Opetusvideon suunnittelu ja sisällöntuotanto sekä ruutukaappausvideot - Luento 3

• Luentotaltiointi
• Esimerkkejä
• Videon rakenne
• Mediaelementit
  • Mediaelementtien valinta
• Sisällöntuotannon vaiheet
  • Suunnittelu
  • Käsikirjoittaminen
• Haastattelu
• Spiikki
• Kuvakerronta
• Video verkossa
• Oikeudet ja velvollisuudet
• Kuvaaminen
• Kuvaussuunnitelma oppimistehtävässä 4
• Lisätietoa
• Ruutukaappausvideot
  • Kuvaruutukaappausvideon hyötyjä ja haittoja
  • Ohjelmat
• Neljäs oppimistehtävä

Luennon aiheena on opetusvideon suunnittelu ja sisällöntuotanto. Lisäksi tutustutaan ruutukaappausvideoiden tuottamiseen. Lopuksi esitellään vielä neljäs oppimistehtävä.

Esimerkkejä

• Teknologiavälitteinen viestintä hajautetuissa tiimeissä - Haastattelu
• Opetusteknologia-kurssin luento - Luentotaltiointi ruutukaappausmenetelmällä
• Prosessorin asentaminen emolevyyn - Demonstraatio

Luento perustuu osittain Heta Keron vuoden 2006 luentomateriaaleihin aiheesta "Videokuvauksen suunnittelu ja kuvakerronta". Kiitokset Hetalle!

Videon rakenne

• Lyhyt, rajattu kokonaisuus (tällä kurssilla max. 8 min)
• Eri elementtejä: toimintaa, haastatteluja, stillkuvia, spiikkejä, kuvituskuvaa...
• Alku - keskikohta - loppu
• Kiinnostuksen herättäminen - asian käsittely - ratkaisu, huippukohta
• Kiinnostavat asiat alkuun, elämykselliset loppuun (katsojan kiinnostuksen herättäminen)
• Jokaisella kuvalla on merkitystä.
• Tarina tai juoni
• Voi sisältää videokuvan lisäksi erilaisia mediaelementtejä.

Mediaelementit

Video voi sisältää:

• liikkuvaa kuvaa
• tekstiä
• still-kuvia
• grafiikkaa
• jälkiäänitettyä puhetta
• musiikkia
• animaatioita

Musiikki, äänet ja puhe voivat yhdistää leikattuja kuvia, jolloin saadaan jatkuvuuden tuntu.

Mediaelementtien valinta

Kenelle, mitä, miksi -> miten?

• Mikä mediaelementeistä (teksti, kuva, ääni, video) soveltuu parhaiten halutun asian ilmaisemiseen?
• Mitkä ovat kunkin median ominaispiirteet?
• Käytössä olevat resurssit (ääni työläämpi kuin teksti, video työläämpi kuin ääni).

Sisällöntuotannon vaiheet

1. Suunnittelu
   • aiheen valinta, idea
   • esitiedon hankkiminen ja aiheeseen tutustuminen
   • lähtökohtien ja tavoitteiden määrittely
   • aiheen rajaus
   • synopsis eli tiivistelmä toteutusideasta
2. Käsikirjoittaminen
   • tiedonhankinta jatkuu
   • kuvauskäsikirjoitus
3. Materiaalin keruu ja editointi
   • toteutus käsikirjoituksen mukaan
   • aineiston keruu: haastattelut, kuvaukset, äänitykset, tekstien teko, kuvat
   • aineiston purku (nauhakäsikirjoitus) ja editointi
4. Julkaisu
   • aineisto kootaan yhteen
   • julkaiseminen

Suunnittelu

• Ensin suunnittelu ja käsikirjoittaminen, vasta sen jälkeen varsinainen toteutus!
• Suunnitteluun käytetty aika ja resurssit näkyvät lopputuloksessa.
• Säästyy huomattavasti aikaa materiaalin keruussa ja editoinnissa.

Käsikirjoittaminen

• Käsikirjoitus = koko juttu paperilla
• Kuvauskäsikirjoitus voi olla vielä suuripiirteinen (suunnitelma).
• Etukäteen täytyy hahmotella myös
  • haastattelun runko ja teemat
  • spiikit ja niiden sisältö
  • kuvamateriaali ja kuvituskuvat
• Kuvauksen ei tarvitse mennä siinä järjestyksessä missä haluaa asioiden olevan jutussa!
• Jos tapahtuma on helposti toistettavissa, niin kannattaa ottaa useita otoksia.
• Nauhakäsikirjoitukseen on sekuntien tarkkuudella merkitty ne kohdat nauhalta, joita jutussa aiotaan käyttää.

