Esimerkkiarvio linkkilistasta

Tämä esimerkkiarvio on varsin laaja siihen nähden, että tarkasteltava esimerkki on pieni ja melko yksinkertainen. Nämä arvioinnit kuitenkin havainnollistavat eri suositusten osittain erilaista luonnetta - ja toki myös yhtäläisyyksiä.

Tarkasteltava linkkilista:

Esitysasun ilmeisin ongelma on, että kun linkkien värit ovat tavanomaiset (vierailematon linkki sininen, vierailtu linkki violetti), ei ole riittävää kontrastia niiden ja taustan värin välillä. Mutta sanovatko ohjeet tästä jotain? Linkkitekstit sinänsä ovat melko ymmärrettäviä paitsi "AAKKOSET", joka on itse asiassa viittaus sivuston sivujen aakkoselliseen luetteloon!

Esimerkki on todelliselta sivulta. Tosin sivulla on JavaScript-koodia, jonka tarkoitus on tunnistaa, millainen käyttäjän selain on, ja tarjota selaimelle jollakin periaatteella valittu CSS-tiedosto, jolloin ulkoasu on toisenlainen kuin esimerkissämme. Mutta jos selaimessa ei ole sallittu JavaScript-koodin suoritusta, päädytään yllä olevan mukaiseen ulkoasuun. (Lisäksi tästä riippumatta voidaan tulkita, että menettely rikkoo WAI-suosituksen alakohtaa 6.1: "Järjestä dokumentti niin, että sen voi lukea ilman tyylitiedostoja.")

WAI-suositus

WAI-suosituksen 2. pääkohta on "Älä turvaudu pelkästään väreihin". Sellaisestahan tässä ei varsinaisesti ole kyse. Taustavärillä on kai vain haluttu erottaa linkkilista sivun muusta sisällöstä. Sivu toimii itse asiassa paremmin ilman sivun omia väriasetuksia!

Mutta alakohta 2.2 käsittelee itse asiassa muuta kuin pääkohdan otsikko antaa ymmärtää: "Varmista, että tekstin ja taustan välillä vallitsee tarpeeksi voimakas kontrasti kun niitä tarkastellaan yksivärisellä näytöllä tai kun käyttäjä on värisokea." Tätähän sivu rikkoo aika pahasti, kuten seuraava harmaasävyesitys osoittaa:

(Harmaasävykuva, jossa linkkitekstien ovat lähes mustia, tausta
hyvin tumman harmaa.)

Tämä alakohta on vain 3. prioriteettitasolla silloin, kun kyse on tekstinä esitetystä tekstistä eikä tekstistä kuvassa (jolloin alakohta on 2. prioriteettitasolla). Tämä voi tuntua oudolta, koska kontrastin puute voi tehdä tekstin lukukelvottomaksi. Mutta toisaalta ongelma on yleensä käyttäjän ratkaistavissa, jos käyttäjä vain tietää, miten se tehdään: käyttäjä voi useimmissa tilanteissa muuttaa selaimensa asetuksia niin, että sivulla esitettyjä värejä ei käytetä.

Asiaan liittyy periaatteessa lisäksi se ongelma, että sivulla ei ole lainkaan asetettu linkkien värejä. Tämä merkitsee, että kukin selain käyttää omia linkkiväriasetuksiaan. Ääritapauksessa tämä voisi merkitä jopa sitä, että linkin väriksi tulee sama kuin taustan väri. (Kuten edellä mainittiin, tarkoituksena on sivulla kyllä asettaa mm. linkkivärit, mutta tämä epäonnistuu useissa tilanteissa.)

Tarkasteltavassa esimerkissä on taustaväri asetettu HTML:ssä bgcolor-määritteellä. Tämä on periaatteessa vastoin WAI-suosituksen 3. pääkohtaa ("Käytä merkintäkieltä ja tyylitiedostoja ja käytä niitä oikein", ks. erityisesti alakohtaa 3.3) ja samoin alakohtaa 11.2, koska W3C on ilmoittanut kyseisen määritteen epäsuotavaksi (deprecated). Tällä ei kuitenkaan liene juurikaan merkitystä esteettömyyden kannalta. Itse asiassa käyttäjän tekemät asetukset aiheuttavat sivulla olevan taustaväriasetuksen ohittamisen hiukan useammin silloin, kun sivulla on käytetty HTML-määritettä, kuin silloin, kun tarkoitukseen on käytetty CSS:n background-ominaisuutta.

Tulkinnanvaraista on, rikkooko linkkien esitystapa (linkit erotettuina vain välilyönneillä ja pystyviivamerkeillä) alakohtaa 3.6, "Merkitse luettelot ja niiden osat oikein". Voitaisiin nimittäin sanoa, että linkit muodostavat loogisesti luettelon, jolle oikea merkkaustapa siis olisi ol- tai ul-elementti. Alakohdassa tai siihen liittyvissä tekniikkaohjeissa esitetyt esimerkit eivät kuitenkaan mainitse tällaista, eikä kaikkien luetteloiden merkkaamista luetteloelementeiksi voitane pitää vaatimuksena. Eri asia on, että luetteloesitys usein jonkin verran parantaa esteettömyyttä.

Esimerkissä on sanat "SVENSKA" ja "ENGLISH", jotka eivät ole suomea. Oikeastaan ne olisi pitänyt 4. pääkohdan (alakohta 4.1) mukaisesti siis merkkauksessa lang-määritteellä osoittaa vieraskielisiksi sanoiksi. Käytännössä asian merkitys on varsin vähäinen.

Myönteisen seikan mainitaksemme: alakohdan 10.5 mukaisesti on linkkitekstit erotettu toisistaan paitsi välilyönneillä myös näkyvillä merkeillä. Tässä käytetty pystyviiva | on tavallisimmin käytettyjä ja selkeimpiä merkkejä tähän tarkoitukseen.

Edellä mainitut sanat "SVENSKA" ja "ENGLISH" ovat linkkejä ruotsin- ja englanninkielisiin versioihin, kuten on melko ilmeistä. Miten hyvin ne käytännössä toteuttavat alakohdan 11.3 ohjeen, "Anna tarpeeksi tietoa, jotta käyttäjät löytävät juuri itselleen sopivia dokumentteja (esim. kieli, sisältötyyppi jne.)"? Jos käyttäjä ei osaa suomea eli todella tarvitsisi muunkielistä versiota, niin käytetyt linkkitekstit kyllä ilmaisevat vaihtoehdot selvästi. Jokainen, joka osaa hiukankaan lukea jotain kieltä, tunnistaa kyllä kielen nimen kielellä itsellään kirjoitettuna. Mutta onko tällöin selvää, minkäsisältöiseen tietoon linkit viittaavat? Siis kun itse sivu muutoin on suomea, voiko ruotsin- tai englanninkielinen edes arvata, mille sivulle hän on sattunut? Tällaisia kysymyksiä eivät alakohtaan 11.3 liittyvät tekniset ohjeet kuitenkaan käsittele. Itse asiassa yksi näistä ohjeista viittaa siihen, ettei ongelmaa ole tiedostettu, koska siinä suositellaan juuri sisältöä kuvailematonta linkkiä, joka lisäksi on kielellä, jota linkin tarvitsija ei ehkä lainkaan ymmärrä:

Include links to other versions of content, such as translations. For example, the link "Refer to the French version of this document" links to the French version.

Linkeistä ensimmäisenä on "TEKSTIVERSIO". Se on merkitykseltään ilmeinen, mutta siihen ei liity tietoa siitä, onko kyseessä sivun täydellinen tekstivaihtoehto. Ennen muuta herää kysymys, onko noudatettu sitä alakohdassa 11.4 painokkaasti esitettyä periaatetta, että tekstiversio ja linkki siihen tulisi tehdä vain, jos "saavutettavaa sivua ei yrityksistä huolimatta kyetä luomaan". Luultavasti sellaisesta ei ole kyse, vaan varsinaisesta sivusta olisi saanut mm. tekstiselaimella yhtä toimivan kuin tekstiversio on, vain lisäämällä kuville alt-määritteet.

