"Vaihe 0" - aiheen valinta

• Itse keksityt aiheet
• Esimerkkiaiheita
  • Opintosuoritusrekisteri (1-2 opisk.)
  • Luottotietojärjestelmä (1-2)
  • Konferenssin rekisteröintisovellus (2-3)
  • Kaupunkisimulaattori (2-3)
  • Web-yhteisö (2-3)
  • Help desk –järjestelmä (3–4)
  • Päivähoidon tukijärjestelmä (3-4)
  • MMORPG-verkkopeli (3-4)

Mallinnuksen kohteena on tietojärjestelmä tai riittävän laaja itsenäinen ohjelmisto.

Aihe voidaan keksiä itse tai valita esimerkkiaiheiden listasta, jolloin erillistä vaiheen 0 hyväksyttämistä ei tarvita. Aiheen sopivuutta voi tiedustella keneltä tahansa kurssin ohjaajalta samaan tapaan kuin muidenkin harjoitustyön vaiheiden palautuksen yhteydessä.

Työtä aloitettaessa annettu kuvaus on tarkoitettu suuntaa-antavaksi, ei missään tapauksessa täydelliseksi. Sen tarkoituksena on toimia vain lähtökohtana suoritettaessa harjoitustyön ensimmäisiä vaiheita. Työn edistyessä kuvausta edellytetään tarkennettavan (sekä itse keksittyjen että annettujen aiheiden osalta). Siten vaikka useilla ryhmillä on sama lähtökohta, suunnitellut järjestelmät voivat poiketa paljonkin toisistaan.

Esimerkkiaiheet on jaettu harjoitustyöryhmän suositeltavan koon mukaan. Myös itse keksityissä aiheissa ryhmän laajuus vaikuttaa harjoitustyön vaadittuun laajuuteen.

Erillistä vaatimuslistaa ei tarvitse tehdä - tarkentuva aihekuvaus yhdessä vaiheen 1 käyttötapausten kanssa toimii sellaisenaan yleistasoisena vaatimusmäärittelynä.

Itse keksityt aiheet

Aihekuvaus sisältää toimintayksikön (tietojärjestelmät) tai oletetun käyttäjäkunnan (itsenäiset ohjelmistot) kuvauksen sekä toteutettavan järjestelmän yleiskuvauksen, keskeisimmät toiminnot mainittuna. Aihekuvauksen laajuuden tulee vastata esimerkkiaiheita.

Harjoitustyön aiheen pohjalta suunniteltavassa järjestelmässä tulee olla vähintään seuraavat ominaisuudet:

• Kohdealueeseen liittyviä, käyttäjää hyödyttäviä ydintoimintoja (=miksi järjestelmä on alun perin tehty) - sisältää useimmiten ainakin tietojen hakua ja päivitystä.
• Useista kohdealueen pysyvästi tallennettavista käsitteistä koostuva tietomalli
  
• Useista komponenteista muodostuva arkkitehtuuri

Huom. useimmat Ohjelmointi 2 -kurssin harjoitustyöt kelpaavat aiheeltaan kurssin harjoitustyön pohjaksi edellyttäen, että toimintayksikön kuvausta tarkennetaan ja vaatimuksia laajennetaan. Yleisohjeena on, että kurssin harjoitustyö on jonkin verran laajempi kuin Ohj2:n vastaava (poislukien toteutus). Esimerkiksi albumit ja artistit sisältävä cd-rekisteri on todennäköisesti liian suppea harjoitustyöksi, mutta edellisten lisäksi kappaleet, genreluokittelut ja rajapinnan esim. verkkokauppaan sisältävä mediatietokanta on jo parempi.

Esimerkkiaiheita

Opintosuoritusrekisteri (1-2 opisk.)

Yleistä

Yliopiston opintosuoritusrekisteri on tietojärjestelmä, jonka tehtävä on pitää kirjaa opiskelijoista ja heidän kurssisuorituksistaan.

