Komentojen antaminen
Yhteinen piirre lähes kaikille UNIX-järjestelmille on komentojen antaminen. Kaikissa järjestelmissä on komentokehote, järjestelmästä riippumatta sama shell toimii suurin piirtein samalla tavalla. Komennon syntaksi on useimmille komennoille samanlainen. Lisäksi lähes kaikki järjestelmät tukevat komentohistoriaa, sanojen täydennystä sekä aliaksia. Harjoittelemalla antamaan komentoja yhdessä ympäristössä, on helppo siirtyä toiseen ympäristöön ja omaksua siellä vallitsevat eroavaisuudet.
Komentokehote
Komentotulkin käynnistymisen jälkeen näytölle tulostuu komentokehote, joka ilmaisee järjestelmän olevan valmis ottamaan vastaan komentoja. Kehotteen muoto on muokattavissa halutunlaiseksi. Kehote voi olla esimerkiksi:
jane:~>
Komento kirjoitetaan kehotteen jälkeen komentoriville. Komento suoritetaan painamalla näppäintä Enter. Komennon suorituksen jälkeen komentotulkki tulostaa kehotteen uudelleen. Seuraavissa esimerkeissä komentokehotteena tulee olemaan pääsääntöisesti jane:~>.
Seuraavassa esimerkissä annetaan komento date, joka tulostaa näytölle päiväyksen ja kellonajan, minkä jälkeen komentokehote tulostuu uudelleen odottamaan uutta komentoa.
jane:~>date
Thu May 4 08:45:17 2000
jane:~>
Komennon rakenne
komento [-optio] [argumentti]
UNIX-komento koostuu seuraavista osista:
Komentosana on varsinainen komento, joka voi olla shellin sisäinen komento tai ajokelpoisen ohjelman nimi. Komentosana annetaan ensimmäisenä.
Optiot vaikuttavat komennon toimintaan. Yleisesti valitsimet erotetaan yhdysviivalla -. Esimerkiksi: -R f . Optioiden paikka on heti komentosanan jälkeen.
Argumentti on komennon vaikutuksen kohde. Se voi olla esimerkiksi tiedoston nimi tai merkkijono. Argumentit sijaitsevat komennon lopussa.
Seuraavassa esimerkissä ls on komentosana, jonka toimintaan palataan myöhemmin.
jane:~>ls
Seuraavassa esimerkissä cp on komentosana, kissa.txt ja elain/ ovat argumentteja. Esimerkissä kopioidaan komennolla cp oletushakemiston tiedosto kissa.txt oletushakemiston alihakemistoon elain.
jane:~>cp kissa.txt elain/
Seuraavassa esimerkissä cat on komentosana, -n onoptio ja kala.txt on argumentti. Seuraavilla kahdella rivillä on tuloste, jonka cat-komento antaa eli tekstitiedoston kala.txt sisältö.
jane:~>cat -n kala.txt1 sarki on kala2 hauki on kalajane:~>
Komentohistoria
Komentotulkki muistaa aikaisemmin antamiasi komentoja. Komennolla history saat tulostettua näytölle historian. Komentohistorian selailu onnistuu nuolinäppäimillä ylös ja alas. Historian selaaminen onnistuu myös seuraavilla näppäinyhdistelmillä:
Ctrl + PEdellinen komento
Ctrl + NSeuraava komento
nuoli ylösEtsi komentohistoriassa eteenpäin
nuoli alasEtsi komentohistoriassa taaksepäin
Sanojen täydennys
Täydennys on erittäin kätevä ominaisuus, jonka avulla voidaan säästyä turhalta kirjoittamiselta. Täydennettävä sana voi olla komento, tiedostonimi tai hakemisto. Täydennys toimii siten, että ensin kirjoitetaan osa sanasta, joka halutaan jonka jälkeen painetaan täydennysnäppäintä. Tällöin sana täydentyy mikäli kirjoitettu alkuosa määrittelee jonkin sanan yksikäsitteisesti. Jos sanaa ei voida täydentää tai löytyy useampia samanalkuisia sanoja tulee äänimerkki.
Täydennys toimii yleensä Tab-näppäimellä, mutta joissakin järjestelmissä on käytössä muita yhdistelmiä esim. Esc-Tab tai pelkkä Esc.
Seuraavassa esimerkissä tulostetaan listaus työhakemistosta komennolla ls.
jane:~>lsMailkala.txtkoira.txt kissa.txt
Seuraavana halutaan poistaa aikaisemmassa listauksessa nähty tiedosto kala.txt. Kirjoitetaan tiedoston poistokomento rm ja aloitetaan kirjoittaa tiedostonimeä, mutta kirjoitetaan vain kaksi ensimmäistä kirjainta eli ka. Kun painetaan täydennysnäppäintä, täydentyy tiedostonimi kokonaiseksi, kuten seuraavassa nähdään.
jane:~>rm ka
Tässä vaiheessa painetaan täydennysnäppäintä.
jane:~>rm kala.txtkala.txt: ? (y/n) yjane:~>
Kuten edellä huomataan, täydentynyt komento argumentteineen hyväksytään painamalla Enter. Tämän jälkeen käyttöjärjestelmä kysyy halutaanko tiedosto poistaa, johon vastaamalla y tiedosto poistetaan.
Käyttäjien kommentit