Verkko-opetus Jyväskylän yliopiston tietotekniikan perusopetuksessa

Tommi Lahtonen & Jukka Mäntylä

Kasvatustieteen aineenopettajakoulutuksen proseminaarityö

2004-04-29 15:33:03

Jyväskylän yliopisto

Opettajankoulutuslaitos

Tiivistelmä

Tommi Lahtonen ja Jukka Mäntylä
Verkko-opetus Jyväskylän yliopiston tietotekniikan perusopetuksessa.
Jyväskylän yliopisto 2004.
63 s.
Kasvatustieteen proseminaari.

Proseminaarityössä tutkittiin millaiset mahdollisuudet Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssia on opiskella nykyisellään etäopiskeluna ja miten verkko-opetusta pitäisi kehittää. Kevään 2004 kurssilaisille tehtiin verkkopohjainen kyselytutkimus kartoittamaan asiaa. Verkkomateriaaleissa tärkeäksi koettiin laaja kuvallinen hypertekstimateriaali ja tarkat ohjeistukset.

Avainsanat: verkko-opetus, verkkomateriaali, tietotekniikan opetus, etäopiskelu, video, luentoäänitys, pedagoginen käyttötapa.

Sisällysluettelo

Käsiteluettelo

CSS: Cascading Style Sheets. Tyylitietojen määrittämisen standardi, jolla voidaan muokata sivun ulkoasua kootusti.
Demot: (tässä työssä) Harjoitustehtävät, joita voidaan tehdä mikroluokkaopetuksessa tai itsenäisesti etäopiskeluna tietokoneella, jossa on internet-yhteys.
Drillitehtävät: Ohjelmoidun opetuksen muoto, jossa oppimisen katsotaan tapahtuvan toistuvalla harjoittamisella. Tämä toteutetaan välitöntä palautetta antavilla monivalintatehtävillä.
Esitysgrafiikka: Tietokoneella tuotettu diaesitys.
Etäopiskelu: Opiskelu muuten kuin lähiopetuksessa. Etäopiskeluun liittyvät ne opetusmuodot, joilla tuetaan etäopiskelua.
FAQ: Usein kysytyt kysymykset. WWW-sivu, johon on kerätty tyypillisiä tai muuten hankalia ongelmia, jotka tulevat vastaan usein esimerkiksi harjoitustyössä.
Hoax: Sähköpostitse tapahtuva huijausvaroitus viruksista yms. Toimivat ketjukirjeen tapaan.
IRC ("irkki"): Internet Relay Chat. Monen käyttäjän verkkojuttelun laajasti käytetty klassikkosovellus.
Linkki: Viite toiseen hypertekstidokumenttiin.
Makro: (tässä työssä) Word-ohjelmassa toimiva ohjelma, joka kerää ja esittää tietoja dokumentista
MP3: Digitoidun äänen pakkausmuoto. Pakkauksella säästetään levytilaa ja verkon kuormittumista.
Navigointipalkki: WWW-sivustolla sivulta toiselle liikkumiseen tarkoitettu linkkilista.
Office-paketti: Microsoft-yhtiön tarjoama toimisto-ohjelmistopaketti, johon kuuluvat ainakin tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikkaohjelma.
RSS: Dokumenttimuoto, jonka avulla voidaan hallita useiden päivittyvien sivujen lukemista.
SPAM: Roskaposti, jota sähköpostin vastaanottaja ei halua.
Standardi: Usean yrityksen ja organisaation yhteisesti päättämä suositusohje jonkin tekniikan toteuttamiseksi.
Tarkistuskone: (tässä työssä) WWW-palvelimella toimiva ohjelma, jolle tarkistaa annetun osoitteen rakenteen ja kertoo sivun virheistä
UNIX: Käyttöjärjestelmä, jolla on pitkä historia. Käytetään esimerkiksi ATK-keskuksessa komentorivipohjaisesti.
Uutisryhmät ("nyysit"): Maailmanlaajuinen keskustelupalsta, jossa monia erilaisia keskusteluryhmiä.
Verkko-opiskelu: Tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaa etäopiskelua.
Verkko-oppimisympäristö: Tietoverkon kautta käytettävä rajattu ympäristö, jonka tarkoituksena on tarjota välineitä verkko-opetukseen.
Verkkopohjaiset synkroniset esitykset: Yhtäaikainen kuvan, äänen, videon ja tekstin esittäminen verkossa.
Virtuaalitodellisuus: Todellisuuden kaltainen, teknisin välinein toteutettu uppouttava ympäristö.
XHTML: Standardi tiedon muodolle, jota noudattamalla voidaan tuottaa käytettäviä, rakenteisia WWW-sivuja.
WWW: World Wide Web. Internetin eniten käytetty palvelu, jolla voidaan tuottaa hypertekstejä verkkoon.

Johdanto

Informaatioteknologian tiedekunnan tutkintouudistus vuonna 2002 synnytti kaikille tiedekunnan opiskelijoille yhden yhteisen peruskurssin nimeltään Tietokone ja tietoverkot työvälineenä. Tämän kurssin on tarkoitus antaa perustiedot ja -taidot joilla on helppo jatkaa informaatioteknologian opiskelua. Kurssilla käydään läpi seuraavia asioita:

Windowsin peruskäyttö
Agoranetin käyttö, virukset ja tietoturva
WWW:n käyttö ja tiedonhaku
Käyttäytymissäännöt verkossa, yksityisyys ja immateriaalioikeuksien alkeet
Perus- ja työkaluohjelmistot (tekstinkäsittely, esitysgrafiikka, pakkausohjelmat)
WWW-sivujen tuottamisen alkeet.

Kurssin sisällön määrä kahden opintoviikon laajuuteen nähden on hyvin laaja. Asiat joudutaankin käymään läpi kohtuullisen nopeassa tahdissa mikä saattaa aiheuttaa hitaimmille opiskelijoille hankaluuksia. Toisaalta suurin osa kurssilla käytävistä asioista pitäisi olla entuudestaan tuttuja informaatioteknologiaa lukemaan tulleille opiskelijoille. Pääpaino onkin monesti väärien käytänteiden poistamisessa ja tehokkaampien työtapojen opettamisessa.

Informaatioteknologian tiedekunnan tutkintouudistus toimi samalla päällekkäisyyksien karsintana. Tiedekunnan eri laitoksilla oli ennen uudistusta ollut omia hieman toisiaan vastaavia kursseja joista nyt päästiin eroon. Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssi korvasi ja yhdisti eri laitosten peruskurssit. Samalla suuri määrä sivuaineopiskelijoita siirtyi käymään uutta Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssia.

Uuden kurssin opiskelimäärät ovatkin jatkuvassa nousussa. Kurssia pidetään nyt ainakin kolme kertaa lukuvuodessa ja opiskelijoita on vuoden aikana yli 800 henkeä. Määrä tulee edelleenkin kasvamaan sitä mukaa kun muut tiedekunnat ehtivät lisätä kurssia omiin opinto-ohjelmiinsa. Yhtenä tavoitteena olisikin että Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssi toimisi kaikkien Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden tietoteknisten taitojen peruskurssina.

Kurssilla on parhaimmillaan ollut yhtäaikaa ilmoittautuneena 430 opiskelijaa. Suuren massan takia kaikki eivät mahdu kurssin mikroluokkaharjoituksiin eikä henkilökohtaista ohjaustakaan voi määrättömästi järjestää. Tähän saakka suuri määrä ei ole vielä ollut varsinainen ongelma koska suurin osa kurssilaisista tekee kurssin omatoimisesti ilman että käyvät luennoilla tai ohjatuissa mikroluokkaharjoituksissa (demoissa).

Itsenäisten opiskelijoiden tueksi on järjestetty mittava materiaalipaketti kurssin kotisivulle:

Kurssin luennot ovat kuunneltavissa aina luennon WWW-sivun kautta ja myös kaikki luennolla esitetyt kalvot löytyvät sivulta.
Viimeisimmällä kurssilla on onnistuttu taltioimaan myös opettajan luennon aikana tietokoneella tekemät asiat videoksi yhdessä luentoäänen kanssa.
Kaikki mikroluokkaharjoituksissa käytettävät tehtävät, harjoitustyöohjeistus, usein kysytyt kysymykset ja vastaukset sekä kurssimoniste ovat myös suoraan WWW:stä luettavissa.
Yksi kurssin demoryhmistä (mikroluokkaharjoitus) järjestetään viikottain virtuaalisena eli opiskelijat tekevät tehtäviä omatoimisesti ja voivat pyytää apua reaaliajassa kurssin IRC-kanavan kautta.
Tarvittaessa apua saa aina myös sähköpostitse.
Ohjausta annetaan myös henkilökohtaisesti tarvittaessa.
Demotehtäviin on saatavilla malliesimerkit videona.
Tärkeimmistä asioista ilmoitetaan kurssin WWW-sivujen lisäksi myös sähköpostilistan kautta.
Kurssin suorittaminen tapahtuu tekemällä harjoitustyö, jonka henkilökohtaiset vaatimukset saa automaattisesti harjoitustyökoneelta ja työ palautetaan sijoittamalla se WWW-sivulle ja ilmoittamalla sivun osoite tarkistajalle.

Informaatioteknologian tiedekunta ja avoin yliopisto ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä. Tämän yhteistyön perusteella on sovittu että avoin yliopisto vastaa omalta osaltaan tiettyjen kurssien järjestämisestä ja Tietokone ja tietoverkot työvälineenä on yksi näistä kursseista.

Avoimella yliopistolla on yhteistyöoppilaitoksia ympäri Suomea mikä tuo osaltaan lisävaatimuksia kurssien etäsuorittamisen helpottamiseksi. Yleensä yhteistyöoppilaitos hoitaa itse kurssien opettamisen joten varsinaisia etäopiskelijoita ei ole vielä ollut suuria määriä. Opiskelijamäärien kasvattamiseksi on nyt kuitenkin suunniteltu kurssien vapaata etäsuoritusmahdollisuutta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuinka hyvin Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssi on tällä hetkellä omatoimisesti etäopiskeltavissa. Samalla pyritään hieman kartoittamaan mitä tällä hetkellä tarjolla olevista opiskelumateriaaleista ja -palveluista opiskelijat pitävät tärkeimpinä ja hyödyllisimpinä ja mitä uutta hyödyllistä voitaisiin tarjota.

Kurssin motivaattorina käytetään monia asioita. Yksi tärkeimmistä ulkoisista motivaation lähteistä on että kurssi kuuluu pakollisena monien opintoihin. Toisaalta kurssilla on mukana myös paljon opiskelijoita jotka oikeasti haluavat oppia esim. hyvän tekstinkäsittelytavan ja ovat siis jo itsessään motivoituneita. Opiskelijoiden omaa motivaatiota yritetään kohottaa käyttämällä esitietokyselyä, jonka täyttäminen paljastaa opiskelijalle hänen mahdolliset harhakäsityksensä tai puutteellisia tietonsa kurssilla käsiteltävistä asioista.

Tietotekniikan opetuskäytössä voidaan karkeasti erottaa kolme pääasiallista kehityslinjaa. Ensimmäinen on tietokoneavusteinen, opetusohjelmien käyttöön perustuva, viisikymmenluvun mekaanisten opetuskoneiden traditiolle rakentuva lähestymistapa. Toinen käyttää hyväkseen erilaisia työvälineohjelmia, joko yleiskäyttöisiä Microsoftin Office-pakettiin sisältyvien kaltaisia tai erityisesti opetuskäyttöön räätälöityjä sovellusohjelmia, kuten käsitekartan laatimiseen käytettävät ohjelmat. Kolmas kehityslinja on viime aikoina valtavan huomion saavuttanut tietoverkkojen hyväksikäyttö opetuksessa. (Meisalo ym. 2003, 45-46)

Verkko-opiskelu voi olla toisaalta sekä itsenäistä, tietoverkkoa tiedon lähteenä ja välittäjänä käyttävää että toisaalta erilaisten vuorovaikutusalustojen avulla inhimillisen vuorovaikutuksen verkon yli mahdollistavaa tai sitä korostavaa toimintaa (Meisalo ym. 2003, 46). Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssilla ajatellaan verkko-opiskelua enemmän itsenäisenä toimintana vaikka tarjolla on myös vuorovaikutusmahdollisuuksia.

Joskus on niinkin, että tarpeisiin vastaa aivan hyvin yksinkertainen verkkosivusto, jonka voi kaikkien saatavilla olevilla välineillä rakentaa ilman alustan hankkimiseen tarvittavia kuluja. (Meisalo ym. 2003, 102)

Verkko-opetuksen teoreettisia lähtökohtia

Verkko ja verkosto sanoina luovat mielikuvan käyttäjän tarpeisiin mukautuvasta, yksilöllisen tiedonrakentamisen mahdollisuutta korostavaksi ja konstruktivistista oppimiskäsitystä vastaavaksi ympäristöksi. Verkottumisen hyötyinä nähdään ajan ja paikan osittain eriytyminen, toimintakäytänteiden nivoutuminen ja järjestelmällinen tiedonhallinta. Epäviralliset verkostot välittävät tietoa samaan tapaan kuin viralliset, mutta usein paljon tehokkaammin. Verkko-opetuksessa sosiaaliset suhteet voivat uudelleenjärjestyä, erilaisia oppijoita voidaan aktivoida, työtavat tulevat näkyviksi ja itseohjautuvuus kehittyy. (Tella 2003, 13-16 & 40-41)

Verkko-opetus tarkoittaa opetusta, opiskelua tai oppimista, jota tuetaan tai jonka jokin osa perustuu tietoverkkojen, erityisesti Internetin kautta saataviin ja siellä oleviin aineistoihin ja palveluihin (Tella 2003, 21). Verkko-oppimisympäristö määritellään opetusta ja opiskelua varten internet- tai intranet-verkkoon luoduksi opettajan ja oppilaiden yhteiseksi toimintatilaksi. Verkkokurssilla tarkoitetaan verkkoon toteutettua kurssia, jossa opetus välitetään kokonaan tai osittain verkon välityksellä. Jyri Manninen (ks. Nevgi & Tirri 2003, 23) määrittelee verkkokurssin verkko-oppimisympäristön alakäsitteeksi, tietylle ryhmälle tarkoitetuksi verkkosivustoksi, jonka sisältö on rajattua ja perustuu tiettyihin oppimistavoitteisiin. Verkkokurssi voidaan toteuttaa itsenäisesti opiskeltavaksi, jolloin opiskelija voi edetä joko etukäteen määrityssä järjestyksessä oppijaksoittain tai hän voi mahdollisesti luoda oman oppipolkunsa. (Nevgi & Tirri 2003, 20-23)

Tietokone ja tietoverkot työvälineenä on kurssi, jonka voi suorittaa lähiopetuksessa tai verkkokurssina. Kurssi järjestetään lähiopetuksena vähintään kahdesti vuodessa, mahdollisesti jopa neljästi. Tella (2003, 35) kehottaa miettimään miten kurssin verkko-ohjaus on järkevästi mitoitettavissa ja pohtimaan onko verkkotoiminnalla tarkoitus tukea kasvokkaisopetusta. Verkkokurssimme pohjautuu tiettyyn lähiopetuskurssiin ja sille tuotettuun oppimateriaaliin. Kaikki kurssin oppimateriaali on opettajien tuottamaa, koska pelkkä digitalisoitu oppimateriaali ei toimi verkossa (Tella 2003, 107). Myös Meisalo ym. (2003, 27-28) varoittaa etäopetuksen liiallisesta teoriapainottumisesta, jos tärkeintä on muokata pelkästään sisältöjä digitaalisiksi.