Järjestelmän rakenne ja toiminta

• Kun opiskelija tulee yliopistoon, hänen tietonsa (nimi, henkilötunnus, osoite, aloittamisvuosi, pääaine jne.) kirjataan järjestelmään. Kirjauksen suorittaa kunkin laitoksen toimistohenkilökunta opiskelijan ilmoittaessa ottavansa opiskelupaikan vastaan. Toimistohenkilökunta voi myöhemmin myös muuttaa opiskelijan tietoja esim. osoitteen muuttuessa.
• Yliopiston tiedekunnissa on kursseja järjestäviä laitoksia, joista kaikista on talletettu tietoja järjestelmään. Kurssilla on aina vastuullinen opettaja, joka toimii kurssin tentaattorina ja jonka tiedot myös on talletettu järjestelmään. Kun opiskelija on suorittanut kaikki kurssin vaadittavat osiot (esim. tentin, seminaarin ja/tai harjoitustyön), tentaattori arvostelee opiskelijan suorituksen ja toimittaa tiedot laitoksen kansliaan, joka kirjaa suoritukset järjestelmään. Suorituksista kirjataan seuraavat tiedot: suorituspäivämäärä, tyyppi (eli se onko kyseessä yleis-, perus-, aine-, syventävä-, kieli- tai vapaavalintainen opintojakso), opintopisteet sekä arvolause.
• Opintorekisterijärjestelmästä generoidaan opinto-ote jokaiselle opiskelijalle kaksi kertaa vuodessa. Laitosten hallinto- ja opetushenkilökunta voi myös tarvitessaan selailla opiskelijoiden opintorekisteritietoja erillisen käyttöliittymän kautta, joka sisältää myös erilaisia raportointitoimintoja.

Luottotietojärjestelmä (1-2)

Yleistä

Luottolaitos vastaa kansainvälisten luotto- ja maksuaikakorttien edustuksesta kotimaassaan. Luottotietojärjestelmä tukee kansallisen luottolaitoksen liiketoimintaa välittämällä yksityis- ja yritysasiakkaiden maksuliikennettä ja pitämällä kirjaa yksityisasiakkaan luottotiedoista.

Järjestelmän rakenne ja toiminta

• Luottolaitoksella on kahden tyyppisiä asiakkaita: yritys- ja yksityisasiakkaita. Yksityisasiakkaat ostavat tavaroita ja palveluita yritysasiakkaita ja suorittavat maksun luottolaitoksen myöntämällä luottokortilla (maksutapahtuma varsinaisella kortilla tai Internetissä). Asiakas tunnistetaan korttinumerolla.
• Yritysasiakkaat toimittavat luottolaitokselle kuukausittain tiedot luottotapahtumista, joiden perusteella luottolaitos maksaa yrityksen saatavat yrityksen tilille kerran kuukaudessa (pl. 1% provisio, joka jää luottolaitokselle).
• Jokaisen kuukauden 15. päivä luottolaitos kokoaa kunkin yksityisasiakkaan kertyneet luottotapahtumat, mahdollisista aimmista luotoista jääneet velat ja kuukausittaisen 1e käyttömaksun ja lähettää niiden perusteella laskun asiakkaalle. Asiakas voi maksaa laskun kerralla pois, tai 100e erissä, jolloin jäljelle jäävästä velasta maksetaan korkoa (koron laskutapa riippuu korttityypistä, esim. 3kk euribor + 6%-yksikköä). Lasku maksetaan pankin kautta luottolaitoksen tilille ja luottolaitos saa tätä kautta ilmoituksen maksetusta laskusta. Mikäli asiakas ei maksa laskuaan tai lyhennystä eräpäivään mennessä, lähettää luottolaitos hänelle muistutuksen. Mikäli asiakas ei muistutuksesta huolimatta maksa laskuaan, luottolaitos kirjaa rikkeen asiakkaan luottotietoihin ja siirtää laskun perintätoimiston vastuulle.

