XHTML-perusteita

• Luentotaltiointi
• Dokumenttityypeistä
  • Kuka määrittää miten sivuja tehdään?
  • Standardeista lyhyesti
• WWW-sivujen tekeminen
  • Rakenteen merkitseminen
  • Ominaisuudet eli attribuutit
  • Dokumentin on oltava hyvin muodostettu
  • Dokumentin pitää olla validi
  • Hyvän XHTML-dokumentin runko
• Dokumentin perusrakenne
• XHTML:n elementit
• Lohkotason elementit
  • Otsikkoelementit - (h1 - h6)
  • Tekstikappale - p
• Erilaiset listat
  • Järjestämätön lista - ul
  • Järjestetty lista - ol
  • Sisäkkäiset listat
• Taulukot
• Korvattavat elementit
  • img - Kuva
  • br - pakotettu rivinvaihto
• Tekstitason elementit
  • Absoluuttinen osoite
  • Suhteellinen osoite
• Dokumentin otsikkotietoihin sijoitettavat elementit
  • Linkkielementti - link
• Yleisimmät virheet XHTML-dokumentissa
• XHTML-dokumentin tuottamisen vaiheet

Luennolla käsitellään XHTML-dokumentin rakenteen määrittämistä peruselementtien avulla.

Dokumenttityypeistä

• Word tekee piilomerkintöjä
  • Rakenteen merkitsemiseksi
  • Ulkoasun määrittämiseksi
  • Automaattisia kenttiä varten
• Wordin tallentamaa tiedostoa pystyy yleensä tulkitsemaan vain ohjelma itse
• WWW-sivua voivat tulkita useat erilaiset selaimet (esim. graafiset selaimet, kännykkäselaimet, ääniselaimet, tekstiselaimet jne.)
• WWW-sivua tehdessä "piilomerkinnät" on kirjoitettava itse
• Merkintöjen kirjoittamisessa on kuitenkin tarkat säännöt

Kuka määrittää miten sivuja tehdään?

• W3C ( World Wide Web Consortium )

  W3C tuottaa spesifikaatioita, ohjeita, ohjelmia ja työkaluja WWW-sivujen yms. tuottamiseen. W3C:n jäseniä ovat kaikki suuret selainvalmistajat ja palveluntarjoajat.

Standardeista lyhyesti

• HTML (HyperText Markup Language)

  HTML on WWW:ssä käytettävien hypertekstidokumenttien rakenteen määrittelyyn tehty kieli.

• XHTML (Extensible HyperText Markup Language)

  XHTML on XML:n mukaan määritelty uusin versio HTML:stä.

• CSS (Cascading Style Sheets)

  CSS on XML-dokumenttien ulkoasun muotoilemiseen käytetty kieli.

WWW-sivujen tekeminen

WWW-sivujen tekemisessä voidaan erottaa samat vaiheet kuin tekstinkäsittelydokumentin tekemisessä. Nämä vaiheet ovat:

• Sisällön tuottaminen
• Rakenteen merkitseminen
• Ulkoasun määrittäminen

WWW-sivuja voidaan tuottaa niihin erikoistuneilla ohjelmilla, jotka näyttävät suoraan miltä sivu näyttää selaimessa. Valitettavasti monet näistä ohjelmista tuottavat sivuja, jotka ovat tulkittavissa vain yhdellä selaimella. Siksi onkin yleensä järkevämpää tuottaa itse selaimien ymmärtämää lähdekoodia.

Graafisia WYSIWYG (What You See Is What You Get) -editoreita (esim. Frontpage ja Dreamweaver) on syytä välttää, koska XHTML ei millään tavalla kiinnitä dokumentin ulkoasua vaan ainoastaan rakenteen. Graafisia editoreitakin voi käyttää kunhan ymmärtää mitä on tekemässä.

Rakenteen merkitseminen

XHTML-dokumentti on tekstiä, jossa merkitään dokumentin rakenne elementeillä, jotka kirjoitetaan <>-merkkien väliin. Esim. <title>.

Elementeillä on aina aloitus ja lopetus joiden välissä on varsinainen elementin sisältö. esim.

<title>Tietokone ja tietoverkot työvälineenä</title>

<title> on aloituselementti.

</title> on lopetuselementti. Lopetuselementissä on aina /-merkki

Jos elementillä ei ole sisältöä niin lopetuselementti voidaan lyhentää suoraan aloituselementtiin: <br />

Elementtien välillä ja tekstin keskellä saa olla vapaasti välilyöntejä tai rivinvaihtoja.

Ominaisuudet eli attribuutit

Elementeillä voi olla ominaisuuksia eli attribuutteja, jotka määrittelevät jotakin elementtiin liittyviä asioita. Esim. hyperlinkin kohde määritellään a-elementtiin tulevalla href-attribuutilla:

<a href="http://www.jyu.fi/">Jyväskylän yliopisto</a>

Dokumentin on oltava hyvin muodostettu

Tuotetun dokumentin pitää olla hyvin muodostettu (engl. well-formed), ettei selaimien tarvitse tehdä tulkitsemisessa arvailuja. Eri elementit eivät siis saa mennä keskenään ristiin eikä lopetusosia saa unohtaa.

Väärin

<p>Tuotetun <strong>dokumentin pitää olla
 hyvin muodostettu
 (<em>engl. well-formed</em>).</p></strong>

Oikein

<p>Tuotetun <strong>dokumentin pitää olla
 hyvin muodostettu
 (<em>engl. well-formed</em>)</strong>.</p>

Dokumentin pitää olla validi

Dokumentin pitää olla myös validi (engl. valid) eli sen rakenne pitää olla jonkin dokumenttityypin mukainen. Dokumenttityyppi määrää mitä elementtejä voi käyttää, mitkä elementit saavat sijaita minkäkin elementtien sisällä ja mitä attribuutteja kuuluu millekin elementille jne.

XHTML 1.0 strict

XHTML 1.1 on uusin W3C:n XHTML-suositus mutta eroaa XHTML 1.0 strictistä lähinnä vain modulaarisuutensa takia. Käytämme tällä kurssilla XHTML 1.0 strictiä

<!DOCTYPE html
     PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
    "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">

XHTML-dokumenttien tarkistamiseen eli validointiin on olemassa ns. HTML-validaattoreita.

Pelkillä www-selaimilla testaamiseen ei voi luottaa koska ne yrittävät hiljaisuudessa ohittaa käyttäjän tekemät virheet jonka tuloksena virheellinen dokumentti toimii kuun asennosta, auringonpilkuista ja käytetystä selaimesta riippuen ehkä joskus tai ei koskaan.

XHTML 1.0 Simple

Kurssin tarpeita varten tehty, suppeampi versio XHTML 1.0:sta.

<!DOCTYPE html PUBLIC "-//JYU//DTD XHTML 1.0 Simple//EN"
 "http://appro.mit.jyu.fi/dtd/xhtml1-simple.dtd">

Hyvän XHTML-dokumentin runko

Dokumenttipohjan voi ladata edellä olevasta linkistä.

<?xml version="1.0" encoding="iso-8859-1"?>
<!DOCTYPE html PUBLIC "-//JYU//DTD XHTML 1.0 Simple//EN"
 "http://appro.mit.jyu.fi/dtd/xhtml1-simple.dtd">
<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" >
  <head>
    <title>Tähän sivun otsikko</title>
  </head>

  <body>
    <h1>Tähän pääotsikko</h1>
    <p>Tähän tekstiä...</p>
  </body>

</html>

• xml-elementti kertoo käytetyn XML-standardin version. encoding-ominaisuus (engl. attribute) määrittelee käytetyn merkistön. iso-8859-1 tai iso-8859-15 ( €-merkki mukana) on pohjoismaissa käytettävä merkistö.
• DOCTYPE-elementti kertoo käytetyn dokumenttityypin.
• head-elementti sisältää kaiken dokumenttiin liittyvän metatiedon.
• title-elementti sisältää jonkin hyvin dokumenttia kuvaavan otsikon. Otsikon pitää olla järkevä vaikka se otettaisiin erilleen koko dokumentista.
• body-elementti sisältää kaiken varsinaisen WWW-sivulla näkyvän ja dokumentin runkoon kuuluvan informaation.
• h1-elementti on korkeimman otsikkotason elementti. Jokaisella sivulla pitäisi aina olla vain ja ainoastaan yksi h1-elementti, joka kertoo koko dokumentin pääotsikon.
• p-elementti merkitsee tekstikappaleen.

Dokumentin perusrakenne

Seuraavassa kuvassa on esitettynä dokumentin perusrakenne. Perusrakenteesta kannattaa huomata seuraavat asiat:

• Dokumentissa kuuluu yleensä olla yksi ensimmäisen tason otsikko.
• Otsikkotasojen pitää edetä loogisesti (ensimmäinen taso, jonka alla toinen taso).
• Jokaisen otsikon jälkeen tulisi olla tekstikappale (ei heti toista otsikkoa).

Dokumentin rakennetta voi tutkia puumaisena hierarkisena rakenteena esimerkiksi Xetor-editorin Structure Browserista tai Mozilla-selaimen DOM Inspectorilla. DOM Inspector löytyy Mozillasta valikosta Tools | Web Development | DOM Inspector.

XHTML:n elementit

Seuraavassa on esitetty lyhyesti XHTML Basic suosituksen mukaiset elementit. Tavallisimmista XHTML-elementeistä löytyy dokumentti opettelun tueksi.

Seuraavassa kaaviossa pyritään selventämään XHTML-elementtien suhdetta toisiinsa XHTML 1.1:ssä. Kaaviosta puuttuu hyvin paljon elementtejä ja kaavio ei ilmaise täysin elementtien välisiä riippuvuuksia.

Lohkotason elementit

Lohkotason elementtejä voi sijoittaa suoraan body-elementin sisään.

Useimmat lohkotason elementit voivat sisältää joