Tietotekniikka kouluissa ja opettajien TVT-taidot - Luento 2

• Luentotaltiointi
• E-learning Nordic 2006
  • Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT) on positiivinen vaikutus oppimiseen
  • Asenteita
  • Opettajien TVT-taidoissa on parantamista
• Kansainvälinen SITES 2006 -tutkimus
  • Suomen koulujen tietokoneiden määrä keskitason yläpuolella - koulujen välillä suuria eroja
  • Yleiset toimisto-ohjelmat käytössä lähes kaikissa kouluissa
  • Tietotekniikan säännöllinen käyttö vähäistä
  • Kouluun liittyvät tekijät vaikuttavat eniten tietotekniikan opetuskäyttöön
  • Opettajan pätevyys, osaaminen ja täydennyskoulutus vaikuttavat myös opetuskäytön määrään
  • Rehtoreiden mielestä tietotekniikalla on vain vähän merkitystä oppilaiden suoriutumiselle
• Survey of Schools: ICT in Education. Benchmarking Access, Use and Attitudes to Technology in Europe’s Schools
  • Suomessa keskimäärin hyvä infrastruktuuri
  • Infrastruktuuria kuitenkin hyödynnetään heikosti
  • Opettajat eivät luota riittävästi TVT-taitoihinsa
  • Rehtorit ja opettajat uskovat TVT:n hyötyihin muita eurooppalaisia vähemmän
• Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä
  • Oppimisympäristöjen digitalisaation tilanne
  • Digitalisaation esteitä
  • Muita selvityksen tuloksia
• Muita tutkimuksia
• Mitä meidän tulevina tietotekniikan opettajina pitäisi ottaa tutkimustuloksista opiksi?

Tällä luennolla esitellään tutkimuksia mm. TVT:n vaikutuksesta opetukseen ja oppimiseen peruskoulussa viimeisen reilun vuosikymmenen ajalta. Asiasisällöt ovat taustatiedoiksi tämän kurssin sisältövalinnoille.

E-learning Nordic 2006

Seuraavissa alaluvuissa on poimintoja E-learning Nordic 2006 -tutkimuksesta (julkaisu PDF-muodossa).

Kyselytutkimukseen osallistui oppilaita vuosiluokilta 5, 8 ja 11, oppilaiden vanhempia, opettajia ja rehtoreita. Vastaajia oli noin 8000 Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Aineisto kerättiin suurimmaksi osaksi vuonna 2005 ja tulokset julkaistiin vuonna 2006.

Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT) on positiivinen vaikutus oppimiseen

• Opetettavan asian osaaminen paranee jonkin verran tai paljon (3/4 vastaajista).
• Perustaidot paranevat:
  • erityisesti luku- ja kirjoitustaito (2/3 vastaajista)
  • Suomalaisesti uskoivat, että TVT:llä on enemmän vaikutusta matemaattisten taitojen oppimiseen. (PISA-tutkimuksessa ei löydetty tätä yhteyttä.)
• TVT parantaa poikien oppimista hieman enemmän kuin tyttöjen.
• TVT voi toimia tehokkaana eriyttämisen välineenä (heikosti ja hyvin oppiville).
• Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia ei ole välttämättä edes hyödynnetty täysipainoisesti.

Asenteita

• Suurin osa vanhemmista (96 %) oli sitä mieltä, että TVT:tä pitäisi käyttää osana opetusta.
• Suomalaisista opettajista vain kolmasosa katsoi, että TVT:llä on positiivinen vaikutus oppimiseen, kun taas muissa pohjoismaissa noin 2/3 piti TVT:tä hyödyllisenä.
• TVT-käytöstä on strategioita, mutta nämä eivät realisoidu.

Opettajien TVT-taidoissa on parantamista

• Opettajien ja rehtorien mukaan suurimpia esteitä TVT-käytön laajentumiselle olivat puutteelliset tietokonelaitteistot ja opettajien puutteelliset tieto- ja viestintätekniikan opetustaidot. Käyttöä kasvattaisi myös laitteiden helppokäyttöisyys.
• Tietoteknistä infrastruktuuria käytettiin lähinnä opettajien välisessä kommunikoinnissa, eikä oppilaiden välisessä yhteisöllisessä oppimisessa.
  • Suomalaisissa kouluissa käytettiin oppimisympäristöjä todella vähän (14 %) verrattuna muihin pohjoismaihin (Ruotsi 50 %, Norja 68 %, Tanska 82 %).
  • TVT:n optimaalisen käytön saavuttaminen vaatii toimenpiteitä organisaatiotasolla. Yksittäiset projektit eivät vaikuta TVT:n yleiseen käyttöön.
• Tietotekniikkaa käytetään passiivisesti, kun taas konstruktivistisen oppimisen näkökulmasta aktiivinen käyttö olisi tärkeää (esim. digitaalisen median tuottaminen).
• Toimisto-ohjelmat opitaan koulussa, muut käyttötaidot koulun ulkopuolella.

Kansainvälinen SITES 2006 -tutkimus

Seuraavissa alaluvuissa on poimintoja kansainvälisestä SITES 2006 -tutkimuksesta (julkaisu PDF-muodossa).

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2006. Tutkimukseen osallistui yli 9000 koulua ja 35 000 opettajaa 19 maasta ja 22 koulutusjärjestelmästä. Suomesta tutkimukseen osallistui 311 peruskoulua (yläkoulua) sekä 1078 matematiikan ja luonnontieteiden opettajaa. He arvioivat tietotekniikan käyttöä yläkouluissa ja erityisesti peruskoulun 8. luokkalaisten opetuksessa.

Suomen koulujen tietokoneiden määrä keskitason yläpuolella - koulujen välillä suuria eroja

• Kaikissa suomalaisissa yläkouluissa oli oppilaiden käytettävissä tietokoneet ja verkkoyhteydet.
• Kuitenkin suomalaiskoulujen välillä oli huomattavia eroja tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa. Hieman yli 20 %:lla kouluista oli vuonna 2006 alle viisi oppilasta tietokonetta kohden, mutta kuitenkin edelleen oli kouluja, joissa oli yli 10 oppilasta ja jopa yli 40 oppilasta yhtä tietokonetta kohden.

Yleiset toimisto-ohjelmat käytössä lähes kaikissa kouluissa

• Yleiset toimisto-ohjelmat olivat käytettävissä lähes kaikissa tutkittujen maiden kouluissa, myös Suomessa.
• Oppilaiden käytössä sähköposti oli Suomessa 59 %:lla kouluista.
• Mobiililaitteet eivät vielä ole löytäneet tietänsä koulukäyttöön. Suomessa niitä oli vain 11 %:ssa kouluista.

Tietotekniikan säännöllinen käyttö vähäistä

• Tietotekniikan vastuuhenkilöiden arvion mukaan Suomessa 8. luokkien oppilaista noin 35 % käytti tietotekniikkaa säännöllisesti (lähes aina - usein) yhteiskunnallisissa aineissa, vieraissa kielissä ja äidinkielessä.
• Suomalaisista matematiikan opettajista vain 9 % ja luonnontieteiden opettajista 15 % kertoi käyttävänsä tietotekniikkaa opetuksessaan kerran viikossa tai useammin.
• Suomalaisista matematiikan opettajista alle 50 % ja luonnontieteiden opettajista noin 60 % oli käyttänyt tietotekniikkaa 8. luokalla olleiden oppilaiden opetuksessa.
• Suurin osa tutkimukseen osallistuneista maista oli investoinut voimakkaasti laitteisiin ja verkkoyhteyksiin. Ne eivät kuitenkaan ole riittävästi muuttaneet opetusmenetelmiään ja ottaneet tietotekniikkaa laaja-alaisesti käyttöön.

