Tietotekniikan peruskäyttö

• Kurssin kotisivu ja vaatimukset
• Mihin tietokoneita käytetään?
• Tietokoneen osat
  • Laitteisto (engl. hardware)
  • Ohjelmistot (engl. software)
• Windowsin peruskäyttö
  • Tiedostot ja hakemistot
  • Tiedostojen ja hakemistojen kopioiminen
• Tiedostojen siirtäminen kahden koneen välillä
  • Levykkeet ja niiden korvikkeet
  • Tiedostojen siirtäminen verkossa
  • SFTP
• Internet
  • Erilaisia Internetin palveluja
  • WWW-selaimen käyttö
  • WWW-selaamisen tehostaminen
• Yliopiston verkkopalveluja
  • Webmail
  • Korppi
  • Optima
  • Salasanat eri järjestelmissä

Kurssin kotisivu ja vaatimukset

Kurssin yleiset vaatimukset

http://www.jyu.fi/tdk/hum/tvt/opetus/johdatus.html

Kolmen seuraavan luennon rungot:

http://appro.mit.jyu.fi/2004/syksy/tvt/luennot/

Mihin tietokoneita käytetään?

• Tiedonkäsittely ja laskenta (mallintaminen)
• Tiedon tallentaminen ja muokkaaminen (teksti, kuvat, video)
• Tiedon siirtäminen ja julkaiseminen (WWW, tietokannat)
• Ihmisten välinen kommunikointi (keskusteluryhmät, sähköposti)
• Viihdekäyttö (musiikki, pelit)

Tietokoneen osat

Idea: automaattinen tietojenkäsittely.

1. Tiedon syöttö
2. Tietojen käsittely
3. Vasteet

Laitteisto (engl. hardware)

• Ulkoiset laitteet
  • Näppäimistö
  • Hiiri
  • Skanneri
  • Digitaalikamera
  • Näyttö
  • Kaiuttimet
  • Tulostin

• Keskusyksikkö
  • CD-ROM-asema
  • DVD-asema
  • Levykeasema
  • Virtakytkin ja merkkivalot
  • Liitännät ulkoisiin laitteisiin
  • Sisäiset laitteet, esim. prosessori, äänikortti, kovalevy

Ohjelmistot (engl. software)

• Tietokone osaa suorittaa vain muutamia, hyvin yksikäsitteisesti määrättyjä operaatioita
• Ilman käyttöjärjestelmää ja ohjelmia, joutuisimme antamaan miljoonia käskyjä koneelle, ennenkuin se suorittaisi haluamamme toiminnon
• Käyttöjärjestelmää voisi luonnehtia "ohjelmien ohjelmaksi". Se on eräänlainen ohjelma, joka latautuu aina ensimmäiseksi koneen käynnistyessä ja toimii perustana kaikille muille ohjelmille.
• Käyttöjärjestelmä ei kuitenkaan riitä tietokoneen käyttöön vaan lisäksi tarvitaan ohjelmia. Ohjelmat pitää asentaa erikseen tietokoneelle. Ohjelmien sopivuus tietokoneelle riippuu myös käyttöjärjestelmästä.

Windowsin peruskäyttö

• Ympäristössä toiminta
  • Sisään- ja uloskirjautuminen (kuva)
  • Napautukset (vasen, oikea ja tuplanapautus)
  • Valinnat ja maalaaminen
  • Raahaaminen
• Työpöydän rakenne
  • Pikakuvakkeet työpöydällä
  • Start-valikko ja sen käyttö
  • Tehtäväpalkki (ohjelman painikkeet ja tilanäyttö)
• Sovelluksen avaaminen
• Ikkunan rakenne (esim. tekstinkäsittelyohjelma tai nettiselain)
  • Otsikkopalkki (otsikkotiedot ja kontrollivalikko)
  • Valikkopalkki
  • Työkalurivi- tai työkalupainikepalkki
  • Dokumentti-ikkuna
  • Vierityspalkit
  • Tilapalkki
• Ikkunan koon ja sijainnin muuttaminen
• Sovelluksesta toiseen siirtyminen
  • Yhteistoiminta useamman ohjelman välillä
  • ALT-TAB-näppäinyhdistelmä
  • Tehtäväpalkin käyttö
  • Ohjelmien minimoiminen ja hiirellä valinta.
  • Jumiutuneen sovelluksen toiminnan lopettaminen.

Tiedostot ja hakemistot

• Tiedoston ja hakemiston erot
  • Tiedosto on esimerkiksi kirjoitettu dokumentti tai piirretty kuva, joka on tallennettu kovalevylle.
  • Hakemisto on tiedostojen arkistointi- ja tallennuspaikka.
  • Hakemistoja voidaan tehdä toisten hakemistojen sisään.
• Asemat
  • C-asema - paikallisen koneen levy
  • H-asema - näkyy kaikilla Novell-verkon koneilla
  • S-asema - yhteiseen käyttöön, eri hakemistoihin erilaiset oikeudet
  • CD-asema
  • Levykeasema
• Windows Explorer (suom. resurssienhallinta)
  • Ohjelma, jonka avulla voidaan hallita (luoda, kopioida ja poistaa) hakemistorakennetta.
  • Hakemistojen tekeminen
    • Hiiren oikealla painikkeella (New | Folder)
    • Valikosta File | New | Folder
    • Järkevän hakemistohierarkian rakentaminen
  • Tiedostojen etsiminen Search-painike.
  • Hakemistorakenne näkyville Folders-painike.
  • Tiedoston avaaminen.
• Tehdään tekstinkäsittelyohjelmalla (Word) dokumentti (tiedosto)
  • Dokumentin tallentaminen
  • Ohjelman on annettava laittaa tiedostopääte itse! (Esim. .doc, .txt)
  • Tiedostopäätettä ei saa muuttaa!
  • Tiedostotyypin muuttaminen pitää tehdä tallentamisen yhteydessä valinnan Save as type (suom. Tallennustyyppi) avulla.
  • Dokumentin avaaminen ohjelmasta käsin. Etsitään ensin oikea hakemisto Look in-alasvetovalikosta

Tiedostojen ja hakemistojen kopioiminen

• Tiedoston siirtäminen tai kopioiminen hiiren oikealla
  • Raahataan tiedosto hiiren oikea näppäin pohjassa oikeaan paikkaan ja valitaan avautuvasta valikosta toimenpide
  • Napautetaan oikealla tiedoston kuvaketta ja valitaan Cut (siirtäminen) tai Copy (kopiointi), jonka jälkeen mennään
  • Vasenta nappia käytettäessä voi tapahtua joko siirtäminen tai kopioiminen riippuen mistä mihin ollaan kopioimassa

Tiedostojen siirtäminen kahden koneen välillä

Levykkeet ja niiden korvikkeet

• Jos suinkin mahdollista niin älä käytä levykkeitä vaan tallenna tiedostosi verkkolevylle.
• Levykkeitä eli korppuja voi tarvita useilla kursseilla, joten niitä kannattaa hankkia useita etukäteen.
• Koskaan ei saa jättää dokumenttinsa ainoaa versiota yhdelle korpulle!
• Korpuista täytyy aina olla varmuuskopiot!
• Korput täytyy suojata lialta ja kuumuudelta!
• Korpun ikä on hyvin rajallinen!
• Älä koskaan avaa dokumentteja suoraan korpulta vaan kopioi ne aina ensin kiintolevylle!
• Käytä levykkeiden korvikkeena esim. CD-levyjä tai USB-muisteja (kuva)

Tiedostojen siirtäminen verkossa

Miten siirrät tiedostoja toiselle koneelle?

• Liitetiedostoina (hyvä tapa?)
• Tietoverkon välityksellä
  • Tiedostojen (väliaikaisena) säilytyspaikkana toimii yleensä erillinen palvelintietokone.
  • Tiedostoja siirretään (kopioidaan) yleensä paikallisen koneen (engl. local) ja palvelimen (engl. server) välillä.
  • Tarvitaan erillinen ohjelma.
  • Käytä aina SSH-pohjaista ohjelmaa (SCP ja Secure File Transfer Client)!
  • Älä käytä FTP-ohjelmia, kuten WS-FTP tai FTP!

