Opetusvideon suunnittelu ja sisällöntuotanto sekä ruutukaappausvideot - Luento 3
- Luentotaltiointi
- Esimerkkejä
- Videon rakenne
- Mediaelementit
- Sisällöntuotannon vaiheet
- Haastattelu
- Spiikki
- Kuvakerronta
- Video verkossa
- Oikeudet ja velvollisuudet
- Kuvaaminen
- Kuvaussuunnitelma oppimistehtävässä 4
- Lisätietoa
- Ruutukaappausvideot
- Neljäs oppimistehtävä
Luennon aiheena on opetusvideon suunnittelu ja sisällöntuotanto. Lisäksi tutustutaan ruutukaappausvideoiden tuottamiseen. Lopuksi esitellään vielä neljäs oppimistehtävä.
Luentotaltiointi
- tiea361_k17_l3.wmv video, 256M
- tiea361_k17_l3.mp4 video, H.264-pakkaus, 100M
- tiea361_k17_l3.mp3 pelkkä ääni, 10M
Esimerkkejä
- Teknologiavälitteinen viestintä hajautetuissa tiimeissä - Haastattelu
- Opetusteknologia-kurssin luento - Luentotaltiointi ruutukaappausmenetelmällä (wmv-versio)
- Prosessorin asentaminen emolevyyn - Demonstraatio
Luento perustuu osittain Heta Keron vuoden 2006 luentomateriaaleihin aiheesta "Videokuvauksen suunnittelu ja kuvakerronta". Kiitokset Hetalle!
Videon rakenne
- Lyhyt, rajattu kokonaisuus (tällä kurssilla max. 8 min)
- Eri elementtejä: toimintaa, haastatteluja, still-kuvia, spiikkejä, kuvituskuvaa...
- Alku - keskikohta - loppu
- Kiinnostuksen herättäminen - asian käsittely - ratkaisu, huippukohta
- Kiinnostavat asiat alkuun, elämykselliset loppuun (katsojan kiinnostuksen herättäminen)
- Jokaisella kuvalla on merkitystä.
- Tarina tai juoni
- Voi sisältää videokuvan lisäksi erilaisia mediaelementtejä.
Mediaelementit
Video voi sisältää:
- liikkuvaa kuvaa
- tekstiä
- still-kuvia
- grafiikkaa
- jälkiäänitettyä puhetta
- musiikkia
- animaatioita
Musiikki, äänet ja puhe voivat yhdistää leikattuja kuvia, jolloin saadaan jatkuvuuden tuntu.
Mediaelementtien valinta
Kenelle, mitä, miksi -> miten?
- Mikä mediaelementeistä (teksti, kuva, ääni, video) soveltuu parhaiten halutun asian ilmaisemiseen?
- Mitkä ovat kunkin median ominaispiirteet?
- Käytössä olevat resurssit (ääni työläämpi kuin teksti, video työläämpi kuin ääni).
Sisällöntuotannon vaiheet
- Suunnittelu
- aiheen valinta, idea
- esitiedon hankkiminen ja aiheeseen tutustuminen
- lähtökohtien ja tavoitteiden määrittely
- aiheen rajaus
- synopsis eli tiivistelmä toteutusideasta
- Käsikirjoittaminen
- tiedonhankinta jatkuu
- kuvauskäsikirjoitus
- Materiaalin keruu ja editointi
- toteutus käsikirjoituksen mukaan
- aineiston keruu: haastattelut, kuvaukset, äänitykset, tekstien teko, kuvat
- aineiston purku ja editointi
- Julkaisu
- aineisto kootaan yhteen
- julkaiseminen
Suunnittelu
- Ensin suunnittelu ja käsikirjoittaminen, vasta sen jälkeen varsinainen toteutus!
- Suunnitteluun käytetty aika ja resurssit näkyvät lopputuloksessa.
- Säästyy huomattavasti aikaa materiaalin keruussa ja editoinnissa.
