Esteettömiä sivuja tuotetaan kirjoittamalla standardien mukaista koodia ja noudattamalla esteettömyysohjeita. Lisäksi on hyvä tutustua ohjeiden taustoihin, miksi sivun käyttäjän pitää voida muuttaa tekstin kokoa tai miten omia sivujen esteettömyyttä voi selvittää. Näkövammainen lukija hyötyy erityisesti selkeästä rakenteesta, joka helpottaa sivun sisällön arvioimista ja itselle tärkeän informaation löytämistä.
Käyttäjät pyrkivät ensimmäiseksi selvittämään, löytyykö sivulta etsittävä informaatio.
Näkövammainen selvittää sivun sisällön apuvälineen tai heikon näkökyvyn turvin. Jos sivulla on valtaisa määrä linkkejä, useita kehyksiä ja paljon tiivistä tekstiä, tarvittavan tiedon hakeminen on työlästä.
Sivun sisällön selvittäminen nopeutuu, kun
Näkövammaisten käyttämät ruudunlukuohjelmat lukevat sivun title-elementin heti sivulle tultaessa.
Huom! Title-elementin teksti tulee esille muun muassa suosikkilistalla, selainikkunan nimessä sekä hakukoneiden tuloslistoissa, joten se kannattaa kirjoittaa kaikkia käyttäjiä varten sivua hyvin kuvaavaksi.
Näkövammaiset internetin käyttäjät eivät käytä hiirtä siinä määrin kuin näkevät:
Sivulla käytettäviä värejä tai kirjasimen kokoa ja tyyppiä ei tulisi sitoa. Käyttäjälle tulisi jättää mahdollisuus ohittaa sivun väri- ja kirjasinvalinnat esimerkiksi muuttamalla selaimen asetuksia tai määrittämällä itselle sopivan tyylitiedoston.
Näkövammaiset muuttavat usein taustan väriksi mustan ja tekstin väriksi keltaisen.
Monien heikko- ja ikänäköisten verkon käyttö helpottuu huomattavasti jo, kun kirjasimen koon voi suurentaa selaimen asetuksia muuttamalla.
Jos kuitenkin
Värisokeiden henkilöiden vuoksi kannattaa välttää punaista ja vihreää lähekkäin käytettynä, tai ainakin puna-vihreiden sävyjen tulee muodostaa riittävä kontrasti keskenään.
Linkkien väri kannattaa jättää mieluiten määrittelemättä, tai ainakin ne pitäisi määritellä lähelle tyypillisiä oletusarvoja.
Tyylitiedoston käyttö sivun ulkoasun muotoilussa olisi erityisen suositeltavaa, koska siinä annetut määritykset voi käyttäjä itse ohittaa haluamallaan tavalla. Koska kaikki selaimet eivät vielä tue tyylitiedostoja, on myös varmistettava, että sivu on luettavissa ilman tyylitiedostoakin.
Siirtymälinkki antaa käyttäjälle oikotien itse sivun sisältöön ohi navigointilinkkien.
Siirtymälinkin voi toteuttaa esimerkiksi käyttämällä ruudulla näkymätöntä kuvalinkkiä. Kun käytetyn linkin koko on vain yksi kuvapiste, se ei näy ruudulla, mutta ruudunlukuohjelmat tunnistavat linkin, jolloin käyttäjä pääsee siirtymään suoraan sivun sisältöön.
Koodiesimerkki:
<A href="#sisaltoon"><IMG alt="Suoraan sisältöön" border="0" height="1" width="1" src="1x1.gif" ></A>... Tähän kohtaan tulee navigointia...<A name="sisaltoon"></A>
Jokaisen linkin nimen tulisi olla selkeä ja eriniminen kuin muut sivun linkit. Linkin nimen pitää kertoa riittävän tarkasti sisällöstä, johon linkillä viitataan. Kun sivun linkeistä otetaan linkkilista, tulisi käyttäjän tietää linkin nimen perusteella, mihin linkki johtaa. Esimerkiksi uutissivustoissa käytetään liian usein linkkien nimissä toistuvaa nimeä kuten "Lue lisää". Tämä ei ole selkeä eikä muista linkeistä erotteleva nimi.
Jos sivulla on paljon linkkejä, niistä on hyvä tehdä linkkilista.
Esimerkki:
Yleissilmäys | Linkit | Kuvat | Diagrammit | Multimedia | Dynaamiset sivut | Lomakkeet
Sivun navigointipalkkiin sijoitetaan usein monta linkkiä samalle riville vierekkäin. Tällaisissa tilanteissa linkit tulisi erottaa toisistaan jollakin erotinmerkillä.
Linkkien erottaminen tekee rakenteesta helpomman käyttää niin puhesynteesin kuin pistenäytönkin avulla. Yksi hyvä erotinmerkki on pystyviiva (|), jonka pistenäyttö näyttää pystysuuntaisena viivana ja joka kuulostaa selkeältä myös puhesyntetisaattorilla kuultuna.
Vierekkäisiä linkkejä ei kuitenkaan saisi olla kovin monta. Jos linkkejä on useita, kannattaa harkita niiden jakamista vaikkapa kahdelle riville. Lisäksi niin kutsutun siirtymälinkin (sisäinen siirtymälinkki kohtaan) käyttö tarjoaa mahdollisuuden navigointilinkkien ohittamiseen.
Sivun alussa olevat pitkät linkkilistat ovat erityisen raskaita, kun sivun sisältöä pyrkii selvittämään kaiken vasemmalta oikealle lukevan puhesyntetisaattorin avulla.
Esimerkkisivuja verkossa:
Esimerkki kehyssivusta: www.turvakoti.net.
Esimerkki taulukkosivusta: http://www.sun.com/products/.
Esimerkki tyylillä tehdystä palstoituksesta: http://appro.mit.jyu.fi/kurki/navbar.html.
Kehysten käyttöön liittyy näkövammaisten kannalta ongelmia, mutta ottamalla huomioon muutamia seikkoja niiden käyttö helpottuu.
Rajoita kehysten lukumäärää
Yhdelle sivulle tulisi sijoittaa korkeintaan kolme kehystä. Jos kehysten määrä lisääntyy, informaation etsiminen sivulta vaikeutuu huomattavasti.
Älä käytä sisäkkäisiä kehyksiä
Kehyksiä ei saisi olla sisäkkäin. Esimerkiksi sivun keskellä olevan kehyksen sisälle sijoitettu uusi kehys jää melko varmasti näkövammaisen apuvälineeltä huomaamatta.
Nimeä kehykset kuvaavasti
Kehykset tulisi nimetä sisältöä kuvaavasti käyttämällä name-määritettä. On esimerkiksi informatiivisempaa nimetä sivuston navigointiin tarkoitettu kehys navigointikehykseksi kuin nimetä se yläkehykseksi. Käyttämällä kehysten nimeämiseen name-määritystä myös tekstipohjaiset selaimet saadaan näyttämään kehykseen kuuluvan HTML-tiedoston nimen sijasta kehykseen liittyvä kuvaus.
Esimerkki:
<frame src="navi.html" name="Navigointipalkki">
Tee kehyksetön vaihtoehto
Kirjoita myös kehyksetön vaihtoehto (noframes), jossa on sivun otsikko, sivulla oleva teksti sekä koottuna sivun linkit.
Sivu halutaan usein palstoittaa ulkonäkösyistä kahteen tai useampaan palstaan. Usein palstoitusta hyödynnetään siten, että vasempaan palstaan sijoitetaan navigointilinkkejä ja oikeanpuoleiseen tekstiä.
Jos palstoitusta halutaan käyttää, sivun toteutuksessa on oltava erityisen huolellinen esteettömyyden varmistamiseksi. Palstat olisi parasta toteuttaa tyylitiedoston tarjoamin keinoin, samoin mahdollisimman moni muukin sivun ulkonäköön liittyvä asia .
