Kirjoittaminen on vaikuttamista lukijan ehdoilla

Merkitys ja tavoite

Tekstissä kuvaillaan verkkokirjoittamisen perustekniikoita ja käytettävyyden sekä esteettömyyden toteuttamista. Tavoite on, että lukija saa käsityksen, miten saavutettavia verkkotekstejä kirjoitetaan ja luetaan sekä millaisia kirjoittamisen apuvälineitä on käytettävissä.

Keskeiset ajatukset

Asiakas on kuningas, sisältö on kuningas. Kirjoittaja on kahden kuninkaan neuvokas palvelija.

Avainsanat

Lineaarinen, hypertekstuaalinen, palkkikirjoittaminen, pyramidirakenne, mediaelementti

Tiivistelmä

Verkon tuomina mahdollisuuksina pidetään vuorovaikutteisuutta, tilaa erilaisille oppijoille ja tukea itseohjautuvuudelle. Verkko ei sinänsä kuitenkaan tuo mitään niistä, vaan kaikki on rakennettava kielen ja sisällöntuotannon keinoin. Kannattaakin miettiä, mikä toimii verkossa paremmin kuin käytettäessä muita menetelmiä. Keskeistä on palvella lukijaa, rakentaa hyvää dialogista tekstiä ja opetella tuntemaan verkon mahdollisuudet ja vaarat. Viestinnän ja kirjoittamisen perusasiat pysyvät tärkeinä verkossakin. Ydinkysymykset ovat mitä, kenelle, miksi ja millaista sisältöä rakennetaan. Kannattaa tehdä suunnitelma ja tavoitteet tietoisiksi: mitkä ovat ydinsisällöt, miten lukijaan halutaan vaikuttaa, miten autetaan lukijaa pohtimaan ja oppimaan.

Sisällysluettelo

Suunnittelu perustuu välineen ja tavoitteiden tuntemukseen

Verkkomediassa lukijalla on mahdollisuus valita aineiston käyttötapa - eri mediat, linkit ja sisällöt. Verkkko tarjoaa välittömyyttä, globaalia tavoitettavuutta, monipuolisia arkistoja ja vuorovaikutteisuutta. Kirjoittajan haaste on löytää ratkaisu perusongelmaan: miten yhdistää lukijan vapaus liikkua ja kiinnostus pysyä sivulla. (1) Asiantuntijoiden mukaan verkkoyleisö on kärsimätöntä ja vaativaa. Lukijoiden monimuotoisuuden ja verkon monien mahdollisuuksien mielekäs ja esteetön kohtaaminen vaativat kirjoittajaa jo ennen sisällönsuunnittelua syventymään viestinnän peruskysymyksiin:

  1. Mitä tahdot sanoa?
  2. Kenelle viestisi on tarkoitettu?
  3. Minkä vaikutukset tahdot saada lukijoissa aikaan?
  4. Miten arvioit, oletko saavuttanut tavoitteesi? (2)

Kirjoittamiseen löytyy erilaisia menetelmiä ja välineitä

Toimiva verkkoon kirjoittaminen on eri mediaelementtien (teksti, kuva, ääni) taitavaa käyttämistä. Kirjoittajan rooli toteutettavassa hankkeessa ratkaisee hänen mahdollisuutensa vaikuttaa lopputuotteen käytettävyyteen ja esteettömyyteen. Teksti sinänsä on mediaelementeistä mukautuvin erilaisiin käyttäjien tarpeisiin: teksti saadaan pistenäytölle taktuaalisesti sormin luettavaksi ja puhesyntetisaattorin avulla kuunneltavaksi. Sen sijaan helposti luettavan ja ymmärrettävän kielen kirjoittaminen on vaativaa. Useimmiten kirjoittaja kuitenkin haluaa tavoittaa mahdollisimman monen lukijan mielenkiinnon. Olisihan kurjaa, jos kiintoisa juttu jäisi useilta lukematta vain siksi, että tekstikoko tuli määritellyksi kiinteästi kymmeneen pisteeseen eikä se selaimessa nyt suurenekaan! Hankkeen ideoinnista alkaen esteettömyys voidaan kirjata yhdeksi laatutavoitteeksi, ja on syytä myös huolehtia, että se toteutuu. Joku ottaa suunnittelussa asian esille - se joku voit olla juuri sinä.

Perinteinen lineaarinen ilmaisu ja sisällön hahmottaminen arkkeina tai sivuina eivät riitä kirjoittajalle verkkoympäristössä. Journalistisen perinteen puolet pois -ajattelu toimii: kerronnan on oltava tiivistä ja tärkeimmän, kiinnostavimman sisällön pitää mennä perille, vaikka loppuosa aineistosta jäisi lukematta. Verkkoon kirjoittamisen asiantuntijat suosittelevat pyramidirakennetta ja palkkikirjoittamista hyvän luettavuuden ja hypertekstuaalisuuden toteuttamiseksi. Esitettävän asian ominaislaatu kuitenkin ratkaisee, millaisia menetelmiä käytetään. Kaikkea ilmaisua ei voi eikä saa pilkkoa - tarvitsemme dramaattisia tarinoita, vitsejä, prosessikuvauksia ja dialogeja. Esimerkiksi opetusmateriaalin rakentaminen ensisijaisesti hypertekstuaalista käyttöä edistäväksi voi jättää opiskelijan vaikeiden valintojen keskelle. Havainnollisuus on kirjoittajan hyve, ja eri mediaelementit antavat siihen monipuoliset mahdollisuudet.

Pyramidirakenne

Uutiskirjoittamisesta tuttu pyramidirakenne on osoittautunut verkossa käytännölliseksi. Kokonaisrakenteessa pyramidin asetelmana on otsikko - tiivistelmä tai ingressi - leipäteksti. Tekstissä on tärkein aineisto ensin, tiiviisti ja terävästi pyramidin huipulla. Taustatiedot ovat alempana runsaammin kerrottuna ja aiheeseen liittyvät erityistiedot laajasti pohjalla. Kirjoittamista helpottaa, jos tiedät, miten kiinnostunut lukija on mistäkin sisällöstä. Pyramidi esitetään joskus myös kärjelleen käännettynä, mikä muistuttaa esimerkiksi akateemista kirjoittajaa nostamaan lukijaa kiinnostavat tulokset ja päätelmät ensimmäisiksi tekstiin.

Pariisin Notre Dame ulkoa.

Pariisin Notre Dame ulkoa.
(Kuva suurempana)

St. Chapelle sisäkuva, kirkon seinäkoristelu ja lasimaalaus

St. Chapelle sisäkuva, kirkon seinäkoristelu ja lasimaalaus.
(Kuva suurempana)

Sisällön rakennetta voisi pyramidia eloisammin kuvata kirkolla: ylinnä kilometrien päähän näkyy risti, jonka alla tornissa ovat kauas kuuluvat kellot. Kirkon sisällä tapahtuu jumalanpalvelus, jota norjalainen historioitsija Eriksen on luonnehtinut ensimmäiseksi multimediaksi.

Ydinainesanalyysi

Opetussisältöjen järjestämisellä voidaan vaikuttaa opiskelun kuormittavuuteen. Tarve torjua infoähkyä tai kognitiivista ylikuormaa on yleisemminkin tunnustettu. Harvinaisia eivät ole kertomukset siitä, miten on väsytty, hukattu luovuus, jopa hakeuduttu dementiatutkimuksiin tietotyön aiheuttaman rasituksen takia. Vaatii osaamista ja ajankäyttöä pelkistää sanottavansa. Kirjoittaja voi kuitenkin säästää lukijoiden aikaa ja voimia järjestämällä sisällöt niin, että ydinasiat löytyvät helposti. Sisältöjen järjestämisessä voi soveltaa tieteenalan tai ammatillisen asiantuntemuksen vaatimuksia. Tavoitteena on helpottaa lukijan ja oppijan työtä tarjoamalla sisällöt kaikkein oleellisimmista menetelmistä ja malleista alkaen:

  1. ydinaines "must know"
  2. syventävä aineisto "should know"
  3. erityistieto "nice to know".

Ydinainesanalyysiä kannattaa kokeilla myös verkkosisältöjen jäsentämiseen.

Palkkikirjoittaminen

Palkkikirjoittaminen on sisällöltään itsenäisten tekstielementtien eli palkkien tuottamista. Parhaimmillaan palkkien järjestys on vaihdettavissa, joten ne ovat myös vapaasti linkitettävissä. Väliotsikoiden väliset jaksot, jopa kappaleet, kirjoitetaan mahdollisimman itsenäisiksi. (3)

Sivun tekstin jakaminen:

Aineiston jakaminen voi perustua:

  1. sisällön ominaispiirteisiin.
    • käytön tärkeys ja pitkäaikaisuus
    • käytön syvyys ja laajuus (monet näkökulmat)
    • valikoima (eri mediat, eri lukijakunnat)
    • tietoiset valinnat ohjaavat, ei dogmi, tapa tai automaatio
  2. käyttäjän tarpeisiin ja kiinnostukseen.
    • mikä jutussa vetoaa lukijaryhmääsi
    • mitä lukija haluaa - päivitykset, selitykset, tulostus
  3. käyttöympäristöön, jakeluun (PC, WAP, Web-TV).
    • vaativat eri rakenteen. (1)

Kirjoittamisen tavoitteena on modulaarisuus, jolloin jokainen palkki toimii itsenäisesti ja on linkitettävissä. Palkkien omaleimaisuutta kannattaa korostaa - modulaarisuuden vuoksi niiden välisiä sidoksia on varottava, esimerkiksi "edellä mainittu" muuttuu epäselväksi, kun luetaan palkki kerrallaan hakutoiminnon kautta. (1) Jos teksti täytyy pitää lineaarisena, on vieritys usein parempi kuin epäluonteva pilkkominen ja sivujen lataaminen. (4)

Palkkikirjoittamisen edut

"Jotkut haluavat myös Shovelwarea - dogmaattisuus kuriin!" (1) "Varo kirjoittamasta edes luonnostelmaa lineaarisen tekstin tapaan!" (3)

Tyyli ja kieli toimivat sopusoinnussa sisällön kanssa

Verkkoon kirjoittaminen on hyvää kerrontaa kuvan, äänen ja tekstin avulla. Esityksen tyylin valintaan vaikuttavat sisältö, tavoitteet ja tilanne, jossa toimitaan. On hyvä olla harkitsevainen metaforan käytössä, etenkin otsikoissa, sillä lukija voi käsittää kielikuvan kirjaimellisesti. Huumorin ja sarkasmin tulkitsee helposti väärin silmäillessään pikaisesti. Tiukan tavoitteellinen lukija haluaakin vain tosiasioita. (1) Varo kuitenkin olemasta ikävä. Harkitun kevyt ote on parempi kuin turha tärkeys, itsensä liian vakavasti ottaminen. (4)

Esteettömyys on selkeää ja yksinkertaista ilmaisua

WAIn ohjeessa (WAI, Web Accessibility Initiative -hankkeen Verkkosisällön saavutettavuusohjeet) 14 kehotetaan: "Varmista dokumenttien selkeys ja yksinkertaisuus." Ohjeessa kerrotaan, että kaikkia käyttäjiä hyödyttävät johdonmukainen ulkoasu, helposti ymmärrettävät diagrammit ja kuvat sekä kieli. Selkeä esitystapa on erityisen tärkeä lukijoille, joilla on kognitiivisia vaikeuksia, lukemisen vaikeus tai, joille sivuilla käytetty kieli ei ole äidinkieli. Samalla muistutetaan tekstivastineiden tekemisestä kuville. (6)

Tarkistuskohtaa 14.1 Käytä niin selkeätä ja yksinkertaista kieltä kuin sivuston sisällön kannalta on mahdollista, ohjeistetaan tarkemmin:

Muut alakohdat kuuluvat:

14.2 Täydennä tekstiä graafisella tai äänimuotoisella esityksellä, jos ne voivat auttaa sivun ymmärtämistä.

14.3 Luo esitystapa, jota käytetään johdonmukaisesti koko sivustossa.(7)

(Ohjeen alakohta 14.1 on tasoa 1, mikä tarkoittaa, että mikäli kohataa ei noudateta, yhden tai useamman käyttäjäryhmän on mahdotonta saavuttaa dokumentin informaatio. Kohdat 14.2 ja 14.3 ovat tasoa 3, eli niiden noudattamatta jättäminen aiheuttaa, että yhden tai useamman käyttäjäryhmän voi olla hieman hankalaa saavuttaa dokumentin sisältämä informaatio.)

Ohjeen 14 sisältö on suurelta osin kirjoittamisen perusosaamista. Verkkoesteettömyyden asiantuntija Joe Clark (2002) kuitenkin kritisoi WAIn ohjetta siitä, ettei lukemisessaan vaikeuksia kohtaaville lukijoille toimivaksi todettuja kirjoittamistekniikoita esitellä. Hän epäilee myös, onko tällaista kirjoittamistapaa olemassa ja soveltuuko se tuhansiin verkossa käsiteltäviin aiheisiin. Entä millä varoilla tekniikan hallitseva kirjoittaja palkataan? Yksi mahdollinen tekniikka on selkokieli. Vinnin (1998, 11) mukaan selkokieltä käyttävät kehitysvammaisten ohella monet muutkin erityisryhmät, esimerkiksi kuurosokeat, afaatikot, lukemis- ja kirjoittamishäiriöiset sekä vanhukset. (9)

Esimerkiksi YLEn Radio Finland on tarjonnut kymmenisen vuotta ajankohtaistietoa selkolähetyksinä kuulijoille, joiden suomen taito on heikko. Yksinkertaistetulla suomen kielellä hitaasti luetut Selkis-lähetykset hyödyttävät esimerkiksi toisen ja kolmannen polven ulkosuomalaisia, suomen opiskelijoita ja Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia. Lähetykset ovat kuunneltavissa myös RealAudio-muodossa http://www.yle.fi/rfinland/selkis_index.shtml. On monia käyttäjäryhmiä, jotka hyötyisivät selkokielisistä sisällöistä. Erilaiset ennakkoluulot ovat kuitenkin ehkäisseet selkokielen käytön yleistymistä.

Havainnollisuus on oikean elämän tuntua

"Abstrakteinkaan kuvataide ei yllä yhtä etäälle elävästä elämästä kuin käsitteellisimmät työelämän tekstit", kritisoi Alasilta viestinnän havainnollisuuden puutetta sekä etääntymistä elävästä elämästä ja aistihavainnoista. Havainnollinen kirjoittaminen vaatii enemmänkin ahkeruutta kuin erityistaitoja. On ensin itse ymmärrettävä, mistä kertoo ja käytettävä verkkoviestinnän havainnollistamiskeinoja:

Kieli

Otsikot

Otsikointi on kirjoittamisessa aina tärkeä, verkkokirjoittamisessa elintärkeä. Otsikon perusteella valitaan, mitä luetaan ja otsikko on usein ainoa, mikä jää mieleen. Hyvä otsikko kiteyttää asian selkeästi ja parhaimmillaan lukijalle syntyy mielikuva tai assosiaatio sisällöstä. (5) Otsikko on avaus tultaessa sivustolle linkin tai haun kautta ja se luo yhteyksiä tekstiin. Otsikoinnissa toimii parhaiten yksinkertainen kieli, joten kannattaa pyrkiä siihen, että otsikot ovat itsenäisinäkin ymmärrettäviä. (1)

Otsikoinnin perusohjeet:

Sivujen otsikot (page title)

Hakupalveluissa sivut ovat olemassa vain otsikkoina, joten tarvitaan 2-6 tärkeää sanaa kuvaamaan sivun sisältö. Eri sivuille on oltava eri otsikot, jolloin ne erottuvat mm. selaimen sivuhistorialuettelosssa toisistaan. Sivuotsikon alkuun kirjoitetaan haussa merkityksellisimmät sanat. (4)

Lauseet

Käytä lauseissa suoraa sanajärjestystä ja aloita päälauseella. Kirjoita lauseista lyhyitä, kerralla ymmärrettäviä - vain yksi ajatus lauseeseen. Vaihtele kuitenkin lauseiden pituutta harkitusti, koska muuten tekstistä tulee hengästyttävän hajanaista. Kirjoita ihmisille tapahtuvista asioista (mieluummin kuin ei tapahtuvista). Rytmitä lauseet oikein pilkuilla, ja kun kaikki on pilkulleen tehty, kirjoita uudelleen ja hio! (1)

Sanat

Muista kirjoittaa tiiviisti, käytä vain välttämättömät sanat! Vältä pitkiä sanoja, vältä vaikeatajuisia sanoja. Kannattaa suosia konkreetteja ilmaisuja ja välttää abstrakteja esityksiä. Pyri olemaan ilmaisussasi täsmällinen, älä yleistä, vältä liikoja adjektiivejä, kliseitä, toistoa ja erityissanastoa. Käytä suoria lainauksia vain tunnelmien välittämiseksi. (1)

Kirjoittamisen apuvälineitä

Suunnittelu ja ideointi

Moni on todennut käsitekartat ja mielikuvakartat tehokkaiksi välineiksi sisällön suunnittelussa ja esittämisessä.

Arviointi

Jos mahdollista, lueta tekstiäsi erilaisilla lukijoilla ja kehitä tekstiäsi palautteiden perusteella. Hyvä palaute on kriittistä ja perusteltua, usein huonoin palaute on "Joo, tää oli ihan hyvä". Saadaksesi palautetta sinun kannattaa varmistua siitä, että lukijalla on aikaa perehtyä tekstiin ja kertoa, mihin toivot hänen kiinnittävän huomiota. Voit arvioida tuottamaasi aineistoa tilanteen mukaan erilaisilla testeillä tai jopa markkinatutkimuksella. Monipuolinen opetuksen verkkototeutusten arviointi- ja reflektointityöväline on Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitetty ARVO, jossa selvitetään:

ARVOn kotisivu: http://www.virtuaaliyliopisto.tut.fi/arvo/

Hannu Puupponen (hannu.puupponen@avoin.jyu.fi)
Avoin yliopisto, Jyväskylän yliopisto

Sivun lähteet

  1. Ward, M. 2002. Journalism online. Oxford: Focal Press
  2. Alasilta, A. 2000. Verkkoajan viestintä. Tulkinta - ilmaisu - vuorovaikutus. Helsinki: Kauppakaari Oyj.
  3. Alasilta, A. 1998. Näin kirjoitat tietoverkkoon. Viestintäopas paperin maailmasta verkkojen aikaan. Helsinki: Inforviestintä.
  4. Nielsen, J. 2000. Designing Web Usability. The practice of simplicity. Indianapolis: New Riders Publishing.
  5. Luukkonen, J. 2000. Digitaalisen median käsikirjoitusopas. Helsinki: Edita.
  6. Web Content Accessibility Guidelines 1.0. Verkkosisällön saavutettavuusohjeet.
  7. W3C. 1999. Web Content Accessibility Guidelines 1.0 - W3C Recommendation 5-May-1999 [http://www.w3.org/TR/WCAG10/] Luettu: 18.06. 2003.
  8. Clark, J. 2002. Building Accessible Websites.
  9. Vinni, I. 1998. Tekstistä selkoa. Kehitysvammaisten aikuisten selkokielisten ja yleiskielisten tekstien ymmärtäminen. Erityispedagogiikan väitöskirja. Joensuun yliopisto. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja 76. Helsinki: Kehitysvammaliitto.

Artikkeliin liittyvät käsitteet

Modulaarisuus, Multimedia

Haluatko katsoa käsitteiden selitykset?

Muita artikkeleita aiheesta:
Seuraa polkua:
Edellinen: Tosi maailma käytettäväksi ja saavutettavaksi
Seuraava: Verkkoon kirjoittaminen - verkkoluento