Käyttöjärjestelmän asentaminen
Käyttöjärjestelmän asentaminen on koneen kokoamisen jälkeen ensimmäinen toimenpide. Tietokone on vain kallis kasa käyttökelvotonta rautaa, jos siihen ei ole asennettu käyttöjärjestelmää tai ohjelmia. Käyttöjärjestelmä kannattaa valita omien mieltymysten ja laiteympäristön sekä käyttötarpeiden mukaan. Liian vaatimattomaan laitteistoon ei kannata asentaa liian järeää käyttöjärjestelmää. Käyttöjärjestelmän laitteistovaatimukset kertovat kohtuullisen hyvin kannattaako laitteistoon asentaa kyseistä käyttöjärjestelmää.
”Sen oikean” käyttöjärjestelmän valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin asioihin. Esimerkiksi hinta voi olla hyvinkin ratkaiseva tekijä. Windows käyttöjärjestelmät ovat kohtuullisen kalliita, ainakin kun niitä vertaa ilmaisiin Linux-käyttöjärjestelmään. Nykyisin (syksy 2001) Linuxin asentaminen (versiosta riippuen) on jo kohtuullisen yksinkertaista. Lisäksi käyttöjärjestelmän tuki erilaisille laitteille on parantunut sekä ohjelmistoja on tehty entistä enemmän Linuxiin. Näiden seikkojen vuoksi Linux voi olla jo varteenotettava vaihtoehto perinteiselle Windowsille.
Valinnassa kannattaa edelleenkin huomioida laitteiston ja käyttöjärjestelmän ikä. Jos laitteisto on vanha, niin sille riittää yleensä hieman vanhempikin versio käyttöjärjestelmästä. Jos taas laitteisto on uusi, niin silloin kannattaa hankkia myös uusin käyttöjärjestelmäversio. Uudemmissa käyttöjärjestelmä versioissa on aina parempi tuki uusille laitteille kuin vanhassa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vanhaankin käyttöjärjestelmään löytyy uudempien laitteiden ajureita.
Käyttöjärjestelmän asentaminen on tietokoneen toiminnan kannalta hyvin ratkaiseva tapahtuma. Käyttöjärjestelmän asentamisen yhteydessä määritellään koneen laitteistokokoonpano hyvin tarkkaan. Jos käyttöjärjestelmä ei jostakin syystä suostu tunnistamaan jotakin tietokoneessa olevaa laitetta, niin laitetta ei voida myöskään käyttää mistään ohjelmasta.
Käyttöjärjestelmän asentamisessa kaiken pitää onnistua ja kaikki laitteet pitää saada toimimaan ja näkymään käyttöjärjestelmässä. Käyttöjärjestelmän ja laitteiston asennetaan laiteajurit, joiden avulla käyttöjärjestelmä voi keskustella laitteen kanssa.
Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia
Seuraavaan on kerätty Windowsin eri versioiden asettamia laitevaatimuksia. Laitteistovaatimuksista on ilmoitettu kaksi eri versiota. Ensiksi on Microsoftin ilmoittama versio, joka yleensä tarkoittaa alinta mahdollista kokoonpanoa, jolla tietokone suostuu toimimaan. Tietokoneella on tavallisesti tarkoitus myös tehdä jotakin, joten käytännön vaatimukset ovat usein toiset. Käytännön vaatimuksiinkin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksellisesti, koska nekään eivät välttämättä riitä resurssisyöpön käyttöjärjestelmän käyttöön.