WAI-ohjeen 13. pääkohta sanoo: "Tarjoa selkeitä navigointiratkaisuja", ja alakohta 13.1 täsmentää: "Kerro selvästi, mihin kukin linkki johtaa". Tässä tapauksessa linkkitekstit on kyllä pyritty kirjoittamaan kuvaaviksi, mutta ensinnäkin linkkien "SVENSKA" ja "ENGLISH" kuvaavuudesta voidaan esittää edellä mainittu huomautus: ne eivät kerro suomea osaamattomalle, mihin tietosisältöön linkki johtaa. Siitä ei myöskään ilmene lainkaan se, onko kyseessä täydellinen ruotsin- tai englanninkielinen versio sivusta (tai sivustosta) vai, kuten varsin usein on asian laita, vain tiivistelmä tai kokonaan erilainen esitys. (Esimerkiksi englanninkieliset sivuthan on usein kirjoitettu aivan erikseen ja ulkomaalaisille suunnatuiksi.) Linkit "TEKSTIVERSIO", "TIEDOTEARKISTO" ja "YHTEYSTIEDOT" ovat selkeitä, samoin "LOMAKKEET", joskin käyttäjä jää miettimään, millaisista lomakkeista on kyse. Sen sijaan "AAKKOSET" on hämärä. Kyseessä on sivuston sivujen aakkosellinen hakemisto. Linkkiteksti "hakemisto" olisi kuvaavampi, "sivuhakemisto" ehkä vielä vähän selkeämpi. (Usein tällaisessa yhteydessä käytetään sanaa "sivukartta", mutta se on omalla tavallaan aika epäselvä.)

Linkkien joukkoja koskee alakohta 13.6: "Ryhmittele toisiinsa liittyvät linkit ja nimeä linkkiryhmä (selaimia varten) ja anna myös mahdollisuus ohittaa linkkiryhmä kunnes selaimet kykenevät tekemään saman." Jos kyseessä on linkkiryhmä, joka toistuu sivuston eri sivuilla, niin tämän alakohdan mukaisesti tulisi ennen sitä olla linkki, jolla voi hypätä sen ohi. Näin ei tässä tapauksessa ole. (Tämä samoin kuin linkkiryhmän toistuvuus selviää kyllä vasta tutkimalla esimerkkimme asiayhteyttä, joka ei tässä kuulunut tehtävänantoon.) Toisaalta ongelma on suhteellisen lievä, koska linkkejä on vain seitsemän.

Esimerkin linkkitekstit on kirjoitettu versaalilla ("isoilla kirjaimilla"). Tämä heikentää hiukan luettavuutta. Tällaisia asioita ei WAI-suosituksessa käsitellä, kuten ei yleensäkään typografian vaikutusta luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen Voidaan kuitenkin todeta, että versaalin käyttö on tulkittavissa esitysasua koskevaksi seikaksi ja olisi siten alakohdan 3.3 mukaan hoidettava CSS:ssä (siis siten, että HTML-dokumenttiin kirjoitettu linkkiteksteiksi "tekstiversio", "tiedotearkisto" jne. ja CSS:ssä niihin liitetään asetus text-transform: uppercase).

Linkkitekstien tulkinnanvaraisuuden, johon edellä on viitattu, voitaisiin arvioida rikkovan myös alakohtaa 14.1: Käytä niin selkeätä ja yksinkertaista kieltä kuin sivuston sisällön kannalta on mahdollista. Alakohtaan liittyvä tekninen ohje kehottaa mm. välttämään tavallisten sanojen käyttöä epätavallisissa merkityksissä, ja sanan "aakkoset" käyttö aakkosellista sisällysluetteloa tarkoittamassa voidaan luokitella sellaiseksi.

WAI-pikavinkit

WAI-pikavinkkien kohta 4 käsittelee linkkien ymmärrettävyyttä, joka on tässä tapauksessa osittain ongelmallinen edellä kuvatulla tavalla. Myös kohta 5 on koskee tarkasteltavaa esimerkkiä ainakin siltä osin, että sen mukaan olisi käytettävä CSS:ää sommitteluun ja tyyliin kun mahdollista.

EU:n suositukset

Koska EU:n esteettömyyssuositukset rakentuvat vahvasti WAI-ohjeen perustalle, arvioidaan seuraavassa ennen muuta niiden ongelmien merkitystä, jotka edellä havaittiin WAI-ohjeen mukaisessa arvioinnissa. Tällöin painottuu toisaalta EU-asiakirjoissa oleva lausuma 2. prioriteettitason saavuttamisen tärkeydestä ja 14. pääkohdan korostus.

Seuraavaan on tiivistetty ne WAI-ohjeen alakohdat, joita esimerkki ei (edellä esitetyn arvioinnin mukaan) täysin noudata. Korostetut kohdat ovat niitä, jotka kuuluvat 1. tai 2. prioriteettitasolle ja joiden kattavaa noudattamista EU pitää tärkeänä.

Kuten näkyy, eivät tällöin korostuvat kohdat ole kaikilta osin niitä, joilla on suurin käytännöllinen merkitys tässä tapauksessa. Tämä johtuu paljolti siitä, että WAI-ohjeen 2. prioriteettitason alakohdista moni sisältää asioita, jotka vaikuttavat hyvin eri määrässä esteettömyyteen. Lisäksi vaikutus riippuu suuresti tilanteesta.

Lisäksi voidaan EU:n suosituksia tulkita niin, että monikielisyyttä korostetaan. Etenkin jos kyse on julkisen viranomaisen sivuista, on aihetta kysyä, millä kaikilla kielillä niiden sisällön tulisi olla saatavilla ja miltä osin. Kun otetaan huomioon toisaalta Suomessa merkittävässä määrin puhutut eri kielet, toisaalta EU:n viralliset kielet, ei suomesta, ruotsista ja englannista koostuva kielivalikoima kaikilta osin ole riittävä.

EU:n selkokielisuositus ei luonteeltaan ole tarkoitettu kaikkia sivuja koskevaksi, mutta senkin pohjalta voidaan eräitä linkkitekstejä pitää epäselvinä. Lisäksi esimerkiksi sana "tiedotearkisto" on melko pitkä. Ilmaisu "vanhat tiedotteet" olisi ehkä parempi selkokielessä, kenties muutenkin. Selkokielisuositus sisältää myös ohjeen, joka lienee tulkittava niin, että sanoja ei pitäisi kirjoittaa kokonaan versaalilla: "Älä käytä isoja kirjaimia tai kursiivia tekstissäsi." (Englanninkielisessä versiossa: "Do not use block capitals and italics in the text."

JHS 129

JHS 129 sisältää yleisen kehotuksen noudattaa WAI-ohjetta, joten JHS 129:n mukaan arvioinnissa tulisi oikeastaan listata samat kohdat kuin WAI-ohjeen mukaisessa arvioinnissa. Lisäksi voidaan havaita, että esimerkissä ei ole noudatettu JHS 129:ssä erikseen esitettyä ohjetta "Tekstin pitää selkeästi erottua taustastaan".

Muut suomalaiset kannanotot

TIEKEn ja Stakesin esite on luonteeltaan sen verran yleinen, ettei esimerkkiä voi varsinaisesti arvioida sen valossa.

Näkövammaistahojen testausohjeet ovat osittain hyvinkin yksityiskohtaisia, mutta esimerkin luonteen takia useimmat niistä eivät sovellu tähän tapaukseen. Kuitenkin testausohjeen seuraavat kohdat koskevat esimerkin ongelmia:

Section 508

Esimerkki rikkoo Section 508 -säännöistä vain o-kohtaa, "Tulee tarjota menetelmä, joka sallii käyttäjien ohittaa samanlaisina toistuvat navigointilinkit". Tämäkin ilmenee vain tarkastelemalla linkkiryhmän asemaa sivun kokonaisuudessa, jota tehtävänanto ei kattanut.

Tämä kuvastaa sitä, että Section 508 -sääntöihin on otettu vain kohtia, joita pidetään objektiivisesti mitattavissa olevina. Esimerkiksi tekstin ja taustan värin kontrastin riittävyyttä ei ole arvioitu sellaiseksi.