Käsikirjoittaminen
- Käsikirjoitus = koko juttu paperilla
- Kuvauskäsikirjoitus voi olla vielä suuripiirteinen (suunnitelma).
- Etukäteen täytyy hahmotella myös
- haastattelun runko ja teemat
- spiikit ja niiden sisältö
- kuvamateriaali ja kuvituskuvat
- Kuvauksen ei tarvitse mennä siinä järjestyksessä missä haluaa asioiden olevan jutussa!
- Jos tapahtuma on helposti toistettavissa, niin kannattaa ottaa useita otoksia.
Kuvakäsikirjoitus, storyboard
- Kuvallinen tai kirjallinen selvitys siitä, millaisin kuvin elokuva aiotaan kertoa.
- Kirjallisessa muodossa kerrotaan yleensä kuvakoko, kuvassa esiintyvät roolihenkilöt, kuvan kesto ja kuvan tapahtumat lyhyesti.
- Kuvallisessa muodossa eli storyboardina elokuvan kuvat esitetään sarjakuvamaisesti piirrettynä niin, että myös kuvassa tapahtuva liike on jotenkin visualisoitu.
Haastattelu
- Selkeät valmiiksi mietityt kysymykset.
- Yksi asia yhdessä kysymyksessä.
- Ei liikaa kysymyksiä.
- Vältä kyllä/ei -kysymyksiä.
- Esitä kysymykset siten, että niitä voidaan mahdollisesti leikata pois.
- Anna haastateltavan puhua, älä puhu päälle.
- Houkuttele haastateltava puhumaan -> helppo leikata, jos haastateltavan vastaukset ovat ymmärrettävissä ilman kysymyksiä.
- Älä johdattele, vaan anna haastateltavan kertoa oma näkemyksensä.
- Tee tarvittaessa lisäkysymyksiä.
Spiikki
- Selventää, tiivistää, vetää yhteen, laajentaa, vie eteenpäin, sitoo yhteen kohtauksia...
- Hyvä spiikki:
- puhuttua kieltä,
- konkreettista kieltä,
- selkeä ja yksinkertainen,
- mielenkiintoisia faktoja,
- ei kerro täysin samaa mitä kuva.
Kuvakerronta
- Kuvituskuvalla väritetään, elävöitetään, havainnollistetaan.
- Kuvituskuvalla voidaan kertoa omaa tarinaa tai se voi olla juttua tukevaa.
- Kuvallisesti vaihteleva juttu etenee ja on kiinnostava.
- Älä käytä kuvia pelkästään välikuvina paikkaamaan editointijälkiä.
Video verkossa
- Videon katselu verkossa on erilaista kuin TV:n katselu (koko, tila, käyttötottumukset...).
- Kesto mieluummin minuuteissa kuin tunneissa.
- Hitaat ja vakaat kameran liikkeet.
- Lähikuvat ja selkeät hahmot toimivat.
- Vaatii riittävän valaistuksen ja kontrastin.
- Vaatii resursseja (nykypäivänä ei yleensä ongelma).
Oikeudet ja velvollisuudet
- Julkisella paikalla kuvaaminen:
- Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.
- Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Se, että saa kuvata, ei siis välttämättä tarkoita, että kuvan tai videon saa julkaista!
- Henkilökuvien julkaisemisessa on noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä loukkaavassa yhteydessä.
- Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
- Lisää aiheesta:
- Musiikin ja valokuvien käyttö
- Sitaattioikeus
- Verkkovideo voidaan tulkita julkiseksi esittämiseksi tai välittämiseksi.
- Tekijänoikeuslaki ei erottele suljettua ja avointa tietoverkkoa.
Kuvaaminen
Katso Opetusteknologia-kurssin luento 6.
Huomioi ohjeista etenkin seuraavat:
- Käytä aina kamerajalkaa jos mahdollista!
- Vältä zoomia kesken kuvauksen! Käytä mieluummin kuvakoon muutosta.
- Jätä "häntää" otoksen molempiin päihin editoinnin helpottamiseksi.
Kuvaussuunnitelma oppimistehtävässä 4
- Synopsis eli tiivistelmä toteutusideasta.
- Kuvaus juonesta ja tarinan kaaresta. Ajatus esitystavasta.
- Vapaamuotoinen kuvauskäsikirjoitus. Pohdi kuvasommittelua ja videopätkien kestoja.
- Tarvittavien mediaelementtien kartoitus (esim. tekstit, spiikit, kuvat).
Kuvauskäsikirjoituksen alku voisi olla esimerkiksi suunnilleen seuraavanlainen:
Kesto | Kuvakoko | Tapahtuma | Mediat ja efektit |
---|---|---|---|
5 sek | Teksti "Agora yöllä" mustalla pohjalla. | Teksti. Ääniefekti: Tuulen huminaa. | |
10 sek | Yleiskuva | Näytetään Agoraa yöllä valoissa. Tutkijan ikkuna näkyy. | Häivytys sisään. Puhe: "Öinen Agora on hiljainen..." |
5 sek | Kokokuva | Näytetään ikkunan edessä työskentelevää tutkijaa. | Puhe: "...mutta ei tyhjillään." Huminaa. |
5 sek | Puolikuva | Tutkija naputtelee tietokonetta. Kasvojen profiili ja tietokoneen ruutu kuvassa. | Puhe: "Ahkera tutkija kirjoittaa mullistavaa ohjelmakoodia vielä kun ilta on vaihtumassa yöksi..." Ääni: humina seis, näppäimistön naputtelua. Huomioi kuvatessa näytön virkistystaajuus, ettei kuva välky videolla. |
Huomioita:
- Haastatteluissa voi suunnitella kysymyksien rungon ja aiheet.
- Kuvakulmia voi myös miettiä.
Lisätietoa
- Videon peruskurssi (Pekka Ranta): http://koti.mbnet.fi/pranta/videmat.htm
- Digivideo.fi: http://www.digivideo.fi/wiki/index.php/Etusivu
- Johdatus kuvalliseen viestintään: http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/kuvaviestinta/
- Digivideo-käsitteet: http://www.digivideo.fi/wiki/index.php/K%C3%A4sitteet_A-%C3%96
- Elokuvantaju-oppimateriaali: http://elokuvantaju.uiah.fi/
Ruutukaappausvideot
Ruutukaappausvideolla tarkoitetaan esimerkiksi digitaalista videota, joka kuvataan tietokoneen näytön toimintaa nauhoittamalla. Ruutukaappausvideoon voi liittyä lisäksi esimerkiksi ääntä ja jälkeenpäin lisättyjä tekstejä, puhekuplia, nuolia yms.
Kuvaruutukaappausvideon hyötyjä ja haittoja
- Helppo toteuttaa - ei tarvita erillistä kuvaajaa.
- Lopputuloksen laatu on käytännössä lähes samaa tasoa kuin alkuperäinen esitys. Tavallisessa videossa pakkaus hävittää laatua huomattavasti.
- Resoluutio on huomattavasti korkeampi kuin tavallisessa videossa. Tavallisen videon tarkkuus voi olla luokkaa 320x240 ja ruutukaappausvideon esimerkiksi 1024x768.
- Vaatii hyvin vähän levytilaa ja siirtokaistaa verrattuna perinteiseen videoon. Vrt. 1.5 h tavallinen video vie levytilaa arviolta 1000 Mt ja ruutukaappausvideo vain 50-150 Mt.
- Mahdollisen luennoijan/esiintyjän ilmeet ja eleet jäävät pois.
- Edellyttää, että kaikki esitettävä materiaali on oltava tietokoneella.
- Vaatii kohtuullisesti tehoa tietokoneelta (ei ongelma uusille nykykoneille).
