Liitännät ja oheislaitteet - Luento 4
Tällä luennolla käydään läpi tärkeimpiä ulkoisia liitäntöjä ja oheislaitteita. Erittäin hyvää lisätietoa aiheesta voi lukea PC Interfaces 101-artikkelista.
Luentotaltiointi
- laitteistot04.wmv 69M
- laitteistot04.mp3 18M
- laitteistot04_xvid.avi 122M
Liitännät ja muistikortit
Sarjaliitäntä (Serial)
- RS-232 / COM-liitäntä
- 9- tai 25-napainen liitäntä
- Siirtää dataa yhtä johdinta pitkin
- Tarkoitettu alunperin modeemin liitäntäväyläksi
- Ennen kiinnitettiin esimerkiksi hiiriä
- Suorakaapeliyhteys jossa käytetään nollamodeemikaapelia
- Maksiminopeus n. 20kb/s ja maksimipituus kaapelille n. 15m
- Uusissa versiossa maksiminopeus jopa 10Mb/s ja kaapelin pituus 1000m (RS-485).
- Uudemmat liitännät syrjäyttämässä sarjaliitännän. Uusissa koneissa ei välttämättä ole ollenkaan.
PS/2
- Tarkoitettu hiiren tai näppäimistön liittämiseksi
- PS/2-kuva
Rinnakkaisliitäntä (Parallel)
- Tunnetaan myös nimillä Centronics- tai kirjoitinliitäntä
- Käyttää 25-piikkistä liitintä (DB-25)
- Huomattavasti nopeampi kuin sarjaliitäntä, koska siirtää dataa rinnakkain kahdeksaa johdinta pitkin
- Perusversion nopeus on n. 150 kB/s
- Alkuperäinen liitäntä oli vain yksisuuntainen mutta uusin standardi (IEEE 1284) tukee kaksisuuntaista liikennettä
- Uusimmat versiot rinnakkaisliitännästä jopa 10 krt nopeampia kuin alkuperäinen
- Kuva
IrDA
- standardi langattomaan tiedonsiirtoon infrapunasäteilyn avulla
- IrDA-liitäntöjä ja laitteita käytetään erityisesti kannettavissa tietokoneissa ja älypuhelimissa
- Esiintyy käyttöjärjestelmässä usein yhtenä sarjaporttina
- siirtonopeus maksimissaan 4 Mbps (0.5 MB/s)
- Kuva
USB (Universal Serial Bus)
- Nykyaikainen nopea sarjaliitäntästandardi
- Plug And Play -yhteensopiva
- Voidaan liittää maksimissaan 127 laitetta
- Laitteiden välisen johdon maksimipituus on 5m
- Oheislaite voi toimia hubina eli jakaa väylää edelleen toisille laitteille
- Hot Swapping eli voidaan liittää ja vaihtaa laitteita koneen ollessa päällä
- Johdon pituus maksimissaan 5m. Hubien (enintään viisi kpl) avulla maksimietäisyys 30m.
- Kahta tietokonetta ei voida suoraan liittää toisiinsa USB-kaapelilla.
- Väliin tarvitaan USB-linkkikaapeli ("USB Networking cable") eli USB-johto, jossa on USB bridge (pieni piiri).
- On olemassa useita erilaisia adapterilaitteita, jotka mahdollistavat erilaisilla liitännöillä olevien laitteiden kytkemisen USB-väylään tai päinvastoin, esim. USB-hiiren/näppäimistön voi kytkeä PS/2-porttiin adapterin avulla tai SATA-kovalevyn USB-porttiin.
- USB1.1:en Siirtonopeudet: 1.5 MB/s ja 187 kB/s
- USB 2.0 60MB/s (480Mb/s)
- USB 2.0 -kortit maksavat 20 eurosta ylöspäin. Uusissa emolevyissä vakiona.
- USB 2.0:aan sopivat USB 1.1-laitteet
- USB On-the-GO-laitteet voivat toimia itsenäisesti ilman PC:tä ja voivat itsenäisesti aloittaa tiedonsiirron. Normaalisti PC tai muu isäntälaite käskyttää USB-laitetta.
- USB-laitteita:
- USB-muistit
- skannerit
- tulostimet
- näppäimistöt
- hiiret
- CD/R/RW/DVD
- kiintolevyt
- Nopeus USB1.1:llä n. 900kt/s
- Nopeus USB2.0:llä yli 15 Mt/s
- Ulkoisia laitteita eli tarvitsevat yleensä oman virtalähteen ja koteloinnin
- Ulkoista kiintolevyä ei yleensä kannata käyttää USB1.1-portissa, isojen tiedostojen siirto on todella hidasta (vrt. USB1.1-digikamerat).
- Digitaalikamerat
- Digitaalivideokamerat
- MP3- ja Minidisc-soittimet
- Digitointipöydät - piirtopöydät
- Modeemit
- Korttiadapterit
- Älypuhelimet
- USB-liittimet
- Lisätietoja USB:sta
FireWire (IEEE-1394)
- Huippunopea sarjaliitäntästandardi
- Plug And Play -yhteensopiva
- Voidaan liittää maksimissaan 63 laitetta
- Hot Swapping
- Johdon pituus maksimissaan 4.5m (100m Firewire800 (IEEE 1394b):llä jos optinen kaapeli tai CAT-5)
- Taattu siirtonopeus reaaliaikalaitteille
- Siirtonopeus maksimissaan 50 MB/s (100MB/s jos Firewire800)
- Tarkoitettu erityisesti videolaitteiden liittämiseen (digitaaliset videokamerat). Käytetään myös nopeiden ulkoisten kiintolevyjen liitäntänä.
- Alunperin Applen kehittämä liitäntä ja siksi suosittu erityisesti Maceissa
- Firewire-liittimet
Bluetooth
- Yrittää korvata vanhat kaapelit ja infrapunayhteydet radioyhteydellä.
- Kantama 10-100 metriä lähetystehosta riippuen
- Pieni virrankulutus eli toimii jopa patterikäyttöisillä laitteilla
- Mahdollistaa jopa 80 laitteen liittämisen yhtäaikaa
- nopeampi kuin IrDa, maksiminopeus n. 1 MB/s
- Bluetooth-käyttökohteita:
- Langaton kuuloke-mikrofoni-yhdistelmä
- Digitaalikameran kuvat siirretään gsm-puhelimeen, joka lähettää ne eteenpäin.
- Kämmenmikro ottaa yhteyden gsm-puhelimeen, joka hoitaa internet-yhteyden
- Langaton näppäimistö
- Kannettava cd-soitin toimisi tietokoneen cd-rom-asemana?
- Tulostimet
- Tunnistuskortti
- Kodinkoneiden ohjaaminen?
- Laitteita
PCMCIA (Personal Computer Memory Card International Association)
- Tunnetaan yleisesti nimellä PC-CARD
- kannettavissa tietokoneissa käytetty 16- tai 32-bittinen (cardbus) liitäntäväylä
- Maksiminopeus 20MB/s (16-bittinen versio) ja 132MB/s (cardbus)
- liitettävät laitteet hyvin pieniä, muutaman luottokortin paksuisia
- voidaan asentaa ja poistaa koneen ollessa päällä
- yleisimpiä lisälaitteita verkkokortit, modeemit, gprs-kortit, wlan-kortit, usb-kortit, firewire-kortit sekä erilaiset muistikorttiadapterit
PCMCIA-liitännät
Tyyppi | Pituus | Leveys | Paksuus | Liitin | käyttötarkoitus |
Type I | 85.6 mm | 54 mm | 3.3 mm | 1 Type I -kortti | muistikortit |
Type II | 85.6 mm | 54 mm | 5.5 mm | 1 Type II -kortti / 2 Type I -korttia | modeemit, faxit, verkkokortit |
Type III | 85.6 mm | 54 mm | 10.5 mm | 1 Type III kortti / 1 Type II -kortti ja 1 Type I -kortti | kovalevyt |
Laitteita
Muistikortit
Erilaisia muistikortteja käytetään erityisesti digitaalikameroissa. Muistikorteista on olemassa myös ns. mini- ja micro-versioita, jotka on tarkoitettu esimerkiksi älypuhelimiin. Mini- ja micro-versioille on usein saatavilla adaptereita, joilla ne voidaan kytkeä varsinaiseen "isoon" muistikorttipaikkaan. Kuvia erilaisista muistikorteista löydät Wikipediasta.
