Kurssin käytännön järjestelyt, TVT kouluissa ja oppimistehtävät - Luento 1

• Luentotaltiointi
• Kurssin järjestelyt
• Tietotekniikka kouluissa ja opettajan TVT-taidot
  • E-learning Nordic 2006
  • Kansainvälinen SITES 2006 -tutkimus
  • Survey of Schools: ICT in Education. Benchmarking Access, Use and Attitudes to Technology in Europe’s Schools
  • Muita tutkimuksia
  • Mitä meidän tulevina tietotekniikan opettajina pitäisi ottaa tutkimustuloksista opiksi?
• Oppimistehtävien ohjeistus
  • Oppimistehtävien palauttaminen
  • Vertaisarviointi
  • Integroitavat oppiaineryhmät
  • Oppimistehtävien ja kirjoitettujen vertaisarviointien tarkistaminen
  • Esimerkkejä oppimistehtävistä
  • Ensimmäinen oppimistehtävä

Aloitetaan kurssi käymällä läpi kurssin käytännön järjestelyt. Sen jälkeen esitellään tutkimuksia mm. TVT:n vaikutuksesta opetukseen ja oppimiseen peruskoulussa. Lopuksi käydään läpi kurssin tulevien oppimistehtävien tekemistä.

Kurssin järjestelyt

Tärkeää huomioida: Kurssi pidetään nyt ensimmäistä kertaa uudessa muodossa (5 op). Vanhassa muodossa (6 op) kurssia ei voi enää suorittaa.

• Esittäytyminen
• Kurssin tavoite:
  • pohditaan tieto- ja viestintätekniikan integrointimahdollisuuksia sekä
  • opitaan tieto- ja viestintäteknisten taitojen hyödyntämistä opetuksessa (syventäen samalla omia TVT-taitoja).
• Muutokset verrattuna vanhaan kurssiin:
  • Aiemmin kurssilla pyrittiin opettelemaan sekä teknologia että sen hyödyntäminen opetuksessa ja TVT:n integroinnissa. Tämä teki kurssista melko raskaan ja teknologiapainotteisen etenkin niille opiskelijoille, joille uuden teknologian opettelu oli haasteellista.
  • Nyt kurssilla oletetaan teknologiataitojen olevan esitieto (Opetusteknologia-kurssi!), jolloin kurssilla voidaan keskittyä enemmän teknologian hyödyntämiseen ja integrointi-ideoiden miettimiseen. Tämä toivottavasti näkyy laadukkaina oppimistehtävinä (muiltakin kuin teknisiltä osin).
  • Aiemmin kurssilla oli pakolliset demot, jotka on nyt poistettu, minkä ansiosta laajuus saatiin pudotettua 5 opintopisteeseen.
• Kurssin suorittaminen
  • Luennot
    • vapaaehtoisia, mutta toki suositeltavia
    • videoidaan
    • aktiivinen osallistuminen voi nostaa arvosanaa, mutta passiivinen ei pudota
  • Oppimistehtävät
    • pakollisia
    • tehtävien julkaisu ja ohjeistus joko luennoilla tai erillisinä videoina
    • tehdään pääteohjauksissa ja/tai omalla ajalla mikroluokassa tai kotona
    • voi siis tehdä etänä, jos löytyy tarvittavat laitteet ja ohjelmat
    • palautus aikataulun mukaan Moodleen
    • myöhästyneet palautukset hyväksytään, mutta usein toistuvina voivat vaikuttaa negatiivisesti arvosanaan ja hankaloittavat myös vertaisarviointia
    • alustavat aiheet:
      • oppimistehtävä 1 - miellekartta/käsitekartta tietotekniikan integrointimahdollisuuksista
      • oppimistehtävä 2 - ilmaisten toimisto-ohjelmien integrointi
      • oppimistehtävä 3 - WWW-sivujen tuottaminen ja verkkolomakkeet opetuskäytössä
      • oppimistehtävä 4 - opetusvideon suunnittelu (johon liittyy myös videokuvaus ja -editointi, eli tehtävä 10)
      • oppimistehtävä 5 - kuvankäsittelyn hyödyntäminen eri oppiaineissa
      • oppimistehtävä 6 - ilmaisohjelmat opetuskäytössä ja opetusinfrastruktuuri
      • oppimistehtävä 7 - ruutukaappausvideo havainnollistusvälineenä
      • oppimistehtävä 8 - animaatio havainnollistusvälineenä
      • oppimistehtävä 9 - pelit opetuksessa
      • oppimistehtävä 10 - opetusvideo (liittyy tehtävään 4)
  • Pääteohjaukset
    • vapaaehtoisia
    • saadaan halutessa ohjausta oppimistehtävien tekemiseen
  • Vertaisarviointi
    • pakollinen
    • tehdään osallistumalla viikoittaiseen vertaisarviointiryhmään tai kirjoittamalla arvioinnit omalla ajalla (aikataulun mukaan) Moodleen
    • kirjoitettuna vähintään kolme arviointia per oppimistehtävä
    • myöhästyneet arvioinnit hyväksytään, mutta usein toistuvina voivat vaikuttaa negatiivisesti arvosanaan
  • Itsearviointi
    • pakollinen
    • tehdään omalla ajalla (aikataulun mukaan) Moodlessa kurssin päätyttyä
• Korvaavuusmahdollisuudet
  • Halutessaan voi saada korvattua maksimissaan viisi oppimistehtävää aikaisemmilla tuoreilla opinnoilla tai opetustöillä (korkeakoulutasoisia opintoja tai opetustöitä oppimistehtävän aiheeseen liittyen).
  • Vertaisarvioinnit tulee tehdä kaikista oppimistehtävistä riippumatta siitä, onko saanut korvaavuuksia.
  • Korvatuista tehtävistä saa suoritusmerkinnän, eli kurssi arvostellaan aina palautettujen tehtävien perusteella, ts. korvatut tehtävät eivät vaikuta arvosteluun.
  • Korvaavuuksista voi tarvittaessa kysellä tarkemmin luennoitsijalta sähköpostilla.
  • Korvaavuudet tulee "anoa" ennen korvattavaksi aiottujen oppimistehtävien viimeistä palautuspäivämäärää, ts. korvaavuusmahdollisuudet kannattaa selvittää heti kurssin alussa.
• Kurssin arviointikriteerit
  • aktiivisuus luennoilla ja pääteohjauksissa sekä tehtävien palautusaikataulussa pysyminen
  • oppimistehtävien ideoiden omaperäisyys ja integroitavien oppiaineiden monipuolisuus
  • oppimistehtävien tuotoksien laatu ja kattavuus
  • oppimistehtävien mallituotosten tekninen haastavuus ja laatu
  • oppimistehtävien vertaisarviointi
  • itsearviointi

  Tärkein arvosteluperuste on oppimistehtävien laatu.

Lisää käytännön asioita löytyy kurssin etusivulta.

Tietotekniikka kouluissa ja opettajan TVT-taidot

Seuraavissa luvuissa on esitelty muutamia tutkimuksia aiheeseen liittyen.

E-learning Nordic 2006

Seuraavissa alaluvuissa on poimintoja E-learning Nordic 2006 -tutkimuksesta (julkaisu PDF-muodossa).

Kyselytutkimukseen osallistui oppilaita vuosiluokilta 5, 8 ja 11, oppilaiden vanhempia, opettajia ja rehtoreita. Vastaajia oli noin 8000 Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Aineisto kerättiin suurimmaksi osaksi vuonna 2005 ja tulokset julkaistiin vuonna 2006.

Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT) on positiivinen vaikutus oppimiseen

• Opetettavan asian osaaminen paranee jonkin verran tai paljon (3/4 vastaajista).
• Perustaidot paranevat:
  • erityisesti luku- ja kirjoitustaito (2/3 vastaajista)
  • Suomalaisesti uskoivat, että TVT:llä on enemmän vaikutusta matemaattisten taitojen oppimiseen. (PISA-tutkimuksessa ei ole löydetty tätä yhteyttä.)
• TVT parantaa poikien oppimista hieman enemmän kuin tyttöjen.
• TVT voi toimia tehokkaana eriyttämisen välineenä (heikosti ja hyvin oppiville).
• Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia ei ole välttämättä edes hyödynnetty täysipainoisesti.

