Demo 13 - Linux ja vapaat ohjelmat sekä 8. oppimistehtävä

• Demon suoritustavat
• Linuxin asennus työpöytäkäyttöön
• Ylläpitotoimet
• Netistä löydettävän ohjelman asennus
• Linux-ohjelmistot
• Lisätietoja
• Oppimistehtävä 8: vapaat ohjelmat opetuskäytössä
  • Oppilasnäkökulma: ohjelman käyttö oppimistilanteessa
  • Opettajanäkökulma: demonstraatio ohjelman avulla

Käsitellään Linux-järjestelmän ylläpitoa ja ohjelmien asennusta virtuaalikoneen avulla. Selvitetään millaisia perusohjelmia Linux-ympäristöön on tarjolla (esim. tekstinkäsittely, kuvankäsittely, WWW-selaimet ja sähköpostiohjelmat). Tutkitaan millaisia opetuskäyttöön sopivia ohjelmia Linux-jakeluista ja verkosta löytyy.

Demo ja oppimistehtävä on tehtävä viimeistään 8.11.2009 mennessä!

Demon suoritustavat

Mahdollisia demon suoritustapoja on kolme. Valitse alla olevista parhaiten sinulle sopiva suoritustapa.

• Tulemalla paikalle demoihin keskiviikkona 4.11.2009 kello 16.15-17.45 (luokka Ag B503). Teemme silloin tämän sivun tehtäviä niin paljon kuin ehdimme joko itsenäisesti tai parin kanssa.
• Tekemällä tämän sivun tehtävät etänä (tällöin täytyy asentaa itselle VMware ja Ubuntu, jos ei käytä Linuxia ennestään) ja palauttamalla Moodlen keskustelupalstalle Demo 13 - Linux ja vapaat ohjelmat - palautusalue kohdassa "Linux-ohjelmistot" Ubuntulla tuotettavat testitiedostot (vähintään tekstitiedosto, taulukkolaskentatiedosto, esitysgrafiikkatiedosto ja kuva). Palautuksessa (esim. palautettavaan tekstitiedostoon kirjoitettuna) tulisi myös olla lyhyt selvitys siitä, mitä opetusohjelmaa kokeilit ja mitä hyötyä näit siitä olevan.
• Tekemällä noin kahden sivun essee jommasta kummasta alla olevasta aiheesta. Essee palautetaan Moodlen keskustelupalstalle Demo 13 - Linux ja vapaat ohjelmat - palautusalue.
  • Vertaile eri Linux-jakeluja (esim. Ubuntu, Fedora Core, Debian, Redhat, Mandrake, Suse, Gentoo jne.). Etsi tietoa ja käyttökokemuksia eri jakeluista Internetin avulla.
  • Vertaile Windowsia (joko yleisesti tai haluamaasi versiota) ja Linuxia (joko yleisesti tai haluaamaasi jakelua). Kerro molempien vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Etsi tietoa ja käyttökokemuksia Internetistä.

Linuxin asennus työpöytäkäyttöön

Luodaan virtuaalikone Linux-asennusta varten VMware Server -ohjelmiston ilmaisella versiolla. Virtuaalipalvelin on ohjelmisto, joka luo näennäislaitteiston ja suljetun ympäristön, johon voidaan asentaa toinen käyttöjärjestelmä. VMware Server -ohjelmiston saa osoitteesta:

http://downloads.vmware.com/d/info/datacenter_downloads/vmware_server/1_0

Agoran mikroluokassa on testattu ohjelman versio 1.07 toimivaksi, lisäksi kurssin vetäjä on testannut version 1.09 toimivaksi. Versiosta 2.0 ei ole vielä kokemuksia, joten varminta voi olla siis asentaa kotikoneellekin versio 1.07 tai 1.09.

1. Valitse Start | All Programs | VMware | VMware Server | VMware Server Console.
2. Luodaan virtuaalikone paikalliselle koneelle, valitse kyselyyn Local Host ja sen jälkeen New Virtual Machine.
3. Tee seuraavat valinnat asennuksessa:
   • Virtual machine configuration: Custom.
   • Guest operating system: Linux. Version: Ubuntu.
   • Asennuspaikka saa olla vakio C:\Virtual Machines\Ubuntu.
   • Jätä virtuaalikone vain käyttäjätunnuksesi käyttöön, käynnistysvaihtoehtoihin myös oletukset (User that powers on the virtual machine).
   • Yksi prosessori, muistia 512 megatavua.
   • Verkkoasetuksiin Use network address translation (NAT)
   • SCSI-sovitin: LSI Logic. Luodaan uusi SCSI-tyyppinen virtuaalilevy tiedostoon valinnalla Create a new virtual disk. Tiedostonimi voi olla oletuksena tarjottava Ubuntu.vmdk. Valitse tiedoston kooksi 5 GB. Tiedoston kirjoittaminen vie aikansa.
4. Muokataan vielä virtuaali-CD-ROM-aseman asetuksia. Tuplanapauta CD-ROM-kuvaketta. Valitse kohta Use ISO Image ja Browse. Valitse tiedosto C:\MyTemp\ubuntu-9.10-desktop-i386.iso. Valitussa ISO-tiedostossa on raakadatamuodossa Ubuntu 9.10 -Linux-käyttöjärjestelmän asennus-CD. Ubuntun saa ladattua itselleen osoitteesta:

   http://www.ubuntu.com/getubuntu/download

5. Nyt voimme aloittaa Linuxin asennuksen näennäis-CD-asemalta. Paina Play-nappia (Power On). Kun napautat hiirellä ruudun sisälle, niin kaikki hiiren ja näppäimistön toiminnot menevät virtuaalikoneelle. Napauttamalla Ctrl+Alt voit vapauttaa hiiren osoittimen takaisin Windowsin käyttöön.
6. Valitse ensin kieleksi Suomi ja paina Enter.
7. Valitse Enterillä Kokeile Ubuntua ilman muutoksia koneelle. Nyt käynnistyy Ubuntu-käyttöjärjestelmän Live-versio (ts. sellainen versio mikä toimii suoraan CD-levyltä). Jos asennusta ei halua suorittaa, niin nyt voisi alkaa suoraan kokeilemaan Ubuntun ominaisuuksia.
8. Asennetaan käyttöjärjestelmä kuitenkin virtuaalilevylle. Ubuntun käynnistyttyä tuplanapauta Asenna-kuvaketta.
9. Valitse kieleksi Suomi, aikavyöhykkeen määrääväksi kaupungiksi Helsinki ja aseta kellonaika kuntoon, ellei se jo ole valmiina.
10. Valitse näppäimistökartaksi Finland - Finland. Tämä ratkaisee mitä kirjaimia näppäimen painallukset tuottavat.
11. Valitse levyntilan osioinnissa Määritä osiot käsin (edistyneille):
    • Luo uusi osiointitaulukko valitsemalla /dev/sda ja klikkaamalla sitten Uusi osiotaulu.
    • Luo 4,5 Gb:n kokoinen Ext3-tyyppinen osio käyttöjärjestelmälle, ohjelmille ja tiedostoille (klikkaa vapaata tilaa ja sen jälkeen Uusi osio).
    • Luo 0,5 Gb:n kokoinen Swap-tyyppinen osio virtuaalimuistia varten.
    • Klikkaa vielä ext3-osioa ja valitse Muokkaa osiota. Varmista aukeavasta ikkunasta, että Liitoskohta on /.
    • Jos samalla koneella olisi Windows-käyttöjärjestelmä, niin osioinnissa olisi oltava hyvin varovainen, ettei Windows-osio tuhoudu. Jos Windowsia ja Linuxia haluaa käyttää rinnakkain, niin ensin on hyvä tehdä osiointi (ntfs, ext3 ja swap-osiot), sitten asentaa Windows ntfs-osiolle ja lopuksi vasta Linux ext3-osiolle.
12. Anna seuraavaksi nimesi, käyttäjätunnus ja keksi jokin salasana. Asennuksessa lisätyllä käyttäjällä on Ubuntussa oikeus tehdä ylläpitotoimia.
13. Tarkista lopuksi valinnat ja aloita varsinainen asentaminen. Kestää aikansa, että tiedostot saadaan kopioitua ja asennettua. Uudelleenkäynnistä asennuksen jälkeen.
14. Kirjaudu sisään uudelleen käynnistyksen jälkeen ja tutki miltä Ubuntu näyttää.

Ylläpitotoimet

• Katsotaan miten järjestelmän päivitykset tehdään. Valitse Järjestelmä | Ylläpito | Päivitysten hallinta. Asenna löydetyt päivitykset napauttamalla Asenna päivitykset. Asentaminen kestää muutaman minuutin. Käynnistä Ubuntu uudelleen asennuksen jälkeen (jos järjestelmä pyytää tekemään uudelleen käynnistyksen) ja kirjaudu uudelleen sisään järjestelmään.
• Asennetaan palomuurin hallintaohjelmisto ja virustorjunta. Ubuntussa on palomuuri oletuksena päällä. Viruksentorjuntaakaan ei yleensä tarvita, koska virusuhka on pieni verrattuna Windows-ympäristöön. Aloitetaan asennus valinnalla Järjestelmä | Ylläpito | Synaptic-pakettienhallinta.
• Normaalisti asennettavissa ohjelmissa on näkyvissä vain virallisesti jakelun tukemat paketit. Lisätään yhteisön ylläpitämät ja ei-vapaat ohjelmat myös käyttöön valitsemalla Asetukset | Ohjelmalähteet ja ruksitetaan kohdat (jos eivät ole jo valittuna) Yhteisön ylläpitämät avoimen lähdekoodin ohjelmistot (universe) ja Tekijänoikeus tai lakiasioilla rajoitetut -ohjelmistot (multiverse). Hyväksy muutokset ja napauta Päivitä pakettienhallintaikkunassa.
• Kirjoita Pikahakuun firestarter. Tuplanapauta pakettia.
• Etsi myös virustorjuntaohjelmaa nimellä clamav. Asenna paketti clamav ja sen vaatimat liitännäispaketit.
• Klikkaa sen jälkeen Toteuta.
• Kokeile nyt Järjestelmä | Ylläpito | Firestarter. Valitse velhossa seuraavat asetukset:
  • Verkkosovitin: eth0.
  • Käynnistä palomuuri yhteyden muodostuttua.
  • Tämän koneen IP-osoitteen määrää DHCP-palvelin.
  • Ei verkkoyhteyden jakoa.
• Tämän jälkeen tarkempia palomuurisäätöjä voi tehdä helposti Policy-välilehden avulla.
• Käynnistetään virustentorjuntaohjelma valitsemalla ensin Sovellukset | Apuohjelmat | Pääte. Kirjoita komento sudo apt-get install klamav. Komennolla asennetaan virustorjuntaohjelman graafinen versio. Ohjelmaa voisi käyttää myös suoraan päätteeltä, esim. kotihakemiston skannaus onnistuisi komennolla clamscan.
• Asennuksen valmistuttua ohjelman voi käynnistää valinnalla Sovellukset | Järjestelmätyökalut | KlamAV.
• Valitse ohjelman käynnistyksen jälkeen Scan-välilehti. Lisää kotihakemistosi tarkistettavien hakemistojen joukkoon laittamalla sen kohdalla ruksi. Valitse Scan skannataksesi tiedostot.

Netistä löydettävän ohjelman asennus

1. Ensisijaisesti kannattaa kokeilla löytyykö ohjelmaa valmiina Ubuntu-pakettivarastoista.
2. Toiseksi kannattaa yrittää etsiä .deb-päätteisiä ladattavia paketteja. Tällaisen voi ladata omaan kotihakemistoon. Avaamalla tämän paketin Ubuntu käynnistää debian-pakettimanagerin, joka tekee automaattisesti asennukset.
3. Lopuksi Linux-paketti voi olla pakattuna tar.gz, tar.bz2 tai muuhun vastaavaan tiedostopakettimuotoon. Tällaisen avaaminen Ubuntussa käynnistää paketinpurkuohjelman, joka purkaa asennustiedostot johonkin hakemistoon. Tämän jälkeen on mentävä tiedostoselaimella kyseiseen hakemistoon ja katsottava pitääkö sieltä ajaa jokin asennusohjelma vai käynnistyy ohjelma suoraan jollain komennolla.

Avaa Firefox-selain ja kokeile käydä hakemassa sillä Mozilla Thunderbird -sähköpostiohjelma. Tallenna Linuxille sopiva paketti esim. työpöydällesi ja pura paketti kotihakemistoosi. Navigoi purkamisen jälkeen thunderbird-hakemistoon. Seuraavaksi tulisi vielä asentaa itse ohjelma, mutta ajan säästämiseksi emme ala nyt asentamaan ja konfiguroimaan ohjelmaa, vaan käytämme Ubuntussa valmiina olevaa sähköpostiohjelmaa. Mikä olisi ollut helpompi tapa asentaa Thunderbird?