Konferenssin rekisteröintisovellus (2-3)

Yleistä

Tieteellinen konferenssi on akateeminen tapahtuma, jossa tutkijat esittelevät tutkimustuloksiaan toisille tutkijoille. Konferenssi järjestetään jollain paikkakunnalla ja sillä on alkamis- ja päättymispäivämäärät. Jokaisella konferenssilla on ohjelmatoimikunta, joka koostuu  henkilöjäsenistä. Yksi näistä jäsenistä on ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja. Ennen konferenssia tutkijat lähettävät ohjelmatoimikunnalle kirjoittamiaan artikkeleita. Sama tutkija voi lähettää useita artikkeleita, ja artikkelilla voi olla myös useampia kirjoittajia, jotka voivat olla mistä tahansa yliopistosta.

Ohjelmatoimikunnan jäsenet hyväksyvät tai hylkäävät lähetetyt artikkelit (3 arvioijaa / artikkeli) n.s. double blind review -periaatteella: arvioija ei tiedä, kuka arvioitavan artikkelin on kirjoittanut eikä kirjoittaja tunne arvioijia).Voi olla mahdollista, että artikkelin kirjoittaja kuuluu ohjelmatoimikuntaan, mutta siinä tapauksessa ko. henkilö jäävää itsensä kyseisen artikkelin hyväksyntä/hylkäämispäätöksen tekemisestä.

Vähintään yksi hyväksytyn artikkelin kirjoittajista osallistuu konferenssiin esitelläkseen artikkelin muille tutkijoille.  Konferenssiin hyväksytyt artikkelit julkaistaan (ei kuulu enää rekisteröintisovellukseen) järjestäjän www-sivuilla ja kirjassa, joka annetaan jokaiselle konferenssiin osallistuvalle henkilölle.

Järjestelmän rakenne ja toiminta

• Järjestelmä toteutetaan www-sovelluksena, jonka tiedot säilötään palvelimella olevaan tietokantaan. Järjestelmän käyttö edellyttää rekisteröitymistä sekä tutkijoilta että ohjelmatoimikunnan jäseniltä.
• Ohjelmatoimikunta merkitsee järjestelmään konferenssin aihealueet ja päivämäärät (artikkelin luonnoksen ja lopullisen version deadlinet), osallistujien maksimimäärän ja merkitsee itselleen omiin kiinnostuksiinsa soveltuvat aihealueet. 
• Tutkija voi ladata artikkeleitaan järjestelmään. Artikkeli toimitetaan pdf-muodossa ja luonnosversiossa ilman kirjoittajatietoja. Jos kirjoittajia on useita, kaikki kirjoittajat voivat rekisteröityä järjestelmään ja selata artikkelin tietoja. Artikkelit erotellaan toisistaan tunnistenumeroilla, joilla niihin viitataan prosessin aikana. Artikkelin metatietoihin merkitään nimi, kirjoittajat ja konferenssin aihealueista poimitut avainsanat.
  
• Järjestelmä jakaa artikkelit arvioitavaksi arpomalla ne konferenssitoimikunnan kesken annetut avainsanat ja yksittäisellä henkilöllä jo arvioinnissa olevat artikkelit ja mahdolliset jääviystekijät (artikkelin kirjoittaja ei voi olla arvioija) huomioiden. Uudesta arvioitavasta artikkelista ilmoitetaan sähköpostitse ja toimikunnan jäsen voi milloin tahansa tarkastaa arvioitavien artikkelien tilanteen.
• Arvijoijat kommentoivat artikkelia pisteyttäen välillä 1-5 eri kategorioiden mukaan (esim. uutuusarvo, lähteiden käyttö, kieliasu) ja ehdottamalla artikkeliin korjauksia.
  
• Järjestelmä laskee luonnosdeadlinen ja arvioiden toimituksen jälkeen artikkelikohtaisen keskiarvon ja lähettää tulokset sähköpostitse tutkijoille. Konferenssiin hyväksytään korkeintaan maksimimäärän verran osallistujien pistemäärän mukaan järjestäen - kuitenkin niin, että alle 2.5 pisteen artikkeleita ei hyväksytä.
• Hyväksyttyjen artikkelien osalta tutkija lähettää ennen lopullisen version deadlinea järjestelmään korjatun version, jossa mahdollisuuksien mukaan huomioitu arvioijien kommentteja.
• Tutkijat (sekä artikkelien kirjoittajat että muut aiheesta kiinnostuneet) voivat rekisteröityä konferenssin osallistujiksi, jolloin järjestelmä näyttää maksutiedot (maksu luottokortilla tai kansainvälisellä pankkisiirrolla). Tieto maksusuorituksesta haetaan pankin järjestelmästä, jonka jälkeen tutkija merkitään konferenssin osallistujaksi, ja tutkijan mahdollisesti hyväksytty artikkeli merkitään julkaistavien joukkoon.

Kaupunkisimulaattori (2-3)

Yleistä

Kaupunkisimulaattoria käytetään kaavoituksen apuna, erityisesti katujen suunnittelussa ja liikenteen ohjauksessa. Simulaattoriin voidaan koota tilastoja olemassa olevien teiden liikenteestä ja simuloida liikenteen kulkua uusissa rakennushankkeissa. Järjestelmä palvelee asemakaavan suunnittelijoita, tutkijoita ja kuntien asukkaita.

Järjestelmän rakenne ja toiminta

• Liikennetilastot ja uudet tieskenaariot tallennetaan julkiseen paikkatietokantaan, jonka perustana on verkkorakenne: risteykset sekä katujen alku- ja päätepisteet ovat verkon solmuja, tiet kaaria. Tien tyypiksi voidaan merkitä maantie (joista osa on moottoritietä), katu tai kevyen liikenteen väylä. Teillä on nimet, maantiet ovat lisäksi numeroituja. Tilastotietoja teiden käytöstä on kerätty tiekohtaisesti (ajoneuvoa/vuosi) eroteltuna kevyeen liikenteeseen, yksityisautoiluun, julkiseen liikenteeseen sekä kaupan ja teollisuuden kuljetuksiin (keskimääräiset päästöt liikennevälinetyyppiä kohti). Tie voi olla käytössä, suunnitteilla, rakenteilla tai kunnossapidossa.
• Asemakaavan suunnittelija päivittää tiekantaan uusia rakennus- ja kunnossapitohankkeita koskevat tiedot.
  
• Liikennettä koskevat tilastot kerätään maanteiden osalta tiehallinnon valtakunnallisesta järjestelmästä, kunnallisen katuverkoston osalta suunnittelijan apuna toimivat tutkijat päivittävät tilastoja.
• Tutkijat voivat ajaa simulaatioita, joiden avulla voidaan analysoida rakennus- ja kunnossapitohankkeiden vaikutusta liikenteen määriin, ruuhkiin ja päästöihin. Simulaatiossa huomioidaan eri liikennetyyppien osuudet ja tarkemmilla analyyseillä myös reitit.
  
• EU-päästörajoitusten toteutumisen seurantaa varten järjestelmällä voi tuottaa raportteja liikenteen päästöistä tilastojen ja simulaatioiden pohjalta.
  

Web-yhteisö (2-3)

Yleistä

MethodExp Consulting on tietojärjestelmien kehittämismenetelmiin keskittyvä konsulttitoimisto. Luodakseen brandia menetetelmäosaajina yritys on päättänyt perustaa web-yhteisön, jonka pohjana on avoin menetelmähakemisto, jossa on perustietoja menetelmistä ja kuvauksia (onnistuneiden) projektien läpiviennistä yrityksissä. Yhteisön käyttäjät voivat arvioida menetelmiä ja täydentää kuvauksia. Lisäksi sivuilla on kohdennettua markkinointia konsulttien kaupallisesta koulutusmateriaalista, kirjoista, kursseista ym.

