Kurssin käytännön järjestelyt, IRC ja Moodle - Luento 1

Luentotaltiointi
Tietotekniikka kouluissa ja opettajan TVT-taidot
Kurssin järjestelyt
IRC
Moodle

Luentotaltiointi

Aloitetaan kurssi käymällä läpi tutkimusta TVT:n vaikutuksesta opetukseen ja oppimiseen peruskoulussa ja selvitetään kurssin käytännön järjestelyt.

Tietotekniikka kouluissa ja opettajan TVT-taidot

Seuraavissa luvuissa on esitelty muutamia tutkimuksia aiheeseen liittyen.

eLearning Nordic 2006

Seuraavissa alaluvuissa on poimintoja eLearning Nordic 2006 -tutkimuksesta (julkaisu PDF-muodossa).

Kyselytutkimukseen osallistui oppilaita vuosiluokilta 5, 8 ja 11, oppilaiden vanhempia, opettajia ja rehtoreita. Vastaajia oli noin 8000 Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Tulokset julkaistiin vuonna 2006.

Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT) on positiivinen vaikutus oppimiseen

Opetettavan asian osaaminen paranee jonkin verran tai paljon (3/4 vastaajista).
Perustaidot paranevat:
- erityisesti luku- ja kirjoitustaito (2/3 vastaajista)
- Suomalaisesti uskovat, että TVT:llä on enemmän vaikutusta matemaattisten taitojen oppimiseen. (PISA-tutkimuksessa ei ole löydetty tätä yhteyttä.)
TVT parantaa poikien oppimista hieman enemmän kuin tyttöjen.
TVT voi toimia tehokkaana eriyttämisen välineenä (heikosti ja hyvin oppiville).
Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia ei ole välttämättä edes hyödynnetty täysipainoisesti.

Asenteita

Suurin osa vanhemmista (96 %) on sitä mieltä, että TVT:tä pitäisi käyttää osana opetusta.
Suomalaisista opettajista vain kolmasosa katsoo, että TVT:llä on positiivinen vaikutus oppimiseen, kun taas muissa pohjoismaissa noin 2/3 pitää TVT:tä hyödyllisenä.
TVT-käytöstä on strategioita, mutta nämä eivät realisoidu.

Opettajien TVT-taidoissa on parantamista

Opettajien ja rehtorien mukaan suurimpia esteitä TVT-käytön laajentumiselle ovat puutteelliset tietokonelaitteistot ja opettajien puutteelliset tieto- ja viestintätekniikan opetustaidot. Käyttöä kasvattaisi myös laitteiden helppokäyttöisyys.
Tietoteknistä infrastruktuuria käytetään lähinnä opettajien välisessä kommunikoinnissa, eikä oppilaiden välisessä yhteisöllisessä oppimisessa.
- Suomalaisissa kouluissa käytetään oppimisympäristöjä todella vähän (14 %) verrattuna muihin pohjoismaihin (Ruotsi 50 %, Norja 68 %, Tanska 82 %).
- TVT:n optimaalisen käytön saavuttaminen vaatii toimenpiteitä organisaatiotasolla. Yksittäiset projektit eivät vaikuta TVT:n yleiseen käyttöön.
Tietotekniikkaa käytetään passiivisesti, kun taas konstruktivistisen oppimisen näkökulmasta aktiivinen käyttö olisi tärkeää (esim. digitaalisen median tuottaminen).
Toimisto-ohjelmat opitaan koulussa, muut käyttötaidot koulun ulkopuolella.

Kansainvälinen SITES 2006 -tutkimus

Seuraavissa alaluvuissa on poimintoja kansainvälisestä SITES 2006 -tutkimuksesta (julkaisu PDF-muodossa).

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2006. Tutkimukseen osallistui yli 9000 koulua ja 35 000 opettajaa 19 maasta ja 22 koulutusjärjestelmästä. Suomesta tutkimukseen osallistui 311 peruskoulua (yläkoulua) sekä 1078 matematiikan ja luonnontieteiden opettajaa. He arvioivat tietotekniikan käyttöä yläkouluissa ja erityisesti peruskoulun 8. luokkalaisten opetuksessa.

Suomen koulujen tietokoneiden määrä keskitason yläpuolella - koulujen välillä suuria eroja

Kaikissa suomalaisissa yläkouluissa on oppilaiden käytettävissä tietokoneet ja verkkoyhteydet.
Kuitenkin suomalaiskoulujen välillä on huomattavia eroja tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa. Hieman yli 20 %:lla kouluista oli vuonna 2006 alle viisi oppilasta tietokonetta kohden, mutta kuitenkin edelleen oli kouluja, joissa oli yli 10 oppilasta ja jopa yli 40 oppilasta yhtä tietokonetta kohden.

Yleiset toimisto-ohjelmat käytössä lähes kaikissa kouluissa

Yleiset toimisto-ohjelmat ovat käytettävissä lähes kaikissa tutkittujen maiden kouluissa, myös Suomessa.
Oppilaiden käytössä sähköposti oli Suomessa 59 %:lla kouluista.
Mobiililaitteet eivät vielä ole löytäneet tietänsä koulukäyttöön. Suomessa niitä oli vain 11 %:ssa kouluista.

Tietotekniikan säännöllinen käyttö vähäistä

Tietotekniikan vastuuhenkilöiden arvion mukaan Suomessa 8. luokkien oppilaista noin 35 % käytti tietotekniikkaa säännöllisesti (lähes aina – usein) yhteiskunnallisissa aineissa, vieraissa kielissä ja äidinkielessä.
Suomalaisista matematiikan opettajista vain 9 % ja luonnontieteiden opettajista 15 % kertoi käyttävänsä tietotekniikkaa opetuksessaan kerran viikossa tai useammin.
Suomalaisista matematiikan opettajista alle 50 % ja luonnontieteiden opettajista noin 60 % oli käyttänyt tietotekniikkaa 8. luokalla olleiden oppilaiden opetuksessa.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista maista on investoinut voimakkaasti laitteisiin ja verkkoyhteyksiin. Ne eivät kuitenkaan ole riittävästi muuttaneet opetusmenetelmiään ja ottaneet tietotekniikkaa laaja-alaisesti käyttöön.

Kouluun liittyvät tekijät vaikuttavat eniten tietotekniikan opetuskäyttöön

Tietotekniikan opetuskäytön edistämisessä olennaisimmiksi koulutason tekijöiksi määrittyivät rehtorien näkemykset tietotekniikan käytön merkityksestä elinikäisen oppimisen edistämisessä, koulun johtajuuden kehittämiseen liittyvät asiat ja opettajien saama tietotekninen ja pedagoginen tuki.
Opettajat osoittavat yleensä ottaen suurempaa elinikäisen oppimisen orientaatiota tietotekniikan käytössä sellaisessa koulussa, jonka johtajalla on vahva näkemys siitä, miten ja milloin tietotekniikkaa voidaan käyttää elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Opettajan pätevyys, osaaminen ja täydennyskoulutus vaikuttavat myös opetuskäytön määrään

Kansainvälisesti tarkastellen merkittävä ja samalla myönteinen vaikutus tietotekniikan opetuskäyttöön ottamiselle on myös opettajan akateemisella ja ammatillisella pätevyydellä, tietotekniikan teknisen ja pedagogisen käytön osaamisella ja tietotekniikkaan liittyvään täydennyskoulutukseen osallistumisella.
Täydennyskoulutukseen osallistumiseen liittyy paradoksi: se on tärkeää tietotekniikan käyttöön ottamiselle opetuksessa, mutta kansainvälisesti tarkastellen suomalaisopettajien kiinnostus osallistua siihen on vähäistä.

Rehtoreiden mielestä tietotekniikalla on vain vähän merkitystä oppilaiden suoriutumiselle

Eri maiden rehtorien näkemykset tietotekniikan käytön hyödystä elinikäisen oppimisen kannalta poikkesivat selvästi toisistaan. Suomi sijoittuu niiden kahdeksan koulujärjestelmän joukkoon, joiden rehtorit näkivät tietotekniikan suurimman merkityksen olevan oppilaiden työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittämisessä.
Suomalaisrehtorit erottuivat kuitenkin muiden maiden rehtoreista etenkin käsityksissään tietotekniikan käytön merkityksestä oppilaiden suoriutumiselle. Vain 5 % suomalaisrehtoreista arvioi tämän hyvin tärkeäksi seikaksi omassa koulussaan.

Muita tutkimuksia

ICT in schools - a 2008 survey among teachers and school leaders, 2009 (Ruotsi, PPT)
Effective use of ICT in schools - Analysis of international research, 2007 (kansainvälinen koostetutkimus, PDF)

Mitä meidän tietotekniikan tulevina opettajina pitäisi tehdä asialle?

