Työkaluja kommunikointiin ja tiedonhakuun
- Luentotaltiointi
- Internet
- WWW-selailu
- Sähköpostilistat (jakelulistat, postituslistat)
- Nyysit (Usenet news)
- IRC, ICQ, MSN Messenger, Skype ja chatit - pikaviestintä ja reaaliaikainen keskustelu
- Tiedostojen jakaminen
- Monipuolinen tiedonhaku
- Lisätietoa eri aiheista
Luennon aiheena on erilaisten kommunikointi- ja tiedonhakutyökalujen käyttäminen. Tarkemmin työkalujen käyttöön perehdytään toisissa demoissa.
Luentotaltiointi
- tyovaline02.mp3 17M
- tyovaline02.wmv 58M
- tyovaline02_xvid.avi 126M
Internet
Internet on verkkojen verkko, joka muodostuu lukemattomista yhteen liitetyistä pienemmistä verkoista. Tietojen siirto tietokoneiden välillä tapahtuu pieninä tietopaketteina (vrt. postipaketti) tietokoneiden (IP-)osoitteiden avulla (vrt. postiosoite). Tavallinen käyttäjä näkee ainoastaan Internetin erilaiset palvelut.
Erilaisia internet-palveluja
Internetissä on olemassa monia erilaisia palveluja, joita jokin tietty verkkoon liitetty kone tarjoaa. Esimerkiksi yliopistolla on sähköposti-, IRC- ja WWW-palvelimia.
- Sähköposti - mahdollisuus paikasta ja ajasta riippumattomaan keskusteluun.
- World Wide Web (WWW) - maailmanlaajuinen "dokumenttiverkko", johon kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa.
- Pikaviestintä (esim. Messenger) ja chatit (esim. IRC) - mahdollisuus reaaliaikaiseen keskusteluun ihmisten välillä. Mahdollisuus myös äänen ja videon välittämiseen.
- Nyysit ja keskustelupalstat - mahdollisuus "asiantuntijakeskusteluun" jonkin aihealueen puitteissa.
- Julkaisu- ja ryhmätyöjärjestelmät - helppo verkkosisällön tuottaminen (CMS ja Blogit) ja oppimisympäristöt
- Tiedostojen siirtäminen (esim. FTP, SFTP) - mahdollisuus tiedostojen siirtämiseen esimerkiksi kotoa töihin.
- Tiedostojen jakaminen (P2P-ohjelmat kuten Bittorrent) - mahdollisuus tiedostojen jakamiseen ja löytämiseen.
- Pääteyhteydet (SSH, Telnet) - mahdollisuus käyttää toisen koneen resursseja hyväkseen.
Muita verkkoja
Eri suuruisia verkkoja voidaan luokitella esimerkiksi seuraavasti. Luokitteluperusteet eivät kuitenkaan ole yksikäsitteisiä.
- Lähiverkko (LAN) - Kortepohjan ylioppilaskylän sisäverkko
- Alueverkko (MAN)- Koko yliopiston sisällä oleva verkko
- Etäverkko (WAN) - Funet runkoverkko - Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset
Yhteydet Funet-verkosta muualle:
- FUNET-verkon ulkomaan yhteyksistä vastaa NORDunet.
- Suomessa useampien Internet-palveluntarjoajien verkkoja (Sonera, Elisa).
- Verkot yhdistyvät toisiinsa Ficix-pisteissä.
Kodista verkkoon
- JY:n opiskelijaverkot - KOAS ja Kortex
- Hanki RJ-45 (Category 5 tai 6) suoraankytketty verkkokaapeli.
- Kytke tietokone verkkoliitännästä verkkopistokkeeseen.
- Verkkoasetuksissa pitäisi olla automaattinen IP- ja DNS-osoitteiden haku DHCP-palvelusta (on yleensä oletuksena).
- Selvitä koneesi verkkokortin MAC-osoite
- Valitse Start | Run
- Kirjoita cmd ja paina enteriä.
- Kirjoita ipconfig /all ja paina enteriä.
- Etsi Ethernet Adapter (tai vastaava) ja sen alta kohta Physical Address (heksadesimaalinen numerosarja).
- Lähetä nimesi, asuntosi osoite ja MAC-osoite ylläpitäjälle/asukastoimistoon.
- Verkkoyhteyden saamisessa voi kestää muutamia päiviä!
- ADSL tai kaapelimodeemi
- Kaapelimodeemi toimii kaapeli-TV-verkossa ja ADSL puhelinverkossa.
- Yhteyksiä tarjoavat internet-operaattorit. Tarvitset erillisen modeemilaitteen, joka kytkeytyy kaapeli-TV- tai puhelinverkkoon ja tietokoneen verkkoliitäntään tai USB-väylään.
- Etäyhteys yliopiston sisäisen verkkoon: KanettiJYU kaapelimodeemiyhteys (poistumassa) ja Elisa ADSL-etätyöliittymä.
- Jotkin yliopiston verkkopalvelut eivät ole käytettävissä yliopiston sisäverkon ulkopuolelta (esim. artikkelitietokannat, käännöspalvelut). Tällöin on käytettävä VPN-yhteyttä (mikä on VPN?).
- Yhteyden jakaminen
- Hanki verkkoreititin
- WLAN-verkkoreititin mahdollistaa langattoman kotiverkon, jos koneissa on WLAN-sovitin.
- Langattoman verkon tietoturva on varmistettava erikseen!
- WLAN-yhteys kampusalueella
WWW- ja sähköpostiosoitteet
- Suppeasti esitettynä WWW-osoite (URL) koostuu seuraavista osista
yhteyskäytäntö://aliverkko.verkkoalue.päätaso/hakemisto/alihakemisto/tiedosto
Esimerkiksi https://korppi.jyu.fi/ tai http://www.apple.com/quicktime/download/win.html
- yhteyskäytäntö on esim. http (hypertext transport protocol), https (kuten edellä, mutta salattu, secure) tai ftp (file transfer protocol)
- aliverkko tyypillisesti www mutta voi olla muukin, voi viitata yksittäiseen tietokoneeseen
- verkkoalue (domain) kertoo mihin sivustoryhmään sivu kuuluu, esim. jyu (Jyväskylän yliopisto) tai sonera (Sonera Oyj:n sivut)
- päätaso (päätason verkkoalue) kertoo mihin pääryhmään verkkosivu kuuluu, esim. com (kaupallinen), org (organisaatio) tai fi (Suomi)
- Sähköpostiosoitteet ovat muotoa tunnus@kone.organisaatio.maa. Esim.
tommi.j.lahtonen@jyu.fi
- tjlahton on käyttäjätunnus sähköpostikoneella
- mit on tietotekniikan laitoksen organisaatiotunnus yliopiston alla.
mit Tietotekniikan laitos cc ATK-keskus (Computing Centre) cs Tietojärjestelmätieteen laitos it Informaatioteknologian tiedekunta - jyu = jyväskylän yliopisto (university of Jyväskylä)
jyu University of Jyväskylä uta University of Tampere oulu Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki helsinki Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki utu University of Turku - fi on Suomen maatunnus
fi Suomi se Ruotsi no Norja com Yrityksiä yms. net Sekalaista org Organisaatioita yms.
WWW-selailu
Miten verkossa selailu toimii? Miten selainta käytetään? Miten voin tehostaa verkkoselailua?
Toimintaperiaate
Lyhyesti toimintaperiaate on seuraava:
- Tietokone kytkeytyy internet-verkkoon modeemi-, adsl-, kaapeli- tai verkkoyhteyden avulla.
- Selain pyytää palvelimelta WWW-sivua. Jos sellainen on niin palvelin palauttaa sen käyttäjälle.
- WWW-sivun voi käytännössä tehdä kuka tahansa, jolla on mahdollisuus sijoittaa se WWW-palvelimelle.
- Sivuja onkin tämän takia runsaasti. Onkin suhtauduttava tiedon oikeellisuuteen kriittisesti!
WWW-selaimen peruskäyttö
WWW-selaimia ovat mm. Mozilla, Firefox, Internet Explorer ja Opera.
Peruspainikkeen verkkoselaimissa:
- Back (suom. Edellinen) - painikkeella päästään edelliselle sivulle.
- Next (suom. Seuraava) - painikkeella päästää jo seuraavalle sivulle (jos aiemmin käyty).
- Stop (suom. Pysäytä) - painikkeella voidaan sivun lataaminen keskeyttää.
- Refresh / Reload - painikkeella voidaan sivu ladata uudelleen.
- Huom! Selain lataa sivun välimuistiin takaisinselailua varten. Sivu ei siis välttämättä ole ajantasalla! Reload-painikkeella voi ladata sivun uudelleen.
- Yhteys WWW-sivustoon on aina väliaikaista ja toimii pyyntö-vastaus-periaatteella.
- Shift (vaihtonäppäin) + Reload-painikkeen napautus pakottaa sivun uudelleenlataukseen.
- Home (suom. Kotisivu) -painikkeella voidaan ladata selaimeen asetettu kotisivu nopeasti.
- Address / Location - kenttään kirjoitetaan halutun WWW-sivuin osoite.
- Kirjanmerkkejä tai suosikkeja (engl. Bookmarks/Favorites) käyttämällä sivuille päästään nopeasti yhä uudestaan ja uudestaan.
- Esim. pikalinkki omien kurssien sivulle Korpissa ja Tietokone ja tietoverkot työvälineenä -kurssin etusivulle.
WWW-selaamisen tehostaminen
- Tallenna tiedostot aina napauttamalla linkkiä oikealla hiiren napilla ja valitsemalla Save Target As... (tai Save Link as...)
- Jos tiedosto ei ole WWW-sivu tai perusmuotoinen kuva, niin tiedosto siirtyy väliaikaishakemistoon ja avautuu oletusohjelmassa lukutilassa.
- Esim. Word-dokumentit saattavat avautua selaimen sisälle, jolloin niitä ei voi muokata eikä tallentaa järkevään hakemistoon.
- Kannattaa opetella aukomaan linkkejä uusiin ikkunoihin tai välilehtiin hiiren oikean napin avulla.
- Selaimissa voi on mahdollisuus myös säätää esim. kolmannen napin käyttäytymistä. Esimerkiksi linkin avaaminen uuteen välilehteen voisi olla hyvä toimenpide.
- Opettele käyttämään hiirieleitä. Löytyy Operasta ja Firefoxiin saa Mouse Gestures -laajennoksena. Näppäimistöltäkin voi selata sivuja.
- Eniten käytetyt osoitteet kannattaa liittää suoraan työkalupalkkiin
- Google hakusivu.
- NetMot Englanti -sanakirja (toimii vain yliopiston koneilta).
- Netmot Ruotsi sanakirja (toimii vain yliopiston koneilta).
- Turhien mainosten ja popup-ikkunoiden piilotus (Opera, Firefoxiin AdBlock-laajennoksella)
- Ota välityspalvelin käyttöön. Sivut latautuvat nopeammin välityspalvelimelta ja verkon kuormitus vähenee. Yliopiston verkossa on käytössä palvelin proxy.jyu.fi. (esim. Firefoxissa: Tools | Options | General | Connection Settings)
- Salasanojen tallentaminen (älä tallenna yleisillä koneilla!)
- Kirjasimen nopea suurentaminen ja pienentäminen
- Mozillassa CTRL + suurentaa ja CTRL - pienentää
- Internet Explorerissa kokoa voi muuttaa valinnalla View|Text Size
- Operasta löytyy suoraan alasvetovalikko jolla voi muuttaa sivun kokoa
- Valitse selaimeen haluamasi oletuskieli.
- Sivuhistorian ja evästeiden poistaminen selailun jälkeen yleisillä koneilla.
Sähköpostilistat (jakelulistat, postituslistat)
- Toimii kätevästi tiedotuksessa tai keskusteluun jostakin aihepiiristä (esim. kurssin lista).
- Jokainen, jolla on sähköpostiosoite, voi yleensä liittyä sähköpostilistalle.
- Listalle liittymisessä oltava huolellinen, koska liittyminen täytyy usein varmentaa sähköpostitse.
- Listalle lähetetty sähköposti menee automaattisesti kaikille listalle liittyneille ihmisille.
- Posti lähetetään listan sähköpostiosoitteeseen. (
tyovaline@lists.jyu.fi
) - Listalle liittymiseen ja poistumiseen on oma osoitteensa. Listasta riippuen toimenpiteet voidaan tehdä joko
- www-sivulla (tyovaline-listalle liittyminen)
- tai sähköpostiosoitteen kautta
tyovaline-request@lists.cc.jyu.fi
.
- Posti lähetetään listan sähköpostiosoitteeseen. (
- Listaa voidaan tarvittaessa valvoa tarkoin. Mitä lähetetään? Kuka lähettää?
- Monissa tapauksissa vain listalle liittyneet voivat osallistua keskusteluun.
- Jos vain listan jäsenet voivat lähettää viestejä, niin viesti on lähetettävä täsmälleen oikeasta osoitteesta.
- Viestit voidaan arkistoida kootusti yhteen paikkaan.
- Lisätietoja postituslistoista voi lukea Jukka Korpelan artikkelista Jakelulistat (postituslistat, mailing lists) Internetissä.
Sähköpostilistojen mahdollisia huonoja puolia:
- Käteviä roskapostin ja viruksien lähettämiseen.
- Listoilta poispääsy voi olla "hankalaa", koska unohdetaan tapa. (Liittymäviesti kannattaa säilyttää)
- Viestit eivät mene perille väärästä osoitteesta lähetettäessä.
Nyysit (Usenet news)
- Maailmanlaajuinen keskustelupalsta, jonne lähetetyt viestit ovat kaikkien luettavissa.
- Kysymyksiinsä kannattaa hakea vastauksia uutisryhmistä tai joltakin FAQ (Frequently Asked Questions) -palstalta ennen kysymyksen kirjoittamista nyysiryhmään.
- Tiedon hakeminen nyyseista onnistuu helpoiten "nyysihakukoneen" avulla (Google Groups).
- Internet FAQ Archives
- Tietokone ja tietoverkot työvälineenä kurssin FAQ
- Nyysit on jaettu suurempiin hierarkioihin.
- comp - Tietotekniikkaa
- misc - Sekalainen ryhmä
- alt - Vapaa hierarkia jonne kuka tahansa voi perustaa ryhmän
- rec - harrastukset ym.
- sci - tiede
- sfnet - Suomalaiset ryhmät
- jyu - Jyväskylän paikalliset ryhmät
- Artikkelit on jaettu aihealueittain pienempiin ryhmiin, joten yhdellä palstalla keskustellaan yhdestä aiheesta.
- Esimerkiksi
sfnet.harrastus.valokuvaus
käsittelee valokuvaukseen liittyviä asioita. - Keskustelu etenee usein säikeittäin (kysymys - vastaus - vastaus).
- Esimerkiksi
- Aktiivisen nyysien käyttäjän kannattaa lukea nyysejä nyysiohjelman avulla.
- Voidaan tilata (engl. subscribe) vain haluttuja nyysiryhmiä.
- Luetut viestit saadaan pois näkyvistä.
- Säikeiden hallinta kätevää, mutta onnistuu toki myös Google Groupsissa.
- Satunnaiselle käyttäjälle tai tiedon etsijälle riittää mainiosti Google Groupsin käyttö
- Nyysit eivät ole ilmainen "neuvova puhelin", koska kenenkään ei ole pakko vastata kysymyksiisi!