SFTP

1. Käynnistä SSH Secure File Transter valinnalla Start | Programs | Secure Shell SSH | Secure File Transfer Client
2. Yhteyden muodostaminen onnistuu valinnalla File | Connect. Ota yhteys johonkin atk-keskuksen unix-koneeseen johon sinulla on käyttäjätunnus (silmu, itu, verso, kanto tai tukki). Yhteyden muodostamissa käytetään yliopistolle saamaasi Unix-koneen käyttäjätunnusta (eli sähköpostitunnusta) ja salasanaa.
3. Vasemmalla puolella on paikallinen koneen (kotikone, työkone) levyasemat ja oikealla puolella palvelinkoneella oleva kotihakemistosi.
4. Valitaan My Computer | C- tai H-asema ja haluttu hakemisto. Otetaan kiinni sopivasta tiedostosta tai kokonaisesta hakemistosta ja raahataan se vasemmalta oikealle.
5. Toisella koneella tiedosto voidaan hakea ottamalla yhteys uudelleen ja raahamalla tiedosto oikealta vasemmalle. Vasempaan laitaan pitää luennollisesti valita se hakemisto, johon haluaa tiedostojen siirtyvän.
6. Myös resurssienhallinnasta (Windows Explorer) voi siirrellä tiedostoja oikeaan laitaan (palvelimelle) ja oikeasta laidasta resurssienhallintaan.
7. Palvelimelle voidaan luoda hakemistoja valinnalla Operation | New Folder
8. Kun olet kopioinut tiedoston, niin sulje yhteys Unix-koneeseen valinnalla File | Disconnect ja sulje ohjelma.

Voit hakea itsellesi Secure File Transfer -ohjelman seuraavasta osoitteesta <URL: http://www.cc.jyu.fi/atk/mikrotuki/ssh2/>. Ohjelma tulee SSH2-paketin mukana.

Internet

Internet on verkkojen verkko, joka muodostuu lukemattomista yhteen liitetyistä pienemmistä tietoliikenneverkoista. Tietojen siirto tietokoneiden välillä tapahtuu pieninä tietopaketteina (vrt. postipaketti) tietokoneiden (IP-)osoitteiden avulla (vrt. postiosoite). Tavallinen käyttäjä näkee ainoastaan Internetin erilaiset palvelut.

Erilaisia Internetin palveluja

Internetissä on olemassa monia erilaisia palveluja, joita jokin tietty verkkoon liitetty kone tarjoaa. Esimerkiksi yliopistolla on sähköposti-, IRC- ja WWW-palvelimia.

• Sähköposti - mahdollisuus paikasta ja ajasta riippumattomaan keskusteluun.
• World Wide Web (WWW) - maailmanlaajuinen "tietoverkko", johon kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa.
• ICQ, IRC ja chatit - mahdollisuus reaaliaikaiseen keskusteluun ihmisten välillä.
• Videoneuvottelut - etäopetus ja etäkonferenssit.
• Tiedostojen jakaminen (Napster, Gnutella) - mahdollisuus tiedostojen jakamiseen ja löytämiseen.
• Nyysit ja vastaavat keskustelupalstat - mahdollisuus "asiantuntijakeskusteluun" jonkin aihealueen puitteissa.
• Tiedostojen siirtäminen (FTP, SCP) - mahdollisuus tiedostojen siirtämiseen esimerkiksi kotoa töihin.
• Pääteyhteydet (SSH, Telnet) - mahdollisuus käyttää toisen koneen resursseja hyväkseen.

WWW-selaimen käyttö

WWW-selaimia ovat mm. Mozilla, Firefox, Internet Explorer ja Opera.