Compact Flash
- CF-I: 36.4 x 42.8 x 3.3 mm
- CF-II: 36.4 x 42.8 x 5 mm
- Suurin kapasiteetti on tällä hetkellä n. 64 Gt
- Suosituin ja suurikapasiteettisin muistikortti
- CF-II-tyyppisenä korttina saa myös IBM:n microdrive-kiintolevyjä.
- 10Mt/s luku- ja kirjoitusnopeus parhaimmillaan. (valmistaja/korttiriippuvaista)
SD Card
- Melko suosittu korttityyppi
- Osittain avoin standardi
- 32mm x 24mm x 2.1mm
- Suojattu ja salattu
- Suurin kapasiteetti on tällä hetkellä 8 Gt
- Yhteensopiva MultiMediaCardin (MMC) kanssa.
- Muistikortinlukija
- SDHC - Secure Digital High Capacity - max. 32 Gt.
MultiMediaCard
- 32mm x 24mm x 1.4mm
- Suurin kapasiteetti on tällä hetkellä 1 Gt
- CF/SD/MMC MMC-kortti ja postimerkki
xD
- 0.97" x 0.98" x 0.67
- Maksimikapasiteetti 2 Gt
- Fujifilm ja Olympus käyttävät kameroissaan.
MemoryStick
- 21.5 mm x 2.8 mm x 50.0 mm ( Duo-versio: 20mm x 1.6mm x 31mm )
- Suurin kapasiteetti on tällä hetkellä 32 Gt
- Kirjoitussuojakytkin
- 1.8Mt/s kirjoitusnopeus ja 2.45Mt/s lukunopeus
- Memorystickwalkman
- Käytetään lähinnä Sonyn ja muutaman muun valmistajan kannettavissa laitteissa.
SmartMedia
- Vanhentuva muistikorttityyppi, mutta paljon käytetty vuosituhannen alussa.
- Voidaan ostaa kuitenkin adapteri ja käyttää toisen tyypin korttia.
- Sovittimen avulla voidaan liittää myös PCMCIA-liitäntään
- 45.0mm x 37.0mm x 0.76mm
- Painaa vain n. 2g
- Suurin kapasiteetti on 1 Gt
Lisätietoa
- Comparison of memory cards - Wikipedia
- Digital Camera Memory Guide
- ConnectWorld
- Introduction to the IEEE 1284-1994 Standard
- Parallel Port Central
- Serial Port Central
- PC Keyboard FAQ
- Bluetooth
- Personal Computer Memory Card International Association
- Introduction to IrDA
- Infrared Data Association
- IEEE - 1394 High Performance Serial Bus
- Universal Serial Bus
- USB Stuff
Lisälaitteet
Hiiret ja näppäimistöt
- pallohiiri
- optionen hiiri
- ohjauslaatta (touchpad)
- ohjaustappi (track point, Vaihtotapit)
- ohjauspallo (control ball)
- yleensä kaksi tai kolme nappia
- yksi nappi voi olla "rulla", jota pohjassa pitämällä teksti vierii ruudulla
- liitännät sekä hiirelle että näppäimistölle
- sarjaportti (COM)
- PS/2
- USB
- lisäominaisuudet
- rulla (wheel)
- langattomuus (cordless mouse)
- pallottomuus eli optinen hiiri
- ergonominen muotoilu
- Näppäimistöt
- Langaton
- Ohjelmoitavat lisänappulat
- Ergonomiset (microsoft)
- Erikoiset
- Touchstream
- DasKeyboard
- Maltron-keyboard
Tulostimet
- Resoluutioksi riittää yleensä 600*600 dpi (pistettä tuumalle).
- Nopeus (halpa on aina hidas).
- Tulostuskustannukset:
- Värikasetin hinta / sivu (Erillinen kasetti mustalle ja väreille?)