Ohjelmat
Ruutukaappausvideoiden tekemiseen löytyy paljon kaupallisia ohjelmia, mutta ilmaisillakin pärjää mainiosti. Ilmaisista järkeviä vaihtoehtoja ovat esim. seuraavat:
- Windows Media Encoder
- WMV-tiedostomuoto.
- Pieni tiedostokoko.
- Tarvitsee erillisen editorin.
- Ei toimi kovin hyvin muissa käyttöjärjestelmissä.
- Microsoftin tuki ohjelmalle loppunut vuonna 2010.
- Ohjelman voi ladata esim. täältä: http://www.softpedia.com/get/Multimedia/Video/Codec-Packs-Video-Codecs/Windows-Media-Encoder.shtml
- Microsoft Expression Encoder 4
- WMV-tiedostomuoto, maksullisessa Pro-versiossa (jota ei kuitenkaan enää myynnissä) myös H.264.
- Windows Media Encoderin seuraaja.
- Enemmän tehoja vaativa ohjelma kuin Windows Media Encoder.
- Editointimahdollisuus löytyy.
- Microsoft ei enää kehitä ohjelmasta uusia versioita, vaan keskittyy jatkossa Microsoft Azure -palveluun.
- http://en.wikipedia.org/wiki/Microsoft_Expression_Encoder
- CamStudio
- Flash (SWF)- tai AVI-tiedostomuodot.
- Hieman isompi tiedostokoko Flash-muodossa kuin Winkillä.
- Ei editointimahdollisuutta.
- http://en.wikipedia.org/wiki/CamStudio
- WINK
- Flash-tiedostomuoto (SWF).
- Voi editoida tuotosta, lisätä kuvia ja annotaatioita, nauhoittaa ääntä jne.
- Ääni on frameissa kiinni, mikä voi hankaloittaa editointia. Järkevintä Winkiä onkin käyttää sellaisiin videoihin, joihin tarvitsee annotaatioita mutta ei ääntä.
- Ohjelmaa ei ole päivitetty vuosiin, joten ei ole aina kovin vakaa ohjelma.
- vnc2flv
- Flash (FLV)-tiedostomuoto.
- Kaikille käyttöjärjestelmille.
- Jing
- Flash (SWF)-tiedostomuoto.
- Yksittäisen videon maksimipituus vain 5 min.
- Screencast-O-Matic
- WWW-sivulla toimiva ruutukaappausvideoita tuottava palvelu, ei siis välttämättä tarvitse asentaa erillistä ohjelmaa (suoraan selaimessa toimiminen edellyttää kuitenkin Javan).
- Quicktime (MP4), Windows Media (AVI) ja Flash (FLV) -tiedostomuodot.
- Ilmaisversiossa videon pituus rajoitettu 15 minuuttiin.
- Maksullisessa Pro-versiossa myös monipuoliset editointimahdollisuudet. Esimerkiksi annotaatioita pystyy lisäämään joko videota nauhoittaessa tai sen jälkeen.
- Toimii Windowsilla ja MACillä.
Lisäksi Macin puolella (OS X v10.6 Snow Leopard ja uudemmat) Quick Time Playerillä voi tehdä myös ruutukaappauksia.
Ruutukaappausvideoiden editoinnissa kannattaa huomata myös YouTuben videoiden editointimahdollisuudet. YouTubessa videoita voi esimerkiksi rajata ja niihin voi mm. lisätä annotaatioita. Nämä ovat hyödyllisiä työkaluja etenkin silloin, jos itse ruutukaappauksen tekee ohjelmalla, jossa ei ole editointimahdollisuutta.
Lisätietoa
- Luentotaltiointi videolle (Windows Media Encoder)
- Luento ruutukaappausvideoksi
- 10 Free Screen Recording Softwares For Creating Attractive Screencasts
- Top 5 Free Screen Recording Softwares For Windows
Neljäs oppimistehtävä
Tulee palauttaa viimeistään 6.2.2017.
Käyttäjien kommentit