Taulukoiden käyttö palstoitukseen ei ole suositeltavaa.
Taulukoidun tiedon kuuntelua helpottaa rivien ja sarakkeiden otsikointi sekä yksikkötiedon merkitseminen kuhunkin soluun. Jos taulukko on laaja ja monimutkainen, taulukon sisältämästä tiedosta kannattaa kirjoittaa tiivistelmä.
Sokeiden ja kuurosokeiden henkilöiden käyttämät apuvälineet välittävät vain tekstinä olevan informaation käyttäjälleen.
Heikkonäköiset henkilöt pystyvät hyödyntämään visuaalista informaatiota esimerkiksi ruudunsuurennusohjelman avulla, mikäli värisävyt ja kontrastit ovat selkeitä.
Yksinkertaisin tapa esittää kuvainformaatio tekstinä on kirjoittaa kuvalle vaihtoehtoinen alt-teksti.
Alt-tekstillä on merkitystä myös henkilöille, jotka käyttävät internetiä mobiililaitteilla ja tekstipohjaisilla selaimilla.
Jos kuva tarvitsee alt-tekstin lisäksi pidempää selostusta, sen voi tehdä kirjoittamalla longdesc-tekstin.
Jotkut kuvat, kuten taulukot, diagrammit ja taidekuvat, sisältävät niin paljon informaatiota, että sisällön esittäminen järkevästi edellyttää kahdenlaista kuvaustapaa:
Täytekuvia tulisi välttää ja käyttää sen sijaan tyylitiedostoa sivulla olevan informaation asetteluun. Mikäli täytekuvia halutaan käyttää, on alt-tekstiksi aina lisättävä jotakin, koska sen puuttuessa ruudunlukuohjelma pyrkii lukemaan jotakin ääneen kuvan tiedostonimestä. Ei ole kovin hyödyllistä kuulla nimeä "kuva1.gif".
Multimediaesityksiä sisältävistä sivuista on mahdollista luoda myös näkövammaisille käyttökelpoisia. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muutamiin seikkoihin ja löydettävä rakentavia ratkaisuja.
Sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten kannalta automaattisesti käynnistyvä ääni ja liike saattavat tuottaa suuria ongelmia. Näkövammaisen käyttämä ruudunlukuohjelma saattaa mennä sekaisin, ja heikon näön varassa internetiä selaavan henkilön saattaa olla vaikea hahmottaa, mitä eri kohdissa sivua tapahtuu.
Jos sivulle on upotettu esimerkiksi äänimaailma ja siellä on myös tekstilinkkejä, ruudunlukuohjelma saattaa kyllä antaa kuunnella äänen. Muun informaation olemassaoloa tai sitä, miten sivulta pääsee pois, ruudunlukuohjelmalla ei kenties enää pystykään selvittämään.
Lähtökohtana näkövammaisille sopivien multimediasivujen tuottamisessa voisi olla se, että liikkuvana kuvana, videona, sovelmina ja muilla erityistekniikoilla tehdyn materiaalin saisi käyttöönsä valitsemalla kyseisen esitysmuodon linkistä.
Esimerkiksi vierivä teksti kaappaa puhesyntetisaattorin huomion kokonaan itselleen ja saa apuvälineen änkyttämään.
Jos animoitu kuva sisältää sivun kannalta oleellista informaatiota, on hyvä kirjoittaa sille alt-teksti tai tarpeen mukaan vaikka pidempi selostus. Mikäli animaatio on koristeena, alt-tekstiksi riittää alt=" ".
Tämä on monille vakava ongelma. Siksi Flash-esitys kannattaa sijoittaa omalle sivulle, joihin vain viitataan linkillä varsinaiselta sivulta. Ennen esitystä on hyvä olla huomautus siitä, mitä sivulla on.
Rullaaville teksteille voi tehdä myös staattisen vaihtoehdon joillakin tekniikoilla kuten Javalla ja Flash-esityksenä.
Multimediaesityksen lisäksi voisi olla valittavana sisällöstä myös vaihtoehtoinen tekstiversio, esimerkiksi valikossa tai listassa.
Vaihtoehtoisen tekstiversion linkin nimestä tulisi käydä ilmi
Aina ei ole tietysti mahdollista tehdä alkuperäistä esitystä vastaavaa tekstiversiota.
Tekstiversioiden tarjoaminen auttaa myös sellaisia käyttäjiä, joilla on hitaat, kalliit tai PDA-yhteydet. Tekstiversio palvelee lisäksi sellaisia henkilöitä, joilla ei jostakin syystä sillä hetkellä ole välineitä esityksen käyttämiseen. He voivat palata sivulle myöhemmin.
Dynaamisilla WWW-sivuilla tarkoitetaan karkeasti sivuja, joiden sisällöstä osa tuotetaan ohjelmallisesti joko WWW-palvelimessa tai asiakkaan selaimessa. Käyttäjä voi päätellä sivujen olevan dynaamisia, jos ne sisältävät muuttuvaa aineistoa kuten uutisia, tiedotteita, keskustelua, tietoja säästä, urheilutuloksia tai tilitietoja.
Näkövammaisen kannalta dynaamisten sivujen toteutustapa on tärkeä. Koska näkövammaiset - ja muutkin www-sivujen selaajat - käyttävät erilaisia selaimia, tulee sivut toteuttaa mahdollisimman monissa selaimissa toimivalla tekniikalla. Tekstipohjaisiakaan selaimia ei tule unohtaa toteutusta suunniteltaessa.
Toimivin tapa toteuttaa dynaamiset sivut on tuottaa selaimelle valmista HTML-koodia jo WWW-palvelimessa. Silloin sivujen käytettävyys ei riipu käyttäjän selaimen ominaisuuksista (tuesta eri skriptikielille, javalle ja niin edelleen) vaan jopa HTML-koodia oikein näyttävä tekstipohjainenkin selain kelpaa sivujen katsomiseen.
Selaimessa suoritettavaa koodia tulisi välttää. Java-, javascript-, Visual Basic- ja muut selaimessa suoritettavat ohjelmat tekevät sivuista usein käyttökelvottomat tekstipohjaisia selaimia käyttäville. Graafistakin selainta käyttävä näkövammainen voi joutua hankaliin tilanteisiin.
Yksinkertainen ja toimiva ratkaisu toteuttaa dynaamisai sivuja on tuottaa selaimelle valmista HTML-koodia WWW-palvelimessa. Tällöin käytetään CGI-tekniikkaa, javaa, php:tä tai muuta palvelimessa toimivaa ratkaisua.
Lomakkeiden toteuttamisessa kannattaa käyttää mahdollisimman paljon HTML-koodia ja hyödyntää tyylitiedostoja (Style Sheets, CSS).
Java Scriptin, Visual Basicin yms. käyttö ei ole suositeltavaa. Jos niiden käyttö on jostain syystä välttämätöntä, on huolehdittava siitä, että sivun sisältö on kuitenkin luettavissa kaikilla selaimilla.
Heikkonäköisen ja ruudunlukuohjelmaa käyttävän henkilön kannalta on erittäin tärkeää, että lomakkeen kentät pyritään sijoittamaan allekkain ja niihin liittyvät ohjetekstit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kentän eteen samalle riville. Muuten ruudunlukuohjelman voi olla mahdotonta selvittää, mikä teksti mihinkin kenttään liittyy.
Mikäli lomakkeeseen tuleva kenttä on leveä eikä ohjeteksti mahdu samalle riville, se olisi syytä sijoittaa heti edelliselle riville ennen täyttökenttää. Mitä selkeämpi ohjeteksti on ja mitä lähempänä itse kenttää, sen varmemmin näkövammainen pystyy ruudunlukuohjelmansa avulla selvittämään, mistä kulloinkin on kysymys.
Radiopainikkeiden kohdalla painikkeeseen liittyvä teksti voi olla myös painikkeen perässä samalla rivillä. Tärkeää olisi kuitenkin ilmaista selvsti onko kyseessä radiopainike vai niin sanottu checkbox-tyyppinen valinta. Kehotukset "valitse vain yksi" tai "valitse yksi tai useampi" ovat selkeitä tapoja ilmaista asia.
Lähdetiedot (Lähde: Reijo Juntunen, Virpi Jylhä, Petri Laatunen ja Maria Söderholm; http://www.nkl.fi/suositukset/testaus/index.html).
Esteettömiä sivuja tuotetaan kirjoittamalla standardien mukaista koodia ja noudattamalla esteettömyysohjeita. Sivujen tekijöiden kannattaakin tutustua riittävän seikkaperäisesti ohjeisiin, jotta niiden soveltaminen suunnittelun alusta alkaen luontuu jouheasti.
Näppärä käytännön neuvo sivujen tekijöille on arvioida sivujen esteettömyyttä alusta alkaen esimerkiksi W3C:n tarkistuslistan (http://www.w3.org/TR/WCAG10/full-checklist.html) avulla.
Systemaattisimmin ohjeiden noudattaminen verkkosivujen teossa onnistuu, kun organisaatiossa sitoudutaan esteettömyyteen ja luodaan oma esteettömyysstrategia. Strategian toteuttamista varten kannattaa koota yksityiskohtainen lista sivujen teossa ja esteettömyystarkistuksessa huomioon otettavista seikoista.
Esteettömyys voidaan testata käyttämällä esteettömyystestaukseen kehitettyjä tarkistusohjelmia ja tarkistuttamalla sivut henkilöllä, joka on perehtynyt esteettömyystestaukseen.
Tarkistusohjelmat on kehitetty tarkistamaan verkkosivulla käytetyn koodin esteettömyys automaattisesti. Ne tekevät tarkistuksen nopeasti ja lahjomattomasti.
Osa ohjelmista tarkistaa vain yksittäisiä sivuja, mutta osan voi ladata omalle koneelleen, jolloin laajojenkin sivujen tarkistaminen sujuu joustavasti.
Ohjelmat tekevät tarkistuksesta raportin, jossa kerrotaan, miltä osin sivun koodi on standardien ja esteettömyysohjeiden mukaista. Yleensä ne tekevät myös sivun sisällöstä riippumatta listauksen seikoista, jotka ihmisen on tarkistettava.
Parhaimmillaan tarkistusohjelma tekee myös ehdotuksen puutteiden korjaamisesta ja mahdollistaa korjatun dokumentin tallennuksen. Raportoinnin sisältö ja yksityiskohtaisuus riippuvat kuitenkin aina käytetystä ohjelmasta. Tästä syystä kuhunkin ohjelmaan on syytä perehtyä huolellisesti.
Koska ohjelmat tekevät vain teknisen tarkistuksen, ohjelman käyttäjälle jää vielä paljon tarkistettavaa. Tarkistusohjelmien käyttäjältä edellytetäänkin esteettömyysohjeiden riittävää hallintaa: hänen on ymmärrettävä saamansa raportin sisältö sekä osattava tehdä tarvittavat korjaukset.
Mikään ohjelma ei yksin riitä esteettömyyden tarkistamiseen. Tarkistusohjelma saattaa arvioida sivun teknisesti täysin esteettömäksi kaikille käyttäjille, mutta esimerkiksi linkkien nimet ovat täysin järjettömiä kuten "tänne" ja "täällä". Ohjelmien avulla voi tarkistaa systemaattisesti myös, että kuvilla on alt-tekstit. Inhimillistä panosta tarvitaan kuvatekstien järjellisyyden varmistamiseen.
Teknisen tarkistuksen ehdottomuuteen liittyy myös täysin käänteinen ilmiö: sivut voivat olla esteettömät, vaikka tarkistusohjelma raportoi esteettömyysvirheistä.