- Ensimmäinen värikasetti voi loppua nopeasti.
- Kirjoitinpään hinta / sivu.
- Tulosteen kokonaishinta / sivu.
- Useampia tulosteita samalle paperille? (Kääntöyksikkö)
- Paperin hinta (Erikoismateriaalit maksavat).
- Tulostimen fyysinen koko.
- Tulosteiden laatu:
- Mustavalkeissa väriaineen kontrasti.
- Väritulosteissa värien sävykkyys ja portaattomuus.
- Voidaanko tulostaa julisteita (useammassa osassa).
Tulostimen käytössä kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- Ei kannata tulostaa liian laadukasta jälkeä huonolle paperille.
- Tarkka jälki hidastaa huomattavasti tulostusta (10 min) ja lisää musteen kulutusta.
- Tarkemmissa tulosteissa erikoispaperin hinta nostaa tulostuskustannuksia.
- Tulostinta kannattaa käyttää välillä, vaikkei olisi tarvettakaan.
- Tulostin ja paperit kannattaa suojata pölyltä.
- Tulostimen kirjoituspäiden puhdistusohjelma kannattaa ajaa säännöllisin väliajoin.
- Huono mekaniikka väljenee nopeammin.
- Tulostinvalmistajia
- Mm. Canon, Lexmark, Epson, HP ja Xerox
Tulostintekniikat
- Matriisitulostin
- Mustesuihkutulostimet
- Jos tulostat harvoin niin osta halpa
- Jos tulostat paljon niin kannattaa sijoittaa kalliimpaan tulostimeen
- Jos tarvitset väritulosteita niin mustesuihkutulostin on ainoa edullinen vaihtoehto
- Keskihintaiset tulostimet pystyvät jo valokuvalaatuun.
- Ei arkistokelpoinen (vesiliukoinen)
- Tulosteen hinta: 20 senttiä / sivu (väri), ~10 senttiä / sivu (MV)
- Lasertulostimet
- Kannattaa hankkia, jos tulostetaan paljon ilman värejä (mustavalkolaser)
- Kannattaa hankkia, jos tulostetaan todella paljon värillisiä sivuja (värilaser)
- Usein arkistokelpoinen.
- Mustesuihkutulostinta nopeampi ja tarkempi.
- Sivut myös kokonaisuudessaan hieman halvempia.
- Parempi pidemmän tähtäimen sijoituksena.
- Muistin määrä vaikuttaa tulostukseen.
- Tulosteen hinta: 2-4 senttiä / sivu (MV)
- Vahasuihku
- A3-väritulosteisiin
Tulostimen ajurit
- Ajurit antavat tulostimelle käytettävyyttä.
- Mahdollistaa kaikkien ominaisuuksien käytön.
- Jokaiselle tulostimelle omansa.
- Kannattaa hakea aina uusimmat valmistajan kotisivuilta.
Liitännät
- Rinnakkaisliitäntä.
- SCSI.
- USB.
- Verkkoliitäntä.
Skannerit (kuvanlukijat)
Skanneria hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- Tarkkuus (600*600 dpi riittävä)
- Optisella tarkkuudella on merkitystä!
- Tarvitaan TWAIN-ajuri (saadaan yhdistettyä helposti kuvankäsittelyohjelmaan).
- OCR (optical character recognition) -tekstintunnistusohjelma.
Äänikortti
Äänikortin hankkimisessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- Joskus integroituna suoraan emolevylle (kytkentä pois).
- Hankkiminen riippuu äänten käyttämisestä:
- Pelaajille 3D-äänet.
- DVD-leffojen katsojille omat vaatimukset (neli- ja viisikanavaiset äänet).
- MP3-musiikki tai verkosta siirtyvää musiikkia (halpa < 15 €)
- Pelaaminen ja muu musiikin kuuntelu tai elokuvien katselu(hieman kalliimpi < 30 €)
- Äänenkäsittelyyn ja pelaamiseen (kallis > 50 €)
- Kaiuttimilla on paljon merkitystä.
