Ydinainesanalyysi

Tiivistelmä

Tiedon merkityksen korostuessa tulevat yhä tärkeämmiksi myös mahdollisuudet tunnistaa, mikä olisi todella tarpeellista. Opettajan, ohjaajan ja sisällöntuottajan asiantuntemusta parhaimmillaan on aineiston luokitteleminen siten, että opiskelija voi tunnistaa sen, mikä hänelle on tärkeää omien tavoitteidensa kannalta. Ydinainesanalyysi on yksi käyttökelpoinen menettelytapa. Seuraava esittely perustuu Jaakkolan ja Karjalaisen (1999) aineistoon.

Sisällysluettelo

Opiskelutyön kuormitusta ja ajakäyttöä voidaan mitoittaa

Ydinainesanalyysissä tutkitaan opetettavan aineen sisäistä rakennetta. Opettaja luokittelee opettamaansa aiheeseen liittyvät tiedot ja taidot eri luokkiin; tavallisesti luokkia on 2 - 4 oppiaine- ja aihekohtaisesti. Tiedot ja taidot sisällytetään luokkiin niiden tärkeyden mukaan.

Luokitteluperusteena voidaan pitää esimerkiksi

Tältä pohjalta selkiytetään tiedon hierarkkista asemaa suhteessa muihin tietoihin. Esimerkiksi 3-osaisessa luokituksessa tiedot jaetaan luokkiin ydinaines, täydentävä tietous ja erityistietämys.

Ydinaines kattaa tiedot ja taidot, joiden hallitseminen on välttämätöntä omaksuttaessa uusia tietoja. Käytännössä tällöin on mukaan otettava ne asiat, jotka luovat pohjaa seuraaville kursseille. Ydinaineksessa on harvemmin mukana yksittäisiä faktoja. Siinä on enemmänkin teorioita, malleja ja periaatteita. Ydinaineksen esittämiseen ja omaksumiseen pitäisi käyttää kurssin työajasta suurin osa. Tavoite on, että kaikki opiskelijat hallitsevat ydinaineksen.

Täydentävä tietämys kattaa teorioiden, mallien ja periaatteiden yksityiskohtia ja laajennuksia, jotka toisinaan voivat olla tarpeellisia. Aika- ja oppimisresurssien takia tätä tietämystä ei kuitenkaan painoteta eikä sitä opeteta ydinaineksen oppimisen kustannuksella.

Erityistietämys on tietoa, joka toimii ydinaineksen ja täydentävän tietämyksen yksityiskohtina. Sillä tuskin koskaan on käyttöarvoa perusasioiden omaksumisessa, ja tämä tietämys on oppijan itsensä harrastuneisuuden ja erikoistumisen varassa. Erityistietämykseen ei mainintaa enemmän käytetä aikaa eikä sen omaksumista ja oppimista vaadita tutkinnossa. (Jaakkola & Karjalainen 1999.)

Sivun lähteet

Jaakkola, E. & Karjalainen, A. Oulun yliopiston opetussuunnitelmien kehittämistyön ohjeistusta. Ydinainesanalyysi ja kuormittavuuslaskenta. Oulun yliopisto. http://users.utu.fi/laeflu/peda/workshop.htm.

Hannu Puupponen (hannu.puupponen@avoin.jyu.fi)
Avoin yliopisto, Jyväskylän yliopisto
Muita artikkeleita aiheesta:
Seuraa polkua:
Edellinen: Viestinnän peruskysymykset
Seuraava: Laajeneva ja moninaistuva lukutaito