Internet, WWW, sähköposti, tiedonhaku - Luento 2

• Internet
  • Erilaisia Internet-palveluja
• Netiketti
  • Suomalainen netiketti
• WWW- ja sähköpostiosoitteet
• WWW-selailu
  • Toimintaperiaate
  • WWW-selaimen peruskäyttö
  • WWW-selaamisen tehostaminen
• RSS (Really Simple Syndication)
  • RSS-ohjelmia / laajennoksia
  • RSS-syötteitä
• Sähköposti
  • Graafiset sähköpostiohjelmat
  • Liitetiedostot
  • Sähköpostien edelleenohjaus
  • Sähköpostin suodatus
• SPAM eli roskaposti
  • Sähköisen viestinnän tietosuojalaki
  • Suojautuminen roskapostilta
• Sähköpostinetiketti
  • Lähettäjän tiedot
  • Sähköpostiviesteihin pääsääntöisesti vain tekstiä
  • Merkistöongelmat
  • Lainaaminen ja viesteihin vastaaminen
• Ketjukirjeet ja Hoaxit
• Sähköpostilistat (jakelulistat, postituslistat)
• Vakioidut sähköpostiosoitteet
• Google Calendar
• Tiedonhaku
  • Erikoistuneet haut

Luennon aiheena on Internet ja sen tärkeimmät peruspalvelut eli WWW ja sähköposti

Internet

Internet on verkkojen verkko, joka muodostuu lukemattomista yhteen liitetyistä pienemmistä verkoista. Tietojen siirto tietokoneiden välillä tapahtuu pieninä tietopaketteina (vrt. postipaketti) tietokoneiden (IP-)osoitteiden avulla (vrt. postiosoite). Tavallinen käyttäjä näkee ainoastaan Internetin erilaiset palvelut.

Yhteydet Funet-verkosta muualle:

• FUNET-verkon ulkomaan yhteyksistä vastaa NORDunet.
• Suomessa useampien Internet-palveluntarjoajien verkkoja (Sonera, Elisa).
• Verkot yhdistyvät toisiinsa Ficix-pisteissä.

Erilaisia Internet-palveluja

Internetissä on olemassa monia erilaisia palveluja, joita jokin tietty verkkoon liitetty kone tarjoaa. Esimerkiksi yliopistolla on sähköposti- ja WWW-palvelimia.

• Sähköposti - mahdollisuus paikasta ja ajasta riippumattomaan keskusteluun.
• World Wide Web (WWW) - maailmanlaajuinen "dokumenttiverkko", johon kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa.
• Sosiaalinen media (Facebook, Twitter jne.)
• Pikaviestintä (esim. Messenger, Skype) ja chatit (esim. IRC) - mahdollisuus reaaliaikaiseen keskusteluun ihmisten välillä. Mahdollisuus myös äänen ja videon välittämiseen.
• Nyysit (Usenet / Google Groups) ja keskustelupalstat - mahdollisuus "asiantuntijakeskusteluun" jonkin aihealueen puitteissa.
• Julkaisu- ja ryhmätyöjärjestelmät - helppo verkkosisällön tuottaminen (CMS ja Blogit) ja oppimisympäristöt
• Tiedostojen siirtäminen (esim. FTP, SFTP) - mahdollisuus tiedostojen siirtämiseen esimerkiksi kotoa töihin.
• Tiedostojen jakaminen (P2P-ohjelmat kuten Bittorrent) - mahdollisuus tiedostojen jakamiseen ja löytämiseen.
• Pääteyhteydet (SSH, Telnet) - mahdollisuus käyttää toisen koneen resursseja komentorivikäyttöliittymällä.

Netiketti

Netiketti on kokoelma virallisia ja epävirallisia sääntöjä ja ohjeita joita noudattamalla pärjää Internetissä.

Noudata netikettiä niin kommunikointisi onnistuu paremmin.

Noudata netikettiä niin saat helpommin apua.

Noudata netikettiä niin luot itsestäsi hyvän kuvan.