- Nyysiviestinnän aloittaminen
- Tarkista onko ryhmässä jo keskustelu aiheesta, jos aikomuksesi on kysyä jotakin!
- Tarkista myös löytyykö aiheesi jostakin FAQ:sta tai muualta WWW:stä.
- Seuraa ryhmän keskustelua ainakin kuukausi ennen kuin aloitat itse kirjoittamisen.
- Kirjoita lyhyesti ja tärkeimmät asiat ensin. Lue Hints on writing style for Usenet.
- Kirjoita viestiisi kuvaava otsikko.
- Kuvaa ongelmasi tarpeeksi tarkkaan.
- Lisätietoja nyyseistä voi lukea Jukka Korpelan nyysioppaasta.
IRC, ICQ, MSN Messenger, Skype ja chatit - pikaviestintä ja reaaliaikainen keskustelu
- Mahdollistavat käyttäjien kommunikoinnin reaaliaikaisesti keskenään.
- Henkilöltä henkilölle tai ryhmässä.
- Tekstivälitteisesti, puheena ja jopa kuvana.
- Mahdollistaa sähköpostia nopeamman ja reaaliaikaisemman keskustelun.
- Tiedostojen siirto henkilöltä toiselle.
- Keskustelukanavia voi käyttää
- Erilaisten kokouksien tai neuvottelujen pitämiseen.
- Kaveriporukan kokoontumiseen.
- Demojen tekemiseen.
- Etätyön tekemiseen.
- Neuvojen kysymiseen.
Reaaliaikaisen keskustelun mahdollisia huonoja puolia:
- "Riippuvuus".
- Keskustelu voi olla myös hidasta ja joskus tyhjänpäiväistä.
- Keskusteluhäiriköt ja spämmääjät (ei suurehko ongelma vielä?).
- Ihmiset saavat kiinni kun tarvitset omaa rauhaa (ilmoita saavutettavuutesi ohjelman toiminnoilla!).
- Ongelmat palomuurien kanssa.
- Vaativat oman ohjelman (vrt. www-pohjaiset chatit)
Keskusteluohjelmia
Tiedostojen jakaminen
Usein on tarve käyttää tiedostojen jakamista yhteisesti toteutettavien dokumenttien käsittelyssä. Jakaminen on voitu toteuttaa monilla eri tavoilla.
- Erillinen levyasema (vrt. W-levyasema).
- Windows Explorer: Tools | Map Network Drive.
- U-asema saadaan valitsemalla Drive-kohtaan U ja kirjoittamalla Folder-kohtaan \\hs1.ad.jyu.fi\käyttäjätunnus
- W-asema vastaavasti, mutta Folder-kohtaan \\webhs1.ad.jyu.fi\käyttäjätunnus. W-asema pitää aktivoida osoitteesta http://salasana.cc.jyu.fi
- Miten kotikoneelta verkkolevyille? (kts. myös luento 3 SFTP)
- Windows Explorer: Tools | Map Network Drive.
- Osana ryhmätyöjärjestelmiä tai oppimisympäristöjä (esim. Optima, Moodle)
- Siirtäminen yksittäiselle henkilölle pikaviestintäohjelman avulla.
- Sijoittaa tiedostot www-palvelimelle.
- Sähköpostin liitetiedostot (vältä).
- Liitetiedostojen virusvaara.
- Tukkivat maililaatikon.
- Ryhmälle lähetettäessä kaikki eivät halua liitetiedostoja.
- Ryhmälle lähetettäessä samasta tiedostosta tulee useita kopioita.
- Vaihtoehto: siirrä WWW-palvelimelle ja anna linkki.
- USB-palikoilla toisille kuljettamalla (hidas).
- Lukuisia erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa tiedostojen jakaminen.
