Yksilöllinen oppimistyyli ja -mieltymykset

Tiivistelmä

Yhä runsaammat oppimisen, työn ja kulttuurin sisällöt verkossa ovat kiintoisa resurssi, mutta uuvuttavat helposti, ellei osaa mitoittaa toimintaansa. Tieto omista tyyleistä auttaa oppijaa valitsemaan itselleen sopivia tiedonhankintamenetelmiä ja opiskeluvaihtoehtoja. Sisällöntuottaja voi omalta osaltaan tarjota lukijalle vaihtoehtoisia tapoja sisältöjen käyttämiseksi. Pedagogisten etujen lisäksi menettely auttaa vastaamaan erilaisista käyttölaitteista, käyttötilanteista tai käyttäjän toimintakyvystä johtuviin tarpeisiin.

Sisällysluettelo

Arkipäivän tilanteissa opimme huomaamattamme uusia taitoja ja asioita. Pysähdy hetkeksi miettimään millaisessa tilanteessa viimeksi olet kokenut oppivasi. Liittyikö se keskustelutilanteeseen toisen henkilön kanssa vai oivalsitko tekemisen kautta. Istuitko sohvalla vai luitko sängyllä. Kun alat painamaan mieleesi tärkeää asiaa, miten valmistelet oman työskentelytilasi: hakeudutko luonnonvaloisaan hiljaiseen nurkkaukseen, pukeudutko lämpimään villatakkiin vai vähennätkö vaatetustasi ja keräät lautasellisen naposteltavaa viereesi.

Yksilölliset oppimismieltymykset ovat olennainen osa oppimista. Kun huomioimme omat tarpeemme ympäristötekijöiden, fysiologisten tekijöiden, aistien ja sosiaalisen ympäristön kannalta, on todennäköistä, että myös oppiminen on tehokkaampaa. Jokaisella meistä on vahvuusalueemme, joiden pohjalta lähdemme käsittelemään tietoa. Jotkut haluavat opittavasti asiasta heti kokonaiskuvan toiset taas kasaavat kokonaisuuden pienistä palasista. On olemassa analyyttisiä, vasenta aivopuoliskoa tiedonprosessoinnissa enemmän käyttäviä oppijoita sekä holistisia, oikea aivopuoliskopainotteisia tiedonkäsittelijöitä.

Aistit vaikuttavat oppimiseemme. Moni meistä oppii tekemällä. Koulukulttuurimme vahvistaa kuulon ja näön kautta vastaanotettavaa tietoa. Tärkeimmät tiedon vastaanotto- ja käsittelyväylät ovat näkö-, kuulo-, tunto- ja liikeaistimme (visuaalinen, auditiivinen, taktiilinen ja kinesteettinen). Käytännön elämässä on jokaisella kokemuksia siitä, millaisena pakettina mieluiten haluaa kuulla, nähdä tai kokea opittavan asian. Toiset muistavat kuvia, toiset kuulemansa kertomuksen, on myös niitä, jotka mieluiten kokeilevat ja esim. puhelinnumero jää mieleen sormien liikkeen ja tuntoaistimuksen kautta. Liikunnallisesti lahjakas henkilö voi kokea oppivansa parhaiten juoksulenkillä tai pyöräillessään. Entäpä me ikuiset pälpättäjät: Tieto painuu mieleemme puhumalla toisten kanssa tai itsekseen höpisemällä. Todellisuudessa höpinä ei ole turhaa vaan prosessoimme tietoa puhumalla. Meillä voi olla yksi tai useampi luontaisesti vahva aistikanava vastaanottaa ja käsitellä tietoa. 

Äänet ja hiljaisuus voivat olla oppimisen tukijoita tai ehkäisijöitä. Toiset meistä hakeutuvat oppimaan elämää ympäröivään tilaan toiset eivät voi sietää häiritsevää musiikkia tai ääniä keskittymistä vaativaa tehtävää tehdessään. Taustaäänten tarve on yksilöllistä ja jopa tehtäväsidonnaista. Todennäköisesti hyvin analyyttinen henkilö ei halua kuulla häiritseviä ääniä keskittymisen aikana kun holistinen oppija kokee hiljaisessa tilassa keskittymisen mahdottomaksi.

Biologiset tarpeemme kuten ruuan ja juoman nauttiminen sekä valo ja lämmön tarve eivät usein saa huomiota oppimiseen liittyvinä tekijöinä. Emme itse asiassa kiinnitä asiaan juuri huomiota, koska saatamme napostella tiedostamattamme asiaa tietokoneen ääressä ja sisustamme työnurkkauksen luonnonvalon ääreen tai etäälle siitä. Perheen valojensytyttäjälle ärhentelemme, mikäli luontainen valon tarpeemme ylittyy. 

Ympäristön kalustus voi rajoittaa luontaista oppimistamme. Kehomme voi vaatia miellyttävän nojatuolin pystyäkseen välittämään aivoille tietoa rentoutuneesta valppaudesta, joka vallitsee hyvässä opiskeluvireessä. Jollekin ainut oikea tapa työskennellä on istua pöydän ääreen kovalle tuolille. Jotkut selittävät, että pöydän ääressä en nukahda. Joku saavuttaa parhaan opiskeluvireensä siistissä opiskelunurkkauksessa, kun toinen voi vaatia ympärilleen luovan kaaoksen. Sama pätee usein myös työpisteeseemme. Tarkkaile ympäristöäsi, löytyykö heitä, joilla kaikki tavarat ovat aina omilla paikoillaan tai heitä, jotka jotenkin tuntuvat löytävän tärkeätkin paperit sekamelskan keskeltä. 

Järjestämme luonnostaan opiskelunurkkauksen mieltymyksiämme vastaavaksi tai koitamme sopeutua vallitseviin olosuhteisiin sen kummemmin kuuntelematta omia tarpeitamme. Mitäs jos tiedostaisimme oman tarpeemme oppia himmeästi valaistussa sohvannurkasta tai perinteisessä tuoli - pöytäasetelmasta, oppisimmeko silloin tehokkaammin?

Ryhmässä opiskelu tuntuu sopivan toisille paremmin kuin toisille. Lahjakkaat henkilöt saattavat olla niitä, jotka opiskelevat mieluiten yksikseen. Sosiaaliset lahjakkaat haluavat toimia ryhmässä. Ryhmän tarve opiskelun ja työskentelyn tukena voi vaihdella tehtävän, oppimisprosessin ja tehtävän vaiheen mukaan. Toiset haluavat tehdä aivoriihityön yhdessä kun toiset haluavat antaa yksilöllisen luovuuden kukoistaa. Yhtä ja oikeaa tapaa ei ole olemassakaan!

Oman tyylin tunnistaminen auttaa keskittymistä vaativien tehtävien suorittamista ja vähentää stressiä. Energiaa vapautuu onnistumisen kokemuksille ja rennon vireystilan saavuttamiselle. Barbara Prashnigin sovellukset oppimistyylin ja opetustyylin kartoittamiseksi mahdollistavat omien oppimis- ja työskentelymieltymysten tiedostamisen ja auttavat löytämään ne vahvuudet, joiden avulla oppiminen helpottuu. Lisätietoa oppimistyyleistä ja niiden kartoituksesta saat osoitteesta www.clc.co.nz tai www.cec.jyu.fi/erityiskasvatus 

Marjo Leväniemi 11/2002

Opetusryhmät ja yksilölliset verkko-opetusratkaisut

Muita artikkeleita aiheesta:
Seuraa polkua:
Edellinen: Oppimisen erilaisuus: aikuiset ja oppimistyylit
Seuraava: Kuulovammaiselle esteettömät verkkosivut