Suomalainen netiketti

• Esiinny omalla nimelläsi
• Ole kohtelias
• Älä täytä toisten sähköpostilaatikkoa turhuuksilla
• Esiinny harkiten reaaliaikaisilla keskustelualueilla (IRC/chatit)
• Noudata palveluntarjoajan ohjeita
• Huolehdi tietoturvasta
• Tiedä mihin sitoudut
• Muista lähdekritiikki
• Netillä on pitkä muisti...
  • Nyyssit muistavat...
  • WWW muistaa...
• Älä levitä toisista loukkaavaa tai valheellista tietoa
  • Kunnianloukkaus blogissa
• Muista tekijänoikeudet
• Älä lue toisten sähköposteja tai vakoile verkkoliikennettä
• Älä häiritse tietoverkon toimintaa
• Älä hakkeroi
• Älä lähetä roskapostia
  • Ei-toivottu viestintä Internetissä

WWW- ja sähköpostiosoitteet

• Suppeasti esitettynä WWW-osoite (URL) koostuu seuraavista osista

  yhteyskäytäntö://aliverkko.verkkoalue.päätaso/hakemisto/alihakemisto/tiedosto

  Esimerkiksi https://korppi.jyu.fi/ tai http://www.apple.com/quicktime/download/win.html

  • yhteyskäytäntö on esim. http (hypertext transport protocol), https (kuten edellä, mutta salattu, secure) tai ftp (file transfer protocol)
  • aliverkko tyypillisesti www mutta voi olla muukin, voi viitata yksittäiseen tietokoneeseen
  • verkkoalue (domain) kertoo mihin sivustoryhmään sivu kuuluu, esim. jyu (Jyväskylän yliopisto) tai sonera (Sonera Oyj:n sivut)
  • päätaso (päätason verkkoalue) kertoo mihin pääryhmään verkkosivu kuuluu, esim. com (kaupallinen), org (organisaatio) tai fi (Suomi)
• Sähköpostiosoitteet ovat muotoa tunnus@kone.organisaatio.maa. Esim. tommi.j.lahtonen@jyu.fi tai tjlahton@mit.jyu.fi
  • tjlahton on tunnus sähköpostikoneella
  • mit on tietotekniikan laitoksen organisaatiotunnus yliopiston alla.
    

    student	Opiskelijat
    mit	Tietotekniikan laitos
    cc	Tietohallintokeskus (Computing Centre)
    cs	Tietojärjestelmätieteen laitos
    it	Informaatioteknologian tiedekunta

  • jyu = jyväskylän yliopisto (university of Jyväskylä)
    

    jyu	University of Jyväskylä
    uta	University of Tampere
    oulu	Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki
    helsinki	Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki
    utu	University of Turku

  • fi on Suomen maatunnus
    

    fi	Suomi
    se	Ruotsi
    no	Norja
    com	Yrityksiä yms.
    net	Sekalaista
    org	Organisaatioita yms.

• Voit lähettää sähköpostia millä tahansa osoitteella miltä tahansa koneelta

WWW-selailu

Miten verkossa selailu toimii? Miten selainta käytetään? Miten voin tehostaa verkkoselailua?

Toimintaperiaate

Lyhyesti toimintaperiaate on seuraava:

• Tietokone kytkeytyy internet-verkkoon modeemi-, adsl-, kaapeli- tai verkkoyhteyden avulla.
• Selain pyytää palvelimelta WWW-sivua. Jos sellainen on niin palvelin palauttaa sen käyttäjälle.
• WWW-sivun voi käytännössä tehdä kuka tahansa, jolla on mahdollisuus sijoittaa se WWW-palvelimelle. Sivuja onkin tämän takia runsaasti. Onkin suhtauduttava tiedon oikeellisuuteen kriittisesti!

WWW-selaimen peruskäyttö

WWW-selaimia ovat mm. Mozilla Firefox, Internet Explorer, Opera ja sadat muut ohjelmat

Peruspainikkeet verkkoselaimissa:

• Back (suom. Edellinen) - painikkeella päästään edelliselle sivulle.
• Next (suom. Seuraava) - painikkeella päästää jo seuraavalle sivulle (jos aiemmin käyty).
• Stop (suom. Pysäytä) - painikkeella voidaan sivun lataaminen keskeyttää.
• Refresh / Reload - painikkeella voidaan sivu ladata uudelleen.
  • Huom! Selain lataa sivun välimuistiin takaisinselailua varten. Sivu ei siis välttämättä ole ajantasalla! Reload-painikkeella voi ladata sivun uudelleen.
  • Yhteys WWW-sivustoon on aina väliaikaista ja toimii pyyntö-vastaus-periaatteella.
  • Shift (vaihtonäppäin) + Reload-painikkeen napautus pakottavat sivun uudelleenlataukseen.
• Home (suom. Kotisivu) -painikkeella voidaan ladata selaimeen asetettu kotisivu nopeasti.
• Address / Location - kenttään kirjoitetaan halutun WWW-sivuin osoite.
• Kirjanmerkkejä tai suosikkeja (engl. Bookmarks/Favorites) käyttämällä sivuille päästään nopeasti yhä uudestaan ja uudestaan.
  • Esim. pikalinkki omien kurssien sivulle Korpissa ja Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssin etusivulle.

WWW-selaamisen tehostaminen

• Käytä selaimena Mozilla Firefox, Google Chrome tai Opera ennemmin kuin Internet Explorer, joka on alttein viruksille ja muille tietoturvauhkille
• Selaimen asetukset
  • Valitse selaimeen haluamasi oletuskieli.
  • Oletusfontti ja fontin koko
  • Sivuhistorian ja evästeiden poistaminen selailun jälkeen yleisillä koneilla.
  • Aloitussivun määrittäminen
  • Ponnahdusikkunoiden estäminen tai salliminen
• WWW-sivun löytäminen URL-osoitteen perusteella
• WWW-sivun tallentaminen
• Kuvan kopioiminen ja tallentaminen WWW-sivulta
• WWW-sivun tulostaminen
• Tallenna tiedostot aina napauttamalla linkkiä oikealla hiiren napilla ja valitsemalla Save Target As... (tai Save Link as...)
• Jos tiedosto ei ole WWW-sivu tai perusmuotoinen kuva, niin tiedosto siirtyy väliaikaishakemistoon ja avautuu oletusohjelmassa lukutilassa
  • Esim. Word-dokumentit saattavat avautua selaimen sisälle, jolloin niitä ei voi muokata eikä tallentaa järkevään hakemistoon.
• Kannattaa opetella aukomaan linkkejä uusiin ikkunoihin tai välilehtiin hiiren oikean napin avulla.
  • Selaimissa voi olla mahdollisuus säätää hiiren kolmannen napin käyttäytymistä. Esimerkiksi linkin avaaminen uuteen välilehteen voisi olla hyvä toimenpide.
• Opettele käyttämään hiirieleitä. Löytyvät Operasta ja Firefoxiin saa Mouse Gestures -laajennoksena. Näppäimistöltäkin voi selata sivuja:
  • CTRL+click avaa linkin uudessa välilehdessä
  • CTRL+T avaa uuden välilehden
  • CTRL+W sulkee välilehden
  • CTRL+K aktivoi hakulaatikon
  • CTRL+L aktivoi osoitepalkin
  • CTRL+TAB selaa välilehtiä
  • CTRL+F etsii sivulta
  • Lisäksi kaikki tavalliset kuten leikepöytä: CTRL+C ja CTRL+V
• Eniten käytetyt osoitteet kannattaa liittää suoraan työkalupalkkiin tai kirjanmerkkeihin/suosikkeihin
• Turhien mainosten ja popup-ikkunoiden piilotus (Firefoxiin AdBlock+-, Tab Mix plus- ja Remove it Permanently-laajennoksilla)
• Salasanojen tallentaminen (älä tallenna yleisillä koneilla!)
• Kirjasimen nopea suurentaminen ja pienentäminen
  • Firefoxissa CTRL++ suurentaa ja CTRL+- pienentää
  • Internet Explorerissa kokoa voi muuttaa valinnalla View|Text Size
  • Operasta löytyy suoraan alasvetovalikko jolla voi muuttaa sivun kokoa
• Suojatut sivustot (https:)

RSS (Really Simple Syndication)

RSS tarkoittaa tiedostomuotoja, joita käytetään usein päivittyvän digitaalisen sisällön julkaisemiseen. Tällaista sisältöä ovat esimerkiksi blogit ja uutiset

RSS-tiedostoja voi lukea erillisillä lukijaohjelmilla tai useimmilla WWW-selaimilla.

