Tietokonevirukseksi kutsutaan tietokoneohjelmaa, joka monistaa itseään ja pyrkii tartuttamaan itsensä tietokoneeseen. Leviämisen jälkeen virus ennemmin tai myöhemmin aktivoituu ja suorittaa toimenpiteet, joita viruksen tekijä on halunnut sen tekevän. Toimenpiteet voivat vaihdella aina piloista hyvinkin vakaviin vahinkoihin, kuten esimerkiksi arkaluontoisten tiedostojen lähettämiseen sähköpostitse keskusteluryhmiin.
Viruksen määrittelyn ulkopuolelle jää muutamia nykyaikaisia tuholaisia ja riesoja, joista kannattaa olla tietoinen. Seuraavissa luvuissa esitellään erilaisia tietokoneviruksia ja muita tuholaisia, joista on tullut yhä jokapäiväisempi riesa tietokoneiden käyttäjille.
Perinteisesti virukset luokiteltu esimerkiksi niiden leviämistavan mukaan.
Maailmalla liikkuu myös muita tuholaisia, joita ei luokitella varsinaisiksi viruksiksi, mutta jotka voivat aiheuttaa yhtä korvaamatonta tuhoa kuin viruksetkin.
Sähköpostin käytön lisääntyminen on tuonut mukanaan muutamia lisäharmeja, jotka eivät sellaisenaan ole vaarallisia, mutta joista aiheutuu riesaa koko ajan.
Nykyaikaisissa viruksissa on hyvin monenlaisen tuholaisen tai harmin piirteitä, joka tekee viruksista entistä vaarallisempia. Nykyään virukset voivat levitä madon tavoin koneesta toiseen ja samalla ne voivat saastuttaa ohjelma- tai sovellusohjelmatiedostoja. Virukset voivat levitä myös sähköpostin liitetiedostona tai viruksen voi saada WWW:stä ladatun tiedoston mukana. Viruksissa voi olla mukana Troijan hevonen, jolla saadaan halutut salasanat tietoonsa. Lisäksi monet nykyisistä viruksista yrittävät levittää itseään sähköpostin välityksellä.
Viruksentorjunta ja niiden leviämisen estäminen on jokaisen tietokoneen käyttäjän velvollisuus. Jokainen sähköpostin käyttäjä on velvollinen tarkistamaan sähköpostitse saamansa ja lähettämänsä dokumentit. Koskaan ei tiedä mitä ne sisältävät, vaikka ne tulisivat luotettavaltakin taholta. Aina kannattaa olla varovainen, mutta ei kuitenkaan vainoharhainen. Seuraavaan on koottu sekä yleisiä että viruskohtaisia ohjeita virustorjuntaan:
Virustorjuntaohjelmia on monenlaisia, joten ohjelmien hankinnan yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan asiaan. Ensinnäkin torjuntaohjelman tunnistamien virusten määrä täytyy olla riittävän suuri ja toiseksi virustietokannan päivitysten täytyy tulla kohtuullisen usein, koska uusia viruksia tulee koko ajan. Nykyisin tietokantoihin pitäisi siis tulla päivityksiä miltei päivittäin. Seuraavassa kolme nykyään laajassa käytössä olevaa virustorjuntaohjelmaa:
Julkaisemisen jälkeen ohjelmistoihin ja käyttöjärjestelmiin tulee yleensä useita päivityksiä. Näiden päivitysten avulla ohjelmistoista korjataan erilaisia virheitä, joista osa liittyy ohjelmistojen tietoturvaan. Tietoturvaan liittyvät käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen päivitykset pitäisi käydä aina hakemassa ohjelmiin, koska nykyiset virukset käyttävät levitäkseen juuri niissä esiintyvä aukkoja!
Päivitykset ovat erityisen tärkeitä selainohjelmiin, joista erityisesti Internet Exploreriin (IE). Nykyiset matovirukset pystyvät käyttämään hyväkseen IE:ssä esiintyviä tietoturva-aukkoja. Kannattaa myös harkita ohjelman uuden version hankkimista, koska uudessa versiossa on yleensä paikattu vanhemman version tietoturva-aukot. Ikävä kyllä joukkoon on eksynyt varmasti uusiakin virheitä.