Materiaali julkaistaan verkkoon kurssilaisten saataville. Oppimateriaali suunnitellaan siten, että se on käytettävissä sekä lähiopetuksessa että etäopiskelussa. Etäopiskelulla tarkoitetaan tämän kurssin kohdalla järjestelmällistä itsenäistä opiskelua verkkomateriaalin avulla. Varsinaista rajaa ei etäopiskelun ja lähiopetuksen välillä ole vaan opiskelija voi suorittaa haluamansa osat kurssista lähiopetuksessa ja loput etäopiskeluna.

Tässä kappaleessa käsitellään teoreettisia menetelmiä verkkomateriaalien analysoitiin ja arviointiin sekä niiden suunnitteluun. Arviointia voidaan tehdä toimintaulottuvuuksien, käyttötapojen ja tutkimuksien kautta saatujen kriteerien avulla.

Käyttötapamalli

Käyttötavoilla voidaan tarkastella opiskelun ja tekniikan välistä suhdetta. Luokitusta on käytetty tutkimuksissa, joissa on selvitetty opiskelijoiden tunneälyn ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Luokitusta on sovellettu mm. ongelmalähtöiseen oppimiseen (Goldsworthy 1999). Mallin mukaisia tieto- ja viestintätekniikan käyttötapoja ovat

Pedagoginen
Välineellinen
Yhteisöllinen
Viestinnällinen

Välineellisessä käyttötavassa tieto- ja viestintätekniikka on työväline. Arvioinnin kohteena on, miten tekniikka vahvistaa yksilön tai ryhmän taitoja. Välineet auttavat ilmaisemaan itseämme. Välineiden käytön tarkoituksenmukaisuutta opetuksen kannalta tulee pohtia opiskelijan toiminnan kannalta. (Tella 2003, 183-184)

Pedagogisessa käytössä opiskellaan teknisen sovelluksen, esimerkiksi opetusohjelman tai verkko-oppimateriaalin informaation tuella. Opeteltava asia ja sen opettaminen on upotettu materiaaliin tai opiskeluympäristöön. Materiaalin käytön ja toteutuksen arvioinnissa tarkastellaan, miten tieto- ja viestintätekniikka ohjaa opiskelijan opiskeluprosessia. Käyttötapa kannustaa parhaimmillaan itsenäiseen työskentelyyn. Käyttötapaa voidaan kutsua pedagogiseksi vain jos materiaali on riittävän hyvää ja opetuksellisesti tarkoituksenmukaista. Tapa ei suoraan tue yhteisöllistä opiskelua. (Tella 2003, 182-183)

Viestinnällinen käyttö liittyy erilaisten välineiden rooliin tiedon kanavana. Käyttötapa kuvaa välitteistä käyttötapaa, jossa toimintaympäristönä on verkko. Kyseessä voisi olla esimerkiksi etäopetustilanne, jossa opetetaan ja opiskellaan teknisen sovelluksen avulla erillään toisistaan. Työskentelyssä on keskityttävä olennaiseen ja sanottava on muotoiltava tarkasti. Tässä tavassa ohjaus ja ajallinen rytmitys ovat tärkeitä. (Tella 2003, 186-187)

Yhteisöllinen käyttötapa on kyseessä kun tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään yhteisön toiminnan tukena. Opetuksessa panostetaan sosiaalisen ympäristön huomioimiseen ja ryhmädynamiikan kehittämiseen. Haasteena on muodostaa stimuloiva toimintaympäristö. Yhteisöllinen käyttötapa sopii esimerkiksi ryhmätutkimukseen ja projektityön käynnistämiseen. (Tella 2003, 184-186)

Nämä eivät ole toisiansa pois sulkevia vaan ne voivat olla läsnä samanaikaisesti, painottuen kuitenkin riippuen opetus- ja opiskelutilanteesta (Vahtivuori 2001). Parhaimmillaan verkko onkin opetuskäytössä silloin, kun siihen voidaan kytkeä eri tavoin useita käyttötapoja. Yhteisöllisen opiskelun kannalta on esimerkiksi todettu erittäin hyödylliseksi yhdistää yhteisöllistä ja viestinnällistä käyttötapaa. (Tella 2003, 188)

Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssi toteuttaa pääasiassa pedagogista käyttötapaa, joskin käytössä on myös viestinnällisiä ja välineellisiä elementtejä. Kurssin sivusto on suunniteltu opetuksellisesta näkökulmasta itseopiskeluun ohjastaen. Välineellistä käyttötapaa löytyy kurssin sisällöistä eli erilaisten työvälineiden opettelusta. Viestinnällinen käyttö liittyvät opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen sekä verkkojutteluun IRC:ssä (kts. kurssin työtavat, IRC). Yhteisöllinen käyttötapa näkyvät lähinnä IRC:ssä ja postituslistoissa (kts. kurssin työtavat, postituslista), mutta tämä käyttötapa ei ole ainakaan kovin yleinen.

Toimintaulottuvuudet

Verkko-opetuksen toimintaulottuvuuksia voidaan analysoida nelivaiheisen informaatio-opetus-opiskelu-oppimisprosessin välisistä suhteista. Didaktinen viitekehyksen osat lajitellaan seuraaviin ulottuvuuksiin: tiedottaminen ja informaatio, tuottaminen ja julkaiseminen sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Informaation ja opetuksen välisessä suhteessa on olennaista on, että opetus louhii valtavasta informaatiomäärästä oppimisprosessin kannalta olennaiset asiat. Opetuksen ja opiskelun välisessä suhteessa tärkeää on vuorovaikutteisuus ja tietovälitteinen viestintä. Opiskelun ja oppimisen suhteessa korostuvat opiskelijan oma toiminta, aktiivisuus ja motivoituneisuus. (Tella 2003, 44-46)

Hyvän verkko-opetuksen kriteerejä

Lyhennelmä hyvän verkko-opetuksen kriteerejä (Jonassen 1995) mukaillen:

Oppimisaktiivisuus
Konstruktivismi
Intentionaalisuus
Kollaboratiiviisuus
Kontekstuaalisuus
Keskustelevuus
Reflektiivisyys
Oppimisen siirtovaikutus

Hyvä verkko-opetus täyttää nämä vaatimukset. Oppimisaktiivisuudella tarkoitetaan opiskelijan vastuuta omasta oppimisesta ja omatoimisuutta tiedon hankinnassa. Konstruktivismi on oppimiskäsitys, jossa oleellista on oppijan yksilöllisten tiedonrakenteiden muokkaus tiedon yhdistämisellä tai mukauttamisella. Omaksumme mieleemme vain sellaisia asioita, joihin on vastineena hierarkisesti rakentuneita, aikaisemmille kokemuksillemme pohjautuvia käsitejärjestelmiä (Ausubel 1968). Intentionaalisuus tarkoittaa sitä, että oppimiseen liitetään kognitiiviset tavoitteet ja ne pyritään saavuttamaan. Kollaboratiiviisuus kuvastaa yhteisön yhteistyötä, mallioppimista, toisten tukea ja tiedon jakamista. Kontekstuaalisuus merkitsee sitä, että oppiminen liitetään autenttisiin tai reaalielämää vastaaviin tilanteisiin. Keskustelevuus tarkoittaa sosiaalisuutta ja ajatusten vaihtoa yhteisessä oppimisprosessissa. Reflektiivisyys on opiskelijan oman oppimisen ja johtopäätösten järjestelmällistä pohtimista. Tärkeätä on tietoisuus ajattelu- ja oppimisprosesseista. Opettajan tehtävä on tukea oppilasta tuntemaan itsensä oppijana metakognitiiviset taitojen kautta ja rohkaista kehittymään itsenään, oppia oppimaan (Tella 2003, 242). Oppimisen siirtovaikutus on sitä, että opitaan metakognitiivisia ja kognitiivisia taitoja, joilla tietyssä tilanteessa opittua taitoa osataan soveltaa toisissa tilanteissa.

Verkkokurssien tutkimuksessa (Nevgi & Tirri 2003) havaitut oppimista edistävät tekijät:

Oppimisen siirtovaikutus
Yhteistoiminnallisuus
Intentionaalisuus ja aktiivisuus
Palaute ja tuki
Konstruktiivisuus
Yksilöllinen oppimisympäristö

Oppimisen siirtovaikutuksella tarkoitetaan sitä, että opituista asioista täytyy olla käytännön hyötyä, oppimaansa pitää pystyä hyödymään muissa yhteyksissä ja opitusta on oltava hyötyä ongelmanratkaisussa. Yhteistoiminnallisuus merkitsee oppimista edistävät verkkokeskustelut, yhteensitoutuminen ja palautteen antaminen toisille. Intentionaalisuus ja aktiivisuus viittaa opiskelijan henkilökohtaisen aikataulun suunnitteluun, omaan tahtiin etenemiseen ja opiskelun itseohjautuvuuteen. Palaute ja tuki tarkoittaa sitä, että opettajan on annettava opiskelijalle yksilöllistä palautetta edistymisestä. Konstruktiivisuudella tarkoitetaan sitä, että uusien asioiden on liittyttävä opiskelijan aikaisempaan tietoon, aikaisempia tietoja voidaan hyödyntää opiskelussa ja käytännön kokemusta voidaan soveltaa kurssilla. Yksilölliseen oppimisympäristöön liitetään yksilöllisen lähtötason ja lähtötasojen erilaisuuden huomiointi.

Tutkimuksissa havaitut oppimista estävät tekijät verkkokursseilla (Nevgi & Tirri 2003, 38-39 & 80-97):

Eristyneisyys ja yksinäisyys
Tietotekniset vaikeudet
Ajanhallinnan vaikeudet
Verkkokurssin hinta
Verkkokeskustelun outous
Verkkoympäristön hahmottamisvaikeudet
Palautteen puute
Sisältöjen liian vaativa taso

Eristyneisyys ja yksinäisyys merkitsee sitä, ettei kurssilla tutustuta muihin, opiskelijat kokevat olevansa liiallisen etäisyyden muihin opiskelijoihin ja kurssilaisten ilmeet eivät välity toisille. Tietoteknisillä vaikeuksilla tarkoitetaan ongelmia verkkosivujen näkyviin saamisessa, epäonnistumisia sivujen tallentamisessa, materiaalin tulostusongelmia tai ongelmia halutun sivun löytämisessä. Tietotekniset vaikeudet voivat liittyä tietoteknisen osaamisen puutteeseen tai laitteistojen puutteisiin. Ajanhallinnan vaikeudet viittaavat opiskeluajan puutteisiin, suunnitellun aikataulun pitämättömyyteen tai siihen, että elämäntilanne estää tai keskeyttää opiskelun. Verkkokurssin hinta tarkoittaa kalliita tietoliikenteen yhteysmaksuja tai liian kallittaa oheismateriaaleja. Verkkokeskustelun outoudella tarkoitetaan opiskelijan ympäristöstä johtuvia vaikeuksia ilmaista itseään tuntemattomille, ilmaista itseään kirjoittamalla tai vaikeuksia osallistumisessa. Verkkokeskustelun outouden tarkoitetaan myös niitä vaikeuksia, joita syntyy palautteen vastaanottamisen ja tulkinnan yhteydessä. Verkkoympäristön hahmottamisvaikeudet liittyvät huonoihin linkkipolkuihin, jotka eivät hahmotu tai että verkko-oppimisympäristö on liian vaikeasti hahmotettavissa. Liikkuminen voi olla hankalaa hypertekstiympäristössä. Ongelmana voi olla myös erilaisten tilojen kytkeytymisen hahmottamisen vaikeudet. Palautteen puute kertoo puutteellisesta henkilökohtaisesta palautetteesta, riittämättömästä ohjauksesta tai vaikeuksista yhteydenotoissa opettajaan. Sisältöjen liian vaativa taso kuvastaa liiaksi koettua tiedon määrää, vaativa sisältöä tai opiskelijan liian suureksi kokemaa vastuuta omasta oppimisesta.

Hyvän verkkokurssin ominaisuuksia ovat verkkokursseilla olleiden opiskelijoiden ja opettajien mukaan (Nevgi & Tirri 2003, 130-133):

Verkkokurssin rakenteen selkeys
Vuorovaikutuksellinen
Monipuolisuus
Sisältö
Esteettinen ulkoasu
Onnistunut linkitys

Verkkokurssin rakenne on selkeä, kun materiaaleissa on helppo liikkua ja tieto on selkeästi jäsenneltynä. Kurssi on vuorovaikutuksellinen jos se houkuttelee keskusteluun opettajien ja opiskelijoiden kanssa ja keskustelu on riittävän tiheää. Monipuolisen verkkokurssin sivustoilla käytetty erilaisia materiaaleja tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisältö on tietopainotteinen ja lisämateriaalia tarjoava. Asia keskittyy olennaiseen ja on mielenkiintoista. Sivuston ulkoasu on esteettisesti miellyttävä ja opiskelemaan houkutteleva. Sivuilla hyödynnetään visuaalisuutta ja äänimateriaalia. Sivuston linkit ovat selkeitä, polut helppokäyttöisiä ja viitteitä on riittävästi.

Verkko-opetus edellyttää opettajalta monenlaisia eri medioihin liittyviä taitoja ja valmiuksia (Tella 2003, 251). Verkko-opettajan teknisiä ja eri välineiden hallintataitoja ovat (Tella 2003, 256):

Asiantuntijataso
1. Simulaatio ja virtuaalitodellisuus
2. Verkkotallenteinen video ja audio
3. Verkkopohjaiset synkroniset esitykset
4. Integroidut mobiilisovellukset
Edistynyt taso
1. Verkkopohjaiset ryhmätyöohjelmat
2. Digitaalinen media
  - WWW-sivujen tekeminen ja julkaisu
  - Digitaalinen kuvan- ja äänenkäsittely
  - Materiaalin digitointi
3. Videoneuvottelu
Perustaitotaso
1. Keskusteluryhmien hallinta
  - Chat/verkkojuttelu
  - Uutisryhmät
  - Keskustelufoorumit
2. Hypermedian käyttö
3. Tietokoneen käytön perustaidot
  - Sähköposti
  - Tekstinkäsittely
  - Käyttöjärjestelmän perustoiminnot

Verkko-opettajan asiantuntemus omassa aineessa koetaan hyvin tärkeäksi verkko-opiskelussa. Hyvä verkko-opettaja osaa valmistaa kursseille selkeitä, hyvin jäsenneltyjä oppimateriaaleja. (Nevgi & Tirri 2003, 108-109)

Simulaatiota, mobiilisovelluksia ja synkronisia esityksiä lukuunottamatta Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssilla käytetään näitä taitoja laajasti. Kurssin opettajat hallitsevat pääpiireissään synkronisten esitysten tekniikan ja kurssilla on muutamia kokeilujakin näistä, mutta laajamittaiseen käyttöön näitä mahdollisuuksia ei ole vielä otettu.