- Liitännät
- Line In (Linja sisään)
- Line Out (Linja ulos)
- Mic In (Mikrofoni)
- Speaker Out (Kaiuttimet)
- Midi/Joystick (Midi/Peliohjain)
- Optinen liitäntä
- Liitäntä takakaiuttimille/subwooferille
- Firewire monelle kaiuttimelle
Kaiuttimet
Kaiuttimien hankkimisessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- Kannattaa pyrkiä liittämään äänikortti suoraan stereoihin.
- Laadun kuljettava yhdessä äänikortin kanssa.
- Kuulokkeet ovat myös hyvä vaihtoehto.
- Kuulokeliitin pitäisi löytyä kaiuttimista.
- Tietokoneisiin myydään erilaisia kauitinpaketteja, jotka yleensä huonompilaatuisia kuin stereosysteemit (vrt. DVD-järjestelmäpaketit).
- "Multimediakauittimet" eivät sovellu kovin hyvin musiikin kuunteluun.
Digitaalikamera
Digitaalikameran hankkimisessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
- Kuvapisteiden lukumäärä (esim. 1600x1200, kaksi megapikseliä tai 2048x1536, kolme megapikseliä)
- Värien toisto.
- Optiikan laatu
- Optinen zoom vs. digitaalinen zoom. Useimmiten digitaalizoom on täysin hyödytön.
- Kuvien siirtäminen koneelle esim. USB-, tai sarja-, tai firewire-liitännällä tai erillisellä muistikortin lukijalla.
- Muistikortin koko ja -tyyppi. Mitä suurempikapasiteettisempia kortteja voi käyttää niin sitä enemmän voi ottaa kuvia kerralla.
- Paperitulosteiden hinnat (tarkkuus 254 dpi) kymmenistä senteistä (10x13cm kuva) muutamaan euroon.
- Mahdollisuus ottaa lyhyitä videopätkiä
- Virrankulutus!
- Tarvii useamman akun / patterin
- Hinta tarpeen mukaan:
- Peruskamera ~ 100-600 €
- Järjestelmäkamerat > 700 €
- Valmistajia:
- Mm. Nikon, Canon, Fuji, Olympus ja Sony
Lisätietoja sfnet.harrastus.valokuvaus
Verkkokortit
- Erilaiset verkkotyypit vaativat oman liittimen (AUI, BNC, RJ-45)
- Nopeudet 10Mbps - 100Mbps
- Esimerkiksi kaapelimodeemi-, xDSL- ja WLAN-yhteyksissä saatetaan tarvita myös verkkokortti.
- Hinta: < 20 €
WLAN
- Langaton nopea radioyhteys (802.11b max. 11 Mbit/s, 802.11g max. 54 Mbit/s).
- Hyödynnetään kannettavissa laitteissa.
- Tietoturva: taajuushyppely ja tiedon salaus.
- Todellisia testattuja nopeuksia eri etäisyyksillä tukiasemasta
- 0,5 m: 25 Mbit
- 10 m, suora näköyhteys: 18 Mbit.
- 4m ja lattia välissä: 10 Mbit.
- 30m ja esteitä: 3 Mbit.
ADSL-modeemit
- Vaaditaan tyypilliseen ADSL-laajakaistayhteyteen (256kbit - 8 Mbit, lähetysnopeus hitaampi)
- Hyödyntää olemassaolevien puhelinlinjojen vapaita taajuusalueita.
- Signaali digitaalinen. Kestää paremmin häiriötä.
- Keskuksessa oltava puheen ja datan jakaja. Yhteysmatka keskukseen max. 5km.
- Olemassa myös nopeammat ADSL2 ja ADSL2+ -standardit.
ISDN- ja modeemit
- Käyttävät puhelinlinjoja.
- Modeemisignaali on aaltomuotoinen, ISDN-signaali digitaalinen.
- ISDN nopeampi, mutta kantomatka lyhyempi kuin modeemilla (keskus oltava lähempänä).