Päivitysten tärkeyttä korostaa muutamien laajalle levinneiden matovirusten (esim. Bugbear) toimintaperiaate. Tietoturva-aukkoja sisältävälle tietokone voidaan saastuttaa, vaikka käyttäjä ei avaiskaan liitetiedostoja. Virus käyttää tietoturva-aukkoja hyväkseen ja aktivoi viruksen sähköpostin lukemisen yhteydessä.
Kohtuullisen yleinen harhakuvitelmä tuntuu olevan, että viruksia tulee vain vierailta ihmisiltä. Totuus on kuitenkin miltei päinvastainen. Makrovirukset tai madot tulevat yleensä "luotettavalta tai tutulta taholta", koska virukset voivat levittää itse itseään MS Outlookin osoitekirjan osoitteisiin. Virus saa siis osoitteesi tutulta ihmiseltä!
Kun sähköpostin mukana tulee liitetiedosto, niin liitetiedoston avaamisessa täytyy käyttää tervettä maalaisjärkeä. Liitteiden käsittelyssä voi pitää periaatteena, ettei avaa ollenkaan liitettä, jonka tulemisesta ei ole tietoinen. Varsinkin jos suomalaiselta tullut sähköpostiviesti on tavallisuudesta poiketen englanninkielinen, niin liitetiedostoa ei kannata avata! Toki nykyiset virukset saavat sähköpostiviestin näyttämään varsin uskottavalta, joten edellinen perustelu ei päde kaikkiin viesteihin.
Jos liitetiedoston haluaa edelleen avata, niin liitetiedosto täytyy vähintäänkin tarkistaa päivitetyllä virustorjuntaohjelmalla ennen avaamista. Ongelmana tässä kuitenkin on, että virukset leviävät niin nopeasti, että virustietokannan päivitykset tulevat hieman myöhässä.
Tavallisen sähköpostin lähettäminen esimerkiksi Word-dokumenttina on aivan turhaa, koska usein sama asiaa voidaan kopioida tai kirjoittaa suoraan sähköpostiviestin runkoon. Jos sinulla ei ole mitään erityistä syytä lähettää sovellusohjelmatiedostoja sähköpostitse, niin kannattaa harkita tekstimuotoisten (ASCII) dokumenttien käyttöä.
Jos sovellusohjelmadokumentti on jostakin syystä pakko lähettää sähköpostin liitteenä, niin se kannattaa tallentaa RTF-formaatiin, joka ei sellaisenaan sisällä viruksia. Samalla vältetään myös joitakin ohjelmaversioiden yhteensopivuusongelmia. Jos dokumentti sisältää kuvia, niin dokumentin koko yleensä kasvaa kohtuuttoman suureksi. Tällöin dokumentit täytyy pakata jollakin pakkausohjelmalla.
Huomaa kuitenkin, että pelkkä tiedostopääte ei riitä takaamaan tiedoston viruksettomuutta! Jotkin makrovirukset pystyvät hämäämään tiedostoformaatin kanssa, joten RTF-dokumentiksi tallentaminen ei ole täysin varma tapa vältellä viruksia.
Virusten tahatonkin edelleen lähettäminen on anteeksiantamatonta. Sen vuoksi kaikki lähetettävät dokumentit on tarkistettava ennen niiden lähettämistä!
Jos kuitenkin käy niin, että havaitset viruksen koneellasi ja olet mahdollisesti lähettänyt jollekin saastuneita dokumentteja, niin dokumentin vastaanottajia pitää välittömästi varoittaa mahdollisesta viruksesta.
