunimi ja sukunimi
etunimi)
- Jos tietoverkoista ei löydy tekstin päiväystä, niin päivämääräksi laitetaan viittauspäivämäärä
(viitattu 3.11.2000)
Tekstissä olevan lähdeviittauksen muoto
Lähteisiin viitataan dokumentin lukujen sisältä
seuraavasti:
- [5, sivu 28]
- Edellyttäen, että lähdeluettelosta löytyy
tunniste [5] ennen tekijän nimeä.
- [Tekijä, 1999, sivu 64]
Lähdeviite kannattaa sisällyttää itse tekstiin, jolloin tekstistä tulee hieman sujuvampaa luettavaa.
Esimerkki lähdeluettelosta ja viittauksesta lähteeseen
Seuraavassa tekstinpätkässä käytetään kahta erilaista viittaustapaa lähteisiin.
Yhtenäisyyden vuoksi tekstissä kannattaa käyttää ainoastaan yhtä viittaamismuotoa.
Firman lehdistötiedotteessa [3] kerrotaan plaaplaa plöplöplö.
Pälä pölölö pölöpölö plaaplaa plöplöplö plaplapla
plapla plupplup plops pälä pölölö pölöpölö [1, sivu
7]. Plaaplaa plöplöplö plaplapla plapla plupplup plops pälä pölölö
pölöpölö plaaplaa plöplöplö plaplapla plapla. Plupplup plops pälä
pölölö pölöpölö plaaplaa plöplöplö plaplapla plapla. Plupplup plops
pälä pölölö pölöpölö plaaplaa plöplöplö plaplapla plapla
plupplup [Santanen, 2000].
Lähteet:
- [1] Matti Meikäläinen,
"elämäkertani", Gummerus, Helsinki, 2000.
- [2] Santanen Jukka-Pekka, "Opinnäytteiden kirjoittaminen, lyhyt oppimäärä", saatavilla
HTML-muodossa osoitteessa <URL: http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/kirjoittamisesta.html>
, 23.8.2000.
- [3] Firma, "Lehdistötiedote asiasta", saatavilla
HTML-muodossa osoitteessa <URL: http://url_suoraan_kyseiseen_dokumenttiin>
, viitattu 20.10.2001.
Tarkempia ohjeita kirjoittamisesta voi halutessaa lukea
Jukka-Pekka Santasen opinnäytetöiden kirjoittaminen
-ohjeesta <URL: http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/kirjoittamisesta.html>
.
Uusin harjoitustyön tekemiseen tarvittava lähdemateriaali löytyy aina WWW:stä, mutta
kirjallisuudesta ja alan lehdistä löytyvää materiaalia kannattaa myös käyttää
hyväksi!
Harjoitustyön rakenteelliset vaatimukset
- Dokumentti pitää sijoittaa yleiselle WWW-palvelimelle HTML-muodossa kaikkien luettavaksi. Käytetyn
HTML-kielen pitää olla W3C:n suositusten mukaista ja dokumentin onkin mentävä virheettä läpi
W3C:n html-validaattorista.
- Dokumentin tulee olla yksi (1) ainoa HTML-tiedosto, joka on ilman kuvia
vähintään kolmen (3) A4-kokoisen paperiarkin mittainen. Dokumentin mitan voi helposti tarkistaa
valitsemalla selainohjelmasta tulostuksen esikatselun (File | Print Preview).
-
Sivulla ei
saa käyttää mitään turhia WWW-temppuiluja, kuten taustakuvia, vaan työn
pitää olla sananmukaisesti mustaa valkoisella. Dokumentissa ei saa käyttää fonttikoon
tai rivinvälin suurentamista dokumentin pituuden kasvattamiseen!
- Dokumentin pitää olla yksinkertaista
ja hyvin rakennettua HTML:ää. Selkeät otsikkotason tekstit pitää tehdä
otsikkoelementeillä ja normaalit kappaletason tekstit pitää tehdä kappale elementeillä.
- Dokumentin alusta pitää löytyä sisällysluettelo, josta löytyvät linkit
dokumentin otsikoihin.