Tiedostojen jako-ohjelmat - vertaisverkot (P2P)
Suosituimpia Internetin palveluista ovat monet tiedostojen jakamiseen erikoistuneet ohjelmat. Näiden ohjelmien avulla levitetään suuret määrät erilaisia tiedostoja pääasiassa kuitenkin laittomia musiikkitiedostoja MP3-muodossa, elokuvien piraattiversioita ja piraattiohjelmia.
Vertaisverkko-ohjelmat eivät sinänsä ole laittomia sillä niillä voidaan levittää tehokkaasti laillisiakin ohjelmia ja musiikkeja (esim. BitTorrent). Nyt kiistellään onko ohjelman tekijän vastuu estää laiton ohjelman hyödyntäminen.
Jotkut näistä tiedostojen jako-ohjelmista asentavat käyttäjän koneelle myös mainosohjelmia, vakoiluohjelmia ja muita epäilyttäviä virityksiä.
Samaan vertaisverkkotekniikkaan liittyen on usein olemassa erilaisia ohjelmia, jotka tarjoavat erilaisia ominaisuuksia. Jotkut ohjelmat osaavat hyödyntää useita vertaisverkkoja.
Vertaisverkkouutisointia
- P2P-palvelu Kazaa hävisi oikeustaistelun
- 50 poliisia ratsasi MPAA:n ykköskohteen Pirate Bayn
- Suuri p2p-palvelin sammui Euroopassa
- BitTorrent sai yli seitsemän miljoonaa euroa riskirahaa
- Turun yliopisto kuristaa p2p-yhteyksiä
- BitTorrent ryhtyy Warnerin elokuvien jakelijaksi
- ITunesin drm-suoja purettiin jälleen
- Piraattipuolue julkisti anonyymin Darknet-palvelun
- Poliisi tutkii Pirate Bayn talousasioita
Vertaisverkko-ohjelmia
Monipuolinen tiedonhaku
Seuraavassa käsitellään tehokasta tiedonhakua WWW:stä.
Tehokkaaseen tiedonhakuun liittyviä asioita
- Valitse käytettävä hakutapa haettavan asian mukaan (Arvaaminen, aihehakemistot, tietokannat tai hakukoneet).
- Valitse käytettävä hakukone: yleinen vaiko erikoistunut?
- Päätä millä kielellä kirjoitettuja dokumentteja haluat.
- Hakua voi tehostaa seuraavasti:
- Mieti tarkkaan käytettävä hakusanat. Mitä useampia hakusanoja niin sitä tarkemman ja rajatumman tuloksen saat.
- Kirjoita sanat perusmuodossa.
- Kirjoita sellaisia sanoja, mitä oletat sivulta löytyvän.
- Avaa parilta kolmelta ensimmäiseltä hakusivulta kiinnostavat sivut välilehtiin.
- Poista hakutuloksesta epäoleellisia sanoja sisältävät dokumentit.
- Tutki löytyviä dokumentteja ja poimi niistä tarkentavia hakusanoja.
- Käytä selaimen etsi-toimintoa tutkiessasi pitkiä dokumentteja.
- Muista lähdekritiikki! Kuka tahansa voi kirjoittaa mistä aiheesta tahansa!
Erilaisia tiedonhakutapoja
Seuraavassa on esitelty erilaisia tiedonhakutapoja, joiden avulla etsittävän tiedon pitäisi löytyä.
Arvaaminen
- Haetaan esimerkiksi yrityksen kotisivua ja yritetään suoraan http://www.yritys.com/. Tarkat tuotetiedot löytyvät usein "helpoiten" laitteen valmistajan kotisivuilta.
- Etsitään yrityksen omalla hakutoiminnoilla.
- Etsitään sivusto(hakemisto)logiikan mukaan.
Aihehakemistot
- Mennään aihehakemistoon, josta valitaan haluttu aihepiiri.
- Ei tarvitse tietää hakusanaa, ainoastaan aiheen.
- Seurataan aihehakemistopolkuja.
- Voi olla pitkiäkin hierarkioita.
