Linux ja vapaat ohjelmat
Käsitellään Linux-järjestelmän ylläpitoa ja ohjelmien asennusta virtuaalikoneen avulla. Selvitetään millaisia perusohjelmia Linux-ympäristöön on tarjolla (esim. tekstinkäsittely, kuvankäsittely ja WWW-editorit). Tutkitaan millaisia opetuskäyttöön sopivia ohjelmia Linux-jakeluista ja verkosta löytyy.
Linuxin asennus työpöytäkäyttöön
Luodaan virtuaalikone Linux-asennusta varten VMWare Server -ohjelmiston ilmaisella versiolla. Virtuaalipalvelin on ohjelmisto, joka luo näennäislaitteiston ja suljetun ympäristön, johon voidaan asentaa toinen käyttöjärjestelmä. VMWare Server -ohjelmiston saa osoitteesta:
http://www.vmware.com/download/server/
- Valitse Start | All programs | VMWare | VMWare Server | VMWare Server Console
- Luodaan virtuaalikone paikalliselle koneelle, valitse kyselyyn Local Host ja sen jälkeen New Virtual Machine.
- Tee seuraavat valinnat asennuksessa:
- Virtual machine configuration: Custom
- Guest operating system: Linux. Version: Ubuntu.
- Asennuspaikka saa olla vakio C:\Virtual Machines\Ubuntu.
- Jätä virtuaalikone vain käyttäjätunnuksesi käyttöön, käynnistysvaihtoehtoihin myös oletukset (User that powers this machine).
- Yksi prosessori, muistia 512 megatavua.
- Verkkoasetuksiin Use network address translation (NAT)
- SCSI-sovitin: LSI Logic. Luodaan uusi SCSI-tyyppinen virtuaalilevy tiedostoon valinnalla Create a new virtual disk. Valitse tiedoston kooksi 3 GB. Tiedoston kirjoittaminen vie aikansa.
- Muokataan vielä virtuaali-CD-ROM-aseman asetuksia. Tuplanapauta CD-ROM-kuvaketta. Valitse kohta Use ISO Image ja Browse. Valitse tiedosto C:\Mytemp\ubuntu-6.10-desktop-i386.iso. Valitussa ISO-tiedostossa on raakadatamuodossa Ubuntu 6.10 -linux-käyttöjärjestelmän asennus-CD. Ubuntun saa ladattua itselleen osoitteesta:
- Nyt voimme aloittaa Linuxin asennuksen näennäis-CD-asemalta. Paina Play-nappia (Power on)! Kun napautat hiirellä ruudun sisälle niin kaikki hiiren ja näppäimistön toiminnot menevät virtuaalikoneelle. Napauttamalla Ctrl+Alt voit vapauttaa hiiren osoittimen takaisin Windowsin käyttöön.
- Valitse enterillä Start or install Ubuntu. Nyt käynnistyy Ubuntu-käyttöjärjestelmän live-versio (ts. sellainen versio mikä toimii suoraan CD-levyltä).
- Asennetaan käyttöjärjestelmä kuitenkin virtuaalilevylle. Tuplanapauta Install-kuvaketta.
- Valitse kieleksi Suomi, aikavyöhykkeen määrääväksi kaupungiksi Helsinki ja aseta kellonaika kuntoon ellei se jo ole valmiina.
- Valitse näppäimistökartaksi Finland - Finland. Tämä ratkaisee mitä kirjaimia näppäimen painallukset tuottavat.
- Anna nimesi, käyttäjätunnus ja keksi jokin salasana. Asennuksessa lisätyllä käyttäjällä on Ubuntussa oikeus tehdä ylläpitotoimia.
- Valitse levyntilan osioinnissa Muokkaa itse osiotaulua:
- Luo uusi osio. Hyväksy msdos-tyyppisen osiotaulun luominne.
- Luo 2,5Gb:n kokoinen ext3-tyyppinen osio käyttöjärjestelmälle, ohjelmille ja tiedostoille.
- Luo 0,5Gb:n kokoinen linux-swap-tyyppinen osio virtuaalimuistia varten.
- Jos samalla koneella olisi Windows-käyttöjärjestelmä, niin osioinnissa olisi oltava hyvin varovainen, ettei Windows-osio tuhoudu. Jos Windowsia ja Linuxia haluaa käyttää rinnakkain, niin ensin on hyvä tehdä osiointi (ntfs, ext3 ja linux-swap-osiot), sitten asentaa Windows ntfs-osiolle ja lopuksi vasta Linux ext3-osiolle.