Kurssin etäopiskelun muodot

Tässä luvussa esittelemme kurssin etenemisen etäopiskelijan näkökulmasta. Samalla käymme läpi kurssin erilaiset työmuodot. Ideaalitilanteessa opiskelija hyödyntäisi kaikkia kurssin etäopiskelumuotoja, mutta käytännössä näin ei aina ole.

Ilmoittautuminen

Kurssille ilmoittaudutaan käyttäen Korppi-järjestelmää, joka on Jyväskylän yliopistossa käytössä oleva kurssikirjanpitojärjestelmä. Kurssin kotisivulta on suora linkki Korppi-järjestelmän sivulle jossa käyttäjä voi ilmoittautua kurssille. Samalla käyttäjä voi ilmoittautua haluamaansa demoryhmään. Korppi-järjestelmästä löytyy myös kalenteri johon ilmestyvät automaattisesti kaikkien opiskelijan kurssien opetustapahtumat. Korppi-järjestelmän kautta kerätään myös lista niistä opiskelijoista, jotka haluavat tilata paperiversion kurssimonisteesta. Tarvittaessa Korpissa voidaan luoda postituslista kaikista kurssilaisista jos on tarpeellista viestittää jotain aivan kaikille. Useimmissa tapauksissa kurssin vapaaehtoinen postituslista riittää. Merkintä kurssin suorittamisesta tulee Korppiin opiskelijan nähtäväksi.

Esitietokysely

Kurssin alussa toivotaan kaikkien opiskelijoiden täyttävän esitietokyselyn. Tämän kyselyn päätarkoitus on saada opiskelijat itse havaitsemaan missä asioissa heillä on tiedoissaan puutteita ja mahdollisia väärinkäsityksiä. Esitietokyselyn vastauksia käytetään myös eri luentojen ja demojen lähtötason määrittämisessä. Esitietokysely on nähtävissä liite 1:nä

Ohjeet

Verkko-opettajan on laadittava tarkkoja tehtävien ohjeistuksia ja tehtävä ohjaavia kysymyksiä verkossa. Verkko-opetuksen yhdeksi suureksi kompastuskiveksi on nähty juuri se, että oppilas ei ymmärrä, mitä häneltä odotetaan tai mitä hänen tulisi tehdä seuraavaksi. (Tella 2003, 238)

Opiskelijat tarvitsevat usein kurssin alussa teknistä ja pedagogista tukea, eivät vain sisältöjen opetusta (Tella 2003, 35). Ensimmäisellä luennolla esitellään kurssin WWW-sivut ja järjestelyt: miten ilmoittaudutaan, miten kurssi suoritetaan, mitä ovat demot ja missä ne pidetään, miten kurssin voi etäopiskella, opettajien yhteystiedot jne. Niille etäopiskelijoille jotka eivät tule ensimmäisellekään luennolle löytyy kaikki tarvittava tieto suoraan kurssin kotisivulta. Etäopiskelijoita varten on oma ohjeensa. Harjoitustyötä varten on oma ohjeistuksensa ja palsta usein kysyttyjä kysymyksiä varten.

Kurssin aikataulu

On tiedostettava, että verkko-opetus edellyttää oppijoilta suurempaa autonomiaa ja itseohjautuvuutta kuin perinteinen luokkaopetus (Tella 2003, 215). Opiskelijoita on ohjastettava käyttämään riittävästi aikaa erilaisiin opiskelumuotoihin. Etäopiskelijoille on kirjoitettu erikseen oma lyhyt ohjeistus kurssin suorittamisesta. Heille annetaan myös esimerkkiehdotus kurssin aikatauluttamisesta ja eri osien (demojen, harjoitustyön) suoritusjärjestyksestä. Ohjeista löytyvät myös melko tarkat selitykset kurssin eri opiskelumuodoista.

Kurssin sivusto

Sivuston toimivuus ja helppokäyttöisyys vaikuttavat suoraan opetukseen ja opiskeluun. Sivuston rakenteen pohtiminen on osa didaktista suunnittelua. Siksi käyttöliittymän suunnitteluun on kiinnitettävä huomiota. (Tella 2003, 118)

Kurssin sivujen rakenne

Sivuston alasta suurimman osan täyttää luettava dokumentti. Tämän hetken suosituksia on kuitenkin se, että verkkosivulla on itse asiassa hyvin vähän tekstiä, ehkä vain 30-40 prosenttia sivusta (Tella 2003, 124). Aiheesta kuitenkin kiistellään sillä kyseinen näkemys perustuu siihen, että kapeaa tekstiä on helpompi lukea. Toista näkemystä edustavat käytettävyyden ja esteettömyyden asiantuntijat, joiden mukaan sivuston skaalautuvuus on tärkeää. Mikäli käytettävän selaimen tai näytön koko on pieni, niin tekstin näkyvyyden pienentäminen aiheuttaa käytettävyysongelmia.

Sivustojen ulkoasu on hillitty. Varsinainen dokumentti on valkoisella pohjalla näkyvästi esillä. Visuaalisuutta tuodaan kuitenkin kaikilla sivuilla toistuvilla navigointipalkeilla ja niiden värivalinnoilla sekä dokumentissa olevilla kuvilla. Julkisyhteisöjen kuten koulujen sivuilla ja erityisesti oppimateriaalisivuilla, verkkomateriaalien luettavuuden ja käytön miellyttävyyden olisi hyvä olla suunnittelussa etusijalla (Tella 2003, 123).

Jokaisen sivun oikeassa laidassa on navigointipalkki, jonka avulla päästään tärkeimpien materiaalien pääsivuille. Näiden ja dokumenttiosaan tulevien linkkien avulla opiskelija voi luontevasti navigoida sivustolla.

Sivun ylälaidassa on ns. leivänmuru, joka kertoo missä käyttäjä liikkuu suhteessa sivuston hierarkiseen rakenteeseen. Kukin osa toimii linkkinä, jolloin eri tasoilta pääsee toisille helposti.

Yhteenkuuluvien dokumenttien, kuten luentojen ja demojen välillä voi sujuvasti liikkua dokumentin ylä- ja alalaitaan tulevilla, edelliseen ja seuraavaan dokumenttiin viittaavilla linkeillä.

Kurssin kaikki sivut validoidaan julkaisuvaiheessa automaattisesti mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat aina WWW-sivuista tehtyjen standardien mukaisia. Tämä on tärkeää, koska Tellan (2003, 121) mukaan verkkojen tehokasta hyödyntämistä haittaavat edelleen tekniset ratkaisut, jotka eivät ole riittävän yhteensopivia keskenään. Standardien ansiosta informaatiota voidaan jakaa, kehittää edelleen ja käyttää uudelleen. Materiaali on paremmin saatavilla, kun sitä voidaan hakea useasta lähteestä ja siirtää eteenpäin.

Kurssin työtavat

Kurssilla tarjotaan melko monipuolisia oppimateriaaleja. Näitä ovat luentosivut videoineen, demotehtäväsivut videoineen, harjoitustyön ohjeistus, kurssimoniste, FAQ, linkit, palautelomake, etäopiskelun ohjeistus ja RSS-syöte. Verkko-opetuksen tavoitteena on laajentaa opiskelumateriaalin kirjoa tarjoamalla erimuotoista rakenteistettua materiaalia, kuten tekstiä, kuvaa, ääntä, videoita ja animaatioita (Tella 2003, 233).

Verkko-opetusprosessin alkuvaiheessa korostuu preinteraktiovaihe, ehkä vieläkin enemmän kuin lähiopetuksessa. Kohderyhmäanalyysin ja taitokartoituksen jälkeen opettaja suunnittelee kurssin rakenteen. (Tella 2003, 236)

Kun opiskeluympäristö koostuu useasta eri osatekijästä eli monista työtavoista, medioista, toimistoja ja materiaalista, opettajalle muodostuu haasteeksi rakentaa siitä oppilaalle yhteinäinen, selkeä ja jäsentynyt kokonaisuus. Hyvä opiskeluympäristö on aina monipuolinen, mutta opettajan tehtävä on jäsentää kokonaisuus oppilaalle ymmärrettäväksi ja loogiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opiskeluprosessia. (Tella 2003, 231)

Kurssilla käytetään jonkin verran vuorovaikutteisia viestimiä, kuten sähköpostia, postituslistoja ja verkkojuttelua. Opettajan tehtävä on luoda viestinnän verkostoja, informoida ja opastaa opiskelijoita opiskeluprosessin tukena ja apuna (Tella 2003, 238).

Kurssin etusivulta löytyvät kurssiin liittyvät tärkeät tiedotteet, kurssin opiskelumuodot sekä suoritusvaatimukset.

Luennot

Verkko-oppimateriaaleissa on tekstien rinnalle informaation lähteenä ja havainnollistajana nousemassa audiovisuaalinen aines: valokuvat, piirrokset, video- ja äänidokumentit sekä musiikki. (Tella 2003, 126)

Kurssilla pidetään yhteensä 13 luentoa perinteisenä luento-opetuksena. Etäopiskelijoiden tueksi luennot on jo useamman vuoden ajan äänitetty ja laitettu verkkoon kuunneltaviksi MP3-muodossa. Viimeisen lukuvuoden aikana on saatu onnistumaan myös videotaltiointien tekeminen. Normaalista videoinnista poiketen luentoja ei kuvata videokameralla vaan video tehdään ruutukaappauksena luennoijan käyttämältä koneelta. Kaikki mitä luennoija tekee ja esittää tietokoneella menee talteen videolle yhdessä luentoäänen kanssa. Opiskelijat voivat myöhemmin käydä kurssin WWW-sivulta katsomassa luennon videoversion tai halutessaan pelkän ääniversion. Luennolla läpikäydyt asiat ovat myös luettavissa luentosivulta jo ennen luennon alkua.

Tulevaisuudessa pyritään luentovideo saamaan verkkoon reaaliajassa jolloin luentoa voisi seurata mistä tahansa jo luennon aikaan eikä tarvitsisi odottaa seuraavaan päivään. Kommenttien ja kysymysten reaaliaikainen esittäminen luennoijalle mahdollistettaisiin esim. IRC-yhteyden avulla.

Moniste

Kurssia varten on kirjoitettu kattava yli 200 sivuinen kurssimoniste. Vuosien varrella on todettu että läheskään kaikki eivät halua tai tarvitse monisteesta tulostettua versiota joten kurssin alussa kerätään lista niistä, jotka haluavat itselleen paperiversion monisteesta. Näitä opiskelijoita varten tilataan monistetta yliopistopainosta ja he voivat ostaa kappaleensa kampuskirjasta omakustannushintaan. Moniste löytyy kokonaisuudessaan myös kurssin WWW-sivulta. Aivan kaikkia WWW-versiosta löytyviä osia ei tule paperiversioon koska moniste paisuisi aivan liian suureksi.

Linkit

Kurssin WWW-sivulle on kerätty myös mittava kokoelma linkkejä kurssin aiheeseen liittyviin kokonaisuuksiin. Osa linkeistä löytyy erilliseltä linkit-sivulta mutta tärkeimmät on upotettu suoraan demotehtävä- ja luentosivuihin. Luentoja valmistellessaan opettaja perehtyy aiheeseen laajasti ja käy läpi verkosta löytyviä materiaaleja ja valitsee niistä sopivimmat luentosivulle linkitettäviksi ja opiskelijoille suositeltavaksi lisämateriaaliksi (Tella 2003, 106).

Demot

Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssilla toteutetaan demotehtävissä pitkälti ohjelmoidun opetuksen kaltaista tapaa vaikka käytössä ei olekaan mitään opetusohjelmaa.

Kurssilla on viikottain harjoitustehtäviä joita kutsutaan demotehtäviksi. Opiskelijat voivat tehdä demoja omaan tahtiinsa kotona (Meisalo ym. 2003, 53) tai tulla tekemään niitä mikroluokkaan jolloin paikalla on ohjaaja neuvomassa. Opettajan aktiivista panosta ei tarvita demotehtävien tekemiseen (Meisalo ym. 2003, 53) vaan hän on paikalla lähinnä ongelmatilanteita varten. Demotehtävät on useimmiten jaettu pieniin osiin joita käydään järjestyksessä läpi tehtävien koko ajan vaikeutuessa. Edellisen osan onnistuttua jatketaan suoraan seuraavaan vaiheeseen kunnes kaikki tehtävät on käyty läpi (Meisalo ym. 2003, 53). Tehtävien alussa saatetaan opiskelijaa ohjata hyvinkin yksityiskohtaisesti mutta tehtävien edetessä ohjeistus vähenee ja oletetaan opiskelijan osaavan soveltaa edellätehtyjä vaiheita jatkotehtävissä.

Hyvä itseopiskelumateriaali saattaa sisältää ohjauksen elementtejä myös kuvissa, videoissa ja animaatioissa (Tella 2003, 233). Etäopiskelijalle ja miksei myös lähiopetuksessa käytettäväksi on harjoitustehtävien viereen lisätty videomateriaalia, jossa opettaja esittää miten kukin kohta tehdään. Etäopiskelija voi hyödyntää tätä ongelmatilanteissa. Tällöin päästään lähiopetuksen kaltaiseen tilanteeseen, jossa ohjaavaa opettajaa voidaan pyytää auttamaan tarvittaessa tehtävissä.

Kurssin demotehtävissä käytetyn ohjelmoitua opetusta muistuttavan opetustavan vahvuuksina voidaan pitää:

Yksilöllinen etenemisnopeus
Opiskeluajankohdan vapaa valinta
Mahdollisuus harjaantua itsenäiseen toimintaan
Opettajan työpanos voidaan suunnata yksilölliseen ohjaukseen

(Meisalo ym. 2003, 54)

Demotehtävien heikkouksia ovat:

Ne saattavat passivoida opiskelijoita
Ne saattavat vääristää käsitystä tiedon luonteesta mekanistiseen suuntaan

(Meisalo ym. 2003, 54)

Meisalo ym. suosittavat ohjelmoitua opetusta erityisesti silloin, kun:

Opiskelijoita on vaikea irrottaa opiskelutilanteeseen
Suuri määrä opiskelijoita tarvitsee rutiiniluonteista perusopetusta
Opettajia ei ole saatavilla tai opettajien paikalle saaminen olisi kallista. Tällöin tulevat vaihtoehdoksi erilaiset etä- tai monimuoto-opetusratkaisut

(Meisalo ym. 2003, 54)

Konstruktivistisen oppimiskäsityksen myötä muuttui käsitys monivalintatehtävien ja suljettujen, yhtä oikeaa vastausta edellyttävien ohjelmien merkityksestä. Nämä drillityyppiset tehtävät alkoivat saada rinnalleen avotehtäviä. Nykyisten opetusohjelmien tarjoamat mahdollisuudet ovat monipuolisempia ja käyttötapa on erilainen on kuin aikana, jolloin behaviorismi korosti nopeaa palautetta. (Tella 2003, 119)

Vaikka kurssin tehtävät ovatkin ohjelmoidun opetuksen kaltaista, niin opetusjaksoja ei tässä liitetä behavioraalisen laadintaperinteen (Tella 2003, 149) mukaisesti tiettyjen tarkkojen ja rajattujen tavoitteiden mukaisiin harjoittaviin testeihin. Demonstraatioiden tavoitteena on esittää niitä kognitiivisia prosesseja mitä tarvitaan tietoteknisten ohjelmien kanssa toimimiseen. Pyrkimyksenä on sijoittaa perustaitojen vaiheittaisen opettelun jälkeen tehtävä, jossa koetellaan näiden taitojen soveltamista avoimeen tehtävään. Joskus pelkästään vaiheittaiseen opetukseen menee niin paljon aikaa ettei sovellustehtävä ei mahdu harjoituskerran aikatauluun. Myös nykyisillä sovelluskehittimillä pyritään tukemaan tällaisen konstruktivisten tehtävien laatimista drillitehtävien sijaan (Tella 2003, 119).