Käyttäjä tilaa syötteen antamalla lukijalleen linkin syötteeseen, jonka lukijaohjelma voi sitten tarkistaa uuden sisällön varalta. Jos uutta sisältöä on tullut edellisen tarkistuksen jälkeen, lukijaohjelma hakee kyseisen sisällön ja näyttää sen käyttäjälle.

RSS-ohjelmia / laajennoksia

• Sage too
• Google Reader

RSS-syötteitä

• Helsingin sanomat
• Keskisuomalainen
• Jyväskylän yliopisto
• Tietohallintokeskus
• Appro-sivusto
• Jyväskylän kaupunki
• Vihreät vaatteet
• Limepippuri
• Icecream News
• Salakuunneltua
• Ruokamenot
• Snuzzy
• Mogulin blogi

Sähköposti

Sähköpostia voi lukea WWW-liittymän kautta osoitteesta http://isamail.jyu.fi/

• Uusi viesti
  • To: vastaanottaja
  • CC: (Carbon Copy), kopio
  • BCC: (Blind Carbon Copy), piilokopio
  • Asetukset: plain text
  • Allekirjoitus (Signature)
• Vastaaminen (Reply, Re:)
• Edelleenlähettäminen (Forwarding, Frwd:)
• Liitetiedostot
  • Liitetiedostojen koko
  • Tiedostojen tarkistaminen virusten varalta
• Henkilötietojen muuttaminen / usean eri sähköpostiosoitteen käyttäminen
• Viestien etsiminen
• Suodatus / Tunnisteet (kansiot) / Viestien lajittelu

Graafiset sähköpostiohjelmat

Mozilla Thunderbird on sähköpostiohjelma, joka ei tule automaattisesti Mozilla Firefoxin mukana nimestään huolimatta

Yliopiston koneille ohjelma on valmiiksi asennettuna.

Voit ladata ohjelman kotikoneellesi osoitteesta hhttp://www.mozilla-europe.org/en/products/thunderbird/

• Sähköpostin lähettämiseen ei tarvita yhteyttä omaan sähköpostipalvelimeen vaan postia voi lähettää mistä tahansa millä tahansa ohjelmalla.
• Yliopiston postinsa voi lukea millä ohjelmalla tahansa jos se tukee POP3- tai IMAP-protokollaa.
  • Lue Googlen ohjeet
  • Käytä tunnuksena ja sähköpostiosoitteena muotoa tunnus@student.jyu.fi - tämän lisäksi täytyy noutaa erillinen mobiilisalasana kirjautumalla osoitteessa https://salasana.jyu.fi ja klikkaamalla painiketta "create isa mail mobile password"
  • Määritetään kumpaa protokollaa käytetään. IMAP on aina parempi vaihtoehto
  • Määritetään sisään tulevan postin palvelimen osoite, joka on imap.cc.jyu.fi
  • Määritellään lähetettävään postiin käytettävä palvelin (SMTP. Tämä palvelin riippuu käytettävästä verkkoyhteyden tarjoajasta. Yliopiston verkossa SMTP-palvelimena toimii smtp.jyu.fi. Lähetettävän postin yhteydessä ei käytetä salattua yhteyttä ellei SMTP-palvelimeen tarvita erillistä tunnusta ja salasanaa.
  • Määritellään käytettäväksi suojattu (engl. secure) eli SSL-yhteys.
  • Varmistetaan että viestit lähetäään pelkkänä tekstinä (engl. plain text) eikä html-muodossa.
    • Thunderbirdissä onnistuu poistamalla valinta Tools | Account Settings | Composition & Addressing | Compose Messages in HTML Format
    • Muita hyödyllisiä valintoja Thunderbird-ohjelmassa:
      • View | Message Body as | Plain Text
      • Tools | Options | Display | Formatting | Fonts | Fonts... | Allow messages to use other fonts pois päältä
      • Tools | Options | Composition | Spelling | Enable spell as you type pois päältä
      • Tools | Options | Composition | General | Forward messages: Inline
• Gmail ja Thunderbid

Liitetiedostot

Hyvä perussääntö: Laita tiedosto mieluiten www:hen ja lähetä vain tiedoston osoite.

Sähköpostien edelleenohjaus

Jos sinulla on käytössä useita sähköpostiosoitteita niin saatat haluta lukea kaikkien niiden viestejä yhden ja saman osoitteen kautta. Voit edelleenohjata yliopiston sähköpostisi mihin tahansa osoitteeseen. Edelleenohjaus tapahtuu Isamailin (gmail) asetuksista.

Sähköpostin suodatus

Sähköpostin käyttämisen tehostamiseksi on hyvä opetella suodattamaan postiaan. Esim. roskapostit ja postituslistojen viestit voi suoraan ohjata omiin kansioihinsa.

SPAM eli roskaposti

SPAM on ei-toivottua roskapostia eli saman viestin lähettämistä usealle henkilölle tai useaan uutisryhmään ilman vastaanottajien ennakkosuostumusta tai hyväksyntää, viestin sisällöstä riippumatta.

• Roskaposti kosiskelee työttömiä suomalaisia
• Tältä näytti maailman ensimmäinen roskaposti
• Suomenkielinen roskaposti yrittää saastuttaa koneita

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki

• Sähköpostilla tai tekstiviestillä saa suoramarkkinointia kohdistaa vain henkilöille, jotka ovat antaneet ennalta suostumuksensa.
• Jos myyjä saa kaupanteon yhteydessä asiakkaan sähköpostiosoitteen niin myyjällä on oikeus suoramarkkinoida sähköpostitse samaan tuoteryhmään kuuluvia tuotteita. Jokaisen viestin yhteydessä pitää kertoa miten lisäviestit voi kieltää.
• Suoramarkkinointia ei ole yksityishenkilöiden välinen kaupankäynti eikä asiakasviestintä joka ei sisällä markkinointia.
  • Autokorjaamo saa tekstiviestillä ilmoittaa, että auto on nyt huollettu.
• Suoramarkkinointiin ei saa pyytää lupaa sähköpostilla tai tekstiviestillä
• Yrityksille saa kohdistaa suoramarkkinointia tekstiviesteillä ja sähköpostilla.
  • johtaja@yritys.example-osoitteeseen saa lähettää suoramarkkinointia mutta osoitteeseen matti.meikalainen@yritys.example ei saa.
• Asiakkaan yhteystietoja kerätessä on annettava mahdollisuus sallia/kieltää suoramarkkinointi.
  • WWW-lomakkeella on oltava valittavissa kohta Ei mainoksia
• Tietosuojavaltuutettu ja Kuluttajavirasto: Ryhtiä suoramarkkinointiin!

Suojautuminen roskapostilta

• Suojautuminen spammilta hoidetaan yleensä suoraan postipalvelimen ylläpidon toimesta.
• Voidaan yrittää suojautua myös omatoimisesti sähköpostia suodattamalla.
• Tietohallintokeskuksessa on käytössä SpamAssasin, jota käytetään arvioimaan onko viesti spammiä vai ei. Ohjelman lisäämien tietojen perustella käyttäjä voi suodattaa viestin pois.
• SPAM kuormittaa turhaan postituspalvelimia.
• Aiheuttavat kustannuksia sähköpostin lukijalle yhteysmaksuina yms.
• Spammaajien omiin lupauksiin poistaa sinut heidän listaltaan ei kannata luottaa!
• Lisätietoja voi lukea sfnet.viestinta.roskapostit-ryhmän VUKK:sta.

Sähköpostinetiketti

• Käytä kuvaavia otsikoita.
• ÄLÄ HUUDA vaan kirjoita pienillä kirjaimilla.

