Näkövammaisiksi rekisteröityjä on Suomessa noin 80 000. Heistä on sokeita noin 10 000 ja loput heikkonäköisiä. Koulu- ja opiskeluikäisiä näkövammaisia on noin 1000. Väestön vanhenetessa näkövammaisten kansalaisten määrä kasvaa dramaattisesti. Tarkkaa tietoa näkövammaisista saa Näkövammaisten keskusliiton Näkövammarekisteristä. Jos halutaan, että nämäkin ryhmät käyttävät nykyistä enemmän verkkopalveluja, täytyy tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota verkkosivujen ja palveluiden yleiseen käytettävyyteen ja esteettömyyteen.
Näköön vaikuttavia sairauksia on monenlaisia. Tavallisesti näkövammaiset jaetaan kahteen ryhmään: sokeisiin ja heikkonäköisiin. Todellisuudessa näkövammat muodostavat jatkumon vähäisestä näön heikentymisestä sokeuteen. Heikkonäköinen henkilö saattaa pärjätä hyvin ulkona liikkuessaan mutta lukeminen onkin vaikeaa, tai päinvastoin. Hän saattaa nähdä tarkasti vain muutaman senttimetrin kokoisen alueen ja muun on kuin usvan peitossa. Hän voi kärsiä heijastuksista tai nähdä maailman ikään kuin keltaisten linssien lävitse. Sokeakaan henkilö ei aina ole täysin sokea. Hän saattaa nähdä esimerkiksi valoja ja varjoja. Näkövammaiset oppivat käyttämään jäljellä olevaa näkökykyään hyväksi arjessaan.
Jäljellä olevan näkökyvyn hyödyntämistä voidaan auttaa näkövammaiset huomioon ottavalla verkkosuunnittelulla. Hyvä verkkosuunnittelu lähtee siitä, että sivu voidaan kerralla suunnitella kaikille sopivaksi. Kun otamme huomioon erilaisia käyttäjäryhmiä erilaisine tarpeineen, emme estä minkään ryhmän pääsyä verkkoon, vaan edistämme verkon käytettävyyttä kaikkien kannalta.
Tietämys eri ryhmien kannalta esteettömistä verkkoympäristöistä sekä heidän käyttämistään apuvälineistä auttaa ottamaan huomioon erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Lisäksi tietämys auttaa kiinnittämään huomion sellaisiin esteisiin, jotka ovat ratkaistavissa nimenomaan verkkoympäristöjen suunnittelulla.
Lisäksi verkon hyödyntäminen edellyttää
Suunniteltaessa näkövammaisillekin hyvin soveltuvia verkkosivuja kannattaa lähteä ensinnäkin siitä, että sivun ulkoasu on muutettavissa selaimessa itsessään olevien asetusten avulla: kirjasimen koon voi suurentaa, värit on asetettavissa käyttäjälle sopiviksi kuten mustavalkoiseksi tai mustakeltaiseksi, hiiren osoitin on vaihdettavissa suureksi ja paremmin erottuvaksi jne. Jos sivulle on kuitenkin määritelty taustaväri tai -kuva, olisi tärkeää, että teksti ja tausta muodostavat selkeän kontrastin keskenään. Taustaväreinä neutraalit värit ovat suositeltavia.
Vaikeasti heikkonäköiset käyttävät suurentavia ohjelmia. Suurennusohjelma tekee näyttöruudulla olevasta informaatiosta suuremman kopion muuttamatta sivun sisältöä millään lailla. Näkymän saa suurennettua yleensä 16 - 32-kertaiseksi. [kuva suurennusohjelmalla suurennetusta sivusta] Yksilön heikkonäköisyyden aste vaikuttaa siihen, tuleeko hänen suurentaa alkuperäinen teksti vain hieman suuremmaksi vai peräti monikymmenkertaiseksi. Henkilö saattaa nähdä suurentavalla ohjelmalla vain muutaman kirjaimen, sanan tai rivin näytöltä. Ohjelmalla voi muuttaa myös värit kontrastiltaan käyttäjälle paremmin sopiviksi, jos alkuperäinen sivu sen sallii.
Suurennusohjelman käyttäjä voi siirtää suurentavan kohdan haluamaansa paikkaan. Sivujen yhtenäinen ilme ja rakenne sekä toimintojen ja asiakokonaisuuksien looginen asettelu auttavat heikkonäköisiä liikkumaan ja löytämään halutun informaation löytymistä sivulta.