Olennaisimmat asiat selaimessa:

• Back (suom. Edellinen) - painikkeella päästään edelliselle sivulle.
• Next (suom. Seuraava) - painikkeella päästää jo seuraavalle sivulle (jos aiemmin käyty).
• Stop (suom. Pysäytä) - painikkeella voidaan sivun lataaminen keskeyttää.
• Refresh / Reload - painikkeella voidaan sivu ladata uudelleen.
• Home(suom. Kotisivu) -painikkeella voidaan ladata selaimeen asetettu kotisivu nopeasti.
• Address / Location - kenttään kirjoitetaan halutun WWW-sivuin osoite.
• Kirjanmerkkejä tai suosikkeja (engl. Bookmarks/Favorites) käyttämällä sivuille päästään nopeasti yhä uudestaan ja uudestaan.

WWW-selaamisen tehostaminen

• Kannattaa opetella aukomaan linkkejä uusiin ikkunoihin tai välilehtiin hiiren oikean napin avulla
• Sanan hakeminen pitkältä sivulta Edit | Find.
• Eniten käytetyt osoitteet kannattaa liittää suoraan työkalupalkkiin
  • Googlen hakusivu.
  • NetMot Englanti -sanakirja (toimii vain yliopiston koneilta).
  • Netmot Ruotsi sanakirja (toimii vain yliopiston koneilta).
  • NetMot Suomi -sanakirja (toimii vain yliopiston koneilta).
• Opettele kirjasimen nopea suurentaminen ja pienentäminen
  • Mozillassa CTRL + suurentaa ja CTRL - pienentää
  • Internet Explorerissa kokoa voi muuttaa valinnalla View|Text Size
  • Operasta löytyy suoraan alasvetovalikko jolla voi muuttaa sivun kokoa
  • Valitse selaimeen haluamasi oletuskieli

Yliopiston verkkopalveluja

Webmail

Yliopiston sähköpostiosoitteen posteja voidaan lukea Webmail-palvelun avulla osoitteesta http://webmail.cc.jyu.fi/

• Valitaan ohjelmista Squirrel Mail.
• Kirjaudutaan yliopiston sähköpostitunnuksen alkuosalla ja annetulla salasanalla lukemaan sähköposteja.
• Ohjelmalla voi tehdä muun muassa seuraavia toimintoja:
  • Lukea viestejä.
  • Lähettää, vastata tai lähettää edelleen sähköpostiviestejä.
  • Liittää mukaan liitetiedostoja. Muista liitetiedostojen tietoturva!
  • Tallentaa viestejä kansioihin sekä ylläpitää kansioita.
  • Ylläpitää osoitekirjaa.
• Muista aina kirjata itsesi ulos ohjelmasta!

Korppi

Korppi-järjestelmää pääsee käyttämään seuraavasta osoitteesta: https://korppi.jyu.fi/ .

