WWW (Word Wide Web)

• Yleistä selaimista
• HTML
• HTML-sivun näkyminen WWW:ssä
• Miten tehdään kotisivu Jyväskylän yliopistossa?
• FTP
• MIME

WWW (World Wide Web) on varmasti suosituimpia Internet-palveluja. WWW on Internetin graafinen palvelu, joka mahdollistaa dokumenttien selailemisen paikasta riippumattomasti. WWW:hen tuotettavat dokumentit tehdään käyttäen HTML:ää. HTML on kieli, jolla kuvataan sivujen rakenne ja sinne liitettävät asiat. WWW:hen liitettävä materiaali voi olla hyvin monipuolista. WWW:ssä voidaan tekstin lisäksi käyttää kuvia, videokuvaa ja ääntä, joskin niiden käyttö vaatii selainohjelmilta paljon.

WWW on hyvin suosittu palvelu ja päivittäin sinne lisätään uusia dokumentteja. On hyvin vaikea keksiä aihetta, josta joku ei olisi kirjoittanut dokumenttia WWW:hen. Dokumenttien löytyminen ja tiedon oikeellisuuden tarkistaminen ovatkin suurimpia ongelmia "tiedon valtameressä". Tiedonhakua varten on kehitetty hakukoneita, jotka löytävät dokumentteja kohtuullisen hyvin. Tietojen paikkansapitävyyteen kannattaa myös suhtautua varauksellisesti, kuten luonnollisesti pitää suhtautua muidenkin medioiden kautta tuleviin tietoihin.

Yleistä selaimista

Selaimeksi kutsutaan ohjelmaa, jolla pystytään selailemaan WWW:ssä olevia HTML-sivuja. Kun käyttäjä haluaa siirtyä uudelle sivulle, kirjoittaa käyttäjä selaimeen WWW-sivun osoitteen tai napauttaa jollakin sivulla olevaa linkkiä. Selainohjelma lähettää pyynnön WWW-palvelimelle, jossa pyydetään käyttäjän haluamaa dokumenttia. Palvelin tarkkailee sille kohdistettuja pyyntöjä ja vastaanottaa pyynnön. Palvelin tarkistaa löytyykö haluttua tiedostoa hakemistorakenteesta ja onko tiedostoon pääsyä rajoitettu. Palvelin palautta selainohjelmalle virheen, jos sivua ei voida palauttaa selaimelle. Jos tiedosto löytyy ja voidaan näyttää, lähetetään selainohjelmalle tiedostoston otsikkotiedot, jonka jälkeen tulee varsinainen tiedosto. Selain näkee otsikkotiedoista tiedoston tyypin ja päättelee sen perusteella voiko se näyttää kyseisen tiedoston. Jos selain ei pysty näyttämään tiedostoa, se käynnistää jonkin ulkoisen katselimen, jossa dokumenttia voidaan katsoa. Yhteys palvelimen ja selaimen välillä on auki vain sivun lataamisen ajan, joten verkkoa ei pidetä turhaan varattuna.

Selainohjelma tulkitsee HTML-sivuilla olevat HTML-elementit ja näyttää siihen tehdyt muotoilut muotoiluelementtien määräämällä tavalla. Selainohjelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen eri osaan. Merkkipohjaisiin selaimiin, kuten esimerkiksi LYNX ja graafisiin selaimiin, kuten esimerkiksi Netscape ja IE(Internet Explorer).

Merkkipohjainen selain ei luonnollisestikaan pysty näyttämään kuvia, mutta muutamat sivulle tehdyt tekstimuotoilut niillä pystytään kuitenkin näkemään. Kaikki HTML-sivuille tehtävät hienot temput on tarkoitettu graafisia selaimia varten, mutta WWW-sivuja tehtäessä kannattaa aina muistaa myös merkkipohjaisten selainten olemassaolo. Esimerkiksi liiallisella kuvien käytöllä estetään usein merkkipohjaisten selainten käyttäjiä näkemästä sivuilla olevaa informaatiota. Merkkipohjaisissa selaimissa kuvista nähdään vain sen paikka ja sille annettu vaihtoehtoinen nimi.

Graafisten selainohjelmien nopea kehittyminen vie HTML-kielen kehitystä voimakkaasti eteenpäin ja tuo näin siihen uusia elementtejä. Uusien ja hienojen temppujen käyttäminen sivuilla sulkee kokonaan pois myös vanhempien graafisten selainten käyttäjät. Varsinkin jollekin tietyn selainvalmistajan selainta varten tehdyt "viritykset" sulkevat yleensä kaikkien muiden selainten käyttäjät kokonaan pois. Hyvin pitkälle juuri tämän vuoksi luodaankin erilaisia standardeja, joilla saadaan näkymään sivut oikein useimmissa selaimissa.

HTML

Julkaistaessa "universaaliin paikkaan", kuten WWW:hen tarvitaan "universaali kieli", jollaisena toimii tällä hetkellä HTML (HyperText MarkupLanguage). Kaikkien selainten pitäisi ymmärtää HTML-sivuja suunnilleen samalla tavoin, joskin niissä on pienoisia eroja.

HTML-dokumentteihin voidaan nykyään liittää hyvin monia ominaisuuksia. Dokumentissa voi olla otsikoita, listoja, taulukoita, linkkejä, kuvia, videokuvaa, ääntä ja erilaisilla skripteillä toteutettua vuorovaikutteisuutta. Tavallinen HTML ei kuitenkaan mahdollista kaikkien elementtien lisäämistä, vaan siihen tarvitaan erilaisia "lisäpalikoita".