IRC

Etäopiskelijoiden avuksi pidetään yksi demoryhmä ns. virtuaalidemoryhmänä. Normaalissa demoryhmässä opiskelijat tulevat samaan mikroluokkaan ohjaajan kanssa mutta virtuaalidemoryhmässä kukin opiskelija tekee tehtäviä haluamassaan paikassa. Ryhmän ohjaaminen ja kysymyksiin vastaaminen tapahtuu reaaliajassa kurssin omaa IRC-kanavaa käyttäen. Törmätessään ylitsepääsemättömiin ongelmiin opiskelija kysyy apua IRC-kanavalla ja demo-ohjaaja pyrkii parhaansa mukaan neuvomaan.

Verkkojuttelu toimiikin parhaimmillaan pienryhmän nopeana ajatusten ja kokemusten vaihdoin väylänä aivoriihen tapaisesti (Tella 2003, 60). Virtuaalinen kokemus vahvistaa myös fyysisen yhteisöllisen kokemuksen asemaa. Toisen kohtaaminen videoneuvottelussa, verkkojuttelussa tai ryhmätyöohjelmiston keskustelufoorumissa voi muuttaa käsityksiä toisistamme ja toimintamme luonteesta (Tella 2003, 210).

IRC-kanava toimii opiskelijoiden apuna myös virallisen virtuaalidemoajan ulkopuolella. Opiskelijat neuvovat kanavalla usein toisiaan erityisesti harjoitustyöongelmissa. Myös kurssin opettajat seuraavat kanavaa sillöin tällöin ja vastailevat kysymyksiin ja osallistuvat keskusteluun.

Verkkojuttelun pedagogisesta käytöstä ollaan jonkin verran eri mieltä: nuoret pitävät sitä luontevana osana viestintäkulttuuriaan, vanhemmat opettajat eivät usein näe siinä kovinkaan paljon mielekkyyttä. (Tella 2003, 61)

Postituslista

Kurssilla on oma sähköpostilista. Ketään ei liitetä listalle automaattisesti vaan liittyminen on opiskelijan omalla vastuulla. Sama lista toimii vuodesta toiseen eli kerran listalle liittynyt myös pysyy siellä vaikka loppuikänsä jos ei halua listalta poistua. Aikaisemmin kaikki kurssille ilmoittautuneet liitettiin automaattisesti postituslistalle, mutta kaikki opiskelijat eivät halunneet postilaatikkoonsa kurssiin liittyvää keskustelua joten järjestelmä pohjautuu nykyään vapaaehtoisuuteen. Erittäin tärkeisiin ilmoituksiin on opettajalla kuitenkin käytössä Korppi-järjestelmän postituslista, jolla kaikki opiskelijat voidaan tavoittaa. Postituslista soveltuukin erinomaisesti ilmoitusluontoisten asioiden välittämiseen. Ilmoitukset ovat myös näkyvillä kurssisivuston etusivulla.

Postituslistoilla tapahtuva keskustelu tapahtuu normaalin sähköpostin välityksellä. Listaviesteistä kerätään arkisto kurssin www-sivulle. Arkistoa pystyy selailemaan kronologisessa järjestyksessä tai säikeittäin. Listalle ei voi lähettää viestejä suoraan WWW-sivulta. Postituslistan käyttöä opetellaan kurssin alkupuolen harjoitustehtävissä.

Postituslistojen käytöstä ollaan havaittu kuitenkin se, etteivät ne sellaisenaan kannusta oppilaita vuorovaikutteiseen keskusteluun. Vaikka opettaja aloittaisikin keskustelun, niin kynnys listalle vastaamiseen (vrt. sähköpostin "vastaa kaikille" -toiminto) tuntuu olevan melko suuri. Tämä on johtanut pohdintaan siitä voisiko kurssille toteuttaa oman keskustelupalstan. Tällöin lähetetty viesti ei menisi suoraan kaikkien postiin vaan kukin voisi halutessaan käydä katselemassa keskustelua. Teknisenä ongelmana pitäisi pohtia olisiko aktiivikeskustelijoiden mahdollista rakentaa sähköposti- tai uutisryhmäliittymää keskustelupalstaan, jolloin käyttäjän ei tarvitsisi erikseen käydä tutkimassa palstan sisältöä. Uutisryhmät toimivat nykyisilläänkin asiantuntijafoorumeina (Tella 2003, 63). Keskustelupalsta voisi näin laajentua rajatusta paikallisesta ympäristöstä globaalimmaksi noviisien ja asiantuntijoiden kohtauspaikaksi.

Erityisesti pitäisi myös miettiä sitä voisiko keskustelupalstaa hyödyntää tavoitteellisessa opetuksessa. Uusin verkko-opetuksen tutkimus ja käytännön verkko-opetuksesta saadut kokemukset ovat näyttäneet, että tietokoneiden ja verkon välityksellä työskennellessä herää aito tarve työskennellä yhdessä ja olla sosiaalisessa vuorovaikuksessa keskenään. Motivaatio ja kurssiin sitoutuminen lisääntyvät. Yhteisöllinen käyttötapa on erityisen hedelmällinen työskentelymuoto ryhmätutkimuksien ja projektitöiden käynnistämisessä. Yhteisellä toiminnalla päästää yleensä parempiin tuloksiin, kun hyödynnetään sitä soveltuvissa opiskeluprosessin vaiheissa. (Tella 2003, 186 & 205-206)

Toisaalta on mietittävä mitä etua yhteisöllinen opiskelu antaisi luonteeltaan perustaitoja opettavalla kurssilla. Argumentoivaa väittelyä tai yhteistä tutkimusprojektia tuskin saadaan aikaan siitä miten WWW-sivu julkaistaan teknisesti. Keskustelua voisi kuitenkin syntyä esimerkiksi siitä mitä WWW-sivun julkaisemisessa pitää ottaa huomioon, mutta se onkin jo seuraavan kurssin asiaa.

Harjoitustyö

Tällä hetkellä kurssin ainoa suoritustapa on harjoitustyö, jonka jokainen opiskelija tekee itsenäisesti. Tenteistä on luovuttu koska aikaisempien kurssien kokemuksien perusteella tälläisen peruskurssin asioiden testaaminen tentissä on huomattavan hankalaa ja aiheuttaa myös kurssin suuren osallistujamäärän takia paljon lisätyötä opettajalle. Käytännön taitoihin keskittyvän kurssin suorittamiseen soveltuu paljon paremmin harjoitustyö.

Jokainen opiskelija saa oman yksilöllisen harjoitustyöaiheen kurssin WWW-sivulla olevalta harjoitustyökoneelta. Harjoitustyöaiheen voi hakea missä vaiheessa kurssia haluaa mutta harjoitustyön tekemiseen annetaan aikaa 60 päivää aiheen hakuajasta lukien. Harjoitustyön takarajalla ei ole opettajien kannalta suurta merkitystä koska kurssin töitä otetaan vastaan ympäri vuoden mutta on huomattu että opiskelijat saavat työnsä varmemmin tehtyä jos heillä on tiedossaan jokin selkeä takaraja.

Harjoitustyö jakaantuu kolmeen osaan: tekstinkäsittely, www-sivu ja esitysgrafiikka. Opiskelijalle annetaan valmis teksti josta hänen on muokattava siisti ja oikeaoppinen Word-dokumentti. Lisäksi tekstinkäsittelydokumentille annetaan tietyt ulkoasuvaatimukset. Opiskelijoille annetaan valmis sivupohja johon on liitetty mukaan tarkistusmakro, jolla voi helposti tarkistaa oman työnsä oikeellisuuden. Makro säästää aikaa ja vaivaa sekä opiskelijalta että tarkistajalta koska se löytää automaattisesti yleisimmät tekstinkäsittelyssä esiintyvät virheet ja opiskelija voi korjata ne jo ennen työn palauttamista.

Samasta tekstistä on tehtävä myös rakenteellisesti järkevä WWW-sivu, jonka yhteyteen sijoitetaan myös Word-dokumentti ja esitysgrafiikkaesitys. Myös WWW-sivun tarkistaminen tapahtuu suurelta osin automaattisesti kurssin WWW-sivulla olevalla tarkistuskoneella. Kone tutkii opiskelijan sivun ja huomauttaa yleisimmistä virheistä. Työn mentyä virheettömästi tarkistimesta läpi antaa tarkistin opiskelijalle tarkistuskoodin, joka liitetään mukaan sähköpostiviestiin jolla ilmoitetaan tarkistajalle valmiista harjoitustyöstä.

Esitysgrafiikkaesitys pohjautuu samaan tekstiin kuin muutkin harjoitustyön osat. Esityksessä ymmärtää esityksen rakenne ja on osattava hyvän esityksen piirteet. Tämä on harjoitustyön helpoin osa eikä sitä tarkisteta koneellisesti.

Harjoitustyön tarkistaja antaa viimeistään kahden viikon kuluessa henkilökohtaista palautetta harjoitustyöstä ja kertoo mahdollisista puutteista mitä tarkistusohjelma ei pysty antamaan. Harjoitustyön ohjaus toteutetaan sähköpostitse tai IRC-verkkojuttelussa. Ohjausta annetaan opiskelijan mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan myös paikanpäällä demoissa tai muulla ajalla. Verkko-opetuksessa opettajan antaman henkilökohtaisen palautteen katsotaan olevan yksi merkittävä opiskelijan motivaation ja innostuneisuuden lähde (Tella 2003, 228). Tutkimuksissa on havaittu, että opiskelijat arvostavat aitoa kriittisyyttä palautetteissa enemmän kuin palautteen kannustavuutta tai henkilökohtaisuutta (Nevgi & Tirri 2003, 108-109).

Automaattisten tarkistimien käyttäminen on selvästi tehostanut kurssin harjoitustöiden tarkistamiseen liittyvää sähköpostiliikennettä. Ennen Wordin tarkistusmakroa jouduttiin töitä hyvin usein antamaan korjattavaksi aina samojen virheiden takia. Makron käyttöönoton jälkeen nämä yleisimmät virheet ovat poistuneet lähes kokonaan. Sama koskee WWW-sivun tarkistamiseen käytettyä ohjelmaa.

Makro ja tarkistuskone antavat palautteen työstä nopeammin ja tehokkaammin kuin tavallinen tarkistaja jolla yleensä menee päiviä ennen kuin ehtii kunkin työn tarkistaa. Koneet eivät myöskään väsy kuten ihmistarkastaja jolta voi huonona päivänä jäädä jotain huomaamatta. Tarkistuskoneet ovat myös puolueettomia ja riippumattomia subjektiivisuusvirheistä. (Meisalo ym. 2003, 54)

Meisalo ym. kritisoivat ohjelmoidun opetuksen heikkouksia liittyen niissä käytettäviin ohjelmiin seuraavasti:

Muut kuin drilliohjelmat vaativat laatijoiltaan syvällistä asiantuntemusta
Ohjelmia on vaikea muuntaa paikallisten tarpeiden mukaan
Ohjelmien sovellusalue on usein suppea, niitä voidaan käyttää ehkä vain pari kertaa vuodessa
Ohjelmia on käytännössä vaikea yhdistää opetuskokonaisuuksiin
Ohjelmien päivittäminen on vaikeaa
Kustannukset hyötyyn nähden ovat usein korkeat

(Meisalo ym 2003, 54)

Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssin kohdalla edellämainitut asiat eivät kuitenkaan ole ongelma. Kurssin opettajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja ohjelmointitaitoisia joten käytössä olevat ohjelmat on voitu toteuttaa itse ja juuri käyttötarkoitukseensa sopiviksi. Sovellusalue on tietystikin suppea mutta ohjelmia voidaan kuitenkin käyttää ympärivuotisesti koska kurssia on mahdollista suorittaa koko ajan. Kustannuksiakaan ei ole kertynyt normaalin opettajan palkan päälle mitään ylimääräistä vaan päinvastoin tehdyt ohjelmat säästävät koko ajan palkkakustannuksia koska harjoitustöiden tarkistamiseen ei enää kulu niin paljon aikaa kuin ilman tarkistusohjelmia.

Sähköposti

Sähköpostia kurssilla käytetään viimeistään harjoitustyön palauttamisen yhteydessä. Opiskelija ilmoittaa tarkistajalle työnsä osoitteen sähköpostiviestissä jossa on mukana myös opiskelijan harkkakoneelta saamat henkilökohtaiset harjoitustyövaatimukset. Tarkistaja käy työn läpi ja ilmoittaa opiskelijalle työn hyväksymisestä tai työn mahdollisesti vaatimista korjauksista. Harjoitustyöhön, demotehtäviin tai mihin tahansa kurssiin liittyviin kysymyksiin voi aina kysyä neuvoa sähköpostitse kurssin opettajilta.

Sähköposti ei ole aikaan sidottua. Sähköpostiviestintään usein liittyvän epämuodollisuuden on todettu alentavan kynnystä esittää kysymyksiä ja omia mielipiteitä. Argumentoivassa ja kriittisessä keskustelussa sähköpostin on todettu motivoivan omien mielipiteiden esittämistä ja tukevan asioiden syvällistä käsittelyä. Ongelmina on nähty kuitenkin, että sähköpostin kirjalliseen vuorovaikutukseen perustuva kommunikointitapa suosii aktiivisia ja taitavia kirjoittajia. Erääksi ongelmaksi on nähty myös erilaiset viestintätavat, toiset suosivat epämuodollista, puhekielen tapaista lyhyttä viestintää, toiset pidempää, enemmän kirjakielistä ja kirjallista viestintää. Tekstuaalisessa viestinnässä on muutoinkin vaarana se, että kirjallisesti välittynyt ohjaajan mielipide tulkitaan liian sitovasti tai pahimmallaan ymmärretään väärin. Lisäksi sähköpostin yhteisen hyödyntämisen vaikeutena on nähty myös se, etteivät viestit tallennu yhteiseen tietokantaan kaikkien käytettäväksi. (Tella 2003, 52-58)

FAQ

Jatkuvasti toistuvien kysymyksien varalle kurssilla on FAQ (Frequently Asked Question) -palsta, johon opettajat voivat kerätä useasti kysytyt kysymykset ja erilaisia vinkkejä, joiden ajatellaan hyödyttävän kaikkia kurssilaisia. Samalla kun opettaja kirjoittaa vastauksen kysyttyyn kysymykseen, hän voi liittää sen pienehköllä vaivalla osaksi FAQ-palstaa. FAQ-palstan kysymysotsikoista muodostetaan automaattisesti sisällysluettelo, josta on helppo löytää omaan ongelmaan liittyvä vastaus.