• Uusi käyttäjä joutuu rekisteröitymään.
• Rekisteröitymisen jälkeen sisään pääsee määritetyllä tunnuksella ja salasanalla.
  • Tunnus ja salasana käyvät (aktivoinnin jälkeen) ATK-keskuksen Unix-koneisiin (sähköpostiin) ja Agoran mikroluokkaan.
• Ohjelman vasemmassa reunassa on kalenteri sekä linkkejä erilaisiin Korpin toimintoihin. Jos toimintoa ei meinaa löytyä, niin kannattaa katsoa vasempaan reunaan.
• Ohjelman oikeassa ikkunassa tehdään varsinaiset toimet.
• Kurssille ilmoittautuminen onnistuu Kurssitiedot ja ilmoittautuminen -linkillä.
  • Valitaan laitos (Humanistinen tiedekunta)
  • Valitaan kurssi (Johdatus tieto- ja viestintäteknologiaan)
  • Painetaan ilmoittaudu-painiketta.
  • Samoin esim. kielikeskuksen kurssit
• Kurssin demoihin ilmoittautuminen tapahtuu kurssille ilmoittautumisen jälkeen Demo-linkillä
  • Sivulta valitaan haluttu ryhmä, jonka jälkeen napsautetaan ryhmän nimeä
  • Näkyville tulee ryhmän tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen onnistuu Ilmoittaudu-painikkeella.
  • Paluu kurssi-ilmoittautumisen etusivulle tapahtuu vasemman reunan navigoinnin avulla esimerkiksi napsauttamalla kurssin koodia (ITK010).
• Ilmoittautumisen poistaminen onnistuu kyseisen osa-alueen (demo, tentti, ohjaus) kurssin sivulta. Esimerkiksi demoryhmästä poistuminen onnistuu tarkastallemalla kyseisen ryhmän tietoja tarkemmin. Sivulla on nähtävillä joko Poista ilmoittautuminen -painike tai -linkki.
• Tenttiin ilmoittautuminen onnistuu samalla tavoin kuin demoihin ilmoittautuminen.
• Ohjausaikoihin ilmoittautuminen (jos kurssilla on yleensä sellaisia) onnistuu vasemman reunan Kalenteri-linkin alta esiin tulevasta Ohjausajat-linkistä.
  • Ensin välitaan kurssi, josta halutaan ohjauksia.
  • Tämän jälkeen valitaan ohjaaja, jolle aikoja halutaan varata.
  • Näkyville tulee lukujärjestyksesi, josta löytyy linkit varattaviin aikoihin. Jos lukujärjestyksessä ei ole linkkejä varattaviin aikoihin, niin kyseisellä ohjaajalle ei ole ohjausaikoja kyseisellä viikolla!
  • Ohjausaika varataan napsauttamalla haluttuna aikana olevaa varattavaa aikaa.
  • Tämän jälkeen valitaan listasta haluttua aika ja varataan aika Varaa aika -painikkeella.
  • Ohjausaikoja ei välttämättä ole kurssilla ollenkaan, joten asia on tarkistettava kurssikohtaisesti!
• Kalenterin avulla nähdään helposti viikkoaikataulu Korpissa olevista kursseista. Aikatauluun voi myös lisätä itse tapahtumia.
• Henkilötiedot nähdään omat tiedot ja opintosuoriteote.

Optima

Optima (https://optima.cc.jyu.fi) on Jyväskylän yliopistossa käytössä oleva verkko-oppimisympäristö. Lisää luennoilla 4 ja 5.

Sisäänkirjautuminen

• Käyttäjätunnukseksi ATK-keskuksen sähköpostitunnus ja @cc.jyu.fi-pääte mukaan.
• Salasana on ATK-keskuksen sähköpostin salasana.
• Kirjautumisen jälkeen valitaan tiedekunta, jonka työtiloja halutaan tarkastella.
• Työtilojen näkyvyys riippuu mille kurssille sinut on liitetty.

Ympäristö

Optimassa voi esimerkiksi

• Osallistua keskusteluun.
• Lukea ja lähettää viestejä.
• Luoda ja muokata yksin tai ryhmän kanssa dokumentteja.
• Tuoda dokumentteja ja tiedostoa omaan käyttöön tai ryhmälle.
• Tehdä harjoituksia ja täyttää lomakkeita.
• Lukea erilaisia dokumentteja.

Salasanat eri järjestelmissä

ÄLÄ KOSKAAN LUOVUTA SALASANAASI KENELLEKÄÄN! Esimerkkejä:

• Suomalainen antaa salasanansa vaikka puhelimessa
• Salasana irtoaa suklaapatukalla

Lähes kaikkiin yliopiston sisäisiin järjestelmiin toimii sama atk-keskuksen antama salasana.

Älä käytä yliopistolla käyttämääsi salasanaa muissa järjestelmissä!

Jokaiseen erilliseen järjestelmään kannattaa kehittää oma salasanansa!

Millainen on hyvä salasana?

• Sisältää isoja ja pieniä kirjaimia sekä numeroita tai erikoismerkkejä.
• On mahdoton arvata.
• On helposti muistettavissa. (Esimerkiksi kehitelmä jostakin lauseesta.)
• Ei koskaan aiemmin käytetty.

Salasanan voi vaihtaa osoitteessa http://salasana.jyu.fi/. Samasta osoitteesta onnistuu myös sähköpostin edelleenlähetys.