Järjestelmän rakenne ja toiminta

• Kaikki järjestelmän tiedot ovat kevyessä dokumenttien hallintajärjestelmässä, joka sisältää erilaisilla toiminnoilla varustettuja sivupohjia (menetelmähakemisto, tuotteiden hallinta, tagien hallinta, käyttäjien hallinta) sekä tietokannan käyttäjä- ja metatietojen säilytykseen. Sivujen vaihtuva sisältö versioidaan, jolloin moderaattorit ja ylläpitäjät voivat palauttaa sivut aiempaan tilaan annettuna ajanhetkenä.
• Yhteisön käyttäjät on jaettu käyttäjäluokkiin, jotka vaikuttavat sivujen näkymiin ja päivitysmahdollisuuksiin (vierailijat, rekisteröityneet käyttäjät, aktiivikäyttäjät, moderoijat, ylläpitäjät). Rekisteröityneet käyttäjät saavat muokata menetelmähakemiston vapaamuotoisia kuvauksia, aktiivikäyttäjät saavat lisäksi muokata menetelmähakemiston muita tietoja rajoitetusti (uusien tietojen ja menetelmien lisäys, virheiden korjaus). Moderaattorit (konsulttitoimiston työntekijöitä tai luotettuja ulkoisia käyttäjiä) saavat muokata menetelmähakemiston rakennetta ja sisältöä vapaasti ja nimittää rekisteröityjä käyttäjiä aktiivikäyttäjiksi. Ylläpitäjät (konsulttitoimiston tekninen ylläpito) vastaavat järjestelmän teknisestä kunnossapidosta ja määrittävät käyttöoikeudet moderaattoreille.
• Menetelmähakemisto on jaoteltu hierarkkisesti (esim. ketterät vs. plan-driven menetelmät, ketterien menetelmien alla mm. XP ja SCRUM). Menetelmätiedot sisältävät aktiivikäyttäjien ja moderaattorien muokattavissa olevat määrämuotoiset metatietokentät: otsikko, lyhyt kuvaus, tarkoitus, aktiviteetit, aktorit, tuotokset. Menetelmään liittyvä vapaamuotoinen kuvaus/kommentointisivu ja tagit ovat kaikkien rekisteröityjen käyttäjien muokattavissa. Moderaattorit voivat lisäksi liittää menetelmäsivuihin mainoslinkkejä firman omiin tuotteisiin ja case-kuvauksiin projektien läpiviennistä. Firman omiin tuotteisiin liittyviä sivuja (pl. tagit) voivat muokata vain moderaattorit.
  
• Rekisteröityneet käyttäjät voivat liittää mille tahansa yhteisön sivulle (menetelmähakemiston sivut, tuote- ja case-sivut) tageja (yhdestä tai useammasta käyttäjän valitsemasta termistä koostuvia "avainsanoja"), joiden avulla tagia klikkaamalla saa listan kaikista saman tagin sisältävistä sivuista ja pikalinkit niihin firman tuotteisiin ja caseihin, joita linkitetyillä sivuilla esiintyy. Menetelmähakemiston sivuille merkitään automaattisesti menetelmän nimi tagiksi. Moderaattorit ja ylläpitäjät voivat hallita tageja keskitetysti (esim. uudelleennimeäminen tai poisto koko sivuston sisällä).
  
• Yhteisön näkyvyyden lisäämiseksi kaikilla sivuilla on lisäyslinkit ylläpidon määrittämiin sosiaalisiin palveluihin (Digg, Facebook, del.icio.us jne).