Lähettäjän tiedot

• Käytä omaa nimeäsi
• Pidä huoli, että koko nimesi löytyy sähköpostiviestistäsi
  • Oikein: From: Tommi Lahtonen
  • Väärin: From: kumihuuli@hotmail.example
  • Väärin: From: Saku

Sähköpostiviesteihin pääsääntöisesti vain tekstiä

• Kirjoita sanomasi suoraan viestiin äläkä liitteeksi
• Vältä HTML-muotoisten viestien lähettämistä
  • Viestisi on HTML-muodossa jos pystyt muotoilemaan tekstiä, vaihtamaan kirjasinta tai vaihtamaan värejä.
  • Vie turhaan enemmän tilaa eikä tuo mitään lisäarvoa viestiin
  • Virukset voivat levitä HTML-tiedostojen mukana
  • Kaikki sähköpostiohjelmat eivät ymmärrä HTML-muotoisia viestejä
• Tarkista kaikki lähettämäsi liitteet virustorjuntaohjelmalla
• Tarkista kaikki saamasi liitteet virustorjuntaohjelmalla
• Älä lähetä liian suuria liitteitä!
  • Sähköpostilaatikot menevät tukkoon
  • Postien lukeminen esim. kännykän avulla hidasta tai mahdotonta

Merkistöongelmat

• Lähetä sähköpostisi käyttäen Latin 1 eli ISO-8859-1-merkistöä
• Pyri välttämään skandinaavisia merkkejä sähköpostiviestien otsikoissa

Lainaaminen ja viesteihin vastaaminen

• Käytä vastausviestissä Re:-etuliitettä eikä väärin suomennettua Vs:-etuliitettä, jota ohjelmat suomen ulkopuolella eivät ymmärrä

  • Protokollan mukainen merkkijono ei johdu englannin sanasta reply 'vastaus' vaan latinan sanan res 'asia' ablatiivimuodosta re, jota englannin kielessä käytetään prepositiona samassa merkityksessä kuin ilmaisua with regard to, siis vastaten lähinnä suomen päätettä -sta.

• Vastatessasi viesteihin lainaa edellisestä viestistä oleellinen osa jota kommentoit.
  • Älä koskaan lainaa koko viestiä!
  • Liitä omat kommenttisi lainatun tekstin alapuolelle.
  • Lainattu teksti merkitään >-merkeillä.
  • Älä kirjoita omia kommenttejasi lainatuille riveille vaikka sähköpostiohjelmasi värjäisi kommenttisi poikkeavasti
  • Älä lainaa signatureja.
  • Seitsemän väärää väittämää top-postauksesta
  • Esimerkkejä
    • Keskusteluketju sfnet.viestinta.www:ssä
    • Keskusteluketjua juoksufoorumilla
• Allekirjoitus eli signature
  • Käytä oikeita erotinmerkkejä (sigdashes (-- ) eli viiva viiva välilyönti) signaturen ja varsinaisen viestin välillä niin sähköpostiohjelmat osaavat automaattisesti poistaa signaturesi.

Huono sähköpostiviesti

Hyvä sähköpostiviesti

Ketjukirjeet ja Hoaxit

• Älä koskaan lähetä kiertokirjeitä sähköpostitse!
  • Pyrkimys tukkia tietojärjestelmiä.
  • Ei voida suojautua, mutta voidaan estää edelleen leviäminen.
  • Make Money Fast
  • Mannerheimin lastensuojeluliitto ketjukirje
  • Raiskaajista varoittava ketjukirje kiertää taas
  • MS: Microsoftin nimissä leviävä ketjukirje on huijausta
• Hoax on sähköpostitse leviävä harmillinen huhu tai huijausvaroitus.
  • Suomen- ja englanninkieliset hoaxit (ei päivitetä enää)
  • Snopes.com - rumor has it

Sähköpostilistat (jakelulistat, postituslistat)

• Toimii kätevästi tiedotuksessa tai keskusteluun jostakin aihepiiristä (esim. kurssin lista).
• Jokainen, jolla on sähköpostiosoite, voi yleensä liittyä sähköpostilistalle.
• Listalle liittymisessä oltava huolellinen, koska liittyminen täytyy usein varmentaa sähköpostitse.
• Listalle lähetetty sähköposti menee automaattisesti kaikille listalle liittyneille ihmisille.
  • Posti lähetetään listan sähköpostiosoitteeseen. (tyovaline@lists.jyu.fi)
  • Listalle liittymiseen ja poistumiseen on oma osoitteensa. Listasta riippuen toimenpiteet voidaan tehdä joko
    • www-sivulla (tyovaline-listalle liittyminen)
    • tai sähköpostiosoitteen kautta tyovaline-request@lists.cc.jyu.fi.
• Listaa voidaan tarvittaessa valvoa tarkoin. Mitä lähetetään? Kuka lähettää?
  • Monissa tapauksissa vain listalle liittyneet voivat osallistua keskusteluun.
  • Jos vain listan jäsenet voivat lähettää viestejä, niin viesti on lähetettävä täsmälleen oikeasta osoitteesta.
• Viestit voidaan arkistoida kootusti yhteen paikkaan.
• Lisätietoja postituslistoista voi lukea Jukka Korpelan artikkelista Jakelulistat (postituslistat, mailing lists) Internetissä.