Kysy asiantuntijalta -palstat sekä kommenttaattoripyynnöt ovat hyväksi havaittuja tapoja saada ulkopuolisia toimijoita mukaan. (Tella 2003, 233)

Palaute

Palautelomake on tavallinen WWW-lomake, jonka sisältö lähetetään selkeästi muotoiltuna sähköpostitse suoraan kurssista vastaavalle opettajalle. Lomakkeella voidaan lähettää palautetta suoraan sivuilta ilman sähköpostiohjelman avaamista.

Kurssikysely on survey-tyyppinen kyselylomake, jonka kurssilainen voi täyttää selaimessa. Kyselylomakkeen tiedot voidaan lähettää joko sähköpostitse opettajalle, tai tallentaa tekstitiedostoon tai tietokantaan. Tällä hetkellä kurssipalautteet tallennetaan tietokantaan josta ne siirretään joko Excel- tai SPSS-ohjelmaan jatkokäsittelyä varten.

RSS-syöte

Kurssin sivujen päivittymisestä tulee automaattisesti tieto RSS-syötteeseen. Tätä uutisointiin tarkoitettua rakenteista dokumenttia voi lukea, joko omalla uutistenlukuohjelmalla tai suoraan kurssisivustolta löytyvän linkin takaa. Dokumentissa on linkit kyseisiin sivuihin ja lyhyt kuvaus sivun sisällöstä.

Tutkimusmenetelmä

Tutkimusmenetelmänä käytettiin survey-tutkimusta, joka toteutettiin verkkokyselynä. "Englanninkielinen termi survey tarkoittaa sellaisia kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muotoja, joissa aineistoa kerätään standardoidusti ja joissa kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen tietystä perusjoukosta. Standardoituus tarkoittaa sitä, että jos haluaa esimerkiksi saada selville, mikä koulutus vastaajilla on, tätä asiaa on kysyttävä kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla." (Hirsjärvi ym. 2003, 180). Kysely toteutettiin internetissä, kurssin kotisivuilla, josta tiedot tallennettiin suoraan kurssin tietokantapalvelimelle. Kysely löytyy liitteenä 2.

Kerättyä aineistoa on käsitelty sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti.

"Kyselytutkimusten etuna pidetään yleensä sitä, että niiden avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto: tutkimukseen voidaan saada paljon henkilöitä ja voidaan myös kysyä monia asioita." (Hirsjärvi ym. 2003, 182) Kyselytutkimuksen ajateltiin sopivan erityisen hyvin tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssin tutkimukseen koska kurssilla on erittäin paljon osallistujia. Tutkimuksen tulokset kerättiin suoraan tietokantaan josta niitä pystyttiin nopeasti analysoimaan ja jatkokäsittelemään.

Hirsjärvi ym. (Hirsjärvi ym. 2003, 182) luettelee kyselytutkimukseen liittyviä heikkouksia, joista seuraavat koskevat myös tätä tutkimusta.

"Ei ole mahdollista varmistua siitä, miten vakavasti vastaajat ovat suhtautuneet tutkimukseen."
"Ei ole myöskään selvää, miten onnistuneita annetut vastausvaihtoehdot ovat olleet vastaajien näkökulmasta."
"Hyvän lomakkeen vaatiminen vie aikaa ja vaatii myös tutkijalta monenlaista tietoa ja taitoa"
"Kato (vastaamattomuus) nousee joissakin tapauksissa suureksi."

Vastausvaihtoehtojen suhteen löytyi muutamista kysymyksistä selkeitä ongelmia jotka tullaan jatkossa korjaamaan koska samaa kyselyä mutta parannettuna tullaan käyttämään tulevaisuudessakin kurssin palautteen keräämiseen. Tutkimuslomaketta oli jo ennestään käytetty saman kurssin aikaisemmilla kerroilla. Hirsjärvi etc. pitääkin tärkeänä että kyselyn apuna käytetään esitutkimusta, pilottitutkimusta, jonka avulla voidaan lomaketta korjata. Kurssien myötä lomake oli hioutunut lähes nykyiseen muotoonsa. Tätä tutkimusta varten piti lisätä vain muutama kysymys ja muotoilla joitain vanhoja uudelleen. Vastaamattomuus nousi suureksi myös tässä tutkimuksessa. Tutkittaessa tilastotietoja harjoitustyöaiheiden hakemisesta käy kuitenkin ilmi, että reilu yli 200 kurssilaista on hakenut itselleen harjoitustyöaiheen. Kysely todennäköisesti tehtiin hieman liian aikaisessa vaiheessa koska harjoitustyö on vielä suurimmalta osalta kesken eivätkä opiskelijat viitsi antaa kurssipalautetta ennen kuin ovat suorittaneet kurssin loppuun. Pitäisikö tutkia kuinka moni kurssilla aiemmin ollut on tullut kurssille uudelleen myöhemmin? Onko ehkä huomannut että kurssi viekin odotettua enemmän aikaa?

Hirsjärvi ym. (2003, 183) jakaa kyselyt kahteen tyyppiin: postikysely ja kontrolloitu kysely. Tämä tutkimus tehtiin postikyselynä jossa perinteisesti lomake lähetetään tutkittaville mutta tällä kurssilla lomake sijoitettiin kurssin kotisivulle ja kurssin postituslistan kautta pyydettiin kurssilaisia täyttämään lomake. Postituslistan kautta pyrittiin saamaan palautetta erityisesti niiltä jotka jättivät kurssin jostain syystä kesken. Harjoitustyön hyväksynnän yhteydessä pyydettiin vielä henkilökohtaisesti täyttämään lomake.

Hirsjärvi ym. (2003, 185-187) mukaan kysymyksiä asetetaan yleensä seuraavan kolmen muodon mukaan:

avoimet kysymykset
monivalintakysymykset
asteikkoihin ja skaaloihin perustuvat kysymykset

Tässä kyselyssä käytettiin kaikkia kolmea vaihtoehtoa.

Hirsjärvi etc. listaa ohjeita kyselylomakkeen laadinnasta (s.189-190):

selvyys on tärkeintä
spesifiset kysymykset ovat parempia kuin yleiset kysymykset
lyhyet kysymykset ovat parempia kuin pitkät
vältä kysymyksiä, joihin sisältyy kaksoismerkityksiä
tarjoa valittavaksi vaihtoehto 'ei mielipidettä'
käytä monivalintavaihtoehtoja mieluummin kuin 'samaa mieltä/eri mieltä'-väitteitä
harkitse kysymysten määrää ja järjestystä lomakkeessa
tarkista sanojen valinta ja käyttö

Tulokset

Kyselyyn vastasi 62 opiskelijaa ja kurssille oli ilmoittautunut 250.

Suoritukset tiedekunnittain

Suorittaneiden ja ilmoittautuneiden absoluuttiset määrät tiedekuntaryhmittäin

Tiedekunta	Ilmoittautuneita	Suorittaneita
IT	60	27
MAT	68	22
Muut	121	35

Suorittaneiden ja ilmoittautuneiden suhteelliset määrät tiedekuntaryhmittäin

Vastaukset ryhmiteltiin ensin tiedekunnittain siten että kaksi isointa ryhmää, informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat, muodostivat omat ryhmänsä ja muut yhden ryhmän. Muiden ryhmissä mikään erityinen laitos ei korostunut vaan joukko oli hyvin sekalainen. Kurssin suorittaminen ei ole kiinni vastaajien joukossa tiedekunnasta, koska kurssille ilmoittautuneiden suhteellisessa jakaumassa ei ole merkittävää eroa suorittaneiden jakaumaan.

Etäopiskelijoiden aktiivisuus

Vastaajista kaksi kolmasosaa oli käynyt kuuntelemassa ensimmäisen luennon, jossa tyypillisesti käydään kurssiin liittyvät käytännön järjestelyt ja hieman kurssiin liittyvää perusasiaa. Toista luentoa (Windows-käytön kertaus) kuunneltiin ja luettiin verkkosivuilta myös suhteellisen paljon. Tämän jälkeen vain harva on opiskellut luennoilla.

Harjoitustyön tekeminen	N
Palauttanut, hyväksytty	38
Palauttanut, ei korjannut	6
Ei palauttanut, tekee vielä	16
Keskeyttänyt kurssin	2

Suurin osa vastaajista on tehnyt tai tulee vielä tekemään harjoitustyön valmiiksi asti. Varsinaisia kurssin keskeyttäneitä on vastaajien joukossa vain 2. Näiden kahden keskeyttämisen syynä oli muut työt tai ajanpuute. Näistä päättelimme, että vastaajat olivat pääasiassa etäopiskelijoita.

Näiden etäopiskelijoiden joukossa luentojen seuraamisaktiivisuus on ollut melko vähäistä. Koska melkein kaksi kolmasosaa vastanneista on saanut harjoitustyön ja kurssin sitä myöten suoritetuksi, niin herää epäilys että nämä etäopiskelijat osaavat jo kurssin asiat. Tarkastellaan asiaa vielä demoaktiivisuuden ja verkkomateriaalimieltymysten näkökulmasta.

Myös demoaktiivisuus on ollut merkittävästi ajan myötä hiipuvaa. Tahti on ollut melkein sama kuin luentojen kohdalla. Vain muutama on tutustunut tai käyttänyt demovideoita.

Kun suhteuttaa kuinka paljon yhteensä on käytetty kutakin luentojen ja demonstraatioiden opiskelutapaa vastaajien määrään (N = 62), niin suurta eroa ei opiskelutapojen väliltä löydy. Jakamalla määrät vastaajien määrällä nähdään, ettei mitään tapaa ole käytetty keskimäärin edes yhtä kertaa vastaajien joukossa.

Verkkomateriaalien arviointi

Verkkomateriaaleja arvioitaessa jouduimme jakamaan vastaajat kahteen ryhmään, oikein ja väärin vastanneisiin. Halusimme kyselyssä kurssilaisten järjestävän materiaalit paremmuusjärjestykseen, mutta noin puolet vastasivat siten, että he laittoivat useampaan kohtaan saman numeron (väärin vastanneet).

Tuloksista on havaittavissa, että IT-tiedekunnan opiskelijat ovat pitäneet materiaaleja hieman vähemmän hyödyllisinä kuin muiden tiedekuntien opiskelijat. Tämä johtunee heidän todennäköisesti paremmista lähtötiedoistaan.

Selvästi hyödyllisimmiksi koetaan tavalliset verkkosivut eli demotehtäväsivut, luentosivut, harjoitustyösivut ja monisteen verkkoversio. Erot näiden välillä ovat pienehköt mutta ero IRC:hen, videoihin ja äänityksiin on selvä.

Väärin ja oikein kysymykseen vastanneiden välillä ei ole suurta eroa. Kummastakin kaaviosta on havaittavissa tavallisten www-sivujen hyöty verrattuna muihin medioihin.

Materiaalivaihtoehtojen välisiä eroja vertailtiin vielä laskemalla suhdeluku jokaiselle vaihtoehdolle. Suhdeluku on laskettu kertomalla valintojen lukumäärä siten, että hyödyllisin on saanut kertoimeksi 7 ja vähiten hyödyllisen kerroin on 1. Tällä suhdeluvulla saadaan eri vaihtoehdot paremmin samalle viivalle. Pieneksi kysymysmerkiksi jää vielä heikoimmin menestyneiden vaihtoehtojen todellinen hyöty, koska monet eivät ole kaikkia mahdollisuuksia edes kokeilleet eivätkä ole kyselyssä arvioineet kaikkia vaihtoehtoja.

Tuloksista on selvästi nähtävissä sama kuin edeltävistäkin eli tavalliset www-sivut ovat selvästi hyödyllisimmät. Oikein lomakkeen täyttäneiden kohdalla erot korostuvat entisestään koska kahdelle ei ole voinut laittaa samaa vaihtoehtoa vaan on jouduttu käyttämään koko skaalaa. IT-väen vastauksista "kuultaa hieman läpi", että kurssi on aloitettu suoraan harjoitustyöllä joten suhteessa suurin osa hyödystä on myös saatu harjoitustyöohjeesta.

Oppiminen ja osaaminen kurssilla

Kappaleen taulukot löytyvät kokonaisina liitteistä 3 ja 4.

	En osaa	Opin	Osasin jo	En osaa -valintojen osuus
Tiedätkö mikä on Hoax?	24	13	22	41 %
Osaatko kopioida tiedoston levykkeeltäsi UNIX-koneessa olevaan kotihakemistoosi?	20	28	10	34 %
Osaatko suojautua matoviruksilta?	16	12	31	27 %
Osaatko kopioida, siirtää ja tuhota tiedostoja UNIX-koneessa?	15	32	11	26 %
Osaatko muuttaa tiedoston käyttäjäoikeuksia UNIX-koneessa?	14	36	8	24 %
Osaatko käyttää nyysejä?	14	25	20	24 %
Osaatko käyttää irkkiä?	14	13	32	24 %

Unix-asiat ovat selvästi kurssilaisille vaikeita. Tähän pitää pyrkiä kiinnittämään jatkossa huomiota. Lisäksi muutamat tietopuoliset ainekset, kuten viruksilta ja huijausviesteiltä suojautumiset, ovat menneet muutamilta ohi. Tästä voi osaltaan syyttää harjoitustyötä, vaikkakin virustorjunnan hallitseminen on tämän vaatimuksiin. Myös nyyssien ja irkin opettamiseen voisi hieman panostaa. Lisäämällä kurssille oman keskustelupalstan WWW:hen ja mahdollistamalla sen käyttäminen myös nyyssien kautta voisi toimia sopivana motivointina tutustua nyysseihin.

Palautekyselyssä tiedusteltiin onko tärkeimpiä kurssilla käsiteltäviä asioita opittu, onko ne osattu jo entuudestaan vai eikö osata vieläkään. Seuraavassa taulukossa on listattu kysymykset ja prosentit niistä jotka ilmoittivat kysymykseen että eivät osaa tätä asiaa vieläkään. Mitä pienempi prosentti niin sitä paremmin asia on kurssilaisilla hallussa. Taulukossa on prosentit kaikista vastaajista, niistä vastaajista, jotka ovat hyödyntäneet videoita, irc:tä tai äänitaltiointeja ja niistä jotka eivät ole käyttäneet mitään edellälueteltuja medioita.