- Ovat jäämässä vanhanaikaisiksi
- Maksavat halvimmillaan reilut 20 €
Muita laitteita
- MP3-soitin
- Peliohjaimet
- Web-kamerat
Monitoimilaitteet
Monitoimilaitteet ovat usean laitteen yhdistelmiä. Samassa laitteessa voi olla esimerkiksi:
- Tulostin
- Kopiokone
- Faksi
- Skanneri (Voi tulla erillisenä yksikkönä)
Kertaus
Tarkastellaan kauppojen tarjontaa.
Päivittäjän muistilista
- Prosessori
- Prosessoria päivitettäessä on syytä tarkistaa emolevyn tukemat
prosessorit ja kannan tyyppi.
- Usein emolevy joudutaan vaihtamaan sillä prosessorikannat vaihtuvat valitettavasti parin vuoden välein.
- Muistipiirien nopeuden pitäisi olla sama kuin prosessorin FSB. Yleensä kone kuitenkin voi toimia hitaammillakin muisteilla.
- Prosessorin vaihdon syynä voi olla joissain tapauksissa se, että ohjelma tarvitsee multimediakäskyjä (SSE) ja ylipäätään riittävän tehokas prosessoria. Esim. Adobe Premiere Pro CS3 videonkäsittelyohjelman vaatimukset.
- Prosessori ja tietokoneen kokonaisteho
- Jos haetaan merkittävää tehonlisäystä, niin käytännössä kannattaa vaihtaa kerralla prosessori, emolevy ja muistit.
- Muisteja ei kannata vaihtaa, jos nopeusero ei ole merkittävä.
- Huomaa, että mallimerkki ei välttämättä kerro prosessorin oikeaa kellotaajuutta.
- Edelleen kannattaa muistaa, että kellotaajuus ei ratkaise prosessorin kokonaistehoa vaan myös esim. kuinka paljon välimuistia prosessorissa on ja onko prosessori kaksiytiminen.
- Mistä sitten tietää mikä on järkevä prosessoriostos? Lue tietokonelehtiä ja laitteistoaiheisia verkkosivustoja.
- Prosessoria päivitettäessä on syytä tarkistaa emolevyn tukemat
prosessorit ja kannan tyyppi.
- Emolevy
- Pelkkää emolevyä ei yleensä ole järkevä mennä vaihtamaan. Tarvittavia
lisäominaisuuksia saa, kun ostaa sopivan laajennuskortin, jos PCI/PCI-Express-paikkoja on vapaana.
- Tarkista, että vanhat laitteet menevät uuteen emolevyyn.
- Emolevyn päivitys voi vaatia Windowsin uudelleenasennusta tai uudelleenaktivointia.
- Prosessorikannan tyyppi ja tuki tietylle prosessorille. Hyvällä tuurilla voi saada emolevyn sellaisena aikana, että prosessorikanta ei muutu.
- Tärkeimmät ominaisuudet
- Sisäiset liitännät
- PCI-Express?
- SATA?
- Ulkoiset liitännät
- USB 2.0?
- Firewire?
- Verkkoliitäntä?
- Sisäiset liitännät
- Pelkkää emolevyä ei yleensä ole järkevä mennä vaihtamaan. Tarvittavia
lisäominaisuuksia saa, kun ostaa sopivan laajennuskortin, jos PCI/PCI-Express-paikkoja on vapaana.
- Keskusmuisti
- Katso emolevyltä, että paikkoja on vapaana. Tarkista emolevyn ohjekirjasta millaisia kampoja emolevy tukee.
- DDR vai DDR2? (vai jokin vanhempi muistityyppi?) Huomaa, että DDR- ja DDR2-muistit eivät ole yhteensopivia. DDR:ssä 184 kontaktia, DDR2:ssa 240.
- Mikä on kokonaismuistikapasiteetin maksimi? Mikä saa olla yhden kamman maksimikapasiteetti?
- Dual Channel? Tällöin tarvitaan kaksi identtistä kampaa.
- Muistit käyvät hitaimman kamman ehdoilla.
- Muisti ja tietokoneen tehokkuus
- Olennaista, että sitä on riittävästi, ettei tarvitse käyttää virtuaalimuistia (=kovalevyä). 1 Gt on ok, mutta 2 Gt:kään ei ole liioittelua varsinkin jos käyttää hiemankaan raskaampia sovelluksia.