Kuvakäsikirjoitus, storyboard

• Kuvallinen tai kirjallinen selvitys siitä, millaisin kuvin elokuva aiotaan kertoa.
• Kirjallisessa muodossa kerrotaan yleensä kuvakoko, kuvassa esiintyvät roolihenkilöt, kuvan kesto ja kuvan tapahtumat lyhyesti.
• Kuvallisessa muodossa eli storyboardina elokuvan kuvat esitetään sarjakuvamaisesti piirrettynä niin, että myös kuvassa tapahtuva liike on jotenkin visualisoitu.

Haastattelu

• Selkeät valmiiksi mietityt kysymykset.
• Yksi asia yhdessä kysymyksessä.
• Ei liikaa kysymyksiä.
• Vältä kyllä/ei -kysymyksiä.
• Esitä kysymykset siten, että niitä voidaan mahdollisesti leikata pois.
• Anna haastateltavan puhua, älä puhu päälle.
• Houkuttele haastateltava puhumaan -> helppo leikata, jos haastateltavan vastaukset ovat ymmärrettävissä ilman kysymyksiä.
• Älä johdattele, vaan anna haastateltavan kertoa oma näkemyksensä.
• Tee tarvittaessa lisäkysymyksiä.

Spiikki

• Selventää, tiivistää, vetää yhteen, laajentaa, vie eteenpäin, sitoo yhteen kohtauksia...
• Hyvä spiikki:
  • puhuttua kieltä,
  • konkreettista kieltä,
  • selkeä ja yksinkertainen,
  • mielenkiintoisia faktoja,
  • ei kerro täysin samaa mitä kuva.

Kuvakerronta

• Kuvituskuvalla väritetään, elävöitetään, havainnollistetaan.
• Kuvituskuvalla voidaan kertoa omaa tarinaa tai se voi olla juttua tukevaa.
• Kuvallisesti vaihteleva juttu etenee ja on kiinnostava.
• Älä käytä kuvia pelkästään välikuvina paikkaamaan editointijälkiä.

Video verkossa

• Videon katselu verkossa on erilaista kuin TV:n katselu (koko, tila, käyttötottumukset...).
• Kesto mieluummin minuuteissa kuin tunneissa.
• Hitaat ja vakaat kameran liikkeet.
• Lähikuvat ja selkeät hahmot toimivat.
• Vaatii riittävän valaistuksen ja kontrastin.
• Vaatii resursseja (nykypäivänä ei yleensä ongelma).

Oikeudet ja velvollisuudet

• Julkisella paikalla kuvaaminen:
  • Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.
  • Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Se, että saa kuvata, ei siis välttämättä tarkoita, että kuvan tai videon saa julkaista!
  • Henkilökuvien julkaisemisessa on noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä loukkaavassa yhteydessä.
  • Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
  • Lisää aiheesta:
    • http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Julkisella+paikalla+saa+kuvata/1135233349499
    • http://www.jsn.fi/sisalto/3769-kl-07/
    • http://oikeusjakohtuus.blogspot.com/2006/11/oikeus-valokuvata-julkisella-paikalla.html
• Musiikin ja valokuvien käyttö
• Sitaattioikeus
• Verkkovideo voidaan tulkita julkiseksi esittämiseksi tai välittämiseksi.
• Tekijänoikeuslaki ei erottele suljettua ja avointa tietoverkkoa.

Kuvaaminen

Katso Opetusteknologia-kurssin luento 6.

Huomioi ohjeista etenkin seuraavat:

• Käytä aina kamerajalkaa jos mahdollista!
• Vältä zoomia kesken kuvauksen! Käytä mieluummin kuvakoon muutosta.
• Jätä "häntää" otoksen molempiin päihin editoinnin helpottamiseksi.

Kuvaussuunnitelma oppimistehtävässä 4

• Synopsis eli tiivistelmä toteutusideasta.
• Kuvaus juonesta ja tarinan kaaresta. Ajatus esitystavasta.
• Vapaamuotoinen kuvauskäsikirjoitus. Pohdi kuvasommittelua ja videopätkien kestoja.
• Tarvittavien mediaelementtien kartoitus (esim. tekstit, spiikit, kuvat).

Kuvauskäsikirjoituksen alku voisi olla esimerkiksi suunnilleen seuraavanlainen:

Huomioita:

• Haastatteluissa voi suunnitella kysymyksien rungon ja aiheet.
• Kuvakulmia voi myös miettiä.