Ohjelmat toimivat parhaiten apuvälineinä varmistettaessa sivujen esteettömyys. Tarkistusohjelmat kiinnittävät huomion tiettyihin esteettömyyskysymyksiin ja ohjaavat siten toteutusprosessia.
Ohjelman käyttäjän tehtäväksi jää tarkistaa, että sivut toimivat teknisesti
Käyttäjän tarkistettavaksi jää myös sivulla käytetyn kielen selkeys ja navigoinnin sujuvuus. Sivujen sopivuuden näkövammaisille ja muille erityisryhmille voi varmistaa tarkistuttamalla sivut henkilöillä, jotka voivat testata sivujen toimivuuden vammaisten käyttämillä apuvälineillä.
World Wide Web -konsortion ohjeita verkkosivujen tarkistamiseen löytyy osoitteesta
(http://www.w3.org/WAI/eval/).
Arlainstituutti - Näkövammaisten koulutus- ja kehittämiskeskus
Celia - Näkövammaisten kirjasto
Näkövammaisten keskusliitto
Testauksen järjestelyt
Verkkosivujen esteettömyyttä tarkastellaan ja sitä testataan nimenomaan näkövammaisten kannalta Arlainstituutissa, Näkövammaisten kirjastossa Celiassa ja Näkövammaisten keskusliitossa.
Testaustoimintaa kehitetään yhteistyössä
Arlainstituutin testauspalveluista tarkempaa tietoa saa informaatikko Ilpo Soinilta p. (09) 51108 246 (ilpo.soini@arlainst.fi).
Testaaja käyttävät näkövammaisten apuvälineteknologiaa, esimerkiksi
Testaajiksi on mahdollista saada erilaisia verkkoympäristöjen käyttäjiä: näkeviä, sokeita ja eriasteisesti heikkonäköisiä sekä ATK-taidoiltaan eritasoisia käyttäjiä.
W3C:n toiminnan tavoitteena on kehittää yleisesti hyväksyttäviä sääntöjä ja teknologioita verkkoympäristöihin, jotta internet pysyy kaikkien käyttäjien foorumina.
WAI edistää verkkoympäristöjen esteettömyyttä
Euroopan Unionin eEurooppa-aloitteen tavoitteena on saada verkkosivut sekä tieto- ja viestintäteknologia tasavertaisesti kaikkien kansalaisten käyttöön. Pyrkimyksenä on parantaa tasavertaisesti kansalaisten mahdollisuuksia hyötyä teknologian kehityksestä sekä edistää EU:n kilpailukykyä globaalissa taloudessa..
Yhtenä aloitteen toimenpiteenä on edistää World Wide Web -konsortion esteettömyysohjeiden käyttöä. Vuoden 2001 loppuun mennessä jäsenmaiden tulisi ottaa ohjeet käyttöön julkisen sektorin verkkosivuja tehtäessä.
eEurooppa-aloitteen alaisuudessa toimii useita asiantuntijaryhmiä, jotka omalla erityisalallaan edistävät aloitetta. Seuraavassa on esitelty niistä muutama keskeinen. Muiden kokonaisuuksien sivuille pääsee alla olevista linkeistä.
e-Esteettömyys-ryhmä tekee maittain selvitystä esteettömyyden toteutumisesta ja lainsäädäntötilanteesta sekä edistää design for all -periaatteiden toteuttamista ja osaamiskeskusten luomista jäsenmaihin. Verkkosivulta on luettavissa toimintasuunnitelmat.
e-Oppiminen-asiantuntijaryhmä tähtää uuden teknologian hyödyntämiseen oppimisessa. Tavoitteena on luoda otolliset olosuhteet elinikäiselle oppimiselle, jotta kaikilla kansalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet vasta teknologian tuomiin työelämän haasteisiin.
Suomessa julkishallinto on vienyt eteenpäin esteettömyyttä informaatioteknologiaan ja verkkopalveluihin liittyvän kehitystoiminnan piirissä. Julkishallinto on julkaissut JHS-129-suosituksen nimeltä Julkishallinnon WWW-sivuston suunnittelun ohjeet. Ohje on suositus, jossa yhtenä suunnittelun periaatteena opastetaan esteettömien verkkosivujen teossa.
USA:ssa on voimassa Rehabilitation Act (kuntoutuslaki), joka takaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden osallistua kuntoutukseen ja työelämään.
Tavoitteena on, että vammasta huolimatta kaikilla on mahdollisuus työllistyä julkisella sektorilla. Lisäksi julkista tietoa tarvitsevilla tulee lain mukaan olla tasavertaiset mahdollisuudet tiedonsaantiin.
Kuntoutuslaissa on pykälä 508, jossa säädetään tarkasti, miten julkisen sektorin instituutioiden ja organisaatioiden tulee noudattaa esteettömyyttä.
Pykälä 508:n esteettömyysstandardit kattavat julkisen hallinnon verkkosivut ja niiden sisällön sekä käytössä olevan informaatioteknologian. Lakia tulee noudattaa kesäkuun 2001 jälkeen käyttöön otetuissa verkkosivuissa ja informaatioteknologiassa.
Yksityiskohtaisia standardeja on muun muassa tietokoneille, ohjelmille, verkkoympäristöille ja verkkopohjaisille tuotteille sekä tele-, video- ja multimediatuotteille.
Pykälän 508 standardit kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta (http://www.section508.gov/index.cfm?FuseAction=Content&ID=1).
USA:n esteettömyysstandardien merkittävyys piilee erityisesti sinä, että ne ovat vaikuttaneet myös kaupallisten verkkoympäristöjen suunnitteluun sekä välineisiin, joilla niitä toteutetaan. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa Dreamweaverin ja Front Pagen uusimpien versioiden esteettömyyttä tukevat ominaisuudet.
Näkövammaistahojen testausohjeet verkkosivuille ja -palveluille
Näkövammaisten keskusliiton testausohjeet verkkosivuille ja -palveluille ovat osoitteessa (http://www.nkl.fi/suositukset/testaus/index.html).
Esteettömyysopas
Jukka Korpelan käytännöllisiä ohjeita verkkosivujen tekijöille löytyy osoitteesta (http://www.tieke.fi/esteettomyysopas/estohje.html).
Julkishallinnon www-sivuston suunnittelun ohjeet
Ohjeissa huomioidaan muun muassa verkkosivujen esteetön, sisällöllinen ja rakenteellinen suunnittelu; osoite on (http://www.intermin.fi/juhta/suositukset/jhs129.htm).
Näkövammaisystävälliset www-sivut
Yleisohje esteettömästä julkaisemisesta. Julkaisun ovat yhteistyössä tuottaneet Arlainstituutti, Näkövammaisten Keskusliitto ja Celia - Näkövammaisten kirjasto: (http://www.arlainst.fi/olc/accessfi.htm).
Web Content Accessibility Guidelines 1.0
W3C:n standardi verkkosivujen ja -palveluiden esteettömän sisällön tuottamiseen. Esteettömyyteen liittyvät seikat käydään ohjeistossa yksityiskohtaisesti lävitse. Teon alla uusi versio W3C:n sisällöntuotannon esteettömyysohjeesta: (http://www.w3.org/TR/WCAG20/).
Pikavinkit web-sivustojen esteettömyyteen
Lyhyt suomenkielinen World Wide Web Consortiumin (W3C) ohje esteettömien verkkosivujen toteuttamiseen: (http://www.w3.org/WAI/References/QuickTips/qt.fi.htm).
Checklist for Web Content Accessibility
Taulukkomuodossa oleva lista verkkosivustojen esteettömyyden tarkistamiseksi. WAI:n esteettömyysohjeet lyhyesti kokonaisuudessaan: (http://www.w3.org/TR/WCAG10/full-checklist.html).