Sähköpostilistojen mahdollisia huonoja puolia:

• Käteviä roskapostin ja viruksien lähettämiseen.
• Listoilta poispääsy voi olla "hankalaa", koska unohdetaan tapa. (Liittymäviesti kannattaa säilyttää)
• Viestit eivät mene perille väärästä osoitteesta lähetettäessä.
• Muista seuraavat asiat lähettäessäsi viestejä postituslistoille:
  • Tarkista vastaatko koko listalle vai henkilökohtaisesti.
  • Varmista, että ohjelmasi lähettää pelkkää tekstiä.
  • Älä lähetä liitetiedostoja postituslistoille. Laita tiedosto WWW:hen ja ilmoita listalla sen osoite.
  • Varmista, että sähköpostiohjelmasi ei lähetä automaattisia lomailmoituksia tms. poissaoloviestejä koko listalle.
  • Älä lähetä listalle liittymiseen tai poistumiseen liittyviä viestejä listalle vaan listan ylläpitäjälle.

Postilistat Tietohallintokeskuksessa

Tietohallintokeskuksen mailman-listat

Google Groups

Vakioidut sähköpostiosoitteet

• Jokaisessa organisaatiossa pitäisi olla käytössä RFC2142:n mukaiset sähköpostiosoitteet:
  • postmaster (sähköposti)
  • webmaster (www-palvelut)
  • abuse (väärinkäytökset)
  • security (tietoturva)
• Esim. Jos Jyväskylän yliopiston sähköpostijärjestelmän toiminnassa on ongelmia asiasta voi ilmoittaa osoitteeseen postmaster@jyu.fi

Google Calendar

Googlen kalenterin voit synkata Korpin kalenterin kanssa jolloin näet yhdestä paikasta kaikki menosi.

Tiedonhaku

• Valitse käytettävä hakutapa haettavan asian mukaan (Arvaaminen, aihehakemistot, tietokannat tai hakukoneet).
• Valitse käytettävä hakukone: yleinen vaiko erikoistunut?
• Päätä millä kielellä kirjoitettuja dokumentteja haluat.
• Hakua voi tehostaa seuraavasti:
  • Mieti tarkkaan käytettävä hakusanat. Mitä useampia hakusanoja niin sitä tarkemman ja rajatumman tuloksen saat.
  • Kirjoita sanat perusmuodossa.
  • Kirjoita sellaisia sanoja, mitä oletat sivulta löytyvän.
  • Avaa parilta kolmelta ensimmäiseltä hakusivulta kiinnostavat sivut välilehtiin.
  • Poista hakutuloksesta epäoleellisia sanoja sisältävät dokumentit.
• Tutki löytyviä dokumentteja ja poimi niistä tarkentavia hakusanoja.
• Käytä selaimen etsi-toimintoa tutkiessasi pitkiä dokumentteja.
• Muista lähdekritiikki! Kuka tahansa voi kirjoittaa mistä aiheesta tahansa!

Erikoistuneet haut

• Tarkennettu haku
• Uutisryhmähaku, esim. Google Groups
  • Ryhmistä voi löytää paremmin ratkaisuja ongelmiin kuin www-sivuilta.
  • Mielipiteiden ja keskustelujen etsimiseen.
• Kuvahaku, esim. Google Images
  • Muista tekijänoikeudet!
• Sivun käännöspalvelut, esim. translate.google.com
• Tieteellisten artikkelien haku, esim. scholar.google.com
• Karttahaku
• Videohaku
• Uutishaku
• Uutisarkisto
• Blogihaku
• Tuotehaku
• Kirjahaku
• Ohjelmakoodi
• Kokeellisia hakuja