Näkövammaisten tietotekniset apuvälineet

Tiivistelmä

Näkövammaiset tietokoneenkäyttäjät eivät yleensä pysty tutkimaan näyttöruudun informaatiota pelkästään katseensa avulla. Näkövamman laadusta riippuen ruudulla olevan informaation selvittämiseen käytetään erilaisia apuvälineitä tai -ohjelmia.

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo

Apuväline valitaan lukemistavan ja käyttötilanteen mukaan

Joissakin tapauksissa riittää, että näyttömonitori on suurikokoinen tai väriasetukset ja fontti yksilöllisten tarpeiden mukaiset. Jos taas näkökenttä on hyvin kapea, tarvitaan tavallista pienikokoisempi monitori. Useimmat heikkonäköiset käyttävät niin sanottua suurennusohjelmaa, joka näyttää tekstin ja muut ruudun elementit halutulla tavalla suurennettuna.

Kun lukunäkö puuttuu kokonaan, näyttömonitori korvataan puhe- tai pistekirjoitustulostuksella. Näissä tapauksissa ei myöskään hiirtä voida käyttää, vaan kaikki tarvittavat toimenpiteet on hoidettava näppäimistöltä. Puhesyntetisaattori soveltuu useimpien näkövammaisten tarpeisiin joko ensi- tai toissijaisena apuvälineenä. Heikkonäköisetkin, jotka käyttävät pääapuvälineenään suurennusohjelmaa, lukevat pitkät tekstit mieluiten puhesyntetisaattorilla.

Ruudunlukuohjelmat

Toimiakseen oikein puhesyntetisaattori ja pistenäyttö tarvitsevat erityisen ruudunlukuohjelman, joka tulkitsee näyttöruudun tekstisisällön ja graafiset symbolit tekstiksi. Ruudunlukuohjelma ohjaa puhesyntetisaattoria puhumaan ääneen halutun osan ruutua tai näyttämään sisällön vastaavasti pistekirjoituksella. Kuvia ei kuitenkaan voida tulkita konepuheeksi tai pistekirjoitusnäytölle.

Windows-pohjaiset ruudunlukuohjelmat hyödyntävät Microsoftin kehittämää Active Accessibility -tekniikkaa. Windowsissa tapahtuvan datan välitys perustuu viesteihin, joihin puuttumalla saadaan haettua tarvittavaa tietoa tapahtumien aiheuttajista ja muista ominaisuuksista. Eri käyttöjärjestelmiä varten on kaupan monia ruudunlukuohjelmia, joista meillä graafisessa ympäristössä käytetyimpiä ovat Jaws for Windows ja Hal/Supernova.

Puhesyntetisaattorit

Tietokone saadaan puhumaan puhesyntetisaattorin avulla. Nykyisin yleisimpiä ovat ohjelmapohjaiset puhesyntetisaattorit, jotka käyttävät tulostukseen tietokoneen äänikorttia. Myös ulkoisia sarja- tai rinnakkaisväylään liitettäviä puhesyntetisaattoreita on markkinoilla. Joissakin ruudunlukuohjelmissa on sisäänrakennettu monikielinen puhesyntetisaattori, mutta muukin syntetisaattori voidaan valjastaa puhetulostukseen. Ilman ruudunlukuohjelmaa puhesyntetisaattori osaa lukea ääneen tekstitiedostoja, mutta vasta ruudunlukuohjelma mahdollistaa tietokoneen ja sovellusohjelmien itsenäisen käytön konepuheen varassa.

Ohjelmaa voidaan näppäinkomennoilla käskeä lukemaan esimerkiksi koko näyttöruudun sisältö, rivi, sana tai tarkistaa kirjain kirjaimelta jokin tekstin kohta. Yleensä luontevin tapa on luetuttaa ruudun sisältö rivi kerrallaan vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas. Niinpä rinnakkaisten palstojen tai taulukoiden sarakkeiden lukeminen on erittäin työlästä: syntetisaattori lukee ääneen koko rivin vasemmasta oikeaan reunaan, vaikka oikea lukutapa olisi ylhäältä alas sarake taipalsta kerrallaan. Apuvälineen käyttötaidoista lopulta paljolti riippuu, kuinka hyvin esimerkiksi taulukoita voidaan hahmottaa puhesyntetisaattorin tai pistenäytön avulla. Samoja ongelmia on usein myös suurennusohjelman käyttäjillä.