- Muistin nopeus on merkittävässä osassa koneen kokonaistehossa ja päälinja pitäisi olla, että muisti on yhtä nopeaa kuin prosessorille suositeltu FSB. Muutoin prosessori käy aliteholla.
- Käytännössä kuitenkin esim. DDR2-400 vs. DDR2-667 tehonlisäys on välimuistien takia ~10-15% luokkaa, muisti-intensiivisissä sovelluksissa ehkä ~20-30%.
- Katso emolevyltä, että paikkoja on vapaana. Tarkista emolevyn ohjekirjasta millaisia kampoja emolevy tukee.
- Kiintolevy
- Millaisia liitäntöjä emolevyllä on (IDE/SATA)? Onko vapaita paikkoja?
- Perus-IDE-liittimiä 2 eli paikkoja yhteensä 4 kpl.
- SATA-liittimiä 2-8.
- Onko sopivia virtaliittimiä?
- Kiintolevyjä saa nykyään kohtuuhintaan myös ulkoisina liikuteltavina versioina (USB2/Firewire).
- Kiintolevy ja tietokoneen tehokkuus
- Tärkein ominaisuus on useimmiten kapasiteetti.
- Kiintolevyn hakuaika ja tiedonsiirtonopeus ratkaisevat kuinka nopeasti ohjelmat latautuvat ja kuinka jouhevaa tiedostojen käsittely on.
- Yleisesti ottaen uudet kiintolevyt ovat kohtuullisen nopeita jokatapauksessa. Graafisesti raskaissa sovelluksissa saatetaan tarvita nopean tiedonsiirron kovalevyä.
- Jos nopeus/vikasietoisuus on tärkeää, niin harkitse RAID:ia. Emolevyssä on tällöin oltava tuki tietylle RAID-konfiguraatiolle. Tällöin myös liitännän maksiminopeudella (esim. SATA-150 vs. SATA-300) voi olla merkitystä.
- Millaisia liitäntöjä emolevyllä on (IDE/SATA)? Onko vapaita paikkoja?
- Näytönohjain ja näyttö
- Vaihdossa selvitettävä näytönohjaimen väylä - AGP vai PCI-Express (x16)?
- Integroituna emolevyyn?
- Millaiset liitännät? VGA/DVI, Dual Head, S-Video televisioon?
- Onko vastaavaa liitäntää näytössä?
- Nestekidenäyttö digitaalisella liitännällä on järkevä vaihtoehto näinä päivinä.
- Jotkin pelikäyttöön tarkoitetut näytönohjaimet saattavat vaatia oman virtapiuhan.
- Tarkkuus ja nopeus
- Muisti on oltava riittävästi korkeita resoluutioita varten.
- Useimmat grafiikkapiirit yhdistettynä uudehkoon prosessoriin pystyvät käytännössä hoitamaan kaiken 2d-grafiikan vaivatta ja jouhevasti.
- Esim. DVD-toisto vaatii ~500MHz prosessoria. Tehokas näytönohjain voi olla kuitenkin hyödyksi tehokkaasti pakatun HDTV-tasoisen materiaalin näyttämisessä, kun muutoin tarvitaan hyvin tehokasta keskusyksikköä.
- Erot näkyvät 3d-kiihdytyksessä, tällöin tarvitaan vielä extramäärin
muistia.
- Työpöytäkäytössäkin voi olla hyötyä 3d:stä: Windows Vista Aero vaatii 128Mb näytönohjaimen perus-3d-ominaisuuksilla.
- Liian hyvää näytönohjainta ei kannata muuten vanhaan koneeseen, tällöin muistit/prosessori saattavat muodostua pullonkaulaksi.
- DVD ja muut massamuistit
- Onko emolevyllä vapaita liittimiä?
- IDE-liitännöistä muistettava jumpperoinnit.
- Kirjoittaako vai eikö? Kuinka nopeasti kirjoittaa?
- Blu-Ray ja HD-DVD ovat tuloillaan...
Käyttäjien kommentit