Video- ja valokuvauksen suunnittelu ja tekniikka
- Luentotaltiointi
- Videokuvauksen suunnittelu
- Valo- ja videokuvauksen tekniikka
- Valotusaika (shutter speed)
- Polttoväli (focal length)
- Aukko (aperture)
- Syväterävyys (depth of field, DOF)
- Herkkyys (ISO)
- Miten valitsen oikean aukko/valotus/herkkyys yhdistelmän?
- Kamerat
- Automaattivalotus
- Tarkennus
- Valkotasapaino
- Laukaisuviive
- Salama
- RAW
- Lisätietoja
Luennon aiheena on video- ja valokuvauksen suunnittelu, kuvasommittelu, kuvakerronta ja videokuvauksen tekniikka. Luennoidaan kahdessa osassa.
Luentotaltiointi
- Videokuvauksen suunnittelu - Heta Kero - linkki Moodlessa
- ope02b.wmv 43M
- ope02b_xvid.avi 96M
- ope02.mp3 24M
Videokuvauksen suunnittelu
Luentotaltiointi ja diaesitys löytyvät Moodlesta.
Valo- ja videokuvauksen tekniikka
Valo- ja videokuvauksessa on tärkeätä tuntea seuraavat peruskäsitteet:
- Valotusaika (shutter speed)
- Polttoväli (focal length)
- Aukko (aperture)
- Herkkyys (ISO)
Valotusaika (shutter speed)
Valotusaika määrää kuinka pitkän ajan kennolle pääsee valoa
Hyvässa valaistuksessa käytetään lyhyttä valotusaikaa esim. 1/1000 sekuntia
Heikossa valaistuksessa valotusaikaa pidennetään jopa useaksi sekunniksi. Mitä pitempi valotusaika sitä helpommin kuva tärähtää.
esimerkki valotusajan muuttumisesta
Polttoväli (focal length)
Polttovälin vaikutus riippuu miten suurelle alalle kuvataan. Perinteisessä filmikamerassa filmi on 35mm levyinen
Laajakulmaobjektiivi on polttoväliltään alle 30mm
Teleobjektiivi on polttoväliltään > 70mm
Digikameroissa kenno on huomattavasti filmiä kapeampi eli yleensä 5-10 mm.
Pienestä kennosta johtuen digikameroiden objektiivit ovat polttoväliltään huomattavasti pienempiä kuin filmikameroiden.
Usein digikameroiden yhteydessä ilmoitetaan filmikokoa vastaava polttoväli eli vaikka oikea polttoväli olisi 6mm niin ilmoitetaan 24mm.
Mitä suurempi polttoväli on sitä herkemmin kuva tärähtää. Jos polttoväli on esim. 150mm niin valotusajan on oltava 1/150 tai nopeampi.
Mitä suurempi polttoväli sitä kauempaa voi kohteesta ottaa kuvan
Muuttamalla polttoväliä ja pitämällä kohteen kuvassa samankokoisena kaikilla polttoväleillä on kuvan perspektiivi erilainen jokaisella polttovälillä.
Focal length comparison (tamron)
Focal length comparison (canon)
polttovälin kasvamisen vaikutus perspektiiviin
Aukko (aperture)
Aukon koko määrää kuinka paljon valoa kulkee kennolle asti.
Aukon koko määritellään f-luvulla. Mitä pienempi f-luku niin sitä suurempi on aukko. esim. 2.0
Mitä suurempi aukko sitä lyhyempi on kuvan syväterävyysalue.
Pieni aukko suurentaa syväterävyysaluetta ja vaatii pitemmän valotusajan. Suuri aukko pienentää syväterävyyttä ja vaatii lyhyemmän valotusajan.
Aukko | Valotusaika |
---|---|
2.0 | 1/250 |
2.8 | 1/125 |
4.0 | 1/60 |
5.6 | 1/30 |
8 | 1/15 |
11 | 1/8 |
16 | 1/4 |
22 | 1/2 |
Syväterävyys (depth of field, DOF)
Syväterävyysalue kasvaa kun polttoväli pienenee tai tarkennusetäisyys kasvaa tai aukko pienenee.
Digikameroissa syväterävyysalue on suurempi kuin filmikameroissa käytettyjen objektiivien todellisten polttovälien pienuudesta johtuen.
Potretti jossa tausta epäterävä
Potretti jossa tausta liian terävä
Herkkyys (ISO)
Digikameran kennon herkkyys määritellään ISO-luvulla, joka on esim. 100, 200, 400, 800 tai 1600.