Help desk –järjestelmä (3–4)

Yleistä

Suurissa organisaatioissa voi olla satoja tietokoneen käyttäjiä. Vaikka järjestelmät ja tekniset ympäristöt suunniteltaisiinkin luotettaviksi, käyttäjien ongelmat ovat hyvin yleisiä. Tästä syystä organisaatioissa on yleisesti järjestetty "on line"-käyttäjätuki. Sen ajatuksena on, että käyttäjä voi - soittamalla vakiopuhelinnumeroon tukihenkilölle - kysyä neuvoa ja saada apua ongelmaansa. Ongelmaa voidaan aloittaa ratkoa heti tai se voidaan kirjata muistiin myöhemmin suoritettavaksi tehtäväksi. Käyttäjätuen avuksi on nyt päätetty kehittää tietokonepohjainen HelpDesk – järjestelmä.

Järjestelmän rakenne ja toiminta

• Käyttäjän soittaessa ja esittäessä ongelmansa tukihenkilö kirjaa ongelman ja sen esittäjän tiedot HelpDesk-järjestelmään. Käyttäjää koskevia tietoja ovat mm. nimi, organisaatioyksikkö, puhelinnumero ja mahdollisesti s-postiosoite. Ongelmasta kirjataan ongelmannimi (eräänlaiseksi otsikoksi), kuvaus ja luokitukset. Ongelmat luokitellaan kahdella tavalla: kiireellisyyden (Heti, Tänään, Parin päivän sisällä, Viikon sisällä, Ei kiireellinen) mukaan ja ongelmatyypin mukaan. Ongelmatyypittely on kaksitasoinen: ylätasolla esimerkiksi Asennukset, Sovellukset, Mikrotietokoneet ja alemmalla tasolla esimerkiksi Asennukset voivat koskea Käyttäjätunnuksia, Ohjelmia, KoneVerkkoon -toimeksiantoja tms. HelpDesk-järjestelmän pääkäyttäjä on vastuussa ongelmatyypittelyn ylläpitämisestä.
• Organisaatiossa on osoitettu käyttäjätukeen useita henkilöitä. Jotkut heistä vuorottelevat puhelinpalvelussa, jotkut toimivat vain kentällä suorittamassa tehtäviä, jotkut hoitavat sekä puhelinpalvelu- että kenttäpalvelutehtäviä. HelpDesk-järjestelmään kirjatut ongelmat ovat eräänlainen tehtävänantoja, joita lähdetään suorittamaan kiireellisyyden, yksikön sijainnin tai muun vastaavan seikan mukaisessa järjestyksessä. Kun ongelma on kirjattu järjestelmään, se on Avoin-tilassa. Tukihenkilön ottaessa tehtävän ratkaistavakseen se siirtyy Käsittelyssä-tilaan. Kun tehtävä on suoritettu, se muutetaan Tehty-tilaan. Jos käyttäjältä on saatu s-postiosoite, hänelle ilmoitetaan s-postilla ongelman käsittelyyn otosta sekä tehtävän suorituksesta. Käyttäjä voi myös itse seurata järjestelmän avulla ongelmansa käsittelyn kulkua.
• Kiireelliset ongelmat pyritään käsittelemään mahdollisimman pian. Tähän tavoitteeseen pyritään kahdella tavalla. Järjestelmässä voidaan etukäteen määritellä tietyn tyyppiselle tehtävälle (esim. virustorjunta) vastuuhenkilö, jolle lähetetään automaattisesti s-postia silloin, kun kiireellinen ko. tyypin ongelma kirjataan järjestelmään. Hän pyrkii suorittamaan tehtävän mahdollisimman pian. Toinen tapa on se, että tietyntyyppiselle ongelmalle/tehtävälle tai tietyssä organisaatioyksikössä esiintyvälle ongelmalle on määritelty vastuuhenkilö, jolle tulee s-postilla tieto kirjatusta tehtävästä. Hän voi lähteä itse sitä suorittamaan tai osoittaa sen jollekin toiselle henkilölle. Tällöin jälkimmäinen henkilö saa puolestaan s-postin järjestelmän lähettämänä.
• HelpDesk –järjestelmän on määrä avustaa myös monenkaltaisessa tilastoinnissa ja toiminnan seurannassa. Järjestelmän avulla voidaan seurata ongelmamääriä, niiden ratkaisemisaikoja tyypeittäin ja organisaatioyksiköittäin. Edelleen sen avulla voidaan selvittää, kuinka monta ja minkä tyyppistä tehtävää kukin tukihenkilö on suorittanut. Järjestelmän keräämiä tietoja voidaan käyttää monella tavalla toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi jos osoittautuu, että tietty ohjelma aiheuttaa erityisen paljon ongelmia, voidaan siihen puuttua asetusten uudelleen määrittelyn, koulutuksen tai neuvonnan keinoin. Myös lisäohjeistusta voidaan tarjota.
• Järjestelmää on myöhemmin tarkoitus laajentaa siten, että se voisi toimia perustana palvelujen sisäiselle laskutukselle