Lisätietoa

• Videon peruskurssi (Pekka Ranta): http://koti.mbnet.fi/pranta/videmat.htm
• Digivideo.fi: http://www.digivideo.fi/wiki/index.php/Etusivu
• Johdatus kuvalliseen viestintään: http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/kuvaviestinta/
• Digivideo-käsitteet: http://www.digivideo.fi/wiki/index.php/K%C3%A4sitteet_A-%C3%96
• Elokuvantaju-oppimateriaali: http://elokuvantaju.uiah.fi/

Ruutukaappausvideot

Ruutukaappausvideolla tarkoitetaan esimerkiksi digitaalista videota, joka kuvataan tietokoneen näytön toimintaa nauhoittamalla. Ruutukaappausvideoon voi liittyä lisäksi esimerkiksi ääntä ja jälkeenpäin lisättyjä tekstejä, puhekuplia, nuolia yms.

Kuvaruutukaappausvideon hyötyjä ja haittoja

• Helppo toteuttaa - ei tarvita erillistä kuvaajaa.
• Lopputuloksen laatu on käytännössä lähes samaa tasoa kuin alkuperäinen esitys. Tavallisessa videossa pakkaus hävittää laatua huomattavasti.
• Resoluutio on huomattavasti korkeampi kuin tavallisessa videossa. Tavallisen videon tarkkuus on ehkä luokkaa 320x240 ja ruutukaappausvideon esimerkiksi 1024x768.
• Vaatii hyvin vähän levytilaa ja siirtokaistaa verrattuna perinteiseen videoon. Vrt. 1.5 h tavallinen video vie levytilaa arviolta 1000 Mt ja ruutukaappausvideo vain 50-150 Mt.
• Mahdollisen luennoijan/esiintyjän ilmeet ja eleet jäävät pois.
• Edellyttää, että kaikki esitettävä materiaali on oltava tietokoneella.
• Vaatii kohtuullisesti tehoa tietokoneelta (ei ongelma uusille nykykoneille).

Ohjelmat

Ruutukaappausvideoiden tekemiseen löytyy paljon kaupallisia ohjelmia, mutta ilmaisillakin pärjää mainiosti. Ilmaisista järkeviä vaihtoehtoja ovat esim. seuraavat:

• Windows Media Encoder
  • WMV-tiedostomuoto.
  • Pieni tiedostokoko.
  • Tarvitsee erillisen editorin.
  • Ei toimi kovin hyvin muissa käyttöjärjestelmissä.
  • Microsoftin tuki ohjelmalle loppunut vuonna 2010.
  • Ohjelman voi ladata esim. täältä: http://www.softpedia.com/progDownload/Windows-Media-Encoder-Download-1393.html
• Microsoft Expression Encoder 4
  • WMV-tiedostomuoto, maksullisessa Pro-versiossa myös H.264.
  • Windows Media Encoderin seuraaja.
  • Huomattavasti enemmän tehoja vaativa ohjelma kuin Windows Media Encoder.
  • Editointimahdollisuus löytyy.
  • Microsoft ei enää kehitä ohjelmasta uusia versioita, vaan keskittyy jatkossa Windows Azure Media Services -palveluun.
  • http://en.wikipedia.org/wiki/Expression_Encoder
• CamStudio
  • Flash (SWF)- tai AVI-tiedostomuodot.
  • Hieman isompi tiedostokoko Flash-muodossa kuin Winkillä.
  • Ei editointimahdollisuutta.
  • http://en.wikipedia.org/wiki/CamStudio
• WINK
  • Flash (SWF)-tiedostomuoto.
  • Voi editoida tuotosta, lisätä kuvia, nauhoittaa ääntä jne.
  • Ääni on frameissa kiinni, mikä voi hankaloittaa editointia.
  • Ohjelmaa ei ole päivitetty vuosiin, joten ei ole aina kovin vakaa ohjelma.
• vnc2flv
  • Flash (FLV)-tiedostomuoto.
  • Kaikille käyttöjärjestelmille.
• Jing
  • Flash (SWF)-tiedostomuoto.
  • Yksittäisen videon maksimipituus vain 5 min.

Lisäksi Macin puolella (OS X v10.6 Snow Leopard ja uudemmat) Quick Time Playerillä voi tehdä myös ruutukaappauksia.

Lisätietoa

• 10 Free Screen Recording Softwares For Creating Attractive Screencasts
• Top 5 Free Screen Recording Softwares For Windows

Neljäs oppimistehtävä

Tulee palauttaa viimeistään 14.10.2013.