Makrovirukset ovat nykyajan vitsaus. Niitä esiintyy tulevien dokumenttien yhteydessä miltei viikoittain, koska joku on laiminlyönyt tahallaan tai tietämättään virustorjunnan. Toki muitakin viruksia liikkuu, mutta ne eivät ole enää läheskään niin yleisiä kuin makrovirukset. Seuraavassa on pyritty poistamaan tietämättömyyden verhoa makrovirusten ympäriltä, jotta jokainen voi omalta osaltaan osallistua makrovirusten torjuntaan.
Makrovirusten historia alkaa vuodesta 1994, jolloin ensimmäinen kokeiluluontoinen makrovirus kirjoitettiin. Kyseistä makrovirusta ei kuitenkaan koskaan laskettu liikkeelle. Ensimmäinen makrovirus, joka aiheutti laajan virusepidemian havaittiin vasta kesällä 1995. Tämän jälkeen alkoi hurja kilpajuoksu virusten tekijöiden ja torjujien välillä. Vuoden 1996 lopulla makroviruksia oli tunnistettu vasta muutamia satoja, mutta jo vuoden 1997 huhtikuussa rikottiin tuhannen makroviruksen raja. Kahdentuhannen viruksen raja rikottiin helmikuussa vuonna 1998 ja makrovirusten määrän kasvu vain kiihtyi edelleen. Elokuun alussa vuonna 1999 oli havaittu jo yli 4400 makrovirusta!
Tällä hetkellä makrovirukset ovat olleet lähinnä MS-Office ohjelmistoperheen käyttäjien riesana, mutta tulevaisuudessa ne luultavasti tulevat olemaan muidenkin ohjelmistojen käyttäjien ongelmana. Ohjelmistojen makrokielet kehittyvät kokoajan ja jonkin ohjelmiston päästessä suuren käyttäjäkunnan suosioon aletaan siihen varmastikin kirjoittaa viruksia entistä enemmän.
Makrovirukset ovat sovellusohjelmaviruksia, jotka leviävät sovellusohjelmatiedostojen mukana. Sovellusohjelmatiedostoja, joiden mukana makrovirukset tavallisimmin leviävät, ovat Word- dokumentit ja Excel-työkirjat. Tietenkin muutamissa muissakin sovellusohjelmatiedostoissa voi esiintyä makroviruksia, mutta niitä esiintyy huomattavasti harvemmin. Muita sovellusohjelma-tiedostoja, joissa makrovirukset viihtyvät, ovat muun muassa LotusAmi Pro-tiedostot ja joidenkin Corel-ohjelmien tiedostot.
Makrovirukset ovat nimensä mukaisesti kirjoitettu kyseisen sovellusohjelman makrokielellä. Ohjelmisto riippuvuutensa vuoksi makrovirukset toimivat vain tiettyjen sovellusohjelmistojen yhteydessä. MS-Office-ohjelmistoperhe käyttää makrokielenä VBA (Visual Basic for Applications)-kieltä, joka on ohjelmointikielenä niin kehittynyt, että sillä voi tehdä todella tuhoisiakin viruksia. VBA on helppoutensa ja MSOffice-ohjelmien levinneisyyden vuoksi todella suosittu makrovirusten kirjoittamiskieli.
Makrovirukset leviävät käyttäjältä toiselle sovellusohjelmatiedostojen mukana. Nykyään sovellusohjelmatiedostoja on helppo välittää sähköpostitse käyttäjältä toiselle, joten tiedoston mukana oleva makrovirus voi levitä toisella puolella maapalloa muutamissa minuuteissa. Sähköpostin liitetiedostojen kanssa kannattaakin olla erityisen varovainen! Liitetiedostoina olevat tiedostot kannattaa tutkia virusten torjuntaohjelmalle ennen niiden lähettämistä jollekin toiselle tai ennen niiden avaamista omalla koneella. Makrovirukset leviävät käyttäjän oman koneen sisällä varmistaakseen itsensä mahdollisimman suuren leviämisen. Makrovirus sijaitsee sovellusohjelmatiedoston kriittisissä makroissa, kuten esimerkiksi aloitusrutiinien yhteydessä. Kun saastunut sovellusohjelmatiedosto avataan tai siellä tehdään toiminto, joka ajaa makroviruskoodin tartuttaa makrovirus itsensä valikoissa oleviin kriittisimpiin toimintoihin, kuten esimerkiksi Tallenna nimellä (Save as)-toiminto. Toiminnon kautta virus leviää jokaiseen asiakirjaan, jolle kyseinen toiminto suoritetaan. Virus pyrkii tarttuessaan kirjoittamaan oman koodinsa valmiiden makrokoodien päälle, jolloin viruskoodi suoritetaan tehtävän toimenpiteen sijaan. Makrovirus pyrkii varmistamaan leviämistään myös tartuttamalla Normal.dot asiakirjamallin. Normal.dot toimii uusien asiakirjojen pohjana ja jos makrovirus pystyy tartuttamaan asiakirjapohjan on se valmiina jokaisessa uudessa dokumentissa.
Makrovirusten torjunta ja niiden leviämisen estäminen on jokaisen tietokoneen käyttäjän velvollisuus. Jokainen saadessaan uusia dokumentteja koneelleen ja lähettäessään dokumentteja jollekin toiselle on velvollinen tarkistamaan dokumentit. Koskaan ei tiedä mitä ne sisältävät, vaikka ne tulisivat luotettavaltakin taholta. Aina kannattaa olla varovainen, mutta ei koskaan vainoharhainen.
Seuraavaan on koottu muutama lyhyt ohje makrovirusten torjunnasta:
Jos sinulla ei ole mitään tiettyä syytä lähettää sovellusohjelmatiedostoja sähköpostitse niin kannattaa harkita Ascii-tekstimuotoisten dokumenttien käyttöä. Tavallisen sähköpostin lähettäminen esimerkiksi Word-dokumenttina on aivan turhaa! Jos haluat lähettää dokumentin niin tutki se ennen lähettämistä viruksen torjuntaohjelmalla. Toinen mahdollisuus on lähettää dokumentti RTF-formaatissa, joka ei sellaisenaan sisällä viruksia. Makrovirus pystyy kuitenkin hämäämään tiedostoformaatin kanssa, joten RTF-dokumentiksi tallentaminen ei ole täysin varmaa.
Makrovirusten edelleen lähettäminen on anteeksiantamatonta. Niiden varalta kannattaa tarkistaa aina kaikki lähetettävät dokumentit. Jos havaitset viruksen kovalevylläsi ja olet vahingossa lähettänyt jollekin saastuneita dokumenttejasi, niin dokumentin saaneita pitää välittömästi varoittaa. On tosiaankin mahdollista, että ohjelmasi päivitys on ollut sen verran vanha, että et ole havainnut virusta heti.
Muutamassa Windows-pohjaisissa sähköpostiohjelmissa on automaattinen liitetiedostojen aukaiseminen, joka kannattaa ehdottomasti laittaa pois päältä. Liitetiedostojen automaattinen aukaisu avaa sähköpostin liitteenä olevan tiedoston automaattisesti sovellusohjelmaan, jolla liitetiedosto on tehty. Tämä voi aiheuttaa makrovirustartunnan käyttäjän huomaamatta, ellei mitään makrovirusvaroituksia ole kytketty päälle.
Erityisesti Wordista ja Excelistä kannattaa laittaa makrovirusvaroitus päälle. Makrovirusvaroituksen tarkoituksena on varoittaa käyttäjää asiakirjoista, jotka sisältävät makroja. Makrot voi halutessaan poistaa käytöstä, jolloin voi olla varma, että dokumentissa olleet makrovirukset eivät tartu. Jos jonkin asiakirjan ei pitäisi sisältää makroja, mutta ohjelma varoittaa makrojen käyttöön ottamisesta, niin makrot kannattaa ehdottomasti pitää pois päältä.
Makroviruksille ovat erityisen alttiina sellaiset ihmiset, jotka käyttävät MSOffice-tuoteperheen tuotteita. Heidän kannattaa muistaa, että makrovirukset voivat tarttua koneeseen ainoastaan, jos saastunut dokumentti aukaistaan. Tarttuessaan jotkin makrovirukset voivat lähettää itseään eteenpäin, mutta se vaatii todella otollisen ympäristön. Koneessa on oltava tietty Outlook-sähköpostiohjelma ja sen osoitteisto sekä tietenkin Word tai Excel. Makrovirukset ovat hyvin sovellusriippuvaisia, mutta eivät välttämättä käyttöjärjestelmä riippuvaisia. Jotkin makroviruksista toimivat sekä Windows-ympäristössä että Macintosh-ympäristössä.
Jos luet kaiken sähköpostisi Unix- tai Linux-ympäristössä, ei sinulla ole välitöntä makrovirustartunta vaaraa. Saamasi sovellusohjelmatiedostot voivat sisältää makroviruksia, joten niitä ei kannata lähettää eteenpäin ennen tiedostojen tarkistamista. Kuitenkin voit saada makrovirustartunnan sitten, kun olet siirtänyt tiedoston Windows-koneellesi ja aukaiset sen ilman tarkistamista. Liitetiedostojen kanssa kannattaa siis olla tarkkana!
CAP-tyyppinen virus on yksi yleisimmistä makroviruksista maailmassa.
CAP-viruksille on tyypillistä, että ne pyrkivät tartuttamaan useita erilaisia makroja, joita ajetaan dokumentin tallennuksen, avaamisen ja sulkemisen yhteydessä. CAP-viruksille on myös tyypillistä se, että virus tallentaa tiedoston aina DOC-tyyppiseksi riippumatta käyttäjän valitsemasta tiedostotyypistä. Dokumentti nimetään kylläkin käyttäjän haluamalle päätteelle, mutta siitä huolimatta dokumentin sisältö säilyy DOC-tyyppisenä. Makrovirusten välttely tallentamalla dokumentit RTF-tyyppiseksi ei välttämättä toimi jos dokumentteihin on tarttunut CAP-tyyppinen virus.
CAP-virus tuhoaa muut dokumentin makrot tarttuessaan dokumenttiin, mutta ei aiheuta dokumenttien tietojen tuhoamista. CAP-tyyppisen viruksen poistaminen on yleensä kohtuullisen tuskatonta ja sen saan pois esimerkiksi DataFellowsin viruksen torjuntaohjelmilla.
Melissa niminen Wordin makrovirus havaittiin ensimmäisen kerran maaliskuun 26. päivänä 1999. Melissa oli levinnyt ympäri maailmaan jo muutama tunti havaitsemisensa jälkeen ja sitä pidetäänkin nopeimmin levinneenä viruksena maailmassa.
Melissa-viruksen sanotaan levinneen LIST.DOC tiedoston mukana, jonka piti sisältää salasanoja "aikuisten palveluihin" J. Melissan hurjan leviämisnopeuden selittää se, että virus pystyi lähettämään itseään eteenpäin. Aktivoituessaan Melissa-virus lähetti tartuttamansa dokumentin viiteenkymmeneen osoitteeseen, jotka löytyivät käyttäjän MS-Outlook sähköpostiohjelman osoitteistosta. Aktivoituessaan virus muokkasi käyttäjän dokumentteja lisäämällä omia kommenttejaan niihin. Suuret yhtiöt, kuten esimerkiksi Microsoft, reagoivat viruksen havaitessaan kiivaasti ja sulkivat koko sähköpostijärjestelmänsä. Yhtiöiden harmiksi Melissa pystyi lähettämään salaisiksi luokiteltavia dokumentteja paikkoihin, joihin niitä ei saanut joutua.