Opetusvideon suunnittelu ja sisällöntuotanto - Luento 5
- Luentotaltiointi
- Esimerkkejä
- Videon rakenne
- Mediaelementit
- Sisällöntuotannon vaiheet
- Haastattelu
- Spiikki
- Kuvakerronta
- Video verkossa
- Oikeudet ja velvollisuudet
- Kuvaaminen
- Kuvaussuunnitelma oppimistehtävässä 4
- Lisätietoa
Luennon aiheena on opetusvideon suunnittelu ja sisällöntuotanto. Aiheeseen liittyy oppimistehtävä 4.
Luentotaltiointi
- tiea361_k20_l5.mp4, 90M, 33:00
Esimerkkejä
- Teknologiavälitteinen viestintä hajautetuissa tiimeissä - Haastattelu
- Opetusteknologia-kurssin luento - Luentotaltiointi ruutukaappausmenetelmällä (wmv-versio)
- Prosessorin asentaminen emolevyyn - Demonstraatio
- Wordin tyylien käyttö - Nykyaikainen opetusvideo (ruutukaappaus) tekstitysmahdollisuudella
Luento perustuu osittain Heta Keron vuoden 2006 luentomateriaaleihin aiheesta "Videokuvauksen suunnittelu ja kuvakerronta". Kiitokset Hetalle!
Videon rakenne
- Lyhyt, rajattu kokonaisuus (oppimistehtävässä 4/10 max. 8 min)
- Eri elementtejä: toimintaa, haastatteluja, still-kuvia, spiikkejä, kuvituskuvaa...
- Alku - keskikohta - loppu
- Kiinnostuksen herättäminen - asian käsittely - ratkaisu, huippukohta
- Kiinnostavat asiat alkuun, elämykselliset loppuun (katsojan kiinnostuksen herättäminen)
- Jokaisella kuvalla on merkitystä.
- Tarina tai juoni
- Voi sisältää videokuvan lisäksi erilaisia mediaelementtejä.
Mediaelementit
Video voi sisältää:
- liikkuvaa kuvaa
- tekstiä
- still-kuvia
- grafiikkaa
- jälkiäänitettyä puhetta
- musiikkia
- animaatioita
Musiikki, äänet ja puhe voivat yhdistää leikattuja kuvia, jolloin saadaan jatkuvuuden tuntu.
Mediaelementtien valinta
Kenelle, mitä, miksi -> miten?
- Mikä mediaelementeistä (teksti, kuva, ääni, video) soveltuu parhaiten halutun asian ilmaisemiseen?
- Mitkä ovat kunkin median ominaispiirteet?
- Käytössä olevat resurssit (ääni työläämpi kuin teksti, video työläämpi kuin ääni).
Sisällöntuotannon vaiheet
- Suunnittelu
- aiheen valinta, idea
- esitiedon hankkiminen ja aiheeseen tutustuminen
- lähtökohtien ja tavoitteiden määrittely
- aiheen rajaus
- synopsis eli tiivistelmä toteutusideasta
- Käsikirjoittaminen
- tiedonhankinta jatkuu
- kuvauskäsikirjoitus
- Materiaalin keruu ja editointi
- toteutus käsikirjoituksen mukaan
- aineiston keruu: haastattelut, kuvaukset, äänitykset, tekstien teko, kuvat
- aineiston purku ja editointi
- Julkaisu
- aineisto kootaan yhteen
- julkaiseminen
Suunnittelu
- Ensin suunnittelu ja käsikirjoittaminen, vasta sen jälkeen varsinainen toteutus!
- Suunnitteluun käytetty aika ja resurssit näkyvät lopputuloksessa.
- Säästyy huomattavasti aikaa materiaalin keruussa ja editoinnissa.
Käsikirjoittaminen
- Käsikirjoitus = koko juttu paperilla
- Kuvauskäsikirjoitus voi olla vielä suuripiirteinen (suunnitelma).
- Etukäteen täytyy hahmotella myös
- haastattelun runko ja teemat
- spiikit ja niiden sisältö
- kuvamateriaali ja kuvituskuvat
- Kuvauksen ei tarvitse mennä siinä järjestyksessä missä haluaa asioiden olevan jutussa!
- Jos tapahtuma on helposti toistettavissa, niin kannattaa ottaa useita otoksia.
Kuvakäsikirjoitus, storyboard
- Kuvallinen tai kirjallinen selvitys siitä, millaisin kuvin elokuva aiotaan kertoa.
- Kirjallisessa muodossa kerrotaan yleensä kuvakoko, kuvassa esiintyvät roolihenkilöt, kuvan kesto ja kuvan tapahtumat lyhyesti.
- Kuvallisessa muodossa eli storyboardina elokuvan kuvat esitetään sarjakuvamaisesti piirrettynä niin, että myös kuvassa tapahtuva liike on jotenkin visualisoitu.
Haastattelu
- Selkeät valmiiksi mietityt kysymykset.
- Yksi asia yhdessä kysymyksessä.
