Vaihe 6 - Suunnittelu II - dynaaminen mallintaminen

• Tehtävät
• Vinkkejä

Tarkennetaan analyysivaiheen yhteistoimintakaaviot sekvenssikaavioiksi siten, että ne sisältävät myös suunnitteluvaiheessa lisätyt uusia luokkia vastaavat oliot ja kuvaavat aiempaa tarkemmin myös järjestelmän sisäistä käyttäytymistä. Lisäksi täsmennetään järjestelmän toimintalogiikan kuvausta tilakaaviolla.

Huomaa, että järjestelmän alkuperäinen kuvaus on epätäydellinen, erityisesti käyttäytymisen ja poikkeustapausten osalta. Samoin vaiheen 5 aikana luokkakaavioon on voinut jäädä puutteita tai epäloogisuuksia, jotka tulee korjata sekvenssi- ja tilakaavioista saatavan lisätiedon pohjalta.

Tehtävät

1. Laadi jokaisesta analyysikurssilla mallinnetusta yhteistoimintakaaviosta yksi tai useampi sekvenssikaavio (ks. myös seuraava kohta), jotka kuvaavat järjestelmän normaalin toiminnan ja yleisimmät poikkeustapaukset (laajoilla sekvenssikaavioilla osan yksityiskohdista voi jättää pois). Muista huomioida sekvenssikaavioissa vaiheessa 3 toteutetut assosiaatiot erityisesti kohdealueluokkien osalta.
   
2. Vähintään yksi (ei kuitenkaan kaikkia) sekvenssikaavio on laadittava tekstimuodossa. Tekstikuvauksen formaatti on vapaa, mutta sen tulee olla "pseudokoodimainen" (="rakenteinen" muoto, ei pelkkää vapaasanakuvausta), ja sisältää oleellisesti samat tiedot kuin vastaavassa piirretyssä kaaviossa, ja näkökulman tulee olla olioiden välisten viestien seuraamisessa. Suositeltavia formaatteja ovat PlantUML:n tai Umletin tekstiformaatit, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Tekstikuvauksen "kääntyminen" kaavioksi ei ole välttämätöntä, mutta siitä on toki hyötyä (niin laatimisen kuin tarkastuksen kannalta).
   
3. Mallinna järjestelmän monimutkaisimman tai muuten kiinnostavan (=enemmän kuin 2 tilaa) ohjain- tai kohdealueluokan toiminta tilakaaviolla. Osita alitiloja tarvittaessa.
4. Laadi sijoituskaavio, joka sisältää  järjestelmän (oletetun) hajautuksen eri laitteille, ja keskeisimmät komponentit. Voit käyttää komponenttien pohjana 3. vaiheessa mallinnettuja paketteja, mutta myös mahdollisia 3. osapuolen tai oletetun ajoympäristön (esim. jokin web-sovelluskehys) komponentteja).
   
5. Viimeistele vaiheiden 1-5 tehtävät ja tulokset ja mallien yhtenäisyys: toimintayksikön kuvaus ja tavoitemäärittelyt, käyttötapauskaavio ja käyttötapausten sanalliset kuvaukset, tietohakemisto, käyttöliittymälogiikan kuvaus, sekä analyysi- ja suunnitteluvaiheen luokkakaaviot. Huom. analyysivaiheen luokkakaavio pidetään edelleen "analyysitasoisena", eli assosiaatioiden toteutuksia (ja niihin liittyviä metodeita), kokoelmaluokkia, käyttöliittymä- tai ohjausluokkia ei päivitetä - ainoastaan suunnitteluvaiheen aikana löydetyt uudet kohdealueeseen liittyvät attribuutit ja kohdealueluokat. Yhteistoimintakaavioita ja CRC-kortteja ei tarvitse päivittää..
   

Vinkkejä

• Prosessi sekvenssikaavion laatimiselle:
• 1. Valitse käyttötapaus ja siihen liittyvä yhteistoimintakaavio.
     