- Dokumentin lopussa pitää olla oikean muotoinen lähdeluettelo, josta löytyvät suorat linkit lähteinä
käytettyihin WWW-sivuihin. Linkin täytyy olla suoraan lähteenä käytetylle sivulle, eikä sivuston alkuun.
- Dokumentin sisällä olevissa lähdeviittauksissa täytyy olla linkki dokumentin lähdeluetteloon. Pitkän
lähdeluettelon tapauksessa linkin täytyy olla suoraan kyseiselle lähderiville.
- Jos dokumentin loppuun on kerätty lista lisämateriaaleista, niin listasta pitää löytyä linkit
kyseisiin WWW-dokumentteihin.
- Dokumentissa käytettäviin kuviin täytyy löytyä asianmukaiset luvat
kuvien tekijänoikeuden haltijalta.
Harjoitustyön palauttaminen ja ohjaus
Harjoitustyöhön kannattaa pyytää ohjausta jos tormää
ylitsepääsemättömiin ongelmiin. Ohjausajoista tiedotetaan erikseen, mutta ohjausta voi hakea aina
silloin kun sitä tuntuu tarvitsevansa. Ohjauksesta kannattaa sopia ohjaajan kanssa etukäteen vaikka
sähköpostitse. Ohjaajina toimivat henkilöt, joille harjoitustyö palautetaan.
Harjoitustyön
voi palauttaa seuraavalla lomakkeella (Huom. jako)
Harjoitustöitä
EI oteta vastaan paperilla.
Harjoitustyön palautuspäivä on 30.11.2001, johon
mennessä hyväksytyistä töistä saa yhden
lisäpisteen hyväksyttyyn tenttitulokseen.
Ehdottomasti viimeinen harjoitustyön
palautuspäivä on 14.12.2001.
Harjoitustyön tarkastaja antaa palautetta harjoitustyöstä noin kahden arkiviikon
(10 arkipäivää) kuluessa työn jättämisestä tarkastettavaksi. Jos työ on palautettu
viimeisenä palautuspäivänä tai sitä edeltävänä päivänä voi
töiden tarkistamiseen kulua kolmekin viikkoa. Tämän ajan jälkeen kannattaa alkaa
kyselemään työnsä perään, jos tarkastajilta ei ole tullut mitään palautetta!
Seminaariesitelmä
Seminaariesitelmät pidetään 20.11.2000 klo 1630-1800 välisenä aikana ,
jos seminaariesitelmiä ilmoittautuu tekemään vähintään neljä henkilöä. Esityksen
kesto on 15 minuuttia ja esityksen yleisönä on Mikrotietokonelaitteistot-kurssin opiskelijoita ja opettajia.
Seuraavassa on lyhyt ohje suullisen seminaariesitelmän tekemisestä.
- Esityksen kesto on n. 15 minuuttia (Testaa aika ennen esitystä!)
- Esityksestä pitää laatia esitysrunko, joka pitää tarkastuttaa kurssin luennoijalla.
- Esityksessä on tarkoituksena käsitellä syvällisemmin jotakin
kurssin aihepiiriin liittyvää laitetta tai tekniikkaa
- Seminaariesitelmän pitämisestä saa kaksi bonuspistettä hyväksyttyyn tenttitulokseen.
Vinkkejä
Harjoitustyössä vaadittavan informaation etsiminen kannattaa aloittaa aiheeseen liittyvillä
hakusanoilla vaikkapa sivulta <URL: http://appro.mit.jyu.fi/haku/>.
Erityisen hyviä tietotekniikan alaan liittyviä WWW-tietosanakirjoja joilla pääsee
harjoitustyönsä kanssa hyvin alkuun ovat mm.
Kurssin linkki-sivulta löytyy
suuri valikoima linkkejä laitteistoasioihin keskittyneille sivuille.
Tietenkin kannattaa myös tutustua alan lehtiin, sekä
suomenkielisiin että englanninkielisiin:
Kirjastoista kannattaa etsiskellä alan kirjallisuutta:
Ja tottakai pitää kaivella laitteiden valmistajien
kotisivuja jne!