- Esimerkkihakemistoja:
Erikoistuneet haut
- Tarkennettu haku
- Uutisryhmähaku, esim. Google Groups
- Ryhmistä voi löytää paremmin ratkaisuja ongelmiin kuin www-sivuilta.
- Mielipiteiden ja keskustelujen etsimiseen.
- Kuvahaku, esim. Google Images
- Muista tekijänoikeudet!
- Sivun käännöspalvelut, esim. translate.google.com
- Tieteellisten artikkelien haku, esim. scholar.google.com
Elektroninen tietosanakirja
- Yleensä suljettuja mutta myös vapaita kuten Wikipedia tai Britannica (osittain).
- Hyvä laajan yleistiedon lähde.
- Ei aina kerro tarpeeksi.
Aiheen tai alan tietokannat
- Hyvä paikka alakohtaisten artikkelien hakemiseen.
- Sekalaisia tietokantoja
- Tiedonhankinta eri aloilla - Jyväskylän yliopiston kirjasto
- Nelliportaali - tiedonhakujärjestelmä - Tietokannat, elektroniset lehdet, verkkoaineistot - Jyväskylän yliopiston kirjasto
- JYKDOK - JY:n kirjaston aineisto
- Virtuaalikirjasto
Hakukoneet
Seuraavissa esimerkeissä voi esiintyä eroja hakukoneen kieliversioiden suhteen. Esimerkeissä käytetään Googlen suomenkielistä, Altavistan suomenkielistä ja Yahoon englanninkielistä hakukonetta.
- Syötetään hakusana jollekin hakukoneelle
Haku Altavista Yahoo MSN Search Google kissa kissa kissa kissa kissa www www www www www - boolen haku ( AND (ja), OR (tai), NOT (ei) )
Haku Altavista Yahoo MSN Search Google kissa AND koira +kissa +koira +kissa +koira kissa koira kissa koira kissa OR koira kissa koira kissa koira kissa OR koira Lisähaun ominaisuus kissa NOT koira kissa -koira kissa -koira kissa -koira kissa -koira - Sanarunkohaku
Haku Altavista Yahoo MSN Search Google resept* resept* resept* - - - Fraasihaku
Haku Altavista Yahoo MSN Search Google java ohjelmointi "java ohjelmointi" "java ohjelmointi" "java ohjelmointi" "java ohjelmointi" How to tie a tie "how to tie a tie" "how to tie a tie" "how to tie a tie" "how to tie a tie" - Esimerkkihaku
Haku Altavista Yahoo www.olympics.com related:www.olympics.com link:http://www.olympics.com MSN Search Google link:www.olympics.com related:www.olympic.org - Joillekin hakukoneille voidaan edelleen rajoittaa hakua seuraavien ehtojen perusteella:
- Tiedostotyypin mukaan.
- Domain-nimen (WWW-osoitteen) perusteella.
- Sanojen esiintymien suhteen.
- Numerovälin suhteen.
- Päivämäärän suhteen.
- Kielen suhteen.
Seuraavassa on esitelty muutamia erilaisia hakukoneita:
- Metahaku
- Metahakukoneissa ei omaa tietokantaa vaan ohjaavat kyselyn muille hakukoneille
- Dogpile
- Huskysearch
- Erikoistuneet hakukoneet
- IMDB - elokuva
- Webopaedia - tietotekniikka ja tietoliikenne
- Britannica.com - tietosanakirja
- Ditto - kuvat
- Allmusic - musiikki
- Deja.com - nyysit (usenet)
- Download.com - ohjelmistot
- Suomalaiset hakukoneet
- SoneraPlaza
- MTV3 Altavista
- Ihmemaa
- Myös Google ja Altavista osaavat etsiä vain tietyllä kielellä kirjoitettuja dokumentteja. Googlen käyttöliittymä löytyy myös täysin suomenkielisenä
- Hakukonekokoelma
Lisää tiedonhausta voi lukea esimerkiksi seuraavista osoitteista:
Käyttäjien kommentit