Muutamassa Windows-pohjaisissa sähköpostiohjelmissa on mahdollisuus liitetiedostojen automaattiseen aukaisemiseen. Liitetiedostojen automaattinen aukaisu avaa sähköpostin liitteenä olevan tiedoston automaattisesti sovellusohjelmaan, jolla liitetiedosto on tehty. Tämä voi aiheuttaa makrovirustartunnan käyttäjän huomaamatta, ellei mitään makrovirusvaroituksia ole kytketty päälle. Liitetiedostojen automaattinen avaaminen kannattaa ehdottomasti laittaa pois päältä!
Erityisesti Wordista ja Excelistä kannattaa laittaa makrovirusvaroitus päälle. Makrovirusvaroituksen tarkoituksena on varoittaa käyttäjää asiakirjoista, jotka sisältävät makroja. Makrot voi halutessaan poistaa käytöstä, jolloin voi olla varma, että dokumentissa olleet makrovirukset eivät tartu. Jos jonkin asiakirjan ei pitäisi sisältää makroja, mutta ohjelma varoittaa makrojen käyttöön ottamisesta, niin makrot kannattaa ehdottomasti pitää pois päältä.
Jokaisesta vähänkin edistyneemmästä virustorjuntaohjelma löytyy mahdollisuus torjuntaohjelman tausta-ajoon. Tausta-ajoa kannattaa käyttää hyväkseen, jos suinkin mahdollista. Tausta-ajossa oleva ohjelma tarkkailee koneelle tuotavia tiedostoja ja tarkistaa ne automaattisesti, joten tiedostojen aukaiseminen on silloin hieman turvallisempaa. Toki tällöinkään ei sovi unohtaa virustietokannan päivitystä.
Tausta-ajona oleva torjuntaohjelma kuluttaa resursseja, joten vanhemmista koneista se voi tehdä tuskallisen hitaan. Tällöin kannattaa yleensä tarkistaa käsin kaikki koneeseen tulevat mahdollisesti tartunnan saaneet tiedostot.
Nykyisille makroviruksille ja madoille on tunnusomaista riippuvuus sopivista ohjelmistoista ja olosuhteista. Esimerkiksi useimmat makrovirukset ja madot tarvitsevat tiettyä sähköpostiohjelmaa tai tietyn ohjelman tietoturva-aukkoja levitäkseen.
Makroviruksille ja madoille ovat tällä hetkellä erityisen alttiina sellaiset ihmiset, jotka käyttävät MS Office-tuoteperheen tuotteita. Tarttuessaan jotkin makrovirukset ja madot voivat lähettää itseään eteenpäin, mutta se vaatii otollisen ympäristön. Esimerkiksi joidenkin virusten leviäminen on mahdollista, jos tietokoneessa on tietty Outlook-sähköpostiohjelman versio sekä osoitteisto ja Internet Explorerin tietty versio tietyillä tietoturva-aukoilla.
Jos luet kaiken sähköpostisi Unix- tai Linux-ympäristössä, ei sinulla ole välitöntä makroviruksen tai madon tartuntavaaraa. Saamasi liitetiedostot voivat kuitenkin sisältää viruksia, joten niitä ei kannata lähettää eteenpäin ennen tiedostojen tarkistamista. Kun liitetiedosto siirretään Windows-koneelle ja aukaistaan ilman tarkistamista, niin silloin liitteessä ollut virus voi tarttua. Liitetiedostojen kanssa täytyy siis olla tarkkana!
Välttelyssä kannattaa kuitenkin pitää järki mukana. Vaikka virukset kiusaavat tällä hetkellä Microsoftin ohjelmien käyttäjiä, niin viruksia kirjoitetaan myös muidenkin ohjelmistotalojen ohjelmistoille. Viruksia aletaan kirjoittaa enemmän muillekin ohjelmistoille, kun niiden käyttö on riittävän laajaa!
Virusten tulevaisuutta käsittelevissä artikkeleissa visioidaan nykyistäkin nopeammin leviäviä viruksia, jotka olisivat entistä riippumattomampia käytetystä alustasta. Tällaisten virusten varalta ei siis kannata perustaa virussuojaansa pelkän välttelyn varaan!