Meillä käytetyimpiä puhesyntetisaattoreita ovat vain suomea puhuvat Mikropuhe ja Caicu-232 sekä monikieliset Eloquence ja Orpheus. Yleisin liityntärajapinta on Sapi.

Pistenäyttö SMIL-esityksen RealPlayer-versio pistenäytöstä SMIL-esityksen Quicktime-versio pistenäytöstä

Pistenäyttö on tietokoneeseen liitettävä ulkoinen laite, joka muuttaa näyttöruudun tekstin pistekirjoitukseksi. Pistenäytössä on vain yksi rivi, joka on pituudeltaan mallista riippuen 40 - 80 merkkiä. Oletusarvoisesti pisterivi näyttää näyttöruudun aktiivisen kohdan. Pistenäytön ohjausnäppäimillä näyttöruudun sisältöä voidaan valita luettavaksi rivi kerrallaan. Pistenäyttö toimii ruudunlukuohjelman sille välittämällä tiedolla.

Pistenäyttö muistuttaa litteää laatikkoa, jonka etupaneelissa sijaitsevat ohjausnäppäimet. Laitteen päällä, sen etureunassa, on lukurivi. Kun kirjoitusnäppäimistö sijoitetaan yleensä pistenäytön päälle lukurivin taakse, käsien liike kirjoitusnäppäimistön ja lukurivin välillä jää mahdollisimman vähäiseksi. Pistenäytössä käytetään normaalin kuuden pisteen pistekirjoituksen sijaan 8 pisteen järjestelmää, jonka avulla voidaan esittää yksiselitteisesti 256 erilaista merkkiä. Pistemerkit muodostuvat siten, että merkkisolujen pinnassa olevista kahdeksasta pienestä rei'ästä kohoaa tietyn merkin muodostamiseen tarvittava määrä tappeja eli sormin tulkittavia pisteitä.

Meillä yleisimpiä pistenäyttöjä ovat kotimainen BraillCom sekä kansainvälisesti tunnetut Alva ja Baum Vario. Pistenäyttöjen kalleus vaikuttaa siihen, että vain osalla pistekirjoitustaitoisista tietokoneenkäyttäjistä on pistenäyttö käytössään.

Suurennusohjelma

Jos heikkonäköisen tarpeisiin ei riitä suurikokoinen näyttömonitori ja käyttäjäkohtaiset fontti- sekä väriasetukset, käytetään erityistä suurennusohjelmaa. Ohjelmat suurentavat sekä merkkipohjaista tekstiä että grafiikkaa ja tuottavat värillisen suurennoksen. Eri ohjelmat suurentavat ruutua eri tavoin, ja osassa ohjelmia on useampi vaihtoehto suurennustyylin valitsemiseksi. Suurennus voi seurata muun muassa kohdistinta suurennuslasin tavoin, suurentaa kohdistimen alaisen alueen koko ruudulle tai vain ruudun osalle. Lisäksi suurennusohjelmat voivat sisältää muita toimintoja kuten värisuotimen. Suurennettua tekstiä luettaessa käyttäjä joutuu usein vierittämään tekstiä sekä sivu- että pystysuunnassa. Kirjoitus- ja hiirikohdistimen kokoa ja muotoa on myös voitava mukauttaa käyttäjän tarpeisiin. Meillä käytetyimpiä suurennusohjelmia ovat Zoomtext, Magic ja Lunar.

Muita artikkeleita aiheesta:
Seuraa polkua:
Edellinen: Vammaisuus - haaste yksilölle?
Seuraava: Lynx-tekstiselain