Sokeiden henkilöiden näkökulmasta verkkosivujen hyvä suunnittelu lähtee siitä, että näköä ei edellytetä mutta jäljellä olevan näkökyvyn käyttöä tuetaan sivun suunnittelun keinoin. Suunnittelun periaatteet ovatkin samat kuin silloin, kun tehdään heikkonäköiselle toimivaa verkkoympäristöä: käyttäjä voi muuttaa värit ja kirjasimen koon, tai ellei muuttaminen ole mahdollista, ainakin värit muodostavat keskenään selkeän kontrastin.
Verkon selaamista varten sokeilla on käytössään samoja graafisia selaimia kuin näkevilläkin henkilöillä. Osa heistä käyttää edelleen myös tekstipohjaista Lynx-selainta. Selaimen lisäksi verkon hyödyntäminen edellyttää apuvälineitä. Sokeat käyttävät puheselaimia, ruudunlukuohjelmia ja niin kutsuttua pistenäyttöä. Suomen kielellä ei vielä ole puheselaimia. Monesti myös erittäin heikkonäköiset henkilöt käyttävät ruudunlukuohjelmia.
Sokeiden henkilöiden käyttämät apuvälineet ymmärtävät verkkosivulta vain tekstimuodossa olevan informaation. Apuvälineohjelmat muuntavat verkkosivulla olevan teksti-informaation puheeksi tai pistekirjoitukseksi.
Verkkosivujen graafisuus onkin seikka, joka asettaa eniten haasteita sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille henkilöille ja siten myös sivujen suunnittelijoille. Tärkein ohje sivujen tekijöille on, että kaikille kuville, kuten valokuville, animaatioille ja kuvamuotoisille painikkeille, tulisi kirjoittaa alt-teksti. Hyvä alt-teksti kertoo esimerkiksi valokuvan merkityksen sivulla tai kuvana olevan toimintopainikkeen toiminnon ytimekkäästi. Vain aivan poikkeustapauksissa tulisi luoda erillinen tekstiversio sivustosta.
Ruudunlukuohjelmat ovat erillisiä ohjelmia, jotka ladataan omalle koneelle. Monet ruudunlukuohjelmiin liittyvät ongelmat johtuvat siitä, että niitä ei ole suunniteltu ensisijaisesti verkkoa varten vaan esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien käyttämiseen. Suomessa ruudunlukuohjelman lisäksi tarvitaan suomenkielinen puhesyntetisaattoriohjelma, jonka toimintaa ruudunlukuohjelma ohjaa.
Ruudunlukuohjelma lukee näytön teksti-informaation, ja puhesyntetisaattori muuntaa sen ääneksi. Ohjelma lukee myös esimerkiksi graafisen selaimen toimintovalikot, joilla selaimen toimintaa voidaan ohjata. Koska sokea henkilö ei näe hiiren kursoria, on sekä selaimen että sivunkin toiminnot voitava tehdä näppäimistöltä käsin.
Ruudunlukuohjelman avulla käyttäjä voi liikkua sivulla näppäinkomennoin haluamallaan tavalla ja haluamaansa kohtaan. Hän voi esimerkiksi lukea sivun alusta loppuun tai tarkastella vain sivulla olevia linkkejä. Linkistä toiseen on päästävä käyttämällä sarkainta. Navigointi sivulta toiselle taas tapahtuu enter-näppäintä käyttämällä. Ruudunlukuohjelmien käyttöominaisuudet ja siten esimerkiksi verkkosivujen käytön helppous vaihtelevat ohjelman ja sen version mukaan.
Ruudunlukuohjelma voi muuntaa kaiken teksti-informaation myös pistenäytölle. Pistenäyttö ei itse asiassa ole näyttö, vaan levymäinen laite, joka sijoitetaan näppäimistön alle. Metallinen, pieniä nuppineulanpään kokoisia pisteitä muistuttava pisterivistö koostuu 40 tai 80 merkistä, joiden on sovittu vastaavan yhtä kirjainta, numeroa tai muuta merkkiä.
Pisteet kohoilevat ruudunlukuohjelman lukiessa näytöllä olevaa tekstiä riveittäin vasemmalta oikealle. Pistenäytön avulla sokea henkilö lukee ruudulla olevan informaation sormenpäillä rivi kerrallaan. Lisäksi pistenäytössä on näppäimiä, joiden avulla ohjataan näytöllä liikkumista. Sokeat henkilöt käyttävät monesti sekä ruudunlukuohjelmaa että pistenäyttöä samanaikaisesti.
Sivun ulkoasu on muutettavissa selaimessa olevien asetusten avulla:
Tekstin väri ja taustaväri tai -kuva erottuvat toisistaan selkeästi:
Sivuilla on yhtenäinen ilme ja rakenne.
Toiminnot ja asiakokonaisuudet on aseteltu loogisesti.
Sokeiden henkilöiden näkökulmasta verkkosivujen hyvä suunnittelu