Käynnistyslohkovirukset ovat nykyään sen verran harvinaisia, että niiltä suojautumiseen liittyvät toimet käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Seuraavaan listaan on koottu neuvoja, joita noudattamalla voidaan vältellä käynnistyslohkovirustartuntaa.
Madot ovat ohjelmia, jotka levittävät itseään tunkeutumalla toisiin järjestelmiin niiden tietoturva-aukkojen kautta. Madon perusideana on levitä mahdollisimman moneen koneeseen. Vaikka matoa ei lasketa tietokonevirukseksi, niin nykyisistä viruksista suurin osa leviää matojen tavalla.
Windows ympäristön tekee nykyisille madoille erityisen otollisiksi Windowsin VBScript-ohjelmointikieli, jolla pystytään tekemään Windows-ympäristössä melkein mitä tahansa.
Makrovirukset ovat sovellusohjelmaviruksia, jotka leviävät sovellusohjelmatiedostojen mukana. Sovellusohjelmatiedostoja, joiden mukana makrovirukset tavallisimmin leviävät, ovat Word- dokumentit ja Excel-työkirjat. Tietenkin muutamissa muissakin sovellusohjelmatiedostoissa voi esiintyä makroviruksia, mutta niitä esiintyy huomattavasti harvemmin. Muita sovellusohjelma-tiedostoja, joissa makrovirukset viihtyvät, ovat muun muassa LotusAmi Pro-tiedostot ja joidenkin Corel-ohjelmien tiedostot. Makrovirukset ovat nimensä mukaisesti kirjoitettu kyseisen sovellusohjelman makrokielellä.
Ohjelmistoriippuvuutensa vuoksi makrovirukset toimivat vain tiettyjen sovellusohjelmistojen yhteydessä. MS-Office-ohjelmistoperhe käyttää makrokielenä VBA (Visual Basic for Applications)-kieltä, joka on ohjelmointikielenä niin kehittynyt, että sillä voi tehdä todella tuhoisiakin viruksia. VBA on helppoutensa ja MSOffice-ohjelmien levinneisyyden vuoksi todella suosittu makrovirusten kirjoittamiskieli.
Vaikka makrovirukset ovat sovellusriippuvaisia, niin ne eivät ole välttämättä käyttöjärjestelmä riippuvaisia. Jotkin makroviruksista toimivat sekä Windows-ympäristössä että Macintosh-ympäristössä. Makroviruksia ei nykyään liiku enää kovin paljon, koska virusten kirjoittajat ovat siirtyneet "tehokkaampien" VB-Script pohjaisten matojen kirjoittamiseen.
Käynnistyslohkovirus on tietokonevirus, joka saastuttaa koneen käynnistyslohkoon, joka luetaan aina koneen käynnistymisen yhteydessä. Tällä tavoin virus pääsee latautumaan muistiin jokaisen käynnistyksen yhteydessä. Muistissa ollessaan virus tartuttaa kaikki kirjoitussuojaamattomat levykkeet, joita koneella on luettu ja niin se pääsee leviämään muihin koneisiin.
Tietokoneeseen voi saada käynnistyslohkoviruksen käynnistämällä tietokoneen saastuneelta levykkeeltä. Levykkeeltä käynnistyminen tapahtuu usein vahingossa, kun levyke on unohtunut levykeasemaan koneen sammuttamisen yhteydessä. Nykyisin käynnistyslohkoviruksia tapaa harvoin, koska levykkeiden käyttö on nykyisin aika vähäistä.
Tiedostovirukset leviävät ohjelmatiedostojen (.exe tai .com) mukana. Perusidea viruksessa on, että ohjelmakoodin suorittamisen yhteydessä suoritetaan myös viruskoodi. Viruskoodi voi saastuttaa toisia ohjelmia kovalevyllä tai tuhoaa tiedostoja. Tiedostovirus ei leviä itsekseen koneesta toiseen, vaan sen saa kopioitujen ohjelmatiedostojen mukana. Erilaiset piraattiohjelmat olivat ennen kohtuullisen "varma" tiedostoviruksen lähde.