Kouluun liittyvät tekijät vaikuttavat eniten tietotekniikan opetuskäyttöön

• Tietotekniikan opetuskäytön edistämisessä olennaisimmiksi koulutason tekijöiksi määrittyivät rehtorien näkemykset tietotekniikan käytön merkityksestä elinikäisen oppimisen edistämisessä, koulun johtajuuden kehittämiseen liittyvät asiat ja opettajien saama tietotekninen ja pedagoginen tuki.
• Opettajat osoittavat yleensä ottaen suurempaa elinikäisen oppimisen orientaatiota tietotekniikan käytössä sellaisessa koulussa, jonka johtajalla on vahva näkemys siitä, miten ja milloin tietotekniikkaa voidaan käyttää elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Opettajan pätevyys, osaaminen ja täydennyskoulutus vaikuttavat myös opetuskäytön määrään

• Kansainvälisesti tarkastellen merkittävä ja samalla myönteinen vaikutus tietotekniikan opetuskäyttöön ottamiselle on myös opettajan akateemisella ja ammatillisella pätevyydellä, tietotekniikan teknisen ja pedagogisen käytön osaamisella ja tietotekniikkaan liittyvään täydennyskoulutukseen osallistumisella.
• Täydennyskoulutukseen osallistumiseen liittyy paradoksi: se on tärkeää tietotekniikan käyttöön ottamiselle opetuksessa, mutta kansainvälisesti tarkastellen suomalaisopettajien kiinnostus osallistua siihen on vähäistä.

Rehtoreiden mielestä tietotekniikalla on vain vähän merkitystä oppilaiden suoriutumiselle

• Eri maiden rehtorien näkemykset tietotekniikan käytön hyödystä elinikäisen oppimisen kannalta poikkesivat selvästi toisistaan. Suomi sijoittuu niiden kahdeksan koulujärjestelmän joukkoon, joiden rehtorit näkivät tietotekniikan suurimman merkityksen olevan oppilaiden työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittämisessä.
• Suomalaisrehtorit erottuivat kuitenkin muiden maiden rehtoreista etenkin käsityksissään tietotekniikan käytön merkityksestä oppilaiden suoriutumiselle. Vain 5 % suomalaisrehtoreista arvioi tämän hyvin tärkeäksi seikaksi omassa koulussaan.

Survey of Schools: ICT in Education. Benchmarking Access, Use and Attitudes to Technology in Europe’s Schools

EU:n komission tilaama laaja tutkimus tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Euroopan kouluissa (julkaisu PDF-muodossa, vain Suomen osuus PDF-muodossa). Hankkeessa selvitettiin koulujen varustelutasoa, tieto- ja viestintätekniikan käyttökohteita ja määriä sekä käyttäjien asenteita ja osaamista. Kysely tehtiin rehtoreille, opettajille ja oppilaille. Tutkimus sisälsi kaikki kouluasteet, perusopetuksen vuosiluokat 4 ja 8 sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen. Yhteensä tutkimukseen osallistui 190 000 vastaajaa 31 maasta. Aineisto kerättiin vuosina 2011-2012 ja tulokset julkaistiin vuonna 2013.

Suomessa keskimäärin hyvä infrastruktuuri

• Suomessa esimerkiksi 8. vuosiluokalla oppilas/tietokone-suhde oli keskimäärin 5, mikä on sama kuin EU:n keskiarvo.
• Suomessa videotykki käytännössä lähes kaikissa opetustiloissa.
• Suomessa myös paljon interaktiivisia tauluja sekä erinomaiset verkkoyhteydet.
• Lähes kaikilla (noin yhdeksällä kymmenestä) Suomen yläkouluilla on käytössään virtuaalinen oppimisympäristö.