- Ei liikaa kysymyksiä.
- Vältä kyllä/ei -kysymyksiä.
- Esitä kysymykset siten, että niitä voidaan mahdollisesti leikata pois.
- Anna haastateltavan puhua, älä puhu päälle.
- Houkuttele haastateltava puhumaan -> helppo leikata, jos haastateltavan vastaukset ovat ymmärrettävissä ilman kysymyksiä.
- Älä johdattele, vaan anna haastateltavan kertoa oma näkemyksensä.
- Tee tarvittaessa lisäkysymyksiä.
Spiikki
- Selventää, tiivistää, vetää yhteen, laajentaa, vie eteenpäin, sitoo yhteen kohtauksia...
- Hyvä spiikki:
- puhuttua kieltä,
- konkreettista kieltä,
- selkeä ja yksinkertainen,
- mielenkiintoisia faktoja,
- ei kerro täysin samaa mitä kuva.
Kuvakerronta
- Kuvituskuvalla väritetään, elävöitetään, havainnollistetaan.
- Kuvituskuvalla voidaan kertoa omaa tarinaa tai se voi olla juttua tukevaa.
- Kuvallisesti vaihteleva juttu etenee ja on kiinnostava.
- Älä käytä kuvia pelkästään välikuvina paikkaamaan editointijälkiä.
Video verkossa
- Videon katselu verkossa on erilaista kuin TV:n katselu (koko, tila, käyttötottumukset...).
- Kesto mieluummin minuuteissa kuin tunneissa.
- Hitaat ja vakaat kameran liikkeet.
- Lähikuvat ja selkeät hahmot toimivat.
- Vaatii riittävän valaistuksen ja kontrastin.
- Vaatii resursseja (nykypäivänä ei yleensä ongelma).
Oikeudet ja velvollisuudet
- Julkisella paikalla kuvaaminen:
- Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.
- Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Se, että saa kuvata, ei siis välttämättä tarkoita, että kuvan tai videon saa julkaista!
- Henkilökuvien julkaisemisessa on noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä loukkaavassa yhteydessä.
- Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
- Lisää aiheesta:
- Musiikin ja valokuvien käyttö
- Sitaattioikeus
- Verkkovideo voidaan tulkita julkiseksi esittämiseksi tai välittämiseksi.
- Tekijänoikeuslaki ei erottele suljettua ja avointa tietoverkkoa.
Kuvaaminen
Katso Opetusteknologia-kurssin luento 6.
Huomioi ohjeista etenkin seuraavat:
- Käytä aina kamerajalkaa jos mahdollista!
- Vältä zoomia kesken kuvauksen! Käytä mieluummin kuvakoon muutosta.
- Jätä "häntää" otoksen molempiin päihin editoinnin helpottamiseksi.
Etenkin kännykällä kuvatessa muista huomioida myös laitteen asento kuvatessa (pysty/vaaka). Eri asennossa kuvattujen videoiden yhdistäminen voi olla haastavaa. Varminta on yleensä kuvata videot vaakasuunnassa kuvauslaitteesta riippumatta.
Kuvaussuunnitelma oppimistehtävässä 4
- Synopsis eli tiivistelmä toteutusideasta.
- Kuvaus juonesta ja tarinan kaaresta. Ajatus esitystavasta.
- Vapaamuotoinen kuvauskäsikirjoitus. Pohdi kuvasommittelua ja videopätkien kestoja.
- Tarvittavien mediaelementtien kartoitus (esim. tekstit, spiikit, kuvat).
Kuvauskäsikirjoituksen alku voisi olla esimerkiksi suunnilleen seuraavanlainen:
Kesto | Kuvakoko | Tapahtuma | Mediat ja efektit |
---|---|---|---|
5 sek | Teksti "Agora yöllä" mustalla pohjalla. | Teksti. Ääniefekti: Tuulen huminaa. | |
10 sek | Yleiskuva | Näytetään Agoraa yöllä valoissa. Tutkijan ikkuna näkyy. | Häivytys sisään. Puhe: "Öinen Agora on hiljainen..." |
5 sek | Kokokuva | Näytetään ikkunan edessä työskentelevää tutkijaa. | Puhe: "...mutta ei tyhjillään." Huminaa. |
5 sek | Puolikuva | Tutkija naputtelee tietokonetta. Kasvojen profiili ja tietokoneen ruutu kuvassa. | Puhe: "Ahkera tutkija kirjoittaa mullistavaa ohjelmakoodia vielä kun ilta on vaihtumassa yöksi..." Ääni: humina seis, näppäimistön naputtelua. |
Huomioita:
- Haastatteluissa voi suunnitella kysymyksien rungon ja aiheet.
- Kuvakulmia voi myös miettiä.
Lisätietoa
- Videon peruskurssi (Pekka Ranta): http://koti.mbnet.fi/pranta/videmat.htm
- Digivideo.fi: http://www.digivideo.fi/
- Elokuvantaju-oppimateriaali: http://elokuvantaju.uiah.fi/
Käyttäjien kommentit