HTML-sivun näkyminen WWW:ssä

HTML-sivun on sijaittava jollakin WWW-palvelimella (server). Palvelimella tarkoitetaan sellaista tietokonetta, joka näkyy WWW:ssä jonkin tietyn osoitteen alla. Jyväskylän yliopiston www-palvelimen nimi on www.jyu.fi. WWW-palvelimelle tehtyä WWW-sivua voidaan katsoa toisella puolella maapalloa, jos tiedetään sen osoite. Todellisuudessa sivu kuitenkin sijaitseen ATK-keskuksen tiloissa olevan tietokoneen hakemistorakenteessa.

Osoitetta nimitetään kokonaisuudessaan URL:ksi (Uniform Resource Locator), koska se kertoo yksikäsitteisesti halutun dokumentin sijainnin. URL jakautuu varsinaisesti kahteen osaan, joista toinen on protokollaosa ja toinen osoiteosa. Osoitteen alussa oleva http kertoo selaimelle, että käytetään HTTP (Hyper Text Transfer Protocol)-protokollaa, kun selain pyytää sivua palvelimelta. Protokollamäärityksen jälkeen tulee kaksoispiste (:), joka toimii erotinmerkkinä ja välittömästi sen jälkeen on kaksi kauttaviivaa (//), jotka ilmoittavat seuraavaksi tulevan osoitteen olevan Internet-osoite.

Varsinainen osoiteosa koostuu WWW-palvelimen nimestä ja hakemistorakenteesta, joka sijaitsee WWW-palvelimella. Esimerkiksi www.jyu.fi on Jyväskylän yliopiston WWW-palvelimen osoite, jonka hakemistorakenteesta löytyy jokaiselle opiskelijalle WWW-kotihakemisto, jonne opiskelijat voivat tehdä kotisivunsa.

Miten tehdään kotisivu Jyväskylän yliopistossa?

Ensimmäiseksi pitää kirjautua sisään sähköpostitunnuksella F-Secure SSH-ohjelman kautta kanto, tai silmu-koneeseen. Kun olet kirjautunut sisään olet automaattisesti kotihakemistossasi. Kirjoittamalla kotihakemistossasi komennon makewww sinulle tehdään hakemisto tai pikemminkin linkki hakemistoon, josta tulee WWW-hakemistosi. Hakemisto ilmestyy kotihakemistosi alle nimelle www. Hakemistoon pääset siirtymään kirjoittamalla cd www. WWW-hakemistoosi sinun pitää tehdä index.html-niminen tiedosto, joka toimii kotisivunasi.

Ensimmäisen sivun eli varsinaisen kotisivun täytyy olla nimetty nimelle index.html. Tämän sivun varaan ja www-hakemistosi alle voit rakentaa oman kotisivukokonaisuutesi. Voit tehdä WWW-hakemistosi alle uusia hakemistoja aivan kuten kotihakemistossasikin. Dokumenttien ja hakemistojen tekemisen yhteydessä kannattaa muistaa, että voit joutua määrittelemään oikeuksia tekemiisi hakemistoihin tai tiedostoihin. Tekemäsi WWW-sivut tulevat näkyviin osoitteeseen <URL: http://www.jyu.fi/~kayttajatunnus />. Www-hakemistosta pääset takaisin kotihakemistoosi kirjoittamalla pelkästään cd-komennon.

FTP

SFTP (Secure File Transfer Protocol) on turvattu versio perinteisestä FTP tiedostojen siirtoprotokollasta. SFTP mahdollistaa turvallisen tiedostojensiirron Internetin yli. Protokollaa hyväkseen käyttäviä SFTP-ohjelmia tarvitaan, jos aiotaan esimerkiksi siirtää tiedostoja palvelinkoneen ja lokaalin tietokoneen välillä. Esimerkiksi tiedostojen siirtäminen kotikoneelta WWW-palvelimille voi tapahtua SFTP-ohjelman avulla.

SFTP-ohjelmalla otetaan yhteys palvelinkoneeseen, johon käyttäjällä on käyttöoikeus. Yhteyden aikana voidaan siirtää tiedostoja sekä palvelinkoneelta lokaalille koneelle (käytettävä tietokone) tai päinvastoin. Ohjelman avulla voidaan myös muokata kummankin koneen hakemistorakennetta.

MIME

MIME (Multipurpose Internet Mail Extensions) -tyyppi kertoo selaimelle palvelimelta saatavan tiedoston tyypin. Palvelin liittää tiedoston MIME-tyypin otsikkotietoon, joka lähetetään ennen varsinaisen dokumentin lähettämistä. Palvelin päättelee MIME-tyypin tiedoston päätteestä, jota se vertaa MIME-tyyppitaulukkoon. MIME-tyypin avulla selain yrittää selvittää ohjelman, jolla kyseinen tiedosto voidaan avata. Esimerkiksi jos tiedoston tyyppi on text/html selain tietää voivansa avata kyseisen tiedoston itse, mutta jos tiedoston tyyppi on esimerkiksi application/zip on selaimen avattava jokin toinen ohjelma, jolla tiedostoa voidaan käsitellä. Joissakin tapauksissa kysytään halutaanko tiedosto avata vai tallennetaanko se lokaalin koneen kovalevylle. Jos tiedoston tyyppiä ei tunnisteta, se yritetään tallentaa lokaalin koneen kovalevylle.