Lynx on vaatimaton ja monipuolinen klassikko

Merkitys ja tavoite

Tekstiselaimilla on merkitystä sekä verkkosisältöjen nopeassa selailussa että sivujen testaamisessa. Lynxin kohdalla havainnollistuvat käytettävyysongelmat ja esteet, joita voi aiheutua suositusten väheksymisestä ja laajojen tilastotietojen suoraviivaisesta soveltamisesta verkkotuotantoihin. Tavoite on tekstiselaimen konkretian kautta nostaa esiin se, miten mahdollisimman monille sopivien palvelujen tuottaminen pelkistyy yhteisöllisen haasteen sijaan yksilön ongelmaksi.

Keskeiset ajatukset

Lynxillä olisit jo perillä.

Avainsanat

Lynx, tekstiselain, näkövammaiset, Links, W3M, WannaBe, esteettömyys, teledemokratia.

Tiivistelmä

Vaikka lähes kaikki toimivat nykyään verkossa graafisilla selaimilla, on ilmaisella, vakaalla, joustavalla, nopealla ja koneelta vähän tehoa vaativalla Lynxillä paikkansa. Koska Lynx ei näytä kuvia, se sopii erityisesti käyttäjille, joita kiinnostaa enemmän sivujen tekstisisältö kuin niiden näyttävä ulkoasu. Näkövammaiset ovat ehkä tunnetuin Lynx-selaimen käyttäjäryhmä, mutta nopeasti toimivalle ja olelliseen tekstisiältöön keskittyvälle selaimelle tuntuu aina löytyvän uusia käyttäjiä ja kehittäjiä.

Sisällysluettelo

Mikä on Lynx?

Lynx on täysiverinen WWW-selain niille, jotka käyttävät tekstipohjaisia näyttölaitteita. Kyseessä voi olla erillinen tekstinäyttö tai mikrotietokoneen pääteohjelma.

Lynx kehitettiin Kansasin yliopistossa 1990-luvun alkupuolella osana kampusverkon kehittämistyötä. Sitä kehitetään yhä vapaan lähdekoodin periaatteella. Lynxin nykyinen versio toimii useissa eri käyttöjärjestelmissä (muun muassa Linuxissa, Unixissa, Windowsissa, DOSissa) eikä se vaadi graafista käyttöympäristöä.

Lynx on tarkoitettu ensisijaisesti paikallisten ja internetissä olevien HTML-dokumenttien lukemiseen, mutta sillä voi käyttää myös monia eri palveluita ja protokollia (HTTP, Gopher, FTP, WAIS, NNTP ja niin edelleen). Graafisessa ympäristössä Lynx osaa näyttää myös kuvia erillisen apuohjelman avulla. Tarkemmat määritykset ja kuvaukset voi lukea koneelle asennetun Lynx-version mukana tulleista HTML-muotoisista opasteista tai osoitteesta http://lynx.isc.org.

Lynx voi olla enemmän kuin selain

Lynxiä käytetään kaikkeen siihen, mihin muitakin selaimia: WWW-sivujen lukemiseen, omien WWW-sivujen testaukseen, tiedonhakuun, pankkiasiointiin, Veikkauksen pelien pelaamiseen ja niin edelleen. Myös uutisryhmien lukeminen onnistuu rajoitetusti NNTP-yhteyksillä. Lynx sopii erinomaisesti myös oman PC:n kiintolevyn sisällön tutkimiseen, hakemistoissa liikkumiseen, tiedostojen käsittelyyn sekä ohjelmien käynnistämiseen valikosta. Lynxin ja käytettävissä olevien palvelujen ja protokollien avulla voi rakentaa monipuolisen paikallisen tietojärjestelmän. Mahdollisuuksia on paljon. Luovasta mielikuvituksesta ja kyvystä "virittää" Lynxin asetustiedostoa ei liene tässä haittaa.

Verkkosivujen tekijät voivat testata Lynxillä luontevasti sivujen toimivuuden ilman hiirtä, visuaalisia elementtejä ja javaskriptejä. Lynx havainnollistaa useita esteettömyden peruskysymyksiä, joilla on merkitystä varsin monille sivujen käyttäjille:

Lynxiä hallitaan näppäimistöltä

Lynx käynnistetään tavallisesti kirjoittamalla komentoriville ohjelman nimi ja sen sivun osoite, josta selailu halutaan aloittaa, esimerkiksi: lynx http://www.suomi.fi. Lynxiä hallitaan näppäimistöltä. Sivuilla liikkumiseen ja sivujen selailuun käytetään nuolinäppäimiä: "Nuoli alas" vie seuraavaan linkkiin ja "nuoli ylös" edelliseen. Linkki valitaan painamalla "nuoli oikealle" -näppäintä. Kun halutaan palata edelliselle sivulle painetaan "nuoli vasemmalle".

 Lynx-selaimen aloitusruutu. Osakuva.

Lynx-selaimen aloitusruutu.
(Kokokuva)

Tietyn merkkijonon etsiminen sivulta tapahtuu painamalla ensin "/", sen perään kirjoittamalla etsittävä merkkijono ja lopuksi painamalla "enter". Jos merkkijono löytyy, teksti siirtyy siten, että hakutulos tulee näkyviin ruudulle. "Välilyöntiä" painamalla tekstistä saa näkyviin seuraavan ruudullisen. Haku toistetaan painamalla "n". Lynxin opastejärjestelmästä löytyvät muun muassa näppäinkomennot, ja sinne pääsee painamalla "?" tai "h".

Tekstiä ja puhetta nopeasti pienitehoisillakin laitteilla

Lynxiä käyttävät ihmiset, joita kiinnostaa enemmän sivujen tekstisisältö kuin niiden näyttävä ulkoasu. Lynxiä käyttävät myös ihmiset, jotka arvostavat selaimen nopeutta ja vakautta. Lynx on hyvä valinta, kun haluaa pienitehoisella koneella lukea nopeasti jonkin tietyn sivuston tekstisisällön. Lynx sopii myös omien WWW-sivujen testaukseen ja tiedon hakuun skripteissä.

 www.suomi.fi -portaalin etusivu Lynx-selaimessa. Osakuva.

www.suomi.fi -portaalin etusivu Lynx-selaimessa.
(Kokokuva )

Lynxin käyttäjien joukossa näkövammaiset muodostavat oman erityisen ryhmänsä. Vaikka graafiseen ympäristöön on nykyään saatavissa apuvälineitä ja -ohjelmia, monet kokevat graafisen toimintaympäristön vaikeaksi. Lynx koetaan puolestaan helppokäyttöiseksi, luotettavaksi ja apuvälineystävälliseksi. Tekstiselaimena Lynx on helppo saada puhumaan. Kun taito toimia graafisessa ympäristössä lisääntyy, monet siirtyvät Lynxistä muihin selaimiin. Kuitenkaan kaikki eivät tee näin: on tavallista, että Lynxiä käytetään graafisen selaimen rinnalla.

Lynx-selaimen etuja ja rajoituksia

Lynx toimii erilaisilla laitealustoilla (PC, Mac, työasema- ja palvelinkoneet ja niin edelleen) ja eri käyttöjärjestelmissä (DOS, Windows, Linux, Unix, VMS ja niin edelleen). Unix- ja Linux-järjestelmistä Lynx löytyy melko varmasti valmiiksi asennettuna. Valitettavasti vain järjestelmien ylläpitäjät eivät yleensä päivitä Lynxiä kuten muita selaimia.

Lynx on apuvälineystävällinen selain. Sen voi saada puhumaan vaikka suomea. Jokainen käyttäjä voi tarpeittensa ja kykyjensä mukaan viritellä Lynxiä itselleen sopivaksi. Koska selaimen lähdekoodi on vapaasti saatavissa, siihen voi tehdä muutoksia. Toisaalta jotkut kokevat virittelyn mutkikkaaksi, mikä saattaa korottaa Lynxin käyttökynnystä.

Eniten Lynxin käyttöä vaikeuttaa Javaskriptin tuen puute, minkä seurauksena kaikille sivuille ei pääse tai sivut eivät toimi. Myös Lynxin tapa käsitellä HTML-taulukoita on ankea. Useimmiten Lynx näyttää taulukot taulukkoelementti kerrallaan. Tämä on hyvä käytettäessä puhesyntetisaattoria. HTML-taulukoiden käsittelystä kannattaa katsoa lisätietoa koneella olevasta ohjeesta "Lynx Users Guide - complete account of all Lynx features" tai WWW-osoitteesta http://www.faqs.org/rfcs/rfc1942.html.

Muitakin tekstiselaimia kehitellään

Links on toinen (Lynxin kaltainen) tekstiselain, jota kehitetään aktiivisesti. Siinä on alkeellinen Javascriptien tuki. HTML-taulukoiden käsittely on Linksissä myös kehittyneempää kuin Lynxissä. Linksin tapa käsitellä kehyksiä muistuttaa graafisia selaimia. Se ei välttämättä ole hyvä apuvälineiden - ainakaan puhesyntetisaattorin - kanssa toimittaessa.

Yamagatan yliopistossa toimiva Akinori Ito ohjelmoi W3M-tekstiselaimen, koska hän halusi nopeasti latautuvan ja toimivan ratkaisun verkkosivujen tutkimiseen. W3M lukee taulukoita ja toimii Unixin eri versioissa, OS/2:ssa ja Windows-käyttöjärjestelmässä (, jossa on Cygwin32).

Neljäs laajemmin tunnettu sovellus on WannaBe, joka on Macintoshin MacOS-käyttöjärjestelmässä toimimaan suunniteltu tekstiselain. Selaimen on kehittänyt David T. Pierson.