Infrastruktuuria kuitenkin hyödynnetään heikosti

• Esimerkiksi Suomessa 8. vuosiluokan oppilaista vain 27 % kertoi käyttäneensä koulun tietokonetta opiskeluun vähintään viikoittain. Luku oli tutkimuksen heikoin. Parhaissa Euroopan maissa vastaava luku oli noin 70 %.
• Myös lukioissa Suomen vastaava luku oli tutkimuksen huonoin, 25 %.
• Myös interaktiivisia tauluja hyödynnettiin Suomessa heikosti (8. vuosiluokan oppilaista vain 17 % vähintään viikoittain, lukiolaisista 14 %).
• Suomen 8. vuosiluokkalaisista 31 % kertoi, ettei ollut käyttänyt tietokonetta opiskelussa kertaakaan viimeisen vuoden aikana. Jälleen tutkimuksen heikoin luku.
• Pelkkä hyvä infrastruktuuri ei siis riitä - tarvitaan myös infrastruktuurin hyödyntämistä!

Opettajat eivät luota riittävästi TVT-taitoihinsa

• Suomen 8. vuosiluokan opettajien luottamus omiin tietokoneen peruskäyttötaitoihinsa (mm. työvälineohjelmistot) oli heikoimpien maiden joukossa, kun taas sosiaalisen median käyttötaidoissa suomalaiset opettajat olivat kärkipäässä. Suomalaiset opettajat kuitenkin arvioivat omat tietokoneen peruskäyttötaitonsa paremmiksi kuin sosiaalisen median käyttötaidot.
• Suomalaiset 8. vuosiluokan oppilaat luottivat omiin tietokoneen peruskäyttötaitoihinsa suunnilleen yhtä paljon kuin sosiaalisen median käyttötaitoihinsa.
• Suomalaiset 8. vuosiluokan oppilaat luottivat omaan sosiaalisen median osaamiseensa hieman enemmän kuin heidän opettajansa, kun taas tietokoneen peruskäyttötaidoissa tilanne oli päinvastainen.

Rehtorit ja opettajat uskovat TVT:n hyötyihin muita eurooppalaisia vähemmän

• Suomen yläkoulujen rehtorit ja opettajat uskoivat TVT:n tuomiin hyötyihin vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Etenkin suomalaisten opettajien osalta usko oli melko matala.
• Suomalaiset 8. vuosiluokan oppilaat uskoivat keskimäärin TVT:n tuovan hyötyä opiskeluun, mutta usko ei kuitenkaan ollut läheskään yhtä vahva kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä

Selvitys toteutettiin vuosina 2015-2016 osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen tarkoituksena oli saada kuva siitä, millainen koulutuksen digitaalinen nykytilanne on. Selvityksen toteutti Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus yhteistyössä Otavan opiston kanssa. Selvitys toteutettiin verkkopohjaista Opeka-työkalua käyttäen. Kyselyyn osallistui 3579 vastaajaa. Kohderyhmänä olivat perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opettajat. Aineistoa täydennettiin kohderyhmien haastatteluilla. Tulokset julkaistiin vuonna 2016 (julkaisu PDF-muodossa).

Oppimisympäristöjen digitalisaation tilanne

• Vastaajista puolet oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että heidän oppitunneillaan on nopea ja vakaa internet-yhteys.
• Hieman yli 40 prosenttia kaikista vastaajista koki, että he ovat saaneet tarvittavat TVT-laitteet.
• Puolet vastaajista arvioi itsensä perustason TVT-käyttäjäksi, kun taas joka viides kokee, että hänen osaamisessaan on puutteita. Lähes joka kolmas arvioi TVT-taitonsa perustasoa kehittyneemmiksi.
• Vastaajista lähes 80 % on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että he osaavat käyttää sähköisiä oppimateriaaleja opetuksessaan.
• 47 % opettajista kokee uuden teknologian tulon koulutyöhön rasittavana. Silti TVT:tä halutaan käyttää opetuksessa enemmän.
• Vastaajista 72 prosenttia kokee, että TVT sopii heidän opetustyyliinsä.
• Opettajista 35 % ilmoittaa käyttävänsä TVT:tä päivittäin opetuksessaan.
• Suurimmalla osalla tunneista opettajat käyttävät itse TVT:tä, kun taas oppilaat käyttävät tekniikkaa merkittävästi vähemmän.
• Tabletteja käytetään opetuksessa vielä maltillisesti: vajaa kolmasosa opettajista käyttää tablettia viikoittain.
• Oppilaiden omia mobiililaitteita osaa hyödyntää osana opetusta yli puolet vastaajista.
• Koulut tukevat henkilöstöään osallistumaan TVT-koulutuksiin. Silti puutteet täydennyskoulutuksessa mainittiin digitalisaation etenemisen yhdeksi esteeksi (ks. seuraava alaluku).
• TVT-hankintoihin ei koeta pystyttävän vaikuttamaan riittävästi.

Digitalisaation esteitä

• Verkon epävarma toiminta ja laitteiden varaamiseen ja saatavuuteen liittyvät haasteet vähentävät opettajien intoa käyttää digitaalisia välineitä opetuksessaan.
• Koulutusmahdollisuuksien riittämätön tarjoaminen ja koulutuksiin pääsemisen vaikeus oli toiseksi suurin este opettajien vastauksissa.
• Muina digitalisaatiokehitystä estävinä tekijöinä mainittiin hyvien valmiiden oppimateriaalien puute, ohjelmien ja laitteiden yhteensopimattomuus, kirjautumiseen ja salasanoihin liittyvät ongelmat sekä yleiset laitteiden ja ohjelmien ylläpitoon liittyvät hankaluudet.

Muita selvityksen tuloksia

• Koulujen digitaalisuudessa ei ole suuria alueellisia eroja eri puolilla Suomea.
• Koulujen väliset ja sisäiset erot sekä resursseissa että toimintakulttuureissa voivat olla merkittäviä.

Muita tutkimuksia

• OECD: Students, Computer and Learning: Making the Connection (2015)
  • Poiminta johtopäätöksistä: "Vuonna 2012 OECD-maiden 15-vuotiaista 72 % ilmoitti käyttävänsä TVT-laitetta koulussa. Koreassa luku oli 42 % ja Kiinan Shanghaissa 38 %. Silti Korea ja Shanghai olivat kärkipäässä vuoden 2012 PISA-tutkimuksessa digitaalisessa lukemisessa ja tietokonepohjaisissa matematiikan testeissä. (...) Oppilaiden, tietokoneiden ja oppimisen yhteydet eivät ole helppoja ja sisäänrakennettuja."
• OAJ:n askelmerkit digiloikkaan (2016)
  • Poiminta johtopäätöksistä: "OAJ:n selvitys tuo esiin sen, että koulutuksen digitalisaatio etenee hyvin epätasaisesti eri koulutusasteilla. Vain korkea-asteella opiskelijat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa pääsääntöisesti päivittäin opiskelussaan. Toisella asteella opiskelijoista TVT:tä käyttää päivittäin vain noin puolet opiskelijoista. Erityisen huolestuttava tilanne on perusopetuksessa, jossa vain viidennes oppilaista käyttää TVT:tä päivittäin."

Mitä meidän tulevina tietotekniikan opettajina pitäisi ottaa tutkimustuloksista opiksi?

• Hallita sujuvasti tietoteknisten työvälineiden käyttö.
• Kannustaa muita opettajia integroimaan tietotekniikkaa opetukseensa ja hyödyntämään koulujen infrastruktuuria.
• Kannustaa oppilaita käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa.
• Toivoa, että tietotekniikka tai TVT saavuttaisi myös oman opetettavan oppiaineen statuksen pelkän integroinnin sijaan. ;-)
  • Huonolta tosin näyttää, sillä uusimmassakin perusopetuksen tuntijaossa tietotekniikka/TVT on vain valinnaisaineen roolissa.
  • Uudessa perusopetuksen OPSissa tietotekniikka kuitenkin näkyy entistä paremmin tieto- ja viestintäteknologian ollessa yksi laaja-alaisen osaamisen kokonaisuus.