Hallita sujuvasti tietoteknisten työvälineiden käyttö.
Kannustaa muita opettajia integroimaan tietotekniikkaa opetukseensa.
Kannustaa oppilaita käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa.
Toivoa, että tietotekniikka saavuttaisi oman opetettavan oppiaineen statuksen pelkän integroinnin sijaan. ;-)

Kurssin järjestelyt

Esittäytyminen
Kurssin tavoite:
- pohditaan integrointimahdollisuuksia ja
- opitaan tieto- ja viestintäteknisiä taitoja.
Kurssin suorittaminen
- Luennot
  - videoidaan
  - vapaaehtoisia
  - aktiivinen osallistuminen nostaa arvosanaa, mutta passiivinen ei pudota
- Demot
  - pakollisia kurssin loppuosan videoeditointidemoja lukuun ottamatta
  - pääsääntöisesti tehdään mikroluokassa demoaikana
  - voi tehdä myös etänä, jos löytyy tarvittavat laitteet ja ohjelmat
  - palautus aikataulun mukaan Moodleen
  - myöhästyneet palautukset hyväksytään, mutta usein toistuvina vaikuttavat negatiivisesti arvosanaan
- Oppimistehtävät
  - pakollisia
  - tehdään omalla ajalla mikroluokassa tai kotona
  - voi siis tehdä etänä, jos löytyy tarvittavat laitteet ja ohjelmat
  - palautus aikataulun mukaan Moodleen
  - myöhästyneet palautukset hyväksytään, mutta usein toistuvina vaikuttavat negatiivisesti arvosanaan
  - alustavat aiheet:
    - oppimistehtävä 1 - miellekartta tietotekniikan integrointimahdollisuuksista (CmapTools)
    - oppimistehtävä 2 - toimisto-ohjelmien integrointi (OpenOffice.org)
    - oppimistehtävä 3 - WWW-sivujen tuottaminen ja verkkolomakkeet opetuskäytössä (Plone, Moodle)
    - oppimistehtävä 4 - kuvaussuunnitelma (johon liittyy myös videokuvaus, eli tehtävä 10)
    - oppimistehtävä 5 - kuvankäsittelyn hyödyntäminen oppiaineissa (GIMP)
    - oppimistehtävä 6 - ruutukaappaus havainnollistusvälineenä (Wink, Windows Media Encoder)
    - oppimistehtävä 7 - interaktiivinen animaatio havainnollistusvälineenä (Flash)
    - oppimistehtävä 8 - Linux ja vapaat ohjelmat
    - oppimistehtävä 9 - pelit opetuksessa
    - oppimistehtävä 10 - video verkkoon (liittyy tehtävään 4)
- Vertaisarviointi
  - pakollinen
  - 3-4 arviointia per oppimistehtävä
  - tehdään omalla ajalla (aikataulun mukaan) Moodlessa
  - myöhästyneet palautukset hyväksytään, mutta usein toistuvina vaikuttavat negatiivisesti arvosanaan
- Itsearviointi
  - pakollinen
  - tehdään omalla ajalla (aikataulun mukaan) Moodlessa kurssin päätyttyä
Korvaavuusmahdollisuudet
- Halutessaan voi saada korvattua maksimissaan viisi oppimistehtävää ja kyseisiä aiheita vastaavat demot aikaisemmilla tuoreilla opinnoilla (korkeakoulutasoisia opintoja aiheesta).
- Vertaisarvioinnit tulee tehdä kaikista oppimistehtävistä riippumatta siitä, onko saanut korvaavuuksia.
- Korvatuista tehtävistä saa suoritusmerkinnän, eli kurssi arvostellaan aina palautettujen tehtävien perusteella, ts. korvatut tehtävät eivät vaikuta arvosteluun.
- Korvaavuuksista voi kysellä tarkemmin luennoitsijalta sähköpostilla.
- Korvaavuudet tulee "anoa" ennen korvattavaksi aiottujen oppimistehtävien viimeistä palautuspäivämäärä, ts. korvaavuusmahdollisuudet kannattaa selvittää heti kurssin alussa.
Kurssin arviointikriteerit
- aktiivisuus luennoilla ja tehtävien palautusaikataulussa pysyminen
- ohjelmien tekninen hallinta
- oppimistehtävien ideoiden omaperäisyys
- oppimistehtävien tuotoksien laatu ja kattavuus
- oppimistehtävien vertaisarviointi
- itsearviointi
Tärkein arvosteluperuste on oppimistehtävien laatu.