Selainten käyttötilastoista - pääseekö Lynxillä listoille?

Lynx ei näy lainkaan monissa selainten käyttötilastoissa, koska useat tilastoijat jättävät ilmoittamatta vähäiset osuudet tai kokoavat ne ryhmään "muut selaimet". Muutenkin tilastotietoihin kannattaa suhtautua varauksellisesti: tilastot ovat epätarkkoja ja ne sisältävät virheitä. Esimerkiksi osa uusista selaimista luokitellaan virheellisesti. Lisäksi koko internetin kattavat käyttötilastot eivät kuvaa yksittäisen sivuston käyttäjäprofiilia. (1)

Kun sivusto optimoidaan tiukasti jollekin käyttötavalle (esimerkiksi suosituimmalle selaimelle, käyttöympäristölle, resoluutiolle ja javaskriptille), kaikilla ei ole pääsyä sivuille. Nämä torjutut käyttäjät ja selaimet eivät näy tilastoissa. Jos esimerkiksi linkki on korvattu javaskriptillä, sivuille tulo estyy hakupalveluilta ja hakukoneilta samoin kuin tekstiselaimen käyttäjiltä.

W3schools-palvelun tilastojen mukaan selaimista käytettiin heinäkuussa 2003 Internet Explorerin (IE) eri versioita 94%:ssa kaikista käynneistä internet-sivuilla. Sen jälkeen tulivat vaatimattomin 2% osuuksin Netscape Navigatorin (NN) eri versiot. Opera-selainta käytti 1% vierailijoista ja muita selaimia 3%. W3schools tilastoi myös käyttöjärjestelmiä. Windows -käyttöjärjestelmä oli yli 90%:lla Internet-selailijoista. Macintoshin osuus oli noin 2% ja muiden käyttöjärjestelmien yhteensä joitain prosentteja, mutta ne jäävät erittelemättä. (2)

Kun Lynxin käyttäjänä antaa sivujen käytettävyydestä palautetta, saa etenkin kaupallisten sivustojen ylläpitäjiltä tylyn vastauksen: "Me olemme optimoineet sivut IE:lle, jota 99% käyttää. Muitten selainten huomioon ottaminen tulee liian kalliiksi."

Tilastot vai suositukset verkkosivujen suunnittelun perustaksi?

Tilastotietoihin vedoten kysytään usein, tarvitseeko verkkosivujen suunnittelussa ottaa Lynxin käyttäjät huomioon. Koska suositukset on laadittu yhteensopivuusongelmien eli esteiden välttämiseksi ja koska Lynx selviää hienosti suosituksia noudattavista HTML-dokumenteista, oikeampi kysymys olisi, tarvitseeko verkkosivujen suunnittelussa ottaa suosituksia huomioon?

Esteettömästi toteutetut sivut ovat esteettömiä kaikilla selaimilla. Windowsin suosio tilastoiduissa käyttöjärjestelmissä ja IE:n ylivalta selainmarkkinoilla on harhauttanut verkkosivujen tilaajat ja tekijät unohtamaan vaihtoehtoiset käyttöympäristöt. On aihetta kysyä myös, riittävätkö viranomaisille suositukset esteettömyyden edistämiseksi. Toteutuuko kansalaisten tasavertainen kohtelu myös teledemokratiassa suositusten mukaan? Onko kilpailu riittävä kannustin yrityksille asiakaslähtöisyyteen ja erilaisten käyttäjien huomioimiseen verkkopalveluissa? Ehkäpä esteettömyyden toteuttamiseksi sittenkin tarvitaan lainsäädäntöä.

Lisätietoa tekstiselaimista

Lähteet

  1. Web Content Accessibility Guidelines 1.0 Verkkosisällön saavutettavuusohjeet W3C Recommendation 5-May-1999 http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/juhta/home.nsf/pages/06D2E977451D62FFC2256C1300392172?Opendocument.
  2. W3Schools. http://www.w3schools.com/browsers/browsers_stats.asp Luettu 30.08.2003.
Timo Matsinen (matsinen@cc.jyu.fi)
ATK-keskus, Jyväskylän yliopisto

Artikkeliin liittyvt ksitteet

NNTP (networks news transfer protocol)
(tietotekniikka) TCP/IP-protokollan laajennus, jota käytetään pääsääntöisesti Internet-verkossa uutisryhmien viestien välitykseen. Jaakohuhta, H. 1996. Suuri tietotekniikan tietosanakirja. 455.)
Teledemokratia (teledemocracy)
(Yleinen) Teledemokratia merkitsee demokratian toteuttamista vuorovaikutteisesti tieto-ja viestintätekniikoita hyödyntämällä. (Heinonen, Hietanen, Kiiskilä & Koskinen 2003, 115)
Muita artikkeleita aiheesta:
Seuraa polkua:
Edellinen: Nkvammaisten tietotekniset apuvlineet
Seuraava: Esteettmyytt koskevat suositukset, standardit ja lait