  2. Esitä suorakaiteilla luokkia vastaavat oliot (tarvittaessa eri muuttujanimillä eriteltynä) ja ulkoiset aktorit tikku-ukoilla.
  3. Lisää kaavioon aiemmin mallinnetut liiketoimintaluokat sekä vaiheessa 3 määritellyt tarkennetut käyttöliittymä-, ja ohjaus- ja mahdolliset säiliöluokat.
  4. Käyttämällä lähtökohtana tekemääsi tekstimuotoista käyttötapauskuvausta ja yhteistoimintakaaviota mieti, millaisia viestejä, missä järjestyksessä ja millä ehdoin ko. olioiden/aktoreiden välillä on välitettävä, jotta toiminta olisi mahdollista suunnitteluvaiheen mallissa.
  5. Kuvaa viestit nuolilla ja nimeä ne kuvaavilla termeillä (verbi-muodossa). Viestien yhteydessä suluissa tulee esittää myös tärkeimmät parametrit, joiden arvoja välitetään oliolta toiselle. Yksinkertaisia palauteviestejä ei tarvitse esittää, ellei paluuarvoa käytetä jatkossa (esim. olioviitemuuttuja). Viestin tulee olla vastaanottavan olion luokan operaatio..
  6. Kuvaa edellä osoitetulla tavalla ensin normaalitapaukset. Poikkeustapaukset ja vaihtoehtoiset toimintatavat voit kuvata normaalitapausten kanssa samassa kaaviossa, jos ne siihen sopivat, muutoin erillisenä kaaviona. Ehto- ja toistorakenteet voidaan kuvata UML 2.0:n alikaavioilla tai yksinkertaistetuilla UML 1.4-tyylisillä merkinnöillä ([ehto] viestin nimessä ehdollisille rakenteille, * toistosymbolina jne). vrt. esim. Repeat-rakenne kirjastojärjestelmässä).
  7. Tarkista, että käyttötapaukseen ajateltu käyttäytyminen on tullut kuvattua.
  8. Tarkista, että kaikkia sekvenssikaaviossa esiintyviä olioita vastaavat luokat ovat luokkakaaviossa. Ovatko kaikki luokat tiedossa, voiko esim. ohjausluokka kutsua liiketoimintaluokkia? 
     
  9. Täydennä luokkakaaviota sekvenssikaavioiden laatimisen aikana huomattujen muutostarpeiden osalta. Sijoita luokkakaavion luokkiin kaikki ne operaatiot, jotka käyvät ilmi sekvenssikaavioista.
• Tilakaavioiden laadinnasta ks. moniste, luku 5.3.2 ja 10. luento.
• Sijoituskaavioista ks. 8. luento.
• Kuvausten oikeellisuuden tarkastamisesta:
• • Kattavatko vuorovaikutuskaaviot (tässä sekvenssikaaviot) tärkeimpien käyttötapausten kuvaaman käyttäytymisen, myös yleisimmät poikkeustapaukset?
  • Tietävätkö oliot sen, mitä niiden oletetaan tietävän vuorovaikutuskaavioiden perusteella? Onko luokilla kaikki sellaiset attribuutit, joiden arvoja oliot tarvitsevat - jos ei ole, voiko tarvittavan viitteen pyytää toiselta oliolta? Attribuutteja joita lisätään ja haetaan, viiteattribuutit,...
  • Onko kaikki tarpeelliset assosiaatiot kuvattu luokkakaaviossa?
  • Onko vuorovaikutuskaavioiden kuvaaman käyttäytymisen edellyttämät operaatiot esitetty suunnitteluvaiheen luokkakaaviossa?
  • Onko toiminnan ohjausvastuu jaettu tarkoituksenmukaisesti, so. ovatko operaatiot oikeissa luokissa?
  • Onko nimiä käytetty johdonmukaisesti: esim. olion nimi sekvenssikaaviossa = luokkanimi luokkakaaviossa; viestin nimi sekvenssikaaviossa = operaatio luokkakaaviossa?
  • Onko analyysivaiheen luokkakaavio ajan tasalla (esim. jos suunnitteluvaiheen aikana löytynyt uusia kohdealueluokkia tai kohdealueeseen liittyviä attribuutteja)
    
  • Ovatko tietohakemiston määritykset ajan tasalla?