Multimedia - luento 9

Tällä luennolla käsitellään digitaalista valokuvausta, digivalokuvia, erilaisia kuvaformaatteja, ääntä ja ääniformaatteja sekä videoformaatteja.

Valokuvauksen tekniikka

Valokuvauksessa on tärkeätä tuntea seuraavat peruskäsitteet:

Valotusaika (Shutter speed)

Polttoväli (Focal length)

Aukko (Aperture)

AukkoValotusaika
2.01/250
2.81/125
4.01/60
5.61/30
81/15
111/8
161/4
221/2

Syväterävyys (Depth of field, DOF)

Herkkyys (ISO)

Aukko (aperture)Valotusaika (shutter)Herkkyys (ISO)
2.01/250100
2.81/125100
4.01/60100
5.61/30100
81/15100
111/8100
161/4100
221/2100
221/4200
221/8400
221/15800
221/301600

Miten valitsen oikean aukko/valotus/herkkyys -yhdistelmän?

Valinta riippuu täysin siitä minkälaisen kuvan haluat ottaa. Apuna voi käyttää laskuria. Tämä on se valinta, joka erottaa ammattikuvaajat amatööreistä ;)

Kamerat

Pokkaridigikameroista (Compact) ja digijärjestelmäkameroista löytyy kaikista yleensä ainakin useita seuraavista ominaisuuksista:

Automaattivalotus

Auto-ohjelmassa kamera keksii mieleisensä aukon ja valotusajan yhdistelmän. Tämä riittää asetuksena useimmille ihmisille valokuvatessa.

Ohjelmoitu auto -ohjelmassa (Program) kamera keksii mieleisensä aukon ja valotusajan yhdistelmän, mutta käyttäjä voi halutessaan korjata valotusta.

Aika-automatiikkaohjelmassa (Shutter priority) kuvaaja määrää valotusajan ja kamera laskee tarvittavan aukon.

Aukko-automatiikkaohjelmassa (Aperture priority) kuvaaja määrää aukon ja kamera laskee tarvittavan valotusajan.

Valotusta voi yleensä korjata (kompensoida) haluaamaansa suuntaan. Esim. +2.

Haarukoinnilla (Bracketing) voi kameran määrätä ottamaan samalla kerralla useamman kuvan erilaisilla valotuksilla.

Manuaaliohjelmassa kuvaaja määrää sekä aukon että valotusajan.

Erilaisia valotusmittaustapoja ovat esim. seuraavat:

Kamera kuvittelee maailmaa keskiharmaaksi.

Histogrammi paljastaa osuuko valotus oikeaan.

Jos histogrammi painottuu oikealle, kuva koostuu pääosin kirkkaista sävyistä. Jos se painottuu vasemmalle, kuvassa on enemmän tummia sävyjä.

Jos histogrammi leikkautuu ulos oikealta, kuva on ylivalottunut. Vastaavasti alivalotus näkyy histogrammin leikkautumisena vasemmalta.

Histogrammin tulkinta

Tarkennus (Focus)

Automaattitarkennusta käytettäessä kamera pyrkii etsimään kuva-alalta todennäköisimmän kohteen ja tarkentaa siihen.

Käytetystä ohjelmasta riippuen kamera etsii kohdetta joko koko kuva-alalta tai vain keskeltä.

Tarkennuksen ja samalla myös valotuksen voi lukita painamalla laukaisin puoleen väliin.

Valkotasapaino (White balance)

Ihmissilmä sopeutuu kameraa paremmin eri valolähteiden väreihin ja esittää aina valkoisen valkoisena.

Digitaalikamerat osaavat vaihtelevalla laadulla saada kuvan valkoisen näyttämään luonnolliselta eli säätämään kuvan valkotasapainoa.

Valkotasapainon käsisäädöllä voi auttaa kameraa asettamaan oikean valkotasapainon. Käsisäädössä valkotasapaino mitataan valkoisesta paperista tai muusta valkoisesta kohteesta.

Laukaisuviive

Digitaalikameroissa esiintyy lähes poikkeuksetta selkeä laukaisuviive eli aika, joka kuluu laukaisimen painalluksesta kuvan ottamiseen.

Laukaisuviive muodostuu tarkennukseen kuluvasta ajasta ja varsinaisesta laukaisuajasta. Tarkennusaika on merkittävin tekijä laukaisuviiveen muodostumisessa.

Laukaisuviivettä voi merkittävästi lyhentää tarkentamalla kamera etukäteen painamalla laukaisin puoleen väliin.

Salama

Lisätietoja

Kuvat

Erilaiset kuvat ja kuvaformaatit sopivat eri käyttötarkoituksiin.

Esim. WWW-sivulle sopiva kuva ei toimi hyvin tulostuksessa

Kuvamuodot

Kuvankäsittelytermistöä

Bittisyvyys - kuvaformaatin tallentamien värien lukumäärä

Bittejä2^Värien määrä
12^12 - mustavalkoinen
82^8256
242^2416 miljoonaa - täysvärit

Kuvan resoluutio

Resoluutio tarkoittaa kuvan tai näyttölaitteen pikseleiden kokonaismäärää, joka lasketaan kertomalla kuvan/näytön vaakapisteiden lukumäärä pystypisteiden lukumäärällä.

esim. näytön resoluutio voi olla 1680 x 1050 pikseliä ja kuvan resoluutio voisi olla 2048x1536 pikseliä.

Kuvan tulostuskoko (pikselitiheys)

Kuvatiedoston koko

Kuvatiedoston kokoon vaikuttavat seuraavat asiat:

Kuvaformaatteja

Kuvaformaatteja on käytössä erittäin paljon. Yksi formaatti ei sovi kaikkiin tarkoituksiin.

Kuvaformaattien vertailua

Kuvankäsittelyohjelmien omat formaatit

RAW

JPG

GIF

BMP

PNG

TIFF

WMF (Windows MetaFile) / EMF (Enhanced Windows Metafile)

SVG

Milloin käytän mitäkin kuvaformaattia?

Video

Videoiden yleisiä ominaisuuksia

Videoformaatit

Video on aina sisällytetty johonkin tiedostokääreeseen (container), joka määrää milla tavalla video- ja äänidata ja näihin liittyvä metatieto sijoitetaan tiedostoon.

Video ja ääni voidaan pakata useilla eri koodekeilla saman tiedostokääreen sisään.

Videon pakkaus

Videokoodekit

Edellytykset videon toimimiselle

Ääni

Ääniformaatteja

Samoin kuin videoformaatit niin myös ääniformaatit ovat tiedostokääreitä (container), jotka voivat sisältää erilaisilla koodekeilla käsiteltyä ääntä.

Ääniformaatin ja tiedostokääreen ero ei ole aina niin selkeä, kuin videoiden kohdalla. Moni äänitiedostokääre on samalla myös koodekki.

Käyttäjien kommentit

Kommentoi tätä sivua Lisää uusi kommentti
Kurssimateriaalien käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin tai opetusmateriaalina ilman lupaa on ehdottomasti kielletty!
http://appro.mit.jyu.fi/tyovaline/luennot/luento9/
© Antti Ekonoja (antti.j.ekonoja@jyu.fi) <http://users.jyu.fi/~anjoekon/>
Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen@jyu.fi) <http://hazor.iki.fi/>
2012-08-13 12:33:01
Informaatioteknologia - Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta