Digitaalinen kuva ja ääni tietoverkossa

Tiivistelmä

Kuvallinen ilmaisu voi välittää tietoa ja elämyksiä, joita monissa asiayhteyksissä on vaikea tai mahdoton esittää muuten. Kuvallinen viestintä on kuitenkin tulkinnallista ja toimii parhaiten samakaltaisen kulttuuritaustan jakavien ihmisten kesken. Kuvan saavutettavuuden takaamiseksi sisällöntuottajan on tunnettava kohderyhmänsä. Hänen on hyvä hallita viestinnän ja estetiikan lisäksi vaihtoehtojen ja tekstivastineiden tuottaminen kuville.

Sisällysluettelo

Tekstisivuista multimediamaisemaksi

Internetin sisältö muuttuu jatkuvasti visuaalisemmaksi. Joitain vuosia sitten suurin osa verkon materiaalista oli tekstiä. Nyt internetistä on muodostumassa multimedian ja elämysten maisema. Kuvilla ja typografialla viestitään ja luodaan sivuille yleisilme. Visuaaliset elementit voidaan esittää monimuotoisesti: ne voivat olla päällekkäisiä ja sisäkkäisiä. Myös ääni sekä sen monet mahdollisuudet ovat tulleet verkkoon. Mainio esimerkki äänen käytöstä navigointiapuna www-sivuilla on Ruotsin näkövammaisten kirjaston sivu http://www.tpb.se. Sivujen käyttäjä ei tarvitse mitään erillisiä apuvälineitä, ja kaikki sivun informaatio on kuultavissa. Sivut soveltuvat yhtä hyvin näkövammaiselle kuin näkevälle, joka ei aina jaksa tai viitsi lukea sivujen sisältöä.

Verkkoviestinnän keinot ovat moninaiset ja ne perustuvat monesti mainoksissa käytettyihin psykologisiin vihjeisiin ja tekniikoihin. Yrityksen sivut voivat markkinoida tuotetta tai brandia luomalla mielikuvia niin, että varsinaista tuotetta ei edes mainita.

Laajakaistayhteyksien yleistyminen lisää multimedian käyttöä. Sisällöntuottajat voivat yhä useammin olettaa, että ihmiset kykenevät kuuntelemaan ja katselemaan monipuolistuvaa mediamaisemaa. Markkinointi perustuu aina osittain tunteiden hyväksikäyttöön. Multimedian avulla tunneseikkoja on helpompi korostaa myytäessä tuotteita tai asioita. Myös viihteessä ja elämyksien luomisessa kokonaisvaikutelma on sitä tehokkaampi, mitä useampiin aisteihin kyetään vetoamaan.

Digitaalisissa kirjastoissa tarjotaan toistaiseksi pääasiassa tekstiaineistoa ja ainoastaan jonkin verran digitoitua kuva-aineistoa. Kuitenkin esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastossa arvioidaan, että myös ääni- ja videoaineistot ovat vähitellen tulossa kirjastojen välittämiksi.

Kuvan tiedollinen asema

Kuva on kaikkein vanhin informaation tallennus- ja välityskeino. Ensimmäiset kirjoitusmuodotkin olivat kuvakirjoitusta. Painettu teksti otetaan vastaan myös visuaalisesti. Kirjoitusmerkit ovat kuvia, joiden merkitys on sovittu. Tieto- ja apuvälineteknologian avulla digitaalinen teksti on nykyisin myös niiden henkilöiden saatavilla, joilla on vähän tai ei ollenkaan näkökykyä.

Kuvissa oleva tieto on monikerroksellista, joten se on samalla paljon vaikeammin tulkittavaa kuin tekstin sisältämä tieto. Tulkintaa ei ole olemassa ilman taustatietoja ja kykyä sijoittaa näkemänsä tiettyihin yhteyksiin. Ilman vankkaa kuvanlukutaitoa ja yleissivistystä emme ymmärrä kuvien ja logojen sanomaa. Jokaisessa kuvassa saattaa olla laaja kulttuurillinen tausta. Kuvat ovat monimerkityksellisiä, niihin liittyy muistoja ja tarinoita. Ryhmävalokuva voi olla koko suvun tarina tai sitten ei, jos siihen ei otettukaan mukaan mustaa lammasta. Yhdessä maalauksessa voi olla ulottuvuuksia kokonaista väitöskirjaa varten.

Informaatiota jaellaan yhä enemmän graafiseksi muokattuna. Tietoammattilaisen tehtäviin on tullut datan muokkaaminen informaatioksi ja sen esittäminen kuvana. Myös tieteellistä informaatiota esitetään taulukoina ja graafeina. Yksinkertaisena esimerkkinä saavutettavuudesta voi mainita taulukoiden tekemisen verkkoon. Jos solujen otsikot ovat pelkästään ylimmällä rivillä, voi taulukon lukeminen esimerkiksi näkövammaisten puhesyntetisaattorilla olla hankalaa. Oikea toteutus olisi lisätä tietoa solujen sisälle.

Esimerkki: Juoksukilpailutukokset taulukkomuodossa

Väärin:
Matka kmAika minJuoksija
5 24 Pekka
1035Jussi
521Maija

Erityisesti jos taulukko olisi suurempi, voisi olla vaikeaa muistaa missä järjestyksessä solut ovat ja mitä mittayksikköä kukin solu edustaa.

Oikein:
Matka kmAika minJuoksija
5 km 24 min Pekka
10 km 35 min Jussi
5 km 21 min Maija

Kuvanlukutaito ja visuaaliset viestit

Kuvallisen informaation lukeminen ei välttämättä tapahdu vanhemmalla ikäpolvella samoilla ehdoilla kuin nuorilla. Vanhempi ihminen saattaa nähdä huonosti tai hän ei vain ole tottunut filmien nykyiseen nopeatempoiseen leikkaustyyliin. Visuaalinen ja audiomediamaailma rakentuu pitkälti nuorisokulttuurin sisältöjen ja tuntemuksen varaan. Jos henkilö ei osaa tulkita kuvien ja äänimaiseman sisältämiä viestejä, hän voi käsittää sanoman täysin väärin tai jäädä viestistä paitsi.

Koska ihmisten taustat ja medialukutaidot ovat erilaisia ja ääni ja kuva ovat niin tulkinnallisia, kysymys saavutettavuudesta koskee ihmisiä yleisesti, ei vain aistivammaisia henkilöitä. Sisällöntuottajan kannattaa miettiä mille kohderyhmälle viesti on suunnattu. Jos kyse ei ole pienestä erityisryhmästä on aina paras käyttää sellaista kuvakieltä jonka perillemeno on varmaa ja joka ei ärsytä.

Helsingin tuomiokirkon kuva on hyvä harjoitteluesimerkki kuvanlukutaidon alkeisiin. Se tunnetaan monella nimellä ja myös kuvana se on monimerkityksellinen: se on arkkitehtoninen, historiallinen ja matkailunähtävyys, jollekin se on nimenomaan kirkko monine viittauksineen luterilaiseen uskonkäsitykseen.

WWW-sivujen tekninen toteutus

Koodauksen ja sivujen toteutuksen puutteiden vuoksi useiden verkkosivujen sisältöä ei kyetä lukemaan ja kokemaan. Kyse saattaa olla erikoisista ja harvinaisista tiedostomuodoista tai jonkun tietyn selaimen erityisominaisuuksien hyödyntämisestä. Lopputuloksena saattavat olla toteutuksellisesti uutta luovat sivut, joita toiset koodaajat käyvät ihailemassa mutta joita tavallinen peruskäyttäjä karttaa ensimmäisen kokeilun jälkeen. Kaikki käyttäjät eivät todellakaan osaa ladata selaimeensa jokaista mahdollista apuohjelmaa tai päivittää niitä viimeiseen versioon.

Vammaisilla on erilaisia apuvälineitä selailuun ja verkon käyttöön. On tärkeää ottaa huomioon, erityisesti multimedia-aineistoa suunniteltaessa, etteivät kaikki tutustu sivuihin ja sisältöihin samanlaisen käyttöliittymän avulla. Siksi kuvien ja äänien käyttö verkkosivuilla on toteutettava aina siten, että jokaisella eri aineistolajilla on kuvauksensa ja vaihtoehtoinen tapa tarkastella sen sisältämää informaatiota.

Tekstivastineen kirjoittaminen

W3C:n WAI-ohjeistuksessa sanotaan: "Tarjoa vaihtoehto ääni- ja kuvasisällölle. Huolehdi siitä, että vastine täyttää oleellisesti saman toiminnon tai tarkoituksen kuin vastaava ääni- tai kuvasisältö."