Päivähoidon tukijärjestelmä (3-4)

Yleistä

On päivähoitoalue (vrt. http://www.jkl.fi/paivahoito/seutu ), siellä kuntia, kunnissa päivähoidon johtajan alaisena yksiköitä ja perhepäivähoitajia. Yksiköissä on hoitajia, joista joku on vastuuhenkilö/johtaja. Yksikkö voi olla päiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti. Jokaisella lapsella on hoitopaikka ja varahoitopaikka Yksiköissä taas hoitajilla on yksi tai useampia yhteisiä varahenkilöitä. Lapsilla voi olla koko- tai puolipäivähoitoa 1-5 päivänä viikossa. Saman perheen lapsia ei pidä sijoittaa eri paikkoihin. Lapsiluku per hoitaja
ei saa ylittää 4,5:ttä.

Kuntaliitosten ja tuottavuusohjelman takia vaihtelevilla tekniikoilla toteutetut päivähoitojärjestelmät korvataan keskitetyllä tukijärjestelmällä, jolla hallinnoidaan koko päivähoitoalueen hoitopaikkoja hakemuksista hoitopaikkojen jakoon ja laskutukseen.

Järjestelmän rakenne ja toiminta

• Vanhemmat voivat tehdä järjestelmällä päivähoitohakemuksen (viim. 4kk ennen hoidon aloittamista), jossa määriteltävä aikaväli, hoitopäivien ja -aikojen tarve, toivotut hoitopaikat ja tilitiedot. Päivähoidon johtaja käsittelee hakemuksen ja neuvottelee tarvittaessa toisen päivähoitoalueeseen kuuluvan kunnan päivähoidon johtajan kanssa paikkojen jakamisesta. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä huomioiden yksikön maksimikapasiteetti, lapsiluku/hoitaja ja etäisyys. Vanhemmat voivat myös muuttaa tietojaan (käsitellään tarvittaessa uutena hakemuksena), ilmoittaa lasten sairaspoissaoloista ja muista poikkeustilanteista (esim. kiireistä tarvetta ylimääräisille hoitopäiville), tai irtisanoa päivähoitopaikan.
• Järjestelmä pitää kirjaa kuntien hoitohenkilökunnasta ja osaa ehdottaa vuoroja ja varahenkilöitä hoitopaikkoihin. Yksikön johtaja jakaa työvuorot viikoittain ja ilmoittaa tarvittaessa lisäresurssien tarpeesta päivähoidon johtajalle, joka voisiirtää hoitajia yksiköstä toiseen oman kuntansa sisällä.
• Järjestelmä laskuttaa kuukausittain vanhemmilta päivähoitomaksut. Lasku voidaan lähettää paperimuodossa tai e-laskuna pankin järjestelmän kautta. Laskun suuruus riippuu hoitopaikan myöntäneestä kunnasta, sovituista hoitopäivistä/ajoista (+mahdolliset ylimääräiset päivät), hoidon muodosta (päiväkoti/perhepäivähoito) ja vanhempien tuloista, jotka tarkistetaan tarvittaessa verottajan järjestelmän kautta. Hakijat voivat myös hakemuksen yhteydessä ilmoittaa maksavansa suurimman hoitomaksun, jolloin verotietoja ei erikseen tarkasteta.
• Järjestelmällä voi kerätä tilastoja toteutuneista hoitopaikoista ja päiväkotien käyttöasteesta.