Linux-ohjelmistot

• Käytössäsi on nyt Linux graafisella X-Windows-ympäristöllä, jossa ikkunointimanagerina toimii Gnome. Windowsista poiketen X-Windowsissa voi käyttää hyvin montaa erilaista ikkunointijärjestelmää. Tutustu ympäristöön.
• Selvitä miten seuraavat perustoimenpiteet onnistuvat.
  • Tiedostojen kopiointi, siirtely ja kansioiden luominen. Luo kotihakemistoosi itsellesi oma kansio. Tallenna tähän kansioon kaikki jatkossa tuottamasi dokumentit.
  • WWW-sivujen selaaminen (Firefox).
  • Sähköpostin lähettäminen. Voit käyttää esimerkiksi ohjelmaa Evolution-sähköposti, joka löytyy Sovellukset | Internet -kansiosta. Lähetä itsellesi testiviesti. Sähköpostipalvelimena voi käyttää palvelinta imap.cc.jyu.fi ja lähtevän postin palvelimena smtp.jyu.fi.
  • Tekstitiedoston kirjoittaminen (Sovellukset | Apuohjelmat | ge-edit-tekstieditori). Kirjoita pieni testitiedosto omaan kansioosi. Voit kokeilla tehdä myös WWW-sivun.
  • Tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka (OpenOffice). Kirjoita pieni tekstinkäsittelydokumentti, tee lyhyt taulukkolaskentakokeilu sekä esitysgrafiikkaesitys ja tallenna tiedostot kansioosi.
  • Miten toimivat copy, cut ja paste eri ohjelmien välillä?
  • Kuvankäsittely (GIMP). Hae webistä jokin kuva, jota muokkaat vähän. Tallenna muokattu kuva kansioosi.
  • Valitse Sovellukset | Ubuntun sovellusvalikoima. Tutki Opetusohjelmat-ryhmän ohjelmat ja asenna jokin niistä käyttöösi. Testaa ohjelmaa ja arvioi onko siitä hyötyä opetuskäytössä.
  • Jos intoa ja aikaa riittää, niin kokeile myös SSH-yhteyttä sekä SFTP-tiedostonsiirtoa (eivät välttämättä onnistu graafisesti). Siirrä joitakin tekemiäsi kokeilutiedostoja (esim. WWW-sivu, jos teit sellaisen) users.jyu.fi-palvelimelle. Saatat joutua käyttämään päätettä Sovellukset | Apuohjelmat | Pääte ja komentoriviohjelmia ssh ja scp.
  Käytä apunasi järjestelmän omia avustuksia ja tarvittaessa hae Internetistä lisätietoja.

Kirjaudu lopuksi ulos järjestelmästä oikean yläkulman painikkeella ja sammuta virtuaalikone.

Lisätietoja

• Ohjeita Ubuntuun
• Debian käyttöohjeet
• The KDE User Guide

Oppimistehtävä 8: vapaat ohjelmat opetuskäytössä

Etsi Linux-ympäristöön vapaasti levitettävä ja käytettävä ohjelma, josta on hyötyä valitsemassasi oppiaineessa. Ohjelma voi olla suoraan Linux-jakelun mukana tai sen voi hakea verkosta. Valitse toinen tehtävistä:

Oppilasnäkökulma: ohjelman käyttö oppimistilanteessa

1. Asenna ohjelma Linux-ympäristöön, ellei sitä ole jo asennettu. Joudut luultavasti asentamaan myös virtuaalikoneen, jos et käytä Linuxia ennestään. Jos virtuaalikoneen ja Linuxin asennus ei ole mahdollista, niin etsi ohjelma, joka on sekä Windows- että Linux-alustoille ja tutki sitä Windows-ympäristössä.
2. Suunnittele oppimistilanne, jossa oppilaat käyttävät kyseistä ohjelmaa.
3. Tee WWW-sivu, johon kirjoitat:
   • mitä ohjelmaa käytetään ja mistä se on saatu,
   • oppimistilanteen kuvauksen,
   • tavoitteet tietotekniikan ja oppiaineen kannalta sekä
   • tehtävänannon oppilaille.
4. Tee ohjelmalla mallituotos, joka oppilaiden pitäisi saavuttaa. Linkitä mallituotos WWW-sivulle ja lisää linkki sivulle Moodle-keskusteluryhmään Oppimistehtävä 8 - Linux ja vapaat ohjelmat opetuskäytössä.

Opettajanäkökulma: demonstraatio ohjelman avulla

1. Asenna ohjelma Linux-ympäristöön, ellei sitä ole jo asennettu. Joudut luultavasti asentamaan myös virtuaalikoneen, jos et käytä Linuxia ennestään. Jos virtuaalikoneen ja Linuxin asennus ei ole mahdollista, niin etsi ohjelma, joka on sekä Windows- että Linux-alustoille ja tutki sitä Windows-ympäristössä.
2. Suunnittele opetustilanne, jossa opettajana käytät kyseistä ohjelmaa jonkin oppiaineen asian havainnollistamiseen ja opettamiseen.
3. Tee WWW-sivu, johon kirjoitat:
   • oppimistilanteen kuvauksen,
   • mitä tavoitteita opetustilanteessa pyritään saavuttamaan,
   • mitä ohjelmaa käytetään ja mistä se on saatu.
4. Lisää WWW-sivulle suppeat tekniset ohjeet, miten ohjelmaa käytetään (esim. miten itse käytit ohjelmaa).
5. Jos ohjelmalla pystyy tekemään tallennettavia tuotoksia, niin linkitä ne WWW-sivulle.
6. Lisää WWW-sivulinkki Moodle-keskusteluryhmään Oppimistehtävä 8 - Linux ja vapaat ohjelmat opetuskäytössä.