Tuloksia analysoitaessa huomaa selvästi, että yleensä ne aiheet joista on ollut olemassa esim. mallivideoita demotehtävien joukossa niin ovat paremmin niiden hallussa, jotka ovat käyttäneet kaikkia medioita hyväkseen.

Kielteisesti vastanneiden osuus
	Kaikki	Video etc.	Ei video etc.
Osaatko kopioida tiedoston levykkeeltäsi UNIX-koneessa olevaan kotihakemistoosi?	34 %	23 %	52 %
Osaatko kopioida, siirtää ja tuhota tiedostoja UNIX-koneessa?	26 %	20 %	35 %
Osaatko suojautua matoviruksilta?	27 %	14 %	46 %
Tiedätkö mitä ovat kotihakemisto, juurihakemisto ja oletushakemisto?	24 %	20 %	30 %
Osaatko muuttaa tiedoston käyttäjäoikeuksia UNIX-koneessa?	24 %	14 %	39 %
Osaatko ottaa salatun pääteyhteyden UNIX-koneeseen?	22 %	17 %	30 %
Osaatko luoda hakemiston UNIX-koneessa?	17 %	14 %	22 %
Tiedätkö mitä eroa on absoluuttisella ja suhteellisella viittauksella?	17 %	14 %	22 %
Osaatko suojautua yleisimmiltä verkossa esiintyviltä tietoturvauhkilta?	15 %	6 %	29 %
Osaatko käyttää CSS:ää dokumentin ulkoasun muotoilemiseen?	10 %	6 %	17 %

Sanalliset vastaukset

Verkkomateriaalien sanallisesta arvioinnista samoin kuin kävi ilmi verkkomateriaalien numeerisesta arvioinnista, että opiskelijat arvostavat eniten demotehtäväsivuja ja sen jälkeen luentosivuja. Tämä toistui monissa vastauksissa. Vaihettainen opetus perusasioissa, havainnollistukset sivuilla ja tukimateriaali koettiin hyödylliseksi etäopiskelussa:

Demosivuilla ja luentosivuilla on sen verran selkeitä ohjeita ja kuvia, että niiden avulla pähkäilemällä kyllä oppi parhaiten. Demosivuissa oli parasta just se, että ne etenevät "askel askeleelta".

Demotehtäväsivut olivat erittäin hyödylliset ja toimivat, koska tekeminen selitettiin tarkasti kuvien kanssa. Luentosivuilta sai täydentävää tietoa joihinkin kysymyksiin samoin kuin FAQ:sta.

Olen ammatiltani mikrotuki (koulut ammattitutkinto ja erikoisammatutkinto). Ja nöyränä myönnän että ei ikinä osaa kaikkea ja on kivaa oppia uutta ja saada muistinvirkistystä demoista!!! - - Käyttämäni nettisivut olivat ihan välttämättömät ja paljon oli hyvää opittavaa!

Demoissa on ollut hyviä tehtäviä, ja tulen luultavasti käyttämään näitä sivuja tulevaisuudessakin ongelmatilanteissa (jos ette poista materiaalia, mur)

Verkosta sai helposti opeteltua luennoilla käydyt pääasiat ja demoja lukemalla/tekemällä asiat oppi käytännössä.

Sanallisissa vastauksissa video- ja äänimateriaali sekä IRC koettiin myös vähemmän hyödyllisiksi kuin WWW-sivut yleensä, mutta täysin tarpeettomiksi näitäkään ei tuomittu. Video- ja äänimateriaaliin hyödyllisyys jakoi mielipiteet kahtia: Jotkut opiskelijoista pitivät niitä erittäin hyvänä lisänä, toiset jättivät videomateriaalin kokonaan väliin. Muutamilta oli jäänyt video- ja äänimateriaali kokonaan huomaamatta.

Luento- ja demosivut olivat niin hyvät ja etenkin selkeät, ettei tarvinnut videoita katsella. Kai ne ovat kuitenkin hyvät olla olemassa, jos jokin asia jäisi epäselväksi:)

Ääni- ja videomateriaaliin en edes tutustunut, mutta olis ne varmaan ihan hyvät, jos vaikka ei pääse jollekin tärkeälle luennolle.

IRC:iin en ole paneutunut, ja videoihin ja ääniin ei ollut tarvetta tarttua, kun kaikki info tuli luennoilla ja demojen kautta hyvin läpi.

Videot ovat olleet tosi hyvä lisä materiaaleihin! Äänitteen kanssa monesti tulee puuhailtua kaikkea muuta kuunnellessa.

Kotona oli todella hyvä käydä luennon jälkeen tarkistamassa juttuja netistä ja kun ei päässyt luennolle niin kuuntelemassa ääninauhoitus.

Videomateriaalissa oli myös alussa hieman teknisiä ongelmia mikroluokissa ja tämä heijastui muutamissa vastauksissa. Joitain teknisluontoisia ongelmia oli myös muutenkin:

Videomateriaali olisi kyllä varmaan ollut hyödyllinen mutta en saanut videoita koskaan toimimaan.

Videoiden katselu tietokoneelta on hieman raskasta, vaikka idea muuten on tosi hyvä.

Videot ja äänitallenteet eivät toimineet aina niin hyvin, että niitä olisi jaksanut katsella/kuunnella.

Jo ennestään kurssin asioita osaavat ovat opiskelleet tarpeelliset asiat luento- ja demosivuilta harjoitustyön tekemisen yhteydessä:

En käyttänyt kaikkia palveluita. Harjoitustyösivuilta sai tärkeimmät tiedot ja asiat jotka olivat unohtuneet niin katselin demosivuilta ja luentosivuilta.

En ole käyttänyt kaikkia materiaaleja. Luentojen ja demojen materiaaleista sain hyvää tietoa harjoitustyöni tekemiseen...oli helpompi ratkaista ongelmakohtia, kun löysi tarvitsemansa tiedon kyseisistä lähteistä.

En ole verkkomateriaaleista käyttänyt kuin demoja ja luentosivuja joist olen katsonut mallia harjoitustyön teossa.Molemmat näistä sivuista ovat olleet yhtä hyödyllisiä.

Oikeastaan kaiken tarvittavan harjoitustyön tekemiseen löysin demo- ja luentosivuilta.

Kurssin verkkomateriaali on ollut todella selkeää ja luento- ja demomateriaalin avulla oli helppoa tehdä harjoitustyö.

Kurssin haasteena on laatia riittävästi haastavaa opiskeltavaa niille, jotka osaavat jo asian melko hyvin, ja sopivasti niille, jotka aloittavat vähäisillä tiedoilla. Tämä on ongelmallista kurssilla, jossa tietoteknisten taitojen vaihtelu on hyvin suuri. Muutamissa kommentissa korostui kurssin vaatima työmäärä harjoitustyön ja demonstraatioiden osalta.

Demotehtävät olivat joskus liian pitkiä, niitä ei ehtinyt tehdä parissa tunnissa.

Harjoitustyö vei aika paljon aikaa, mutta eihän niitä opintoviikkoja tyhjästä voi jakaa.

Muutamia kehitysideoita tuli kurssin verkkomateriaaliin liittyen:

Materiaali ohjasi oikeaan suuntaan ja mielestäni oli hyvä nähdä miten äänimateriaali tukee verkkosivuja. Video ei mielestäni tuonut lisä arvoa vaan sen tilalla olisi voinut olla luentokalvojen ja äänen yhteensovitettu versio.

Luennoitsijasta on kiva nähdä kuva, mutta riittäisi mielestäni, että kuva olisi näkyvissä ja kalvot vaihtuisivat sekä ääni kuuluisi.

Jos esim. saisi palautteen heti omasta demostaan, menikö oikein tai väärin, esim. harjoitustyössä ollut makro oli hyvä.

Harjoitustyö oli kattava ja siinä viimeistään pinenten ponnisteluiden kautta oppi kurssin asiat. Ehkä PP-esityksen voisi tehdä vielä haasteellisemmaksi?

Synkronisia esityksiä on mietitty, mutta muutamien formaattiongelmien takia näitä ei ole otettu vielä laajamittaiseen käyttöön. Huomasimme demoista saatavan palautteen puutteen verkko-opetuksen teoriaan tutustuessamme. Esitysgrafiikkaosuuden haastavammaksi tekemistä pitäisi myös pohtia. Pohdittavaksi jää myös miten harjoitustyössä testattaisiin kurssin tietopuolista ainesta. Toisaalta kurssi painottuu juuri enemmän käytännön puolen osaamiseen.

Luotettavuus

Kyselyn ongelmaksi muodostui vastaamattomuus, jonka syynä saattaa olla kyselyn tekemisen ajankohta. Suurimmalla osalla kurssilaisista oli kyselyn ajankohtana kurssin suorittaminen vielä kesken. Suurimpana murheena kyselyn hyödyn kannalta oli, että kyselyyn vastasivat lähinnä vain etäopiskelijat, jotka osasivat jo paljon ennestään. Selvää vertailukohdetta esimerkiksi paikanpäällä lähiopetuksessa kävijöihin ei saatu. Perusjoukkona olivat Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssin opiskelijat. Neljännes kurssille ilmoittautuneista vastasi kyselyyn, joten joitain yleistyksiä voidaan tehdä kunhan huomioidaan että eri oppimistyylit eivät tulleet esille kyselyssä.

Keskeyttäneistä vain harva vastasi. Muissa verkko-opetuksen tutkimuksissa on saatu selville, että suurin opiskelijoista johtuva kurssin keskeyttämisen syy on ajankäytön suunnittelun puutteellisuus, kun esimerkiksi työkiireitä tai yllättäviä tilanteita ei ole osattu ottaa huomioon. Organisaatioista johtuvat keskeyttämisen syyt ovat liittyneet puutteelliseen neuvontaan, tiedottamisen tai opettajan antamien palautteiden hitauteen. (Nevgi & Tirri 2003, 100-103).

Toinen ongelma oli kyselylomakkeessa, josta löytyi muutama huono ratkaisu. Etäopiskelun avokysymyksistä olisi voinut koettaa tehdä valintakysymyksiä, niin olisimme ehkä saaneet enemmän informaatiota. Ajatuksena alunperin oli kuitenkin, ettemme kahlitsisi kurssilaisten kehittämisajatuksia. Etäoppimismateriaalien pisteyksessä ongelmana oli, että osa opiskelijoista jätti kysymyksen lukematta ja pisteytti kunkin osa-alueen arvosanalla 1-7 eivätkä laittaneet järjestykseen kuten kysymyksessä oli. Järjestäminen aiheutti myös ongelmia tulosten analysoinnissa. Lisäksi olisi pitänyt tarjota kuhunkin median kohtaan vaihtoehto "ei mielipidettä". Kurssin asioiden oppimisen olisi skaalaa voinut laajentaa vielä siten, että vastaaja voisi valita oppimisen kyselyssä vaihtoehdon "Olen oppinut aiheesta lisää". Tämä ehdotus tuli myös eräässä vastauksessa esille:

On muuten vaikea laittaa palmpuloita, minkä oppi kurssilla ja minkä jo osasi, kun yleensä on niin että lisää ja hyödyllistä oppi jo opitun perustason päälle! Siinä yksi uusi pampula vaihtoehto ehdotus!

Saimme esiin eroja oppimisessa, kun tarkastelimme oppimista suhteessa mediakäyttöön. Vaikka erot olivatkin useissa osa-kysymyksissä pitkälle yli 10 % luokkaa, niin on kuitenkin huomioitava mahdollisuus että erot eivät ole välttämättä tilastollisesti merkitseviä.

Olettaisimme, että vastaukset ovat melko rehellisiä, sillä vastaajajoukko koostui lähinnä etäopiskelijoista. Tällöin opettajalla ei ole ollut vaikutusta vastauksiin. Epäilemme myös, että lomakkeen on saanut tehdä melko rauhassa, koska vastaajilla on ollut käytössään jokin henkilökohtainen tietokone harjoitustyön tekemistä varten. Kurssin sanallisissa palautteissa kerrottiin myös melko suoraan mitä mieltä kurssista yleisesti ollaan.

Pohdintaa

Tutkimuksella on merkitystä tietotekniikan perusopetuksen kehittämisen kannalta. Kyselyn tuloksia ei välttämättä voi yleistää muihin kursseihin, mutta ne antavat hyviä viitteitä siitä mihin suuntaan tämän kurssin etäopiskelua pitäisi alkaa kehittämään. Tulevilla kursseilla opiskelijamäärät pysyvät luultavasti yhtä isoina ja etäopiskelijoiden määrä vähintään samana, joten verkko-opetuksen kehittämiseen on panostettava. Tulokset viittaavat siihen, että erilaista medioista voi olla hyötyä, kunhan niiden käyttöön rohkaistaan. Laajan verkkosivuille tehdyn opetusmateriaalin hyöty tuli vahvasti esiin vastauksissa. Teoriasta nousi esiin vuorovaikutus, jonka lisäämistä suunnitellaan jo nyt keskustelupalstojen avulla toteuttavaksi.

Luento- ja demoaktiivisuus on ollut tällä kurssille etäopiskelijoiden keskuudessa todella vähäistä. Näitä opiskelijoita pitäisi motivoida jo aluksi haastavammilla tehtävillä. Myös etäopiskelijoiden ohjausta pitäisi lisätä mikäli resurssit riittävät. Tellan (2003, 218) mukaan ohjauksen tarve pikemmin kasvaa kuin vähenee, kun osa opetuksesta ja opiskelusta siirretään verkkoon.

Toisaalta voi myös ohjauksen tarvetta, kun kyselyyn vastanneista etäopiskelijoista suurin osa oli saanut harjoitustyön jo hyväksytysti läpi. Kurssin harjoitustyössä tulee kuitenkin monipuolisesti ja tarkasti selvitettyä osaako opiskelija kurssin tavoitteissa määritellyt taidot. Harjoitustyön ohjeistuskin tai opettajien sähköpostiohjaus lienee onnistunut, koska suurin osa kyselyyn vastanneista etäopiskelijoista on saanut harjoitustyön suorituksi.

Laajamittaisessa verkkokurssien tutkimuksessa (Nevgi & Tirri 2003) verkkokurssien opettajat ja oppilaat arvioivat didaktisesti parhaimmiksi ratkaisuiksi kuvallisen viestinnän. Toiseksi tärkeimmäksi didaktiseksi ratkaisuksi ryhmät arvioivat multimedian keinoin esitettävät demonstraatiot opiskeltavasta aiheesta. Vähiten tärkeinä keinoina tutkimuksessa pidettiin äänitallenteiden ja videoiden käyttöä (Nevgi & Tirri 2003, 109-111). Tulos on yhdenmukainen pienimuotoisessa tutkimuksessamme saatuihin tuloksiin, kurssin opiskelijat pitivät erityisesti selkeästä ja kuvallisesta viestinnästä.

Kurssisivustoa voi sanoa selkeäksi ja käytettäväksi teoreettisen katselmuksen pohjalta, vaikka varsinaista käytettävyystestiä ei ole tehtykään. Kurssin verkkomateriaali monipuolinen. Sekä numeerisissa että sanallisissa palautetteissa korostui selvästi tarjotun hypertekstimuotoisen materiaalin hyödyllisyys. WWW-sivut koettiin kaikin puolin tarpeellisiksi.