MMORPG-verkkopeli (3-4)

Yleistä

Epic Fantasy Online on 3d-maailmassa toimiva monen pelaajan online-roolipeli (Massively multiplayer online role-playing game). Huom. vaativa aihe - kuvausta saa laajentaa omien ideoiden tai olemassa olevien pelijärjestelmien sääntöjen pohjalta.

Järjestelmän rakenne ja toiminta

• Peliä pelataan Windows-koneella DirectX-pohjaisella sovelluksella, joka on yhteydessä maailman tiedot sisältävään pelipalvelimeen. Pelipalvelimia on useita, mutta palvelimien tiedot on eristetty toisistaan (=tietyllä palvelimella olevat pelaajat eivät näe eivätkä voi vaikuttaa toisen palvelimen pelaajiin), vaikka eri palvelimet käyttävät samaa maailmaa
  
• Maailman yleiset tiedot sekä pelaajien henkilökohtaiset tiedot (rekisteröinnin tila, luottokorttitiedot jne) ovat erillisellä tietokantapalvelimella, johon pelipalvelimet ovat yhteydessä pelaajan kirjautuessa pelipalvelimelle.
  
• Rekisteröityminen edellyttää nimen, sähköpostiosoitteen, yhteystietojen ja luottokorttitietojen luovutusta. Tunnistuspalvelin sisältää rajapinnat luottokorttiyhtiöiden järjestelmiin, jotka laskuttavat rekisteröityneitä pelaajia kuukausittain.
• Pelin alussa pelaaja luo hahmon, jolla on (pelijärjestelmästä riippuen) nimi, perusominaisuuksia, osumapisteet, hahmoluokka, rotu, taitoja, varusteita ja mahdollisesti loitsuja. Hahmo esitetään maailmassa 3d-objektina, jonka ulkoasu on muokattavissa.
  
• Hahmot aloittavat tasolta 1 ja saavat kokemuspisteitä mm. tehtävien suorittamisesta. Kun tietty määrä kokemuspisteitä on kerätty, hahmo nousee tason, jolloin osumapisteet ja taidot paranevat, mahdollisesti uusia loitsuja jne.
  
• Varsinaisen pelin osalta suunniteltava ainakin pelaajien liikkuminen ja vuorovaikutus (esim. rakennukset, luolastot, erilaiset maastotyypit) maailmassa, esineiden käsittely, kommunikointi, kaupankäynti ja taistelu muiden hahmojen ja tekoälyllä varustettujen olentojen (hirviöt jne) kanssa.
  
• Pelaajat voivat organisoitua yksittäisiä tehtäviä yhdessä suorittaviin ryhmiin tai laajempiin kiltoihin, jotka tarjoavat palveluita ja etuja (alennusta varusteiden hinnoista tms) killalle suoritettuja tehtäviä vastaan. Ryhmän jäsenet pääsevät näkemään toistensa varusteet ja tiedot, ryhmillä tai klaaneilla on mahdollisuus chat-toimintoon.
  
• Maailman toimivuutta ja järjestystä valvovat moderaattorit (pelinjohtajat), joilla on mahdollisuus kontrolloida rajoitetusti muita pelaajia ongelmatilanteessa.
  
• Ylläpito muokkaa ja päivittää maailmaa (aarteet, olennot, paikat, tehtävät) säännöllisin väliajoin ja pystyy tarvittaessa kontrolloimaan pelaajia.