|
Windows 95 |
|
|
|
|
Intel 386SX tai tehokkaampi |
Intel 486DX-33 tai tehokkaampi |
|
|
4 MB |
32 M |
|
|
30 MB |
150 MB |
|
Windows 98 |
|
|
|
|
486DX, 66 MHz |
Pentium 90 MHz |
|
|
16 MB |
64 MB |
|
|
120 - 295 MB |
? |
|
Windows NT |
|
|
|
|
? |
300 MHz |
|
|
? |
128 MB |
|
|
? |
? |
|
Windows ME |
|
|
|
|
150 MHz |
300 MHz |
|
|
32 MB |
64 MB |
|
|
480 – 645 MB |
? |
|
Windows 2000 |
|
|
|
|
133 MHz |
300 MHz |
|
|
64 MB |
128 MB |
|
|
650 MB |
? |
|
Windows XP |
|
|
|
|
233 MHz |
500 MHz |
|
|
64 MB |
256 MB |
|
|
1,5 GB |
? |
Edellä olleet vaatimukset eivät kuitenkaan riitä tehokkaaseen työkäyttöön, koska laitteiston hitaus hidastaa edelleen käyttöjärjestelmän toimintaa. Seuraavassa ohjeelliset muistivaatimukset työkäyttöön:
Windowsin asentaminen
Windowsin asentamiseen on muutamia erilaisia mahdollisuuksia, joiden pääpiirteitä seuraavassa tarkastellaan. Nykyisin Windows-käyttöjärjestelmän asennusohjelma on jo niin suuri, että sen asentaminen levykkeiltä on hyvin turhauttavaa, joten se asennetaan yleensä CD:ltä.
Vanhemmissa tietokoneissa, joissa BIOS ei tue käynnistysmahdollisuutta CD-ROM asemalta, ensimmäinen käynnistys täytyy tehdä käynnistyslevykkeeltä. Tähän tarkoitukseen käy hyvin jonkin DOS-version ensimmäinen levyke, mutta levykkeeltä täytyy löytyä myös CD-ROM-aseman ajurit. Ajurit täytyy käynnistyksen aikana ladata muistiin, joten ajurien lataaminen on määriteltävä käynnistyksen aikana luettavaan tiedostoon Autoexec.bat. DOSia ei tarvitse kuitenkaan asentaa, kunhan kone vain saadaan käyntiin ja CD-ROM-aseman ajurit toimimaan. ’
Kun CD-ROM-asema toimii, niin voidaan jatkaa asentamista laittamalla asennus- CD tietokoneeseen. DOS-tilassa siirrytään CD-ROM-asemalle ja etsitään sieltä asennuksen aloittava tiedosto, joka on usein nimetty nimille asenna.exetai install.exe. Windowsin asentaminen alkaa ajamalla asennustiedosto eli kirjoittamalla asennustiedoston nimi komentoriville. Jos tietokone käynnistettiin suoraan CD-ROM-asemalta, niin asennusohjelma voi lähteä automaattisesti käyntiin.
Ensimmäinen vaihe asentamisessa voi olla kovalevyn osiointi. Asia on käyty tarkemmin läpi kovalevyn asennuksen yhteydessä, joten siihen ei tässä yhteydessä paneuduta tämän tarkemmin.
Seuraavassa esitellään yleisesti asentamiseen liittyvät vaiheet. Vaiheet vaihtelevat eri Windows versioiden asennuksen yhteydessä jonkin verran. Seuraavassa käytävät vaiheet on löydettävissä Windows 95:n asentamisesta. Myöhempien versioiden asentamisessa muutamat vaiheet ovat saattaneet jäädä pois.
Asennusohjelman alussa tulee tervehdyksiä sekä tuotteen kehuja hyvästä valinnasta. Seuraavassa vaiheessa esitellään itse asennustapahtuma ja sen osat. Asennuksen osat ovat:
-
Kerätään käyttäjää ja tietokonetta koskevat tiedot
-
Kopioidaan Windows-tiedostot tietokoneeseen
-
Käynnistetään tietokone uudelleen.
Koko asennuksen ajan asennusohjelma antaa asennukseen liittyvää tietoa. Windowsin asennushakemiston valinta on ensimmäinen asia., johon asentaja pääsee vaikuttamaan. Valinnalla Muu hakemisto (engl. Other), voidaan itse määrittää hakemisto, johon asennus suoritetaan.
Tämän jälkeen voidaan valita Windowsin asennustapa Erilaisia vaihtoehtoja voi olla neljä, joista asentaja voi valita itselleen sopivimman. Kaikkia seuraavista asennustavoista voidaan täydentää jälkikäteen, joten väärällä valinnalla voi saada itselleen vain ylimääräistä työtä.