Vaikka kaikki käyttäjät eivät voi suoraan hyödyntää kuvia, elokuvaa, ääntä, sovelmia tms., he voivat kuitenkin käyttää sivuja, jotka tarjoavat vastaavaa tietoa visuaalisen tai auditiivisen sisällön tilalle. Vastineen on täytettävä sama toiminto tai tarkoitus kuin alkuperäisen visuaalisen tai auditiivisen informaation. Esimerkiksi ylöspäin, kohti sisällysluetteloa osoittavan nuolen tekstivaihtoehto voisi olla "Siirry sisällysluetteloon". Tietyissä tapauksissa tekstivastineen täytyy myös kuvailla sisällön ulkonäkö (esimerkiksi monimutkaiset kaaviot ja kuviot) tai se, miltä auditiivinen sisältö kuulostaa (esimerkiksi opetuksessa käytettävät ääninäytteet).

Tekstivastineen luominen on tärkeää, koska se on useimpien käyttäjien saavutettavissa. Puhesyntetisaattori tai pistenäyttö esittävät saman informaation, ja se voidaan esittää erikokoisena sekä tietokoneen näytöllä että paperilla.

Tekstivastine voi olla alt-tekstiä tai longdesc-tekstiä, tai se voidaan ilmaista myös visuaalisessa elementissä. Kaikki kuvat, tekstin graafiset esitysmuodot (myös symbolit), kuvakartat, animaatiot, graafiset painikkeet, äänitiedostot ja videokuvat tarvitsevat vastineen.

Pelkkä sivujen teknisesti oikea koodaus ei kuitenkaan riitä tekemään visuaalisesta aineistosta saavutettavaa. Kuvailua ei voi ohjeistaa yhtä yksinkertaisesti kuin html-koodausta. Kuvailu vaatii tekijältään muun muassa tietotaitoa ja huomiokykyä.

Visuaaliset symbolit, logot ja brandit

Länsimaisen mediakulttuurin viestit ja tarinat ovat useimmille internet-yleisöstä yhteistä omaisuutta. Tunnistamme Elviksen kasvot ja osaamme yhdistää molemmat Madonnat - toisen pop-musiikkiin, toisen uskontoon.

Myös logoja ja graafista merkkikieltä käytetään hyväksi mainonnassa, ja verkkosivuilla niillä luodaan tunnelmaa ja vaikutetaan lukijoihin tai kokijoihin. Jos viestiä ei osata liittää mihinkään kontekstiin, vaikutus voi olla täysin erilainen kuin sivun tekijä on tarkoittanut. Kuvallisen viestin perillemeno on aina järkevää varmistaa tekstiselostuksella. Näin myös mahdolliset väärinkäsitykset ja väärät tulkinnat kyetään välttämään.

Markkinoinnilla ja kaupallisella toiminnalla verkossa ei ole varaa olla ottamatta huomioon potentiaalisia ostajaryhmiä, esimerkiksi näkövammaisia ihmisiä tai henkilöitä, joiden kulttuurinen tausta on toisenlainen kuin sisällöntuottajalla itsellään.

Visuaalisen aineiston kuvaaminen

Lisähaasteen saavutettavien digitaalisten aineistojen suunnitteluun antaa siirtymä niin sanottuun post-alphabetic-maailmaan, joka koostuu Music TV:n tapaisista nopeista leikkauksista, logoista ja visuaalisista vihjeistä. Nämä perustuvat siihen, että havainnoitsija elää tietynlaisessa viitekehyksessä, jossa asiat voidaan hahmottaa alitajuisesti. Samanikäiset kuuntelevat samoja musiikkityylejä, pelaavat tietokone- tai konsolipelejä ja katsovat samat menestysfilmit. Digitaaliset vihjeet viittaavat tähän maailmaan, ja ne syötetään useimmiten nopeana tajunnanvirtana.

Näkevä ymmärtää jonkin kuvallisen viestin nopeasti ja intuitiivisesti. Muuttuuko sisällön merkitys, kun ilmaisu selitetään? Näkövammainen jää ketjussa koko ajan jälkeen koska selostaminen on monesti hidasta. Missä vaiheessa itse asia kääntyy itseään vastaan ja visuaalisen viestin selitys muuttuu niin vaikeasti toteutettavaksi, että se herättää vastaanottajassaan ärsytystä?