Kaksinkertaistamalla ISO-arvo saadaan puolitettua vaadittava valotusaika
Mitä suurempi ISO-arvo on sitä rakeisempi on kuva
Aukko (aperture) | Valotusaika (shutter) | Herkkyys (ISO) |
---|---|---|
2.0 | 1/250 | 100 |
2.8 | 1/125 | 100 |
4.0 | 1/60 | 100 |
5.6 | 1/30 | 100 |
8 | 1/15 | 100 |
11 | 1/8 | 100 |
16 | 1/4 | 100 |
22 | 1/2 | 100 |
22 | 1/4 | 200 |
22 | 1/8 | 400 |
22 | 1/15 | 800 |
22 | 1/30 | 1600 |
Miten valitsen oikean aukko/valotus/herkkyys yhdistelmän?
Valinta riippuu täysin siitä minkälaisen kuvan haluat ottaa. Apuna voi käyttää laskuria
Kamerat
Pokkaridigikameroista (compact) ja järjestelmädigikameroista löytyy kaikista seuraavia ominaisuuksia:
- Automaattivalotus (Auto / Program mode)
- Automaattivalotuksen korjaus (Exposure compensation)
- Aika-automatiikka (Shutter priority, Tv, S)
- Aukko-automatiikka (aperture priority, Av, A)
- Manuaali (M) eli käsisäätö
- Automaattitarkennus (auto focus)
- Valkotasapaino (white balance)
- Haarukointi (Bracketing)
- Histogrammi
- Salama
Automaattivalotus
Auto-ohjelmassa kamera keksii mieleisensä aukon ja valotusajan yhdistelmän
Ohjelmoitu auto (program) -ohjelmassa kamera keksii mieleisensä aukon ja valotusajan yhdistelmän mutta käyttäjä voi halutessaan korjata valotusta
Aika-automatiikkaohjelmassa (Shutter priority) kuvaaja määrää valotusajan ja kamera laskee tarvittavan aukon.
Aukko-automatiikkaohjelmassa (Aperture priority) kuvaaja määrää aukon ja kamera laskee tarvittavan valotusajan.
Valotusta voi yleensä korjata (kompensoida) haluaamaansa suuntaan. esim. +2
Haarukoinnilla (bracketing) voi kameran määrätä ottamaan samalla kerralla useamman kuvan erilaisilla valotuksilla.
Manuaaliohjelmassa kuvaaja määrää sekä aukon että valotusajan.
Erilaisia valotusmittaustapoja ovat esim.
- Kuva-alan keskiarvo (Matrix metering)
- Automaattisesti painotettu mittaus (Evaluative metering)
- Pistemittaus (spot metering)
- Keskustapainotteinen mittaus (center weighted exposure metering)
Kamera kuvittelee maailmaa keskiharmaaksi
Histogrammi paljastaa osuuko valotus oikeaan.
Tarkennus
Automaattitarkennusta käytettäessä kamera pyrkii etsimään kuva-alalta todennäköisen kohteen ja tarkentaa siihen.
Käytetystä ohjelmasta riippuen kamera etsii kohdetta joko koko kuva-alalta tai vain keskeltä.
Tarkennuksen ja samalla myös valotuksen voi lukita painamalla laukaisin puoleen väliin.
Valkotasapaino
Ihmissilmä sopeutuu kameraa paremmin eri valolähteiden väreihin ja esittää aina valkoisen valkoisena
Digitaalikamerat osaavat vaihtelevalla laadulla saada kuvan valkoisen näyttämään luonnolliselta eli säätämään kuvan valkotasapainoa.
Valkotasapainon käsisäädöllä voi auttaa kameraa asettamaan oikean valkotasapainon. Käsisäädössä valkotasapaino mitataan valkoisesta paperista tai muusta valkoisesta kohteesta.
Laukaisuviive
Digitaalikameroissa esiintyy lähes poikkeuksetta selkeä laukaisuviive eli aika, joka kuluu laukaisimen painalluksesta kuvan ottamiseen.
Laukaisuviive muodostuu tarkennukseen kuluvasta ajasta ja varsinaisesta laukaisuajasta. Tarkennusaika on merkittävin tekijä.
Laukaisuviivettä voi merkittävästi lyhentää tarkentamalla kamera etukäteen painamalla laukaisin puoleen väliin.
Salama
- Sisäänrakennettu kiinteä salama on yleensä heikko eikä sitä voida suunnata muualle kuin suoraan kohteeseen
- Ulkoinen salama mahdollistaa salamavalon heijastamisen katon tai seinän kautta
- Täytesalamalla valaistaan varjossa oleva osa kohteesta vaikka muuten valo riittäisi kuvaamiseen ilman salamaa
- Slow sync -salamalla valaistaan kohde ja tausta valotetaan pitkällä valotusajalla
RAW
RAW-tiedostot ovat digikameroiden versioita filminegatiivista.