-
Normaali (engl. Normal) kokoonpanossa asennetaan tietokoneeseen kaikki käyttäjän normaalisti tarvitsemat osat ja ehkä muutamia ylimääräisiäkin. Asennusvaihtoehtona Normaalion varmasti helpoin, koska peruskäytössä Windowsin asennusta ei kovinkaan usein tarvitse muuttaa asennuksen jälkeen. Asennus on kooltaan suuri, mutta se ei ole laajin mahdollinen. Muutamia lisäosia voidaan valita vielä mukautetunasennuksen puolella, jos niitä tietää tarvitsevansa.
-
Kannettava (engl. Portable) kokoonpano on tarkoitettu erityisesti kannettaville tietokoneille. Asennuksessa koneeseen asennetaan ainoastaan sellaisia osia ja ohjelmia, joita kannettavaan tarvitaan, kuten esimerkiksi oikeanlaisia ajuritiedostoja. Asennuksessa jätetään kaikki ylimääräinen pois, joten asennuksessa tulee myös pienoinen kovalevytilansäästö.
-
Suppeassa (engl. Minimum) kokoonpanossa koneeseen asennetaan vain kaikkein välttämättömimmät osat. Asennus sopii koneille, joiden kovalevytila on hyvin pieni tai jossa ei tarvita kaikkia Windowsin mukanaan tuomia ”hienouksia”. Levytilan tarve minimiasennuksessa on pienin kaikista asennusvaihtoehdoista. Suppeaa asennusta, kuten muitakin asennuksia, voidaan täydentää jälkeenpäin.
-
Mukautetussa (engl. Custom) kokoonpanossa voidaan itse määritellä asennuksen kokoonpano. Vaihtoehdon korostetaan olevan ”edistyneempiä” käyttäjiä varten, mutta vaihtoehdon tutkiminen voi olla todella opettavaista, vaikka asetuksia ei muuttaisikaan. Mukautettua vaihtoehtoa kannattaa käydä tutkimassa, koska sieltä näkee hieman tarkempaa tietoa asennuksessa tulevista osista.
Seuraavaksi asennusohjelma kysyy käyttäjätietoja. Käyttäjätiedon kyselemisen jälkeen asennusohjelma haluaa tuotetunnusnumeron, joka löytyy aitoustodistuksesta. Jos tuotetunnusnumero on oikein, niin seuraavaksi päästään laitteistokokoonpanon määrittämiseen.
Laitteistokokoonpanon määrittämisessä voidaan valita halutaanko asennusohjelman tutkivan laitteistokokoonpanon vai halutaanko se kokoonpano määrittää itse. Jos laitteisto kokoonpano annetaan asennusohjelman määriteltäväksi, niin asennusohjelma tutkii muutamien minuuttien ajan laitteistokokoonpanoa. Yleensä asennusohjelman kannattaa antaa määritellä kokoonpano itse, jolloin vältytään mahdollisilta ristiriidoilta.
Ennen laitteistokokoonpanon määrittämistä on mahdollista, että asennusohjelma kysyy joidenkin laitteiden olemassaoloa. Jos ei tiedä onko laitteistossa kyseisiä laitteita voi kyselyt ohittaa oletusasetuksilla ja laitteistokokoonpanon määrittäminen voidaan aloittaa. Laitteistokokoonpanon määrittämisen jälkeen mahdollisesti kysellään kommunikointiyhteyksiä, mutta kyselyt voi ohittaa tässä vaiheessa. Asennuksessa ohitetut kohdat voidaan asentaa tarvittaessa jälkikäteen, jos niille ilmenee tarvetta.
Jos asennuksen alussa valittiin asennus mukautetulla kokoonpanolla, niin seuraavassa vaiheessa voidaan suorittaa asennettavien osien valinta. Mukautetussa asennuksessa voidaan valita tarkoin asennettava kokoonpano. Mukautetun asennuksen suorittamisesta kerrotaan tarkemmin ohjelmien asentamisen yhteydessä, koska mukautetussa asennuksessa käytettävät periaatteet ovat hyvin pitkälle samoja sekä ohjelmien että käyttöjärjestelmän asentamisen yhteydessä.
Seuraava vaihe kokoonpanon valinnan jälkeen on verkkokokoonpanon määrittäminen. Verkkokokoonpano voidaan asentaa myöhemmin mikäli se on tarpeellinen. Verkkokokoonpanon määrittäminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun tietokonetta ollaan liittämässä verkkoon tai siihen ollaan asentamassa modeemia.
Asennuksen viimeisiä valintoja ovat tietokoneen asetusten varmistaminen. Asetuksilla voidaan vaikuttaa hiireen, käyttöliittymään, kielitukeen, maakohtaisiin asetuksiin, näppäimistöön ja sen asetteluun, näyttölaitteeseen, näytönohjaimeen sekä virran käyttöön. Asetukset kannattaa tarkastaa ainakin niiltä osin, kuin ne ymmärtää.
Ennen käyttöjärjestelmän tiedostojen kopiointia on edessä käynnistyslevykkeen tekeminen. Käynnistyslevyke kannattaa tehdä, koska käyttöjärjestelmäongelman yhteydessä käynnistyslevykkeellä päästään korjaamaan mahdollinen vika. Nyt käyttäjää ja tietokonetta koskevat tiedot on kerätty, joten päästään seuraavaan asennuksen vaiheeseen.
Toisessa vaiheessa asennusohjelma aloittaa tiedostojen kopioinnin, joka voi kestää muutamia kymmeniä minuutteja. Tiedostojen kopioinnin jälkeen suoritetaan tietokoneen uudelleen käynnistys ja asennusohjelma suorittaa asennuksen viimeistelyn, joka kestää muutamia minuutteja. Joidenkin Windows-versioiden asennuksen yhteydessä tietokone käynnistetään uudelleen useampia kertoja.
Käyttöjärjestelmä on nyt asennettu, joten voidaan alkaa käyttämään käyttöjärjestelmien tarjoamia ominaisuuksia. Pelkällä käyttöjärjestelmällä ei voi kunnolla tehdä mitään hyödyllistä, joten seuraava vaihe on erilaisten sovellusohjelmien asentaminen. Sovellusohjelmien asentamista käsitellään tarkemmin luvussa Ohjelmien asentaminen ja poistaminen.
Windowsin asennuksen täydentäminen
Muutamalla ensimmäisellä asennuskerralla tietokoneeseen ei välttämättä osata asentaa kaikkia tarvittavia osia. Tämä ei kuitenkaan haittaa, koska Windowsin asennusta voidaan täydentää jälkikäteen.
Windowsin asennuksen täydentäminen onnistuu Ohjauspaneelista (engl.Control Panel) löytyvän ominaisuuden Lisää|Poista sovellus (engl. Add|Remove Programs) avulla. Valinnalla avautuneen ikkunan toiselta välilehdeltä löytyy Windowsin asennus (engl. Windows Setup), jolla asennusta voidaan täydentää. Välilehdeltä löytyy mukautetusta asennuksesta tuttu valikko, josta pääsee valitsemaan asennettavaksi haluttuja apuohjelmia.
Valikossa on aluksi näkyvillä eri osakokonaisuudet. Osakokonaisuuksia pääsee tutkimaan tarkemmin aktivoimalla kyseisen osakokonaisuuden ja valitsemalla Yksityiskohdat (Details).
Osakokonaisuuden tai apuohjelman edessä olevien rastien avulla voidaan määritellä asennettavat osat. Kun uusi kokoonpano hyväksytään pyytää Windows pyytää käyttöjärjestelmän asennus-CD:tä koneeseen, josta se kopioi komponenttien tarvitsemat tiedostot kovalevylle. Tämän jälkeen Windows täytyy käynnistää uudelleen asennuksen viimeistelemiseksi.