Kurssin puutteiksi voidaan lukea kurssin aikaisen vuorovaikutuksen puutteen ja yhteisöllisen oppimisen puuttumisen. Toisaalta voidaan miettiä onko yhteisöllinen oppiminen mielekkäin tapa oppia välinetaitoja. Yhdeksi puutteeksi huomasimme harjoituksista annettavan palautteen vähyyden etäopiskelijoiden kohdalla. Harkinnan arvoista olisi myös se, että voitaisiinko opiskelijoita saada tuottamaan yhteistä oppimateriaalia. Esimerkiksi sivukohtainen kommentointi, keskustelupalstat tai yhteistuotetut Wiki-sivut voisivat mahdollistaa yhteisen pääoman kartuttamisen ja asiantuntijuuden jakamisen.

Kurssisivustolta puuttuu mahdollisuus tiedostojen siirtämiseen ja jakamiseen sekä eriaikainen keskustelu, kun verrataan sivustoa teknisestä näkökulmasta yleisimpiin verkko-oppimisympäristöihin. Tiedostojen siirtäminen ei liene tarpeen tällaisella kurssilla, mutta keskustelupalstan voisi hyvinkin sopia sivuston yhteyteen. On kuitenkin vielä mietittävä miten halukkaat voisivat lukea palstaa sähköpostin tai uutisryhmien kautta.

Verkossa yksin opiskelu on koettu usein raskaaksi ja verkkokurssilla keskeyttäneiden määrä näyttää olevan suurempi kuin vastaavassa lähiopetuksessa, jos sosiaalisesta puolesta ei huolehdita riittävästi (Tella 2003, 131). Kurssin kehittämisen eräitä haasteita on vuorovaikutuksen lisääminen. Nykyisellään etäopiskelu on pitkälle itseopiskelua. On kuitenkin miettittävä mistä löytyvät resurssit etäopiskelun ohjaukseen.

Parhaimmillaan mielekäs verkko-opiskelu toimii lähiopetuksen täydentäjänä ja elävänä osana opiskeluyhteisön arkipäivän tarpeita ja toimintaa. Verkko-opetuksella voidaan vielä harvoin korvata lähiopetusta kokonaan. Verkon todellisen arvon ja hyödyn omassa työssään löytää vain ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti kokeilemalla. (Tella 2003, 212)

Lähteet

Ausubel D. "Educational psychology : A cognitive view", International Thomson Publishing, New York, 1968
Goldsworthy, R. "Lenses on Learning and Technology: Roles and Opportunies for Design and Development", Educational Technology, July-August, 1999.
Hirsjärvi S., Remes P. ja Sajavaara P. "Tutki ja Kirjoita", Tammi, Helsinki, 2003
Jonassen D. "Supporting Communities of Learners with Technology: A Vision for Intergrating Technology with Learning in Schools", Educational technology, July-August, 1995
Meisalo V., Sutinen E. ja Tarhio J. "Modernit oppimisympäristöt", Tietosanoma, Pieksämäki, 2003
Nevgi A. ja Tirri K. "Hyvää verkko-opetusta etsimässä", Suomen kasvatustieteellinen seura, Painosalama Oy, Turku, 2003
Tella S. ja Mononen-Aaltonen M. "Mediakasvatuksen monitasomalli verkko-opetuksen suunnittelun ja arvioinnin apuna." Teoksessa Tella, Seppo ym. "Verkko-opetuksen teoriaa ja käytäntöä", Helsingin yliopisto, 2001.
Tella S., Vahtivuori S., Vuorento A., Wager P. ja Oksanen U. "Verkko opetuksessa - opettaja verkossa", Edita, Helsinki, 2001
Vahtivuori S. "Kohti yhteisöllisen ja kokemuksellisen verkko-opetuksen suunnittelua - käyttäjät suunnittelun polttopisteessä". Teoksessa Tella, Seppo ym. "Verkko-opetuksen teoriaa ja käytäntöä", Helsingin yliopisto, 2001.

Liitteet

Esitietokysely

Vastaajan taustatietoja

Pääaine

Mies Nainen

Ikä

Osaatko seuraavat asiat tekstinkäsittelystä?

Sinulla on käsiteltävänäsi 100 sivuinen dokumentti (esim. gradu), johon sinun pitäisi tehdä seuraavia toimenpiteitä. Jos vastaat joihinkin kohtiin en osaa, niin sinun ehdottomasti kannattaa osallistua kurssin tekstinkäsittelyosaan.

Osaatko kasvattaa kaikkien tekstikappaleiden välejä seuraavaan
tekstikappaleeseen samalla kertaa (yhdellä toimenpiteellä)?

En osaa
Osaan

Osaatko lisätä dokumenttisi alkuun sisällysluettelon,
jonka otsikot ja sivunumerointi päivittyy automaattisesti?

En osaa
Osaan

Osaatko lisätä dokumenttisi loppuun automaattisesti päivittyvän hakemiston,
joka sisältää avainsanoja ja niitä vastaavia sivunumeroita?

En osaa
Osaan

Osaatko käyttää automaattisesti numeroitua alaviitettä
tarkentamaan johonkin sanaan liittyvää asiaa?

En osaa
Osaan

Osaatko luoda valmiin dokumenttisi pohjalta uudelleen käytettävän asiakirjamallin?

En osaa
Osaan

Windows

Oikeat vastaukset seuraaviin kysymyksiin saat kyselyn jälkeen.

Mitä kiintolevyllä sijaitseva hakemisto (eli kansio) voi sisältää seuraavista asioista?

Hakemistoja
Tiedostoja
HTML-sivuja
Word-dokumentteja

Miten Windowsissa voidaan luoda uusia kansioita (hakemistoja)?

Resurssienhallinnan (engl. Windows Explorerin) valikoista.
Wordissä tallentamisen yhteydessä.
Resurssienhallinnassa hiiren oikean avulla.

Miten tiedostoja voidaan kopioida kansioiden välillä?

Hiiiren vasen painike pohjassa raahaamalla ne kohdekansioon.
Hiiren oikea painike pohjassa raahamalla ne kohdekansioon?
Hiiren keskimmäinen painike pohjassa raahaamalla ne kohdekansioon?

Tiedätkö mitä eroa on .txt ja .doc -päätteisillä tiedostoilla?

Tiedostot on tehty eri ohjelmilla.
Niitä ei voi lukea samalla ohjelmalla.
Ne on tallennettu eri formaatissa.
Ainostaan doc-päätteinen tiedosto sisältää muotoiluja.

Tiedätkö mikä on leikepöytä?

Lozzin kuuluisa pöytä leikkeleille.
Väliaikainen säilytyspaikka kopiodulle tiedolle.
Paikka, johon kopioitu kuva menee odottamaan uutta liittämistään.

Miten saat kopioitua kuvan piirustusohjelmasta tekstidokumenttiin?

Kopioimalla kuvan pikanäppäinkomennolla CTRL-C piirustusohjelmassa ja liitämällä sen Wordiin pikanäppäinkomennolla CTRL-V.
Kopioimalla kuvan pikanäppäinkomennolla CTRL-INSERT piirustusohjelmassa ja liitämällä sen Wordiin pikanäppäinkomennolla SHIFT-INSERT.
Kopioimalla kuvan valikkokomennolla edit | copy piirustusohjelmassa ja liittämällä sen Wordiin valikkokomennolla edit | paste.

Tiedätkö mitä Windows Explorerilla (resurssienhallinta) voidaan tehdä?

Luoda hakemistoja eli kansioita.
Muuttaa hakemistojen ja tiedostojen nimeä.
Kirjoittaa yksinkertaisia tekstitiedostoja.
Kopioida tiedostoja toisista hakemistoista toisiin hakemistoihin.

Mitä tapahtuu jos painat Windowsissa yhtäaikaa ALT- ja Tabulaattori-näppäimiä?

Ohjelma sulkeutuu.
Windows Explorer avautuu näkyville.
Näkyville avautuu "seuraava" käynnissä oleva ohjelma.

Miten voit suojautua sähköpostitse leviäviltä viruksilta?

Asennan viruksen poisto-ohjelman koneelleni.
Päivitän virustietokantoja joka viikko.
Poistan koneeltani virussyöttinä toimivan palomuuriohjelmiston.
En avaa sähköpostina tulleita liitetiedostoja.
Avaan vain tutuilta ihmisiltä tulleet liitetiedostot.
Päivitän tietokoneeni ohjelmia ja käyttöjärjestelmää.

WWW

Mikä on HTML-sivu?

WWW-sivu, jonka tekstikappaleet ja otsikot määritellään HTML-elementeillä.
Wordillä kirjoitettu yksinkertainen dokumentti, joka siirretään WWW-palvelimelle.

Mitkä seuraavista ovat WWW-selainohjelmia?

Netscape
Lynx
Opera
Internet Explorer
Mozilla

Osaatko tehdä yksinkertaisen WWW-sivun?

En osaa
Osaan

Osaatko käyttää CSS:ää dokumentin ulkoasun muotoilemiseen?

En osaa
Osaan

Osaatko hakea tietoa WWW:stä tehokkaasti?

En osaa
Osaan

Tiedätkö mitä ovat HTML-validaattorit?

Tiedän
En tiedä

Tiedätkö mitä eroja on PNG-, GIF- ja JPG-kuvaformaateilla?

Tiedän
En tiedä

Mitkä seuraavista kohdista ovat oikein?

Valokuvat kannattaa laittaa webbiin PNG-muodossa
PNG-kuvissa voi olla enintään 256 väriä
Alkuperäiset kuvat kannattaa säilyttää GIF-muodossa
PNG on häviöllinen kuvamuoto
JPG on häviöllinen kuvamuoto
Kaaviokuvat kannattaa laittaa webbiin PNG-muodossa

Tiedätkö mitä ovat evästeet (cookies)?

Tiedän
En tiedä

Unix

Sinun pitäisi tehdä Unix-koneella seuraavia toimenpiteitä. Jos vastaat joihinkin kohtiin en osaa, niin sinun ehdottomasti kannattaa osallistua kurssin Unix-osuuteen ja tiedostojen siirto-ohjelmia käsittelevään osuuteen.

Mitkä seuraavista ovat salattuja eli turvallisia tapoja ottaa yhteys unix-koneeseen?

Telnet
SFTP
FTP
SSH
SCP

Tiedätkö mitä ovat kotihakemisto, juurihakemisto ja oletushakemisto?

Tiedän
En tiedä

Osaatko luoda kansion (hakemiston) UNIX-koneessa?

En osaa
Osaan

Osaatko kopioida, siirtää ja tuhota tiedostoja UNIX-koneessa?

En osaa
Osaan

Osaatko muuttaa tiedoston käyttäjäoikeuksia UNIX-koneessa?

En osaa
Osaan

Osaatko kopioida tiedoston levykkeeltäsi UNIX-koneessa olevaan kotihakemistoosi?

En osaa
Osaan

Tiedätkö mitä eroa on absoluuttisella ja suhteellisella hakemistoviittauksella?

Tiedän
En tiedä

Muut

Osaatko käyttää sähköpostilistoja (liittyä listalle, poistua listalta, lähettää postia listalle)?

En osaa
Osaan

Osaatko tehdä ja purkaa .zip paketin?

En osaa
Osaan

Tiedätkö mikä on Agoranet?

Tiedän
En tiedä

Osaatko käyttää nyysejä (usenet news)?

En osaa
Osaan

Osaatko käyttää irkkiä (irc)?

En osaa
Osaan

Osaatko suojautua yleisimmiltä verkossa esiintyviltä tietoturvauhkilta?

En osaa
Osaan

Tiedätkö mikä on Hoax?

Tiedän
En tiedä

Tiedätkö mitä kaikkea voit julkaista WWW-sivullasi ilman erityistä lupaa?

Tiedän
En tiedä

Saatko skannata ostamasi CD-levyn kannen WWW-sivullesi?

Saan
En saa

Kurssikysely

Vastaajan taustatietoja

Pääaine

Mies Nainen

Ikä

Demo- ja luentoaktiivisuus

Merkitse kunkin demokerran kohdalla vastaus kolmeen kysymykseen. Merkintä tarkoittaa myönteistä vastausta. Jos haluat tarkistaa mistä aiheesta demossa oli tarkemmin kysymys, niin napauta linkkiä demoon hiiren oikealla painikkeella ja valitse Open in New Window.

Demot	Missä ohjatuissa demoissa kävit?	Mitkä demot teit omalla ajallasi demoaikojen ulkopuolella?	Minkä demojen mallivideoita katsoit?
Demo 1 - Käytännönjärjestelyt ja sähköposti
Demo 2 - Windowsin perusteet, tiedonhaku, postituslistat, nyysit ja IRC
Demo 3 - Tekstinkäsittelyn perusteet, tyylien käyttö ja tekeminen
Demo 4 - Tekstinkäsittelyn ominaisuuksia
Demo 5 - WWW-sivujen rakenne ja tekeminen
Demo 6 - WWW-sivujen ulkoasun muuttaminen kootusti
Demo 7 - Unix-komennot
Demo 8 - Virusten torjunta, tiedotojen pakkaaminen ja siirtäminen sekä liitetiedostojen käsittely
Demo 9 - Esityksen tekeminen

Merkitse kunkin luentokerran kohdalla vastaus kolmeen tai neljään kysymykseen. Merkintä tarkoittaa myönteistä vastausta. Jos haluat tarkistaa mistä aiheesta luennossa oli tarkemmin kysymys, niin napauta linkkiä demoon hiiren oikealla painikkeella ja valitse Open in New Window.

Luennot	Mitä luentoja kävit paikanpäällä seuraamassa?	Mitkä luennot opiskelit pelkästään lukemalla luentosivut?	Mitkä luennot kuuntelit kurssin kotisivulta?	Minkä luentojen videotaltiointeja katsoit?
Luento 1 - Kurssin käytännönjärjestelyt ja opiskelussa tarvittavia taitoja
Luento 2 - Windows, Internet ja tiedonhaku
Luento 3 - Tekstinkäsittelyn perusteet
Luento 4 - Erilaisten elementtien lisääminen, asiakirjamalli ja tekstinkäsittelytyökalut
Luento 5 - XHTML-perusteita
Luento 6 - CSS ja WWW-grafiikka
Luento 7 - Komentorivityöskentely - UNIX/DOS
Luento 8 - WWW-sivujen esteettömyys, netiketti ja yksityisyys
Luento 9 - Tietoturva ja virukset
Luento 10 - Pakkausohjelmat, tiedostojen siirtäminen (SFTP/SCP), liitetiedostot
Luento 11 - Esitysgrafiikkaesityksen hyötyjä ja haittoja
Luento 12 - Tietokoneen rakenne ja hankkiminen, kertausta

Harjoitustyö

Harjoitustyön tekeminen

Tein harjoitustyön hyväksytysti
Palautin harjoitustyön, mutta en ole tehnyt vielä ehdotettuja korjauksia
En ole palauttanut harjoitustyötä, mutta aion tehdä sen valmiiksi lähiaikoina
En tehnyt tai en aio palauttaa harjoitustyötä

Kurssin keskeyttäminen

Jos jätit kurssin kesken, niin kerro miksi?