Nykyisin tiedostoviruksia tapaa aika harvoin, mutta esimerkiksi Nimda-mato leviää ohjelmatiedostojen mukana. Nimda leviää toki myös hieman tehokkaammilla tavoilla.
Hoaxit ovat sähköpostitse tulevia huhuja tai huijausvaroituksia, joissa käyttäjälle uskotellaan asioita, jotka eivät ole totta. Huijausten perusideana on levitä mahdollisimman laajalla ihmisten hyväuskoisuuden kustannuksella. Ihmiset yleensä luulevatkin tekevänsä palveluksen toiselle lähettämällä hänelle varoituksen, mutta todellisuudessa huhujen lähettäminen ainoastaan ruuhkauttaa sähköpostipalvelimia. Yleensä erilaisia virusvaroituksia tai vastaavia lähettävät eteenpäin ainoastaan järjestelmien ylläpitäjät eivätkä järjestelmän käyttäjät. Järjestelmän käyttäjien kannattaa lähettää saamansa virusvaroitus järjestelmän ylläpitäjälle tai mikrotukihenkilölle.
Hoaxin tunnistaa helpoiten sähköpostiviestin ketjukirjemäisyydestä ja viestissä pyydetäänkin lähettämään viestiä mahdollisimman monelle. Tyypillisimmin hoax sisältää varoituksen tietokoneviruksesta tai siinä pyydetään pelastamaan jonkun henki, kuten esimerkiksi "Save Little Girl" -ketjukirje.
Hoaxit ovat siis vain sähköpostia, joten ne eivät tartu tietokoneeseen. Jokainen voi kuitenkin estää hoaxin leviämisen siten, ettei lähetä sitä eteenpäin. Aina kuitenkin riittää ihmisiä, jotka eivät tiedä asiasta, joten hoaxin lähettäjiä kannattaa valistaa asiasta asiallisesti.
Seuraavassa on esimerkkinä suomenkielinen virushuijausvaroitus "Please help this poor dog", vaikkakin suurin osa hoaxeista on englanninkielisiä. Esimerkkivaroitus on lainattu F-Securen hoax-tietokannasta, joka löytyy seuraavasta osoitteesta: <URL: http://www.f-secure.com/virus-info/hoax/>.
Sain tälläsen yhdeltä intternettigurulta!
Viime yönä on löydetty virus.
JOS OTAT VASTAAN TIEDOSTON joko englanniksi tai espanjaksi ja sen nimi
on "Please help this
poor dog and win a vacation" ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ AVAA!!
Tämä tieto on peräisin Microsoftin kotisivuilta eilen. Se pistää
kuulemma kovalevyn uusiksi.
Laita eteenpäin jos tiedät netin käyttäjiä.
Seuraavista osoitteista löytyy lisää tietoa erilaisia Hoaxeista:
Spam on roska- tai mainospostia, jota käyttäjä ei ole toivonut. Spam sisältää tyypillisesti jonkin tuotteen mainoksia ja se lähetetään yleensä jonkin postituslistan kautta tai uutisryhmiin. Roskaposti ei ole mikään virus eikä se tartu, mutta sen ansiosta sähköpostipalvelimet ruuhmautuvat turhaan. Toinen spamin haittapuoli tietysti on ihmisten ajan menetys niitä lukiessa tai tuhotessa.
Roskapostia ei kannata koskaan lähettää edelleen. Valitettavasti et voi kieltää täysin aukottomasti spammin tulemista sähköpostiisi, mutta sitä ei tarvitse välttämättä lukea. Spammin aiheuttamaa ajanhukkaa voit kuitenkin estää sähköpostisuodattimen käytöllä. Lisäksi sähköpostipalvelimilla on olemassa spammilistoja, joissa määritellään osoitteet, joista tulevat sähköposti viestit eivät mene perille.
Spammistä ja sen vaikutuksista voi lukea enemmän osoitteesta <URL: http://spam.abuse.net/>.
Seuraavasta listasta löytyy muutamia linkkejä viruksista ja muista nykyajan tuholaisista kertoville sivustoille.