Asenteita

• Suurin osa vanhemmista (96 %) oli sitä mieltä, että TVT:tä pitäisi käyttää osana opetusta.
• Suomalaisista opettajista vain kolmasosa katsoi, että TVT:llä on positiivinen vaikutus oppimiseen, kun taas muissa pohjoismaissa noin 2/3 piti TVT:tä hyödyllisenä.
• TVT-käytöstä on strategioita, mutta nämä eivät realisoidu.

Opettajien TVT-taidoissa on parantamista

• Opettajien ja rehtorien mukaan suurimpia esteitä TVT-käytön laajentumiselle olivat puutteelliset tietokonelaitteistot ja opettajien puutteelliset tieto- ja viestintätekniikan opetustaidot. Käyttöä kasvattaisi myös laitteiden helppokäyttöisyys.
• Tietoteknistä infrastruktuuria käytettiin lähinnä opettajien välisessä kommunikoinnissa, eikä oppilaiden välisessä yhteisöllisessä oppimisessa.
  • Suomalaisissa kouluissa käytettiin oppimisympäristöjä todella vähän (14 %) verrattuna muihin pohjoismaihin (Ruotsi 50 %, Norja 68 %, Tanska 82 %).
  • TVT:n optimaalisen käytön saavuttaminen vaatii toimenpiteitä organisaatiotasolla. Yksittäiset projektit eivät vaikuta TVT:n yleiseen käyttöön.
• Tietotekniikkaa käytetään passiivisesti, kun taas konstruktivistisen oppimisen näkökulmasta aktiivinen käyttö olisi tärkeää (esim. digitaalisen median tuottaminen).
• Toimisto-ohjelmat opitaan koulussa, muut käyttötaidot koulun ulkopuolella.

Kansainvälinen SITES 2006 -tutkimus

Seuraavissa alaluvuissa on poimintoja kansainvälisestä SITES 2006 -tutkimuksesta (julkaisu PDF-muodossa).

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2006. Tutkimukseen osallistui yli 9000 koulua ja 35 000 opettajaa 19 maasta ja 22 koulutusjärjestelmästä. Suomesta tutkimukseen osallistui 311 peruskoulua (yläkoulua) sekä 1078 matematiikan ja luonnontieteiden opettajaa. He arvioivat tietotekniikan käyttöä yläkouluissa ja erityisesti peruskoulun 8. luokkalaisten opetuksessa.

Suomen koulujen tietokoneiden määrä keskitason yläpuolella - koulujen välillä suuria eroja

• Kaikissa suomalaisissa yläkouluissa oli oppilaiden käytettävissä tietokoneet ja verkkoyhteydet.
• Kuitenkin suomalaiskoulujen välillä oli huomattavia eroja tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa. Hieman yli 20 %:lla kouluista oli vuonna 2006 alle viisi oppilasta tietokonetta kohden, mutta kuitenkin edelleen oli kouluja, joissa oli yli 10 oppilasta ja jopa yli 40 oppilasta yhtä tietokonetta kohden.

Yleiset toimisto-ohjelmat käytössä lähes kaikissa kouluissa

• Yleiset toimisto-ohjelmat olivat käytettävissä lähes kaikissa tutkittujen maiden kouluissa, myös Suomessa.
• Oppilaiden käytössä sähköposti oli Suomessa 59 %:lla kouluista.
• Mobiililaitteet eivät vielä ole löytäneet tietänsä koulukäyttöön. Suomessa niitä oli vain 11 %:ssa kouluista.

Tietotekniikan säännöllinen käyttö vähäistä

• Tietotekniikan vastuuhenkilöiden arvion mukaan Suomessa 8. luokkien oppilaista noin 35 % käytti tietotekniikkaa säännöllisesti (lähes aina - usein) yhteiskunnallisissa aineissa, vieraissa kielissä ja äidinkielessä.
• Suomalaisista matematiikan opettajista vain 9 % ja luonnontieteiden opettajista 15 % kertoi käyttävänsä tietotekniikkaa opetuksessaan kerran viikossa tai useammin.
• Suomalaisista matematiikan opettajista alle 50 % ja luonnontieteiden opettajista noin 60 % oli käyttänyt tietotekniikkaa 8. luokalla olleiden oppilaiden opetuksessa.
• Suurin osa tutkimukseen osallistuneista maista oli investoinut voimakkaasti laitteisiin ja verkkoyhteyksiin. Ne eivät kuitenkaan ole riittävästi muuttaneet opetusmenetelmiään ja ottaneet tietotekniikkaa laaja-alaisesti käyttöön.

Kouluun liittyvät tekijät vaikuttavat eniten tietotekniikan opetuskäyttöön

• Tietotekniikan opetuskäytön edistämisessä olennaisimmiksi koulutason tekijöiksi määrittyivät rehtorien näkemykset tietotekniikan käytön merkityksestä elinikäisen oppimisen edistämisessä, koulun johtajuuden kehittämiseen liittyvät asiat ja opettajien saama tietotekninen ja pedagoginen tuki.
• Opettajat osoittavat yleensä ottaen suurempaa elinikäisen oppimisen orientaatiota tietotekniikan käytössä sellaisessa koulussa, jonka johtajalla on vahva näkemys siitä, miten ja milloin tietotekniikkaa voidaan käyttää elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Opettajan pätevyys, osaaminen ja täydennyskoulutus vaikuttavat myös opetuskäytön määrään

• Kansainvälisesti tarkastellen merkittävä ja samalla myönteinen vaikutus tietotekniikan opetuskäyttöön ottamiselle on myös opettajan akateemisella ja ammatillisella pätevyydellä, tietotekniikan teknisen ja pedagogisen käytön osaamisella ja tietotekniikkaan liittyvään täydennyskoulutukseen osallistumisella.
• Täydennyskoulutukseen osallistumiseen liittyy paradoksi: se on tärkeää tietotekniikan käyttöön ottamiselle opetuksessa, mutta kansainvälisesti tarkastellen suomalaisopettajien kiinnostus osallistua siihen on vähäistä.

Rehtoreiden mielestä tietotekniikalla on vain vähän merkitystä oppilaiden suoriutumiselle

• Eri maiden rehtorien näkemykset tietotekniikan käytön hyödystä elinikäisen oppimisen kannalta poikkesivat selvästi toisistaan. Suomi sijoittuu niiden kahdeksan koulujärjestelmän joukkoon, joiden rehtorit näkivät tietotekniikan suurimman merkityksen olevan oppilaiden työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittämisessä.
• Suomalaisrehtorit erottuivat kuitenkin muiden maiden rehtoreista etenkin käsityksissään tietotekniikan käytön merkityksestä oppilaiden suoriutumiselle. Vain 5 % suomalaisrehtoreista arvioi tämän hyvin tärkeäksi seikaksi omassa koulussaan.

Survey of Schools: ICT in Education. Benchmarking Access, Use and Attitudes to Technology in Europe’s Schools

EU:n komission tilaama laaja tutkimus tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Euroopan kouluissa (julkaisu PDF-muodossa). Hankkeessa selvitettiin koulujen varustelutasoa, tieto- ja viestintätekniikan käyttökohteita ja määriä sekä käyttäjien asenteita ja osaamista. Kysely tehtiin rehtoreille, opettajille ja oppilaille. Tutkimus sisälsi kaikki kouluasteet, perusopetuksen vuosiluokat 4 ja 8 sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen. Yhteensä tutkimukseen osallistui 190 000 vastaajaa 31 maasta. Aineisto kerättiin vuosina 2011-2012 ja tulokset julkaistiin vuonna 2013.

Suomessa keskimäärin hyvä infrastruktuuri

• Suomessa esimerkiksi 8. vuosiluokalla oppilas/tietokone-suhde oli keskimäärin 5, mikä on sama kuin EU:n keskiarvo.
• Suomessa videotykki käytännössä lähes kaikissa opetustiloissa.
• Suomessa myös paljon interaktiivisia tauluja sekä erinomaiset verkkoyhteydet.
• Lähes kaikilla (noin yhdeksällä kymmenestä) Suomen yläkouluilla on käytössään virtuaalinen oppimisympäristö.

Infrastruktuuria kuitenkin hyödynnetään heikosti

• Esimerkiksi Suomessa 8. vuosiluokan oppilaista vain 27 % kertoi käyttäneensä koulun tietokonetta opiskeluun vähintään viikoittain. Luku oli tutkimuksen heikoin. Parhaissa Euroopan maissa vastaava luku oli noin 70 %.
• Myös lukioissa Suomen vastaava luku oli tutkimuksen huonoin, 25 %.
• Myös interaktiivisia tauluja hyödynnettiin Suomessa heikosti (8. vuosiluokan oppilaista vain 17 % vähintään viikoittain, lukiolaisista 14 %).
• Suomen 8. vuosiluokkalaisista 31 % kertoi, ettei ollut käyttänyt tietokonetta opiskelussa kertaakaan viimeisen vuoden aikana. Jälleen tutkimuksen heikoin luku.
• Pelkkä hyvä infrastruktuuri ei siis riitä - tarvitaan myös infrastruktuurin hyödyntämistä!

Opettajat eivät luota riittävästi TVT-taitoihinsa

• Suomen 8. vuosiluokan opettajien luottamus omiin tietokoneen peruskäyttötaitoihinsa (mm. työvälineohjelmistot) oli heikoimpien maiden joukossa, kun taas sosiaalisen median käyttötaidoissa suomalaiset opettajat olivat kärkipäässä. Suomalaiset opettajat kuitenkin arvioivat omat tietokoneen peruskäyttötaitonsa paremmiksi kuin sosiaalisen median käyttötaidot.
• Suomalaiset 8. vuosiluokan oppilaat luottivat omiin tietokoneen peruskäyttötaitoihinsa suunnilleen yhtä paljon kuin sosiaalisen median käyttötaitoihinsa.
• Suomalaiset 8. vuosiluokan oppilaat luottivat omaan sosiaalisen median osaamiseensa hieman enemmän kuin heidän opettajansa, kun taas tietokoneen peruskäyttötaidoissa tilanne oli päinvastainen.

Rehtorit ja opettajat uskovat TVT:n hyötyihin muita eurooppalaisia vähemmän

• Suomen yläkoulujen rehtorit ja opettajat uskoivat TVT:n tuomiin hyötyihin vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Etenkin suomalaisten opettajien osalta usko oli melko matala.
• Suomalaiset 8. vuosiluokan oppilaat uskoivat keskimäärin TVT:n tuovan hyötyä opiskeluun, mutta usko ei kuitenkaan ollut läheskään yhtä vahva kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Muita tutkimuksia

• ICT in schools - a 2008 survey among teachers and school leaders, 2009 (Ruotsi, PPT)
• Effective use of ICT in schools - Analysis of international research, 2007 (kansainvälinen koostetutkimus, PDF)

Mitä meidän tulevina tietotekniikan opettajina pitäisi ottaa tutkimustuloksista opiksi?

• Hallita sujuvasti tietoteknisten työvälineiden käyttö.
• Kannustaa muita opettajia integroimaan tietotekniikkaa opetukseensa ja hyödyntämään koulujen infrastruktuuria.
• Kannustaa oppilaita käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa.
• Toivoa, että tietotekniikka saavuttaisi oman opetettavan oppiaineen statuksen pelkän integroinnin sijaan. ;-)
  • Huonolta tosin näyttää, sillä tulevassakin perusopetuksen tuntijaossa tietotekniikka/TVT on vain valinnaisaineen roolissa.

Oppimistehtävien ohjeistus

Oppimistehtävien laatu on suurin yksittäinen tekijä kurssin arvosanan muodostumisessa, joten niiden tekemiseen kannattaa paneutua huolella.

Oppimistehtävien palauttaminen

Palautus tehdään yleensä Moodleen palautukselle varatulle keskustelupalstalle. Jokainen opiskelija aloittaa yhden uuden keskustelusäikeen ja laittaa suoraan viestiin WWW-osoitteen, josta palautus löytyy tai laittaa liitteeksi vastauksen oppimistehtävään (esim. kuva). Jos tehtävä tehdään parityönä (oppimistehtävät 4 ja 10), niin riittää että jompikumpi palauttaa tehtävän. Viestiin tulee tällöin kirjoittaa molempien tekijöiden nimet. Tehtävien viimeinen palautusajankohta on yleensä tehtävän antoviikosta seuraavan viikon maanantai.

Moodlessa on jokaisen tehtävän kohdalla ohjeistettu, miten palautusviesti tulee nimetä (otsikoida).

Vertaisarviointi

Jokainen opiskelija toteuttaa vertaisarvioinnin jokaisessa oppimistehtävässä osallistumalla vertaisarviointiryhmään tai vastaamalla Moodlen keskusteluryhmässä vähintään 3 keskustelusäikeeseen seuraavan viikon keskiviikkoon mennessä.

• Jokainen opiskelija arvioi siis vähintään 3 kurssikaverin toteutusta. Vertaisarviointiryhmäläiset arvioivat toistensa töitä ja verkkokeskusteluryhmään osallistuvat arvioivat toisten verkkokeskusteluryhmään osallistuvien töitä. Jos oma arviointi jää viime hetkelle lähelle deadlinea, niin kannattaa valita sellainen työ arvioitavaksi, jossa ei ole vielä arviointeja tai jossa niitä on vain vähän.
• Kirjoitettuun vertaisarviointiin riittää parin kolmen kappaleen (ei siis virkkeen!) pituinen kompakti ja informatiivinen palaute. Vertaisarvioinnissa voidaan antaa mm. seuraavanlaista palautetta:
  • Mitä hyvää työssä oli?
  • Miten se erottui muista töistä ansiokkaasti?
  • Mitä tekijät eivät olleet ymmärtäneet?
  • Mitä kehittämistä työssä on?

Vertaisarvioinnin avulla saadaan palautetta oppimisesta ja toisaalta toisia palautuksia katsellessa voidaan saada ideoita omaan opettajan työhön! Muistakaa siis myös käydä lukemassa saamianne kommentteja ja vastailla esitettyihin kysymyksiin. Aktiivinen keskustelu parantaa kurssin osallistumisaktiivisuutta.

Integroitavat oppiaineryhmät

Ensimmäisessä oppimistehtävässä integrointia mietitään kaikkiin oppiaineisiin. Muissa oppimistehtävissä käytetään seuraavia oppiaineryhmiä:

• Äidinkieli ja viestintä
• Toinen kotimainen ja vieraat kielet
• Kuvaamataito tai musiikki
• Fysiikka tai kemia
• Matematiikka
• Biologia tai maantieto
• Opinto-ohjaus
• Kotitalous
• Tekninen työ tai tekstiilityö
• Liikunta tai terveystieto
• Historia ja yhteiskuntaoppi
• Ammattiaineet
• Yksittäisinä kursseina pidettävät valinnaisaineet (esim. eräkurssi, liikennekurssi, ensiapukurssi jne.)
• Muut reaaliaineet
  • uskonto, elämänkatsomusoppi,
  • psykologia ja filosofia.

Vähintään kahden (2) oppimistehtävän palautuksen pitää olla muusta oppiaineesta kuin omista opetettavista/opiskeltavista oppiaineista. Maksimissaan kolmessa (3) oppimistehtävässä voi halutessaan valita kouluaineeksi myös tietotekniikan, tällöin integrointi-ideaa ei siis tarvitse toteuttaa. Moodlesta löytyy taulukko, josta näkee mihin oppiaineeseen kukin kurssilainen miettii integrointia missäkin tehtävässä. Opettaja päivittää taulukkoa jokaisen oppimistehtävän jälkeen. Jos taulukossa on virhe omalla kohdallasi, niin kerro siitä opettajalle.

Oppimistehtävien ja kirjoitettujen vertaisarviointien tarkistaminen

Opettaja tarkistaa oppimistehtäviä ja vertaisarviointeja sitä mukaa kun niitä kurssilla tulee ja laittaa hyväksymismerkinnät Moodleen. Yleensä tehtävät tarkistetaan muutaman arkipäivän kuluessa viimeisestä palautusajankohdasta.

Esimerkkejä oppimistehtävistä

Oppimistehtäväesimerkkejä aikaisemmilta vuosilta (HUOM! esimerkkitehtävät vanhan muotoiselta kurssilta)

Ensimmäinen oppimistehtävä

Tulee palauttaa viimeistään 23.9.2013.