Lisätietoja

Verkkomateriaali ja etäopiskelu

Mitkä verkkomateriaalit ovat parhaiten tukeneet oppimistasi?

Laita seuraavat kohdat järjestykseen. Jos et ole tutustunut johonkin osa-alueeseen, niin jätä kohta tyhjäksi.

1 = hyödyllisin, 7 = vähiten hyödyllinen

Materiaali	1	2	3	4	5	6	7
Videomateriaali
Äänimateriaali
Luentosivut
Demotehtäväsivut
Monisteen verkkoversio
IRC (Reaaliaikainen verkkokeskustelu)
Harjoitustyösivu ja FAQ

Verkkomateriaali oppimisessa

Miten ja millä tavoin kukin ylläolevista verkkomateriaaleista on tukenut oppimistasi? Miksi jokin osa verkkomateriaalista on ollut vähemmän hyödyllinen kuin toinen?

Etäopiskelu

Oletko käynyt jotain kurssia kokonaan tai osittain etäopiskeluna verkossa? Mitä kurssin etäopiskelun toteutustavoista voitaisiin hyödyntää myös tällä kurssilla?

Opitko kurssilla seuraavat asiat tekstinkäsittelystä?

	Osasin jo ennen kurssia	Opin kurssilla	En osaa vieläkään
Dokumentin oikean rakenteen merkityksen
Valmiiden tyylien käyttämisen
Uusien tyylien tekemisen
Asiakirjamallin (Template) käyttämisen tai tekemisen
Hakemiston (Index) tekemisen
Sisällysluettelon tekemisen
Erilaisten viitteiden käytön
Etsi ja korvaa -työkalun käytön

Opitko kurssilla seuraavat asiat esitysgrafiikasta

Windows

	Osasin/tiesin jo ennen kurssia	Opin kurssilla	En osaa/tiedä vieläkään
Osaatko käyttää Windowsia?
Osaatko luoda uusia kansioita (hakemistoja)?
Osaatko kopioida ja siirtää tiedostoja kansioiden välillä?
Osaatko kirjoittaa tekstitiedoston ja tallentaa sen
Osaatko kopioida kuvan piirustusohjelmasta tekstidokumenttiin?
Tiedätkö mitä eroa on tiedostolla ja hakemistolla (kansiolla)?
Tiedätkö mitä eroa on .txt ja .doc -päätteisillä tiedostoilla?
Tiedätkö mikä on leikepöytä?
Tiedätkö mikä on Windows Explorer (resurssienhallinta)?
Tiedätkö mitä tapahtuu jos painat Windowsissa yhtäaikaa ALT- ja Tabulaattori-näppäimiä?

Sähköposti

	Osasin jo ennen kurssia	Opin kurssilla	En osaa vieläkään
Osaatko lähettää liitetiedostoja sähköpostitse?
Osaatko suojautua sähköpostitse leviäviltä viruksilta?
Osaatko käyttää sähköpostilistoja (liittyä listalle, poistua listalta, lähettää postia listalle)?

WWW

	Osasin/tiesin jo ennen kurssia	Opin kurssilla	En osaa/tiedä vieläkään
Osaatko hakea tietoa WWW:stä tehokkaasti?
Osaatko tehdä yksinkertaisen WWW-sivun?
Osaatko käyttää CSS:ää dokumentin ulkoasun muotoilemiseen?
Osaatko laittaa kuvan WWW-sivulle oikeassa formaatissa?
Tiedätkö mitä on XHTML?
Tiedätkö mitä ovat Netscape, Opera, Mozilla ja Internet Explorer?
Tiedätkö mitä ovat HTML-validaattorit?
Tiedätkö mitä eroja on PNG-, GIF- ja JPG-kuvaformaateilla?

Unix

	Osasin/tiesin jo ennen kurssia	Opin kurssilla	En osaa/tiedä vieläkään
Osaatko ottaa salatun pääteyhteyden UNIX-koneeseen?
Osaatko luoda kansion (hakemiston) UNIX-koneessa?
Osaatko kopioida, siirtää ja tuhota tiedostoja UNIX-koneessa?
Osaatko muuttaa tiedoston käyttäjäoikeuksia UNIX-koneessa?
Osaatko kopioida tiedoston levykkeeltäsi UNIX-koneessa olevaan kotihakemistoosi?
Tiedätkö mitä ovat kotihakemisto, juurihakemisto ja oletushakemisto?
Tiedätkö mitä eroa on absoluuttisella ja suhteellisella viittauksella?

Muut

	Osasin/tiesin jo ennen kurssia	Opin kurssilla	En osaa/tiedä vieläkään
Osaatko tehdä ja purkaa `.zip` paketin?
Osaatko käyttää nyysejä?
Osaatko käyttää irkkiä?
Osaatko suojautua yleisimmiltä verkossa esiintyviltä tietoturvauhkilta?
Osaatko suojautua matoviruksilta?
Tiedätkö mikä on Agoranet?
Tiedätkö mikä on HOAX?
Tiedätkö mitä on SPAM?
Tiedätkö mikä on kovalevy (kiintolevy) ja mihin sitä käytetään?
Tiedätkö mitä kaikkea voit julkaista WWW-sivullasi ilman erityistä lupaa?

Yleistä kurssista

Hyviä asioita koko kurssilla? Parannettavat asiat koko kurssilla? Kerro esimerkiksi pitäisikö kurssin luentojen, demojen ja harjoitustyön sisältöjä muuttaa, miten postituslistaa, monistetta tai WWW-sivuja voisi kehittää, mitä mieltä olit luento- ja demo-opetuksesta tai millainen olo jäi kurssista. Sana on vapaa.

Oikein antoisaa loppukevättä ja kiitos panoksestasi kurssin kehittämisessä!

Kurssilaisten oppiminen ja osaaminen

	En osaa	Opin	Osasin jo	En osaa -valintojen osuus
Tiedätkö mikä on Hoax?	24	13	22	41 %
Osaatko kopioida tiedoston levykkeeltäsi UNIX-koneessa olevaan kotihakemistoosi?	20	28	10	34 %
Tiedätkö mitä kaikkea voit julkaista WWW-sivullasi ilman erityistä lupaa?	20	16	22	34 %
Osaatko suojautua matoviruksilta?	16	12	31	27 %
Osaatko kopioida, siirtää ja tuhota tiedostoja UNIX-koneessa?	15	32	11	26 %
Tiedätkö mitä ovat kotihakemisto, juurihakemisto ja oletushakemisto?	14	28	16	24 %
Osaatko muuttaa tiedoston käyttäjäoikeuksia UNIX-koneessa?	14	36	8	24 %
Osaatko käyttää nyysejä?	14	25	20	24 %
Osaatko käyttää irkkiä?	14	13	32	24 %
Osaatko ottaa salatun pääteyhteyden UNIX-koneeseen?	13	23	22	22 %
Osaatko luoda hakemiston UNIX-koneessa?	10	34	14	17 %
Tiedätkö mitä eroa on absoluuttisella ja suhteellisella viittauksella?	10	36	12	17 %
Etsi ja korvaa -työkalun käytön	9	18	30	16 %
Osaatko laittaa kuvan WWW-sivulle oikeassa formaatissa?	9	29	20	16 %
Osaatko suojautua yleisimmiltä verkossa esiintyviltä tietoturvauhkilta?	9	11	39	15 %
Asiakirjamallin (Template) käyttämisen tai tekemisen	7	36	15	12 %
Erilaisten viitteiden käytön	6	36	16	10 %
Tiedätkö mitä eroa on .txt ja .doc -päätteisillä tiedostoilla?	6	18	35	10 %
Osaatko käyttää CSS:ää dokumentin ulkoasun muotoilemiseen?	6	41	12	10 %
Esityksen tekemisen tehokkaasti	5	36	16	9 %
Osaatko suojautua sähköpostitse leviäviltä viruksilta?	5	13	41	8 %
Tiedätkö mitä on XHTML?	5	41	13	8 %
Tiedätkö mitä on SPAM?	5	12	42	8 %
Osaatko tehdä ja purkaa .zip paketin?	4	22	32	7 %
Osaatko lähettää liitetiedostoja sähköpostitse?	4	3	52	7 %
Tiedätkö mikä on Agoranet?	4	23	32	7 %
Uusien tyylien tekemisen	3	36	18	5 %
Valmiin materiaalin hyödyntämisen esityksen tekemisessä	3	37	18	5 %
Osaatko tehdä yksinkertaisen WWW-sivun?	3	33	22	5 %
Tiedätkö mitä ovat HTML-validaattorit?	3	40	16	5 %
Dokumentin oikean rakenteen merkityksen	2	29	27	3 %
Valmiiden tyylien käyttämisen	2	35	21	3 %
Hakemiston (Index) tekemisen	2	42	14	3 %
Osaatko käyttää sähköpostilistoja (liittyä listalle, poistua listalta, lähettää postia listalle)?	2	17	40	3 %
Sisällysluettelon tekemisen	1	32	25	2 %
Tiedätkö mikä on kovalevy (kiintolevy) ja mihin sitä käytetään?	1	6	51	2 %
Tiedätkö mitä eroa on tiedostolla ja hakemistolla (kansiolla)?	1	8	50	2 %
Osaatko kirjoittaa tekstitiedoston ja tallentaa sen?	1	4	54	2 %
Tiedätkö mitä tapahtuu jos painat Windowsissa yhtäaikaa ALT- ja Tabulaattori-näppäimiä?	1	22	36	2 %
Osaatko hakea tietoa WWW:stä tehokkaasti?	1	4	54	2 %
Osaatko käyttää windowsia?	0	1	58	0 %
Osaatko luoda uusia kansioita (hakemistoja)?	0	4	54	0 %
Osaatko kopioida ja siirtää tiedostoja kansioiden välillä?	0	5	54	0 %
Tiedätkö mikä on leikepöytä?	0	6	53	0 %
Osaatko kopioida kuvan piirustusohjelmasta tekstidokumenttiin?	0	9	49	0 %
Tiedätkö mikä on Windows Explorer (resurssienhallinta)?	0	8	51	0 %
Tiedätkö mitä ovat Netscape, Opera, Mozilla ja Internet Explorer?	0	13	46	0 %

Mediakäyttö ja oppimattomuus

	Kaikki	Video etc.	Ei video etc.
Tiedätkö mikä on Hoax?	41 %	43 %	38 %
Osaatko kopioida tiedoston levykkeeltäsi UNIX-koneessa olevaan kotihakemistoosi?	34 %	23 %	52 %
Tiedätkö mitä kaikkea voit julkaista WWW-sivullasi ilman erityistä lupaa?	34 %	43 %	22 %
Osaatko suojautua matoviruksilta?	27 %	14 %	46 %
Osaatko kopioida, siirtää ja tuhota tiedostoja UNIX-koneessa?	26 %	20 %	35 %
Tiedätkö mitä ovat kotihakemisto, juurihakemisto ja oletushakemisto?	24 %	20 %	30 %
Osaatko muuttaa tiedoston käyttäjäoikeuksia UNIX-koneessa?	24 %	14 %	39 %
Osaatko käyttää nyysejä?	24 %	23 %	25 %
Osaatko käyttää irkkiä?	24 %	20 %	29 %
Osaatko ottaa salatun pääteyhteyden UNIX-koneeseen?	22 %	17 %	30 %
Osaatko luoda hakemiston UNIX-koneessa?	17 %	14 %	22 %
Tiedätkö mitä eroa on absoluuttisella ja suhteellisella viittauksella?	17 %	14 %	22 %
Etsi ja korvaa -työkalun käytön	16 %	15 %	17 %
Osaatko laittaa kuvan WWW-sivulle oikeassa formaatissa?	16 %	14 %	17 %
Osaatko suojautua yleisimmiltä verkossa esiintyviltä tietoturvauhkilta?	15 %	6 %	29 %
Asiakirjamallin (Template) käyttämisen tai tekemisen	12 %	12 %	13 %
Erilaisten viitteiden käytön	10 %	12 %	8 %
Tiedätkö mitä eroa on .txt ja .doc -päätteisillä tiedostoilla?	10 %	14 %	4 %
Osaatko käyttää CSS:ää dokumentin ulkoasun muotoilemiseen?	10 %	6 %	17 %
Esityksen tekemisen tehokkaasti	9 %	12 %	4 %
Osaatko suojautua sähköpostitse leviäviltä viruksilta?	8 %	3 %	17 %
Tiedätkö mitä on XHTML?	8 %	9 %	8 %
Tiedätkö mitä on SPAM?	8 %	9 %	8 %
Osaatko tehdä ja purkaa .zip paketin?	7 %	3 %	13 %
Osaatko lähettää liitetiedostoja sähköpostitse?	7 %	9 %	4 %
Tiedätkö mikä on Agoranet?	7 %	6 %	8 %
Uusien tyylien tekemisen	5 %	3 %	8 %
Valmiin materiaalin hyödyntämisen esityksen tekemisessä	5 %	6 %	4 %
Osaatko tehdä yksinkertaisen WWW-sivun?	5 %	3 %	9 %
Tiedätkö mitä ovat HTML-validaattorit?	5 %	3 %	8 %
Dokumentin oikean rakenteen merkityksen	3 %	3 %	4 %
Valmiiden tyylien käyttämisen	3 %	3 %	4 %
Hakemiston (Index) tekemisen	3 %	6 %	0 %
Osaatko käyttää sähköpostilistoja (liittyä listalle, poistua listalta, lähettää postia listalle)?	3 %	3 %	4 %
Sisällysluettelon tekemisen	2 %	3 %	0 %
Tiedätkö mikä on kovalevy (kiintolevy) ja mihin sitä käytetään?	2 %	3 %	0 %
Tiedätkö mitä eroa on tiedostolla ja hakemistolla (kansiolla)?	2 %	3 %	0 %
Osaatko kirjoittaa tekstitiedoston ja tallentaa sen?	2 %	3 %	0 %
Tiedätkö mitä tapahtuu jos painat Windowsissa yhtäaikaa ALT- ja Tabulaattori-näppäimiä?	2 %	3 %	0 %
Osaatko hakea tietoa WWW:stä tehokkaasti?	2 %	0 %	4 %
Osaatko käyttää windowsia?	0 %	0 %	0 %
Osaatko luoda uusia kansioita (hakemistoja)?	0 %	0 %	0 %
Osaatko kopioida ja siirtää tiedostoja kansioiden välillä?	0 %	0 %	0 %
Tiedätkö mikä on leikepöytä?	0 %	0 %	0 %
Osaatko kopioida kuvan piirustusohjelmasta tekstidokumenttiin?	0 %	0 %	0 %
Tiedätkö mikä on Windows Explorer (resurssienhallinta)?	0 %	0 %	0 %
Tiedätkö mitä ovat Netscape, Opera, Mozilla ja Internet Explorer?	0 %	0 %	0 %

Käyttäjien kommentit