- Toteuta toimenpiteet ja sulje osiointisovellus. Määrää Unix-tiedostojärjestelmän juurihakemisto ext3-osiolle ja swap sivutusosiolle.
- GRUB eli boottimanageri asennetaan pääosiolle. Boottimanagerin avulla voidaan valita miten tai mikä käyttöjärjestelmä käynnistetään tietokoneen käynnistyksen yhteydessä. Hyväksy valinnat ja aloita asennus. Uudelleenkäynnistä asennuksen jälkeen.
Ylläpitotoimet
- Katsotaan miten järjestelmän päivitykset tehdään. Valitse Järjestelmä | Ylläpito | Päivitysten hallinta. Päivitykset saa asennettua napauttamalla Asenna päivitykset, mutta älä tee sillä ladattavaa on lähes 200 megatavua. Sulje päivityksien hallinta.
- Asennetaan palomuurinhallintaohjelmisto ja virustorjunta. Ubuntussa on palomuuri oletuksena päällä. Viruksentorjuntaakaan ei yleensä tarvita, koska virusuhka on pieni verrattuna Windows-ympäristöön. Aloitetaan asennus valinnalla Järjestelmä | Ylläpito | Synaptic-pakettienhallinta.
- Normaalisti asennettavissa ohjelmissa on näkyvissä vain virallisesti jakelun tukemat paketit. Lisätään yhteisön ylläpitämät ja ei-vapaat ohjelmat myös käyttöön valitsemalla Asetukset | Pakettivarastot ja ruksitetaan kohdat (universe) ja (multiverse). Hyväksy muutokset ja napauta Päivitä pakettienhallintaikkunassa.
- Napauta Etsi ja kirjoita firestarter. Tuplanapauta pakettia.
- Etsi myös virustorjuntaohjelmaa nimellä clamav. Asenna paketit avscan, clamav ja clamav-freshclam.
- Kokeile nyt Järjestelmä | Ylläpito | Firestarter. Valitse
velhossa seuraavat asetukset:
- Verkkosovitin: eth0.
- Tämän koneen IP-osoitteen määrää DHCP-palvelin.
- Ei verkkoyhteyden jakoa.
- Tämän jälkeen tarkempia palomuurisäätöjä voi tehdä helposti Policy-välilehden avulla.
- Käynnistä virustentorjuntaohjelma valitsemalla Sovellukset | Apuohjelmat | Pääte. Kirjoita komento avscan.
- Valitse välilehti Database. Päivitä virustietokannat valinnalla Update.
- Valitse päivityksen jälkeen Scan-välilehti. Lisää kotihakemistosi tarkistettavien hakemistojen joukkoon Add-painikkeella. Valitse Start skannataksesi tiedostot.
Netistä löydettävän ohjelman asennus
- Ensisijaisesti kannattaa kokeilla löytyykö ohjelmaan valmiina Ubuntu-pakettivarastoista.
- Toiseksi kannattaa yrittää etsiä .deb-päätteisiä ladattavia paketteja. Tällaisen voi ladata omaan kotihakemistoon. Avaamalla tämän paketin Ubuntu käynnistää debian-pakettimanagerin, joka tekee automaattisesti asennukset.
- Lopuksi linux-paketti voi olla pakattuna tar.gz, tar.bz2 tai muuhun vastaavaan tiedostopakettimuotoon. Tällaisen avaaminen Ubuntussa käynnistää paketinpuruohjelman, joka purkaa asennustiedostot johonkin hakemistoon. Tämän jälkeen on mentävä tiedostoselaimella kyseiseen hakemistoon ja katsottava pitääkö sieltä ajaa jokin asennusohjelma vai käynnistyy ohjelma suoraan jollain komennolla.
Avaa Firefox-selain ja kokeile käydä hakemassa sillä Mozilla Thunderbird -sähköpostinlukuohjelma. Tallenna Linuxille sopiva paketti työpöydällesi ja pura paketti kotihakemistoosi. Laita valinta Näytä kohdekansio purkamisen jälkeen päälle ja navigoi purkamisen jälkeen thunderbird-hakemistoon. Mistä tiedostosta ohjelma käynnistyy? (mikä olisi ollut helpompi tapa asentaa tämä ohjelma?)
Linux-ohjelmistot
- Käytössäsi on nyt Linux graafisella X-Windows-ympäristöllä jossa ikkunointimanagerina toimii Gnome. Windowsista poiketen X-Windowsissa voi käyttää hyvin montaa erilaista ikkunointijärjestelmää. Tutustu ympäristöön.
- Selvitä miten seuraavat perustoimenpiteet onnistuvat.
- Tiedostojen kopiointi, siirtely ja kansioiden luominen. Luo kotihakemistoosi itsellesi oma kansio. Tallenna tähän kansioon kaikki jatkossa tuottamasi dokumentit.
- WWW-sivujen selaaminen
- Sähköpostin lähettäminen. Lähetä itsellesi testiviesti. Sähköpostipalvelimena voi käyttää palvelinta imap.cc.jyu.fi ja lähtevän postin palvelimena smtp.jyu.fi
- Tekstitiedoston kirjoittaminen. Kirjoita pieni testitiedosto omaan kansioosi.
- Tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka. Kirjoita pieni tekstinkäsittelydokumentti, tee lyhyt taulukkolaskentakokeilu sekä esitysgrafiikkaesitys ja tallenna tiedostot kansioosi.
- Miten toimivat copy, cut ja paste eri ohjelmien välillä?
- Kuvankäsittely. Hae webistä jokin kuva jota muokkaat vähän. Tallenna muokattu kuva kansioosi.
- Valitse Sovellukset | Lisää/poista.... Tutki Education-ryhmän ohjelma ja asenna jokin niistä käyttöösi. Testaa ohjelmaa ja arvioi onko siitä hyötyä opetuskäytössä.
- SSH-yhteys sekä SFTP-tiedostonsiirto. Siirrä tekemäsi WWW-sivu ja siihen liittyvät muut kokeilutiedostot users.jyu.fi-osoitteeseen. Saatat joutua käyttämään päätettä Sovellukset | Apuohjelmat | Pääte ja komentoriviohjelmia ssh ja scp.
Kirjaudu lopuksi ulos järjestelmästä oikean yläkulman painikkeella ja sammuta virtuaalikone.
Lisätietoja
Oppimistehtävä 8: vapaat ohjelmat opetuskäytössä
Etsi Linux-ympäristöön vapaasti levitettävä ja käytettävä ohjelma, josta on hyötyä valitsemassasi oppiaineessa. Ohjelma voi olla suoraan Linux-jakelun mukana tai sen voi hakea verkosta. Valitkaa toinen tehtävistä:
Oppilasnäkökulma: ohjelman käyttö oppimistilanteessa
- Asenna ohjelma Linux-ympäristöön, ellei sitä ole jo asennettu. Joudut luultavasti asentamaan myös virtuaalikoneen. Jos virtuaalikoneen+linuxin asennus ei ole mahdollista, niin etsi ohjelma, joka on sekä windows että linux-alustalle ja tutki sitä windows-ympäristössä.
- Suunnittele oppimistilanne, jossa oppilaat käyttävät kyseistä ohjelmaa.
- Tee WWW-sivu, johon kirjoitat
- mitä ohjelmaa käytetään ja mistä se on saatu,
- oppimistilanteen kuvauksen,
- tavoitteet tietotekniikan ja oppiaineen kannalta sekä
- tehtävänannon oppilaille
- Tee ohjelmalla mallituotos, jonka oppilaiden pitäisi saavuttaa. Linkitä mallituotos WWW-sivulle ja lisää linkki sivulle Moodle-keskusteluryhmään Oppimistehtävä 6.
Opettajanäkökulma: demonstraatio ohjelman avulla
- Asenna ohjelma Linux-ympäristöön, ellei sitä ole jo asennettu. Joudut luultavasti asentamaan myös virtuaalikoneen. Jos virtuaalikoneen+linuxin asennus ei ole mahdollista, niin etsi ohjelma, joka on sekä windows että linux-alustalle ja tutki sitä windows-ympäristössä.
- Suunnittele opetustilanne, jossa opettajana käytät kyseistä ohjelmaa jonkin oppiaineen asian havainnollistamiseen ja opettamiseen.
- Tee WWW-sivu, johon kirjoitat
- oppimistilanteen kuvauksen,
- mitä tavoitteita opetustilanteessa pyritään saavuttamaan,
- mitä ohjelmaa käytetään ja mistä se on saatu.
- Lisää WWW-sivulle suppeat tekniset ohjeet, miten ohjelmaa käytetään (esim. miten itse käytit ohjelmaa)
- Jos ohjelmalla pystyy tekemään tallennettavia tuotoksia, niin linkitä ne WWW-sivulle.
- Lisää WWW-sivulinkki Moodle-keskusteluryhmään Oppimistehtävä 6.
Käyttäjien kommentit