Videokuvaus: suunnittelu, sisällöntuotanto ja kuvaaminen - Luento 3
- Luentotaltiointi
- Esimerkkejä
- Videon rakenne
- Mediaelementit
- Sisällöntuotannon vaiheet
- Kuvaaminen
- Haastattelu
- Spiikki
- Kuvakerronta
- Video verkossa
- Oikeudet ja velvollisuudet
- Kuvaussuunnitelma oppimistehtävässä 4
- Linkkejä
- Oppimistehtävä 4 - Kuvaussuunnitelma
Luennon aiheena on videokuvauksen suunnittelu ja sisällöntuotanto. Lisäksi käydään läpi kuvaamiseen liittyviä seikkoja, termejä ja kuvakerrontaa. Useat aiheet sopivat soveltaen käytettäviksi myös valokuvauksen kanssa.
Esimerkkejä
- Teknologiavälitteinen viestintä hajautetuissa tiimeissä - Haastattelu
- WWW-julkaiseminen-kurssin luento - Luentotaltiointi
- Vettä verkossa - Demonstraatioita
- Prosessorin asentaminen emolevyyn - Demonstraatio
Luento perustuu suurelta osin Heta Keron vuoden 2006 luentomateriaaleihin aiheesta "Videokuvauksen suunnittelu ja kuvakerronta". Kiitokset Hetalle!
Videon rakenne
- Lyhyt, rajattu kokonaisuus (max. 10 min)
- Eri elementtejä: toimintaa, haastatteluja, stillkuvia, spiikkejä, kuvituskuvaa...
- Alku - keskikohta - loppu
- Kiinnostuksen herättäminen - asian käsittely - ratkaisu, huippukohta
- Kiinnostavat asiat alkuun, elämykselliset loppuun (katsojan kiinnostuksen herättäminen)
- Jokaisella kuvalla on merkitystä.
- Tarina tai juoni
- Voi sisältää videokuvan lisäksi erilaisia mediaelementtejä.
Mediaelementit
Video voi sisältää:
- Liikkuvaa kuvaa
- Tekstiä
- Still-kuvia
- Grafiikkaa
- Jälkiäänitettyä puhetta
- Musiikkia
- Animaatiota
Musiikki, äänet ja puhe voivat yhdistää leikattuja kuvia, jolloin saadaan jatkuvuuden tuntu.
Mediaelementtien valinta
Kenelle, mitä, miksi -> miten?
- Mikä mediaelementeistä (teksti, kuva, ääni, video) soveltuu parhaiten halutun asian ilmaisemiseen?
- Mitkä ovat kunkin median ominaispiirteet?
- Käytössä olevat resurssit (ääni työläämpi kuin teksti, video työläämpi kuin ääni).
Sisällöntuotannon vaiheet
- Suunnittelu
- aiheen valinta, idea
- esitiedon hankkiminen ja aiheeseen tutustuminen
- lähtökohtien ja tavoitteiden määrittely
- aiheen rajaus
- synopsis eli tiivistelmä toteutusideasta
- Käsikirjoittaminen
- tiedonhankinta jatkuu
- kuvauskäsikirjoitus
- Materiaalin keruu ja editointi
- toteutus käsikirjoituksen mukaan
- aineiston keruu: haastattelut, kuvaukset, äänitykset, tekstien teko, kuvat
- aineiston purku (nauhakäsikirjoitus) ja editointi
- Julkaisu
- aineisto kootaan yhteen
- julkaiseminen
Suunnittelu
- Ensin suunnittelu ja käsikirjoittaminen, vasta sen jälkeen varsinainen toteutus!
- Suunnitteluun käytetty aika ja resurssit näkyvät lopputuloksessa.
- Säästyy huomattavasti aikaa materiaalin keruussa ja editoinnissa.
Käsikirjoittaminen
- Käsikirjoitus = koko juttu paperilla
- Kuvauskäsikirjoitus voi olla vielä suuripiirteinen (suunnitelma).
- Etukäteen täytyy hahmotella myös
- Haastattelun runko ja teemat
- Spiikit ja niiden sisältö
- Kuvamateriaali ja kuvituskuvat
- Kuvauksen ei tarvitse mennä siinä järjestyksessä missä haluaa asioiden olevan jutussa!
- Jos tapahtuma on helposti toistettavissa, niin kannattaa ottaa useita otoksia.
- Nauhakäsikirjoitukseen on sekuntien tarkkuudella merkitty ne kohdat nauhalta, joita jutussa aiotaan käyttää.
Kuvakäsikirjoitus, storyboard
- Kuvallinen tai kirjallinen selvitys siitä, millaisin kuvin elokuva aiotaan kertoa.
- Kirjallisessa muodossa kerrotaan yleensä kuvakoko, kuvassa esiintyvät roolihenkilöt, kuvan kesto ja kuvan tapahtumat lyhyesti.
- Kuvallisessa muodossa eli storyboardina elokuvan kuvat esitetään sarjakuvamaisesti piirrettynä niin, että myös kuvassa tapahtuva liike on jotenkin visualisoitu.
Kuvaaminen
- Kamera suoraan ja vakaaksi
- Kamerajalka!
- Tarkka kuva
- Autofokus vs. manuaali
- Riittävä valo (enemmän kuin luulisi)
- Älä kuvaa vastavaloon, jollet käytä tehokeinona.
- Valkotasapaino (luonnolliset värit)
- Äänen laatu
- Erillinen mikrofoni!
- Häntää molempiin päihin otosta
- Helpottaa editoimista.
- Kuvakoot, kuvakulmat, rajaaminen ja sommittelu, kameran liikkeet...
Kuvakoot
- Yleiskuva (tapahtumapaikka, henkilö pienenä)
- Laaja kokokuva (reilusti tilaa henkilön ympärillä)
- Kokokuva (henkilö näkyy kokonaisuudessa kuvassa)
- Laaja puolikuva (henkilö rajattu esimerkiksi polvista, eli näkyy lähes kokonaan)
- Puolikuva (henkilö rajattu vyötäröstä)
- Puolilähikuva (henkilö rajattu hartioiden alapuolelta)
- Lähikuva (henkilön kasvot)
- Erikoislähikuva (jokin yksityiskohta)
Lisätietoa:
- http://www.aber.ac.uk/media/Documents/short/gramtv.html
- http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kuva/kuvakoko.jsp
Kuvakoon valinta
- Miten kuvakoko tulisi valita?
- Haastateltava usein lähikuvassa tai puolilähikuvassa.
- Mitä tärkeämpi asia, sitä tiiviimpi kuva.
- Mitä kauemmas mennään, sitä etäisemmäksi jää myös käsiteltävä asia.
- Isossa kuvassa näkyy paljon asiaa.
- Lähikuvat ja erikoislähikuvat tunneilmaisun keinoja.
- Nyrkkisääntö kuvakoosta toiseen leikatessa: vähintään kahden kuvakoon muutos.
- Tärkeintä että perustelee valinnat!
Kuvakokojen vaihtelut
- Käytä kuvakokoja ja kuvakulmia vaihtelevasti.
- Voit luoda visuaalisuutta, rytmiä ja tunnelmaa ohjelmaan.
- Haastatteluissa kuvaaja vaihtaa kuvakokoa haastattelijan kysymyksen kohdalla, ei vastauksen aikana.
- Etenevä tapa:
- tiiviistä kuvasta laajaan kuvaan
- laajasta kuvasta tiiviiseen
- Vastakohtainen tapa:
- laaja-tiivis-laaja-tiivis
- Toistuva tapa:
- luodaan oma mekaniikka ja rytmi
Sommittelu ja rajaus
- Taustan valinta: värit, kuviointi, materiaalit
- Taustan ja kohteen välinen kontrasti
- Kohteen ja kameran liikkeen huomioiminen:
- Katseen tai liikkeen suuntaan tilaa.
- Etäisyys henkilöstä voi kuvata myös suhdetta:
- kuva lähellä = henkilökohtainen, lämmin
- kuva kaukana = yleinen, kaikille osoitettu, kylmä
- Älä katkaise kaulan tai nivelten kohdalta. Lähikuvassa voi katkaista kuitenkin esim. hiuksista/otsasta.
- Kultainen leikkaus = kohteen paikka kuvassa (esimerkkejä, esimerkkikuva)
- Digitekniikka mahdollistaa kikkailun ja uudenlaiset kerrontatavat.