Internetin räjähdysmäinen kasvu alkoi siinä vaiheessa, kun selaimet muuttuivat graafiseksi ja kaupallisen maailman kiinnostus uutta mediaa kohti lisääntyi. Designista ja visuaalisista mielikuvista on tullut yhä merkittävämpiä brandin rakentamisen keinoja. Visuaalisia brandi- tai muita oppaita tarvittaisiin. Nämä selittäisivät, mitä eri ikonit tarkoittavat, mikä on niiden sanoma tai kulttuurinen merkitys. Tietysti tällaista mediakasvatusta on jo vuosia tehtykin. Otetaan esimerkiksi Marlboro-mies. Tämä herättää meissä muistikuvia, joita ei voi olla olemassa, ellemme osaa kokemuksemme mukaan yhdistää lännenelokuvien kuvastoa ja ideaa lännenmiehen olemuksesta. Näkövammaiselle selostettuna se ei välttämättä herätä samoja assosiaatioita kuin kuvat ja filmit nähneelle.

Kuvien tulkinta on aina subjektiivista

Usein visuaalisilla verkkosivuilla on informaatiota melko vähän; tärkeää on oikea tunnelma ja toteutuksen tyylikkyys. Tulkinta on subjektiivinen. Saavutettavuus ja käytettävyys on yksilöllistä, koska jokainen kokee ja lukee sivut hiukan eri lailla. Toiselle voi trendikästä olla mustapohjainen sivusto, joissa tekstit on aseteltu pienimmillä mahdollisilla tekstityypeillä kuva-alan laidoille. Toiselle taas vastaava sivusto on lukukelvoton.

Miten välitetään taideteoksen informaatio ja kokonaisvaltainen sekä henkilökohtainen taide-elämys? Tulkinta on aina ihmisen oma, ja toisen ihmisen tulkinta on vain korvike siitä. Kun digitaaliset, kuvalliset esitykset varustetaan vaihtoehtoisilla teksteillä, kyse on kuvauksesta, ja tällöin puhutaan myös saavutettavuudesta.

Kyse on filosofiselta kannalta vallankäytöstä ja suuresta vastuusta. Kyse on yksinkertaisesti myös tulkinnan tekijän taustatiedoista ja taidoista sekä hänen loppukäyttäjää koskevista oletuksistaan. Tehtävänä voi olla esimerkiksi purkaa maalauksen sisältämä valtava määrä tietoa ja yksityiskohtia selkeäksi ja asiakkaan tarpeita palvelevaksi tekstiksi.

Standardeja, ohjeita ja malleja visuaalisen maailman objektiivisesta kuvaamisesta tarvittaisiin. Tämä on kuitenkin hankala tehtävä. Taidehistorioitsijoilla on omat tapansa kuvata maalauksia, mutta jo näissä malleissa on eroja. Akateemiseen ympäristöön sopiva yksityiskohtainen tulkinta voi olla myös täysin epäsopiva jokapäiväisessä elämässä. Tällainen informaation välittäminen on poikkitieteellistä, monenlaista tietotaitoa vaativaa. Eri tieteenalojen ratkaisut ovat harvoin sellaisenaan sovellettavissa.

Case: taide verkossa - maalauksen kuvailu

Näe, kuule, kuvittele -verkkotaidenäyttely osoitteessa www.fng.fi/hugo.htm on esimerkki eri digitaaliaineistojen yhdistämisestä verkkoympäristössä. Se esittelee Hugo Simbergin symbolistista kuvamaailmaa kuuden taideteoksen kautta. Teoksiin tutustutaan kuvailemalla niiden yksityiskohtia tarkkaan ja systemaattisesti sekä valottamalla taustoja ja aihepiirejä .

Näyttely oli vuonna 2000 osa Valtion taidemuseon saavutettavuusprojektin pilottinäyttelyä, ja se on edelleen koettavissa internetin kautta. Verkkonäyttelyn suunnittelusta, käsikirjoituksesta ja toteutuksesta vastasi työryhmä Valtion taidemuseon museopedagogisesta yksiköstä ja Näkövammaisten kirjastosta. Museon ammattilaiset kuvasivat taulut taidetulkintojen osalta. Tulkinnoissa pyrittiin myös elämyksellisesti antamaan kokijalle mahdollisuus itse luoda oma taide-elämyksensä. Näkövammaisten kirjasto käytti oman osuutensa pohjana kirjastossa samalla kehitettävää mallia taideteoksen kuvailusta näkövammaisille.

Näyttely on tehty Design for all -suunnitteluperiaatteita noudattaen. Se sopii kaikille, ja oleellista on saman tiedon ja elämysten välittäminen eri mediaelementtien kautta. Sivuilla on tekstiä, ääntä ja kuvista erilaisia versioita. Yllättävän harva on edes huomannut, että kyse on näkövammaisille suunnatusta näyttelystä.

Seuraavassa käydään läpi yksityiskohtaisesti yhden maalauksen kuvaus verkkosivuja varten. Tavallisia kuvia ei juuri koskaan ole tarvetta selittää näin tarkasti. Esimerkin avulla korostuu kuitenkin kuvauksen järjestelmällisyys. Jos verkkosivun kaikki kuvallinen aineisto on selitetty saman rungon mukaisesti, tapa parantaa koko sivuston saavutettavuutta. Yhtenäinen kuvaustapa on hyvää ja johdonmukaista suunnittelua.

Haavoittunut enkeli

Valtion taidemuseon ammattilaiset kuvasivat taulujen sisällön taidehistoriallisesta näkökulmasta. Kirjaston edustajat keskittyivät siihen, mikä auttaa näkövammaista hahmottamaan kokonaisuuden. Yksi tauluista oli monille varmaankin tuttu Simbergin maalaus "Haavoittunut enkeli" Tässä näyttelyssä taulun esittely toteutettiin vaiheittain nostamalla kuvasta esille eri yksityiskohtia.

Kuva Hugo Simbergin Näe, kuule, kuvittele verkkonäyttelyn sivusta Haavoittunut enkeli.

Kuva. Hugo Simbergin Näe, kuule, kuvittele verkkonäyttelyn sivusta Haavoittunut enkeli.
(Kuva suurempana)

Alkuperäinen sivu on osoitteessa <URL: http://www.fng.fi/fng/html4/fi/peda/project/simberg/enkeli/enkeli.htm>. Tekijänoikeudet kuuluvat Valtion taidemuseolle.

1. Haavoittunut enkeli: Teosesittely - taustatiedot

Sivun tausta on neutraali valkoinen. Maalauksesta on näkyvillä koko kuva ja sen perustiedot kerrotaan. Jo tässä vaiheessa on mahdollista saada kuva suurennettua. Linkit ovat sivuilla allekkain, jotta ne on helppo havaita ja niitä voidaan käyttää apuvälineillä.

2. Mitä kuvassa on - yleinen sisällönkuvaus

Aluksi kerrotaan parilla lauseella, mitä kuvassa tapahtuu. Tämän jälkeen selostusta täydennetään syventävällä kuvauksella maalauksen maisemasta, joka tässä tapauksessa on Töölönlahden ranta Helsingissä. Sivun reunassa on pieniä yksityiskohtakuvia maalauksesta ja alalaidassa koko kuva. Linkit mahdollistavat liikkumisen niin kuvaselostuksen kuin koko näyttelyn sisällä.

3. Paareja kantavat pojat - ydinasia

Maalauksesta on irrotettu nyt yksityiskohtana enkeliä kantavat pojat. Valkoista taustaa vasten leikatut kuvat erottuvat selvinä. Kuvaus on jo varsin yksityiskohtainen ja kertoo paitsi poikien ulkonäön ja vaatetuksen myös tärkeän yksityiskohdan katsekontaktista katsojan ja kuvan esittämän pojan välillä. Sivun alalaidassa kokonaiskuva maalauksesta on käsitelty siten, että maalauksen muut osat ovat taustana ja poikien hahmot nostettu esiin maalauksesta.

4. Enkeli - yksityiskohdat ja tulkintavihjeet

Kuvaus siirtyy enkeliin. Kuvaa on jälleen käsitelty siten, että sivun alalaidan kokokuvassa enkeli erottuu keskushahmoksi ja ylhäällä valkean enkelin tausta on tummennettu. Kuvaus siirtyy maalauksen väreihin ja valööreihin. Katsojalle tai kokijalle kerrotaan myös yksityiskohtia, jotka ehkä jäisivät nopealla vilkaisulla huomaamatta. Tulkinta on varovaista: katsojalle annetaan enimmäkseen vihjeitä, joiden perusteella hänellä on mahdollista luoda oma tulkintansa maalauksesta.

5. Autio rantamaisema - kontekstikuvaus

Maiseman kuvauksessa enkeli ja ihmishahmot on mustattu ja maisema nousee pääosaan. Kuvan rakennetta ja sommittelua selostetaan.

6. Yhteenveto - synteesi ja tulkinta

Vedetään langat yhteen ja annetaan yksi tulkintavaihtoehto. Katsojalle kerrotaan myös vielä maalauksen suhteesta sen tekijään, ja lopuksi pallo heitetään kokijalle: mitä sinä näit, kuulit tai kuvittelit?

Edellä esitetyn järjestelmällisen kuvaustavan soveltaminen tarjoaa monia käytännön keinoja saavutettavien sivujen tekemiseen. Miettikääpä vain, mikä ero on jos Haavoittunutta enkeliä esittävän kuvan alt-tekstinä on "kaksi poikaa kantaa enkeliä". Näiden kahden ääripään väliltä löytyy varsin helposti tapa lukea kuvaa ja tehdä siitä kunnollinen alt-tag tai sisällökäs kuvaselostus.

Kuvaselostus tai kunnollinen alt-tag

Hyvä kysymys minkä tahansa kuvan kohdalla on, miksi maalaus, valokuva tai piirros on www-sivulla. Jos kuva on pelkkä koriste, sisällöstä voidaan antaa huomattavasti yleisluontoisempi kuvaus, kuin jos se kertoo jotain, jonka sivujen tekijä haluaa katsojalle välittyvän.

Kaikki kuvaus on syytä tiivistää oleelliseen. Ei kannata kirjoittaa kuvasta pitkää kertomusta, jollei kuvalla haluta synnyttää tiettyä tunnelmaa. Tällöin kuvateksti voisi olla järkevää julkaista kuvan rinnalla. Toisinsanoen kuvatekstin ja alt-tekstin tehtävä on erilainen.

Helppo ja yksinkertaistettu malli kuvien selostamiseksi on:

  1. Ensin annetaan yleiskuvaus.
  2. Toisena kuvataan yksityiskohdat ja niiden suhde kokonaisuuteen.
  3. Lopuksi hahmotetaan kuvan suhde muuhun aineistoon.

Esimerkkinä voisi olla valokuva, jollainen löytyy useasta kotialbumista.

Väärin: Kuva koirasta istumassa lattialla.

Oikein:

  1. Värikuvassa on maalaistalon pirtti, jonka lattialla penkin vieressä räsymaton päällä istuu suomenpystykorvan pentu.
  2. Pirtin lattia on tehty leveistä laudoista, ja värillisessä kuvassa räsymatto on iloisen kirjava. Kuvasta näkyy, että koira on pieni, kun kokoa vertaa takana olevaan penkkiin.
  3. Kuvan maalaistalo on omistajan lapsuudenkoti. Kuva on otettu vuonna 1958.

Äänen käyttö verkossa

On todennäköistä, että äänen käyttö verkkosivuilla tulee lisääntymään nopeasti yhä suuremman käyttäjäjoukon siirtyessä laajakaistayhteyksiin.

Ääntä voidaan käyttää

Mitä tapahtuu, jos sivustolla vierailija ei voi kuunnella äänitiedostoja? Jos asialla ei ole väliä, onko silloin yleensä mieltä laittaa tiedostoja verkkoon?

Äänitiedostoja käytettäessä parasta on pitäytyä yleisesti käytössä oleviin tiedostomuotoihin. Tiedostojen kuunteluun tarvittaviin plug-in-ohjelmiin viittaava linkki auttaa surffaajaa, jolla ohjelmia ei ole ladattuna. Tiedostokoko on myös parasta pitää kohtuullisena hitaiden yhteyksien vuoksi.

Kaiken äänitiedostohin sisältyvän informaation tulee olla saatavilla myös tekstimuodossa. Ei voida olettaa, että jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus kuunnella äänitiedostoja. Vaikka tekniset valmiudet tähän olisivatkin, saattaa käyttötilanne estää äänen kuuntelemisen.

Design for all -suunnittelu

Omassa esimerkissämme Hugo Simberg -näyttelyssä sivujen tekstit ovat kuunneltavissa Real Audio -muodossa. Digitaaliset äänitykset tehtiin kunnollisessa studiossa, ja niitä pakattiin niin paljon, että sivujen käyttö onnistuu myös tavallisella modeemiyhteydellä. Hugo Simberg -näyttely sisältää kuvia, tekstiä ja ääntä. Silti jopa täysin sokea henkilö voi kokea näyttelyn kuuntelemalla sivut. Helppo navigointi aineistossa oli keskeinen asia.

Kaiken taustalla oli eri alojen ammattilaisten yhteinen kokonaisvaltainen suunnittelu. Näyttely suunnattiin näkövammaisille, mutta Design for All -suunnittelun ansiosta tarjolla on elämyksellinen kokemus kaikille kiinnostuneille.

Muita artikkeleita aiheesta:
Seuraa polkua:
Edellinen: Verkkoon kirjoittaminen - verkkoluento
Seuraava: Viestinnän peruskysymykset