4.5.4 Solualueen täyttäminen

Taulukkolaskennassa on muutama erilainen tapa solualueen täyttämiseen. Täyttämisen idea on vähentää tehtävää työmäärää, koska kaiken kirjoittaminen ei todellakaan ole välttämätöntä. Täyttämisellä tarkoitetaan sitä, että valittu solualue täytetään joko samalla tekstillä tai jonkin tietyn sarjan mukaisesti. Seuraavassa käydään läpi hieman tarkemmin erilaisia täyttämistapoja.

mko046

Yksinkertainen tapa solualueen täyttämiseen on käyttää hiiren täyttökahvaa. Hiiren kursori muuttuu täyttökahvaksi, kun hiiren kursori viedään aktiivisen solun oikeaan alareunaan. Hiiren vasemman näppäimen avulla raahaamalla saadaan valittu alue täytettyä ensimmäisessä solussa olevalla arvolla. Oheisen kuvan esimerkissä on solussa A1 numero 1, jolla halutaan täyttää alue A2..A5 kyseisellä luvulla. Tällöin aktivoidaan solu A1 ja mennään sen oikean alakulman kohtaan, jossa hiirikursori muuttuu mustaksi rastiksi. Tämän jälkeen raahataan hiiren vasen näppäin painettuna alue A1..A5 aktiiviseksi. Kun hiiren painikkeesta päästetään irti täyttyy valittu alue ykkösillä. Toiminnossa on ohjelmistokohtaisia eroja. Edellä kuvattu täyttötapahtuma onnistuu ainoastaan Microsoft Excelissä. Corel Quattro Prossa alue täytetään suoraan lineaarisella sarjalla eli soluihin tulee numerointi yhdestä viiteen.

Toinen hieman monipuolisempi tapa on käyttää täyttötyökaluja löytyy valikon Muokkaa/Täytä (Edit/Fill) alta. Seuraavassa erilaisia vaihtoehtoja käydään hieman tarkemmin läpi. Microsoft Excelin ja Corel Quattro Pron välillä toiminnoissa on hyvin pieniä eroja, mutta seuraavassa olevat komennot löytyvät Microsoft Excelistä.

mko047

Alas (Down) Oikealle(Right), Ylös(Up) ja Vasemmalle(Left) vaihtoehdot toimivat kaikki samalla tavalla. Ensin pitää valita alue, jonka ensimmäisessä solussa pitää olla arvo, jolla loppuosa valittua aluetta täytetään. Ensimmäinen tarkoittaa ensimmäistä solua täyttösuunnasta katsoen. Esimerkiksi täytettäessä Ylös (Up) täytyy alimmassa solussa olla jotakin, jolla loput solut täytetään. Jos alue on kumpaankin suuntaan suurempi kuin yhden solun levyinen, niin sen täyttäminen ei onnistu kerralla, vaan ensin pitää täyttää jokin rivi tai sarake alueen reunalta ja vasta sen jälkeen täyttää loppuosa valitusta alueesta. Sarjat (Series) valinta avaa erillisen ikkunan, josta voidaan valita hieman kehittyneempi tapa täyttää soluja. Ennen sarjan tekemistä taulukosta pitää valita alue, jolle sarja tehdään, sekä sijoittaa sarjalle alkuarvo valitun rivin tai sarakkeen ensimmäiseen ruutuun. Tämän jälkeen päästään valitsemaan sarjan tarkempia ominaisuuksia. Series In valinnalla voidaan määritellä tehdäänkö sarja riveittäin ja sarakkeittain valitulle solualueelle. Tyyppi (Type) valinnalla voidaan määritellä millainen sarja on kyseessä. Erilaisista

mko048

sarjavalinnoista seuraavassa hieman enemmän.

Lineaarinen (Linear) sarja kasvattaa sarjaa ruudussa Askel Arvo (Step Value) verran jokaisella askeleella. Esimerkiksi arvon askelarvon ollessa kaksi ja sarjan aloittava luku on 1 saadaan sarja 1, 3, 5, 7, ... Kasvava (Growth) valinta kasvattaa sarjan alkioita kertomalla edellistä alkiota jollakin määrätyllä luvulla. Kertova luku määräytyy askelarvon mukaan. Esimerkiksi laitetaan aloitusarvoksi kaksi ja kertoimeksi kaksi saadaan aikaan sarja 2, 4, 8, 16, ... Päiväys (Date) valinta antaa mahdollisuuden valita minkä Päiväyksikön (Date unit) verran sarjaa kasvatetaan. Esimerkiksi ensimmäiseen soluun kirjoitetaan päiväys 26.2.1998 ja asetetaan päivän yksiköksi Päivä (Day) saadaan sarja 26.2.1998, 27.2.1998, 28.2.1998, 1.3.1998,... Sarjan tekeminen päivämäärällä on älykäs toiminta, koska kuukausirajat osataan ottaa huomioon ja tehdä sarja niiden mukaisesti. Automaattinen (Auto Fill) tekee sarjasta haluamansa sen mukaan mitä arvoja alueen soluihin on syötetty. Sarjoja tehtäessä on muistettava, että sarja tehdään vain alueelle, joka on valittu. Sarjan Lopetusehto (Stop value) ei määrää sitä kuinka pitkälle sarjaa tehdään vaan aktiivisen alueen loppuminen rajoittaa sarjan tekemistä enemmän.

Taulukkolaskentataulukkoa voidaan myös "opettaa" sarjojen tekemiseen. Sarjan alusta voidaan antaa muutama erilainen arvo, jonka jälkeen täyttökahvaa vetämällä saadaan sarjan loppuosa näkyville. Esimerkiksi kirjoittamalla peräkkäisiin soluihin 1 ja 2 saadaan täyttökahvaa vetämällä sarja 1, 2, 3, 4, 5,.. . Samalla periaatteella tehdyt monimutkaisemmat sarjat eivät aina kuitenkaan toimi, koska toiminto ei ole siinä mielessä älykäs, että osaisi tehdä annetuista luvuista esimerkiksi potenssisarjan.