Kuvakulmat
- Lintuperspektiivi
- Ylhäältä päin kuvattu
- Silmien tasolla
- Alhaalta päin kuvattu
- Vino kulmakulma
- Henkilön silmin
Etenkin ihmisten kuvaamisessa kuvakulman valinnalla vaikutetaan kohteen arvovaltaan: alaviistosta kuvattu henkilö vaikuttaa kookkaalta ja arvokkaalta, kun taas yläviisto kuvakulma pienentää ja vähättelee kohdetta.
Kameran liikkeet
- Käytä kamerajalkaa!
- Panorointi
- Panoroinnissa kamera pysyy paikallaan, mutta kääntyy vaakatasossa (sivusuunnassa) akselinsa ympäri. Tavallisesti panoroinnilla seurataan liikkuvaa kohdetta.
- Tilttaus
- Kamera pysyy paikallaan, mutta liikkuu pystysuunnassa alhaalta ylös tai ylhäältä alas.
- Kamera-ajo ja raideajo
- Jalustaan kiinnitettyä kameraa siirretään tasaisesti, samalla kohde pidetään kuvarajauksen sisällä. Kamera-ajossa kohde pysyy paikallaan, raideajossa sekä kohde että kamera liikkuvat.
- Liikkeen aloitus ja lopetus aina paikaltaan (rauhallisempi vaikutelma ja helpompi leikata).
- Vältä zoomia (luonnoton, käytä mieluummin kuvakoon muutosta, jos mahdollista).
Haastattelu
- Selkeät valmiiksi mietityt kysymykset.
- Yksi asia yhdessä kysymyksessä.
- Ei liikaa kysymyksiä.
- Vältä kyllä/ei -kysymyksiä.
- Esitä kysymykset siten, että niitä voidaan mahdollisesti leikata pois.
- Anna haastateltavan puhua, älä puhu päälle.
- Houkuttele haastateltava puhumaan -> helppo leikata, jos haastateltavan vastaukset ovat ymmärrettävissä ilman kysymyksiä.
- Älä johdattele, vaan anna haastateltavan kertoa oma näkemyksensä.
- Tee tarvittaessa lisäkysymyksiä.
Spiikki
- Selventää, tiivistää, vetää yhteen, laajentaa, vie eteenpäin, sitoo yhteen kohtauksia...
- Hyvä spiikki:
- puhuttua kieltä,
- konkreettista kieltä,
- selkeä ja yksinkertainen,
- mielenkiintoisia faktoja,
- ei kerro täysin samaa mitä kuva.
Kuvakerronta
- Kuvituskuvalla väritetään, elävöitetään, havainnollistetaan.
- Kuvituskuvalla voidaan kertoa omaa tarinaa tai se voi olla juttua tukevaa.
- Kuvallisesti vaihteleva juttu etenee ja on kiinnostava.
- Älä käytä kuvia pelkästään välikuvina paikkaamaan editointijälkiä.
Video verkossa
- Videon katselu verkossa on erilaista kuin TV:n katselu (koko, tila, käyttötottumukset...).
- Kesto mieluummin minuuteissa kuin tunneissa.
- Hitaat ja vakaat kameran liikkeet.
- Lähikuvat ja selkeät hahmot toimivat.
- Vaatii riittävän valaistuksen ja kontrastin.
- Vaatii resursseja.
Oikeudet ja velvollisuudet
- Julkisella paikalla kuvaaminen:
- Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.
- Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Se, että saa kuvata, ei siis välttämättä tarkoita, että kuvan tai videon saa julkaista!
- Henkilökuvien julkaisemisessa on noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä loukkaavassa yhteydessä.
- Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
- Lisää aiheesta:
- Musiikin ja valokuvien käyttö
- Sitaattioikeus
- Verkkovideo voidaan tulkita julkiseksi esittämiseksi tai välittämiseksi.
- Tekijänoikeuslaki ei erottele suljettua ja avointa tietoverkkoa.
Kuvaussuunnitelma oppimistehtävässä 4
- Synopsis eli tiivistelmä toteutusideasta.
- Kuvaus juonesta ja tarinan kaaresta. Ajatus esitystavasta.
- Vapaamuotoinen kuvauskäsikirjoitus. Pohdi kuvasommittelua ja videopätkien kestoja.
- Tarvittavien mediaelementtien kartoitus (esim. tekstit, spiikit, kuvat).
Kuvauskäsikirjoituksen alku voisi olla esimerkiksi suunnilleen seuraavanlainen:
Kesto | Kuvakoko | Tapahtuma | Mediat ja efektit |
---|---|---|---|
5 sek | Teksti "Agora yöllä" mustalla pohjalla. | Teksti. Ääniefekti: Tuulen huminaa. | |
10 sek | Yleiskuva | Näytetään Agoraa yöllä valoissa. Tutkijan ikkuna näkyy. | Häivytys sisään. Puhe: "Öinen Agora on hiljainen..." |
5 sek | Kokokuva | Näytetään ikkunan edessä työskentelevää tutkijaa. | Puhe: "...mutta ei tyhjillään." Huminaa. |
5 sek | Puolikuva | Tutkija naputtelee tietokonetta. Kasvojen profiili ja tietokoneen ruutu kuvassa. | Puhe: "Ahkera tutkija kirjoittaa mullistavaa ohjelmakoodia vielä kun ilta on vaihtumassa yöksi..." Ääni: humina seis, näppäimistön naputtelua. Huomioi kuvatessa näytön virkistystaajuus, ettei kuva välky videolla. |
Huomioita:
- Haastatteluissa voi suunnitella kysymyksien rungon ja aiheet.
- Kuvakulmia voi myös miettiä.
Linkkejä
- Freimi – ideasta elokuvaksi: http://www.mediametka.fi/direct.aspx?area=page&prm1=15
- Videon peruskurssi (Pekka Ranta): http://koti.mbnet.fi/pranta/videmat.htm
- Digivideo.fi: http://www.digivideo.fi/
- Johdatus kuvalliseen viestintään: http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/kuvaviestinta/
- Digivideo-sanasto: http://www.digivideo.fi/content/index.php?option=com_content&task=view&id=32&Itemid=47
- Elokuvantaju-oppimateriaali: http://elokuvantaju.uiah.fi/
- Digitaalinen video -oppimateriaali: http://viestinta.kpakk.fi/oppimateriaalit/Digivideo/index.htm
Oppimistehtävä 4 - Kuvaussuunnitelma
HUOM! Tehtävä (ja siihen liittyvä videokuvaus) suositellaan tehtäväksi parityönä johtuen kurssimme isosta osallistujamäärästä, tehtävän laajuudesta ja videokameroiden saatavuudesta. Parityö ei ole kuitenkaan pakollista, eli yksinkin saa tehdä.
Oppimistehtävä tulee palauttaa viimeistään sunnuntaina 4.10.
Vertaisarvioinnit (3-4 kpl) tulee olla tehtynä viimeistään keskiviikkona 7.10.
Tehtävä
Miten digitaalista videokuvausta voidaan hyödyntää osana opetusta?
Valitkaa toinen seuraavista tehtävistä:
Opettajanäkökulma: Oppimateriaalin tuottaminen videona
Mieti, millaista oppimateriaalia valitsemasi oppiaineen opettaja voisi toteuttaa digitaalisen videokuvaus ja -editointitekniikan avulla (oletetaan, että opettajalla on riittävä tekninen tuki tai hän hallitsee riittävästi videotekniikkaa).
- Tee WWW-sivu, jossa on suunnitelma aiheesta:
- Kuvaus millaista oppimateriaalia tuotetaan (aiheen valinta ja rajaus).
- Tavoite oppiaineen kannalta.
- Täydennä kuvaus kuvaussuunnitelmaksi. Mieti, miten oppimateriaalin kuvaus toteutetaan.
Oppilasnäkökulma: Videokalustoa ja editointia hyödyntävän projektin suunnittelu
Mieti, miten oppilaat voivat hyödyntää digitaalista videokuvausta ja videoeditointia valitsemassasi oppiaineessa. Oppimistapahtuman on oltava luonteeltaan jokin useista tunneista koostuva projekti, jonka tuotoksena on jokin digitaalinen verkkoon sopiva video. Kohderyhmän on oltava toisen asteen oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tehtävän vaativuuden takia (peruskoulukin käy, jos valinta on hyvin perusteltu).
- Toteuta WWW-sivu, jossa on
- oppimistilanteiden kuvaus,
- kohderyhmä,
- tavoite oppiaineen ja tietotekniikan kannalta sekä
- tehtävänanto.
- Tee kuvaussuunnitelma malliesimerkkivideota varten. Kuvaussuunnitelman on oltava myös malliesimerkki oppilaille kuvauksen suunnittelusta.
Ohjeet
Koko suunnittelu - kuvaus - editointi -prosessi tehdään sen oppiaineen näkökulmasta, jonka valitset tähän tehtävään.
Tämän viikon oppimistehtävässä tehdään siis tilanteiden ja tavoitteiden kuvaus sekä kuvaussuunnitelma. Kuvaussuunnitelma tehdään WWW-sivulle ja linkitetään Moodlen keskusteluryhmään. Kuvaussuunnitelman on oltava tämän luennon oppien mukainen. Asiallinen kuvaussuunnitelma on edellytys kameran lainaamiselle. Kuvaussuunnitelmassa on oltava:
- Synopsis
- Kuvaus juonesta ja tarinan kaaresta. Ajatus esitystavasta.
- Vapaamuotoinen kuvauskäsikirjoitus
- Tarvittavien mediaelementtien kartoitus (esim. tekstit, spiikit, kuvat)
- Alustava aikataulu (kuvaukselle ja editoinnille)
- Storyboardit, kuvasommittelun suunnittelu yms. vaativat kuvauksen suunnittelut ovat vapaaehtoisia. Päätarkoitus on ennakkoon päättää mitä tehdään ja miten.
Vertaisarvioinnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota kuvaussuunnitelman toteuttamiskelpoisuuteen ja annettava mahdollisesti parannusehdotuksia. Suunnitelmaa voi (ja on jopa suotavaa) muuttaa ehdotusten perusteella.
Kun suunnitelma on tehty ja vertaisarvioitu, alkaa noin 1,5 kuukauden pituinen jakso, jonka aikana videokuvaus ja editointi on toteutettava. Kuvaus on hoidettava muiden normaalien viikkotehtävien lisäksi, editointia tehdään myös demoissa. Valmis video palautetaan oppimistehtävä 10:ssä. Työ kannattaa tehdä kuvaussuunnitelman mukaisesti, jolloin nauhaa ja aikaa ei kulu tarpeettomiin otoksiin. Tavoitteena on muutaman minuutin pituinen juttu, joka toki voi vaatia useita ottoja erilaisin kuvakulmin tms. Lopullinen karsinta tehdään leikkausvaiheessa.
Videokamerana voi käyttää OPE-linjan Canon-kameraa tai omaa videokameraa, jos sellainen löytyy (huom. kamerassa on oltava DV-ulostulo, eli kuvattu materiaali tulee saada siirrettyä tietokoneelle). Kameran varaukset tehdään katsomalla sopiva varaamaton aika ylläolevasta varauslistasta ja lähettämällä varauspyyntö osoitteeseen antti.j.ekonoja@jyu.fi. Varauspyyntöjä voi alkaa tekemään 19.10. alkaen (itse varauspyynnön saa toki lähettää jo aikaisemminkin). Kamera varataan pääsääntöisesti kerralla aamu- tai iltapäiväksi. Kameran voi saada ilta+yölainaan. Kameran ja MiniDV-kasetit saa haettua Antti Ekonojalta (Ag C522.3).
Kuvatusta materiaalista editoidaan järkevä kokonaisuus demoissa ja tarvittaessa lisäksi omana aikana. Editoidussa videossa on oltava jotain soveltuvia efektejä: tekstiä, kuvan yhdistämistä videoon, värikorjauksia tms. Videoeditoinnin suunnittelu tulee myöhemmillä luennoilla ja demoissa, mutta lopputuotosta on jo hyvä ajatella kuvauksen suunnitteluvaiheessakin.
Alustava aikataulu
Päivämäärä | Osatehtävä |
---|---|
4.10. | Kuvaussuunnitelman toteutus tehtynä |
7.10. | Suunnitelmien vertaisarviointi tehtynä |
Mielellään jo 1.11., mutta viimeistään 10.11. | Suunnitelman mukainen kuvaus toteutettuna |
22.11. | Video editoituna ja saatavilla verkosta |
23.11. ja 25.11. | Videon esittelytilaisuudet |
Aikaisempien vuosien videotuotoksia ideoita herättämään
Linkit tuotoksiin löytyvät Moodlesta oppimistehtävän palautuskeskusteluryhmän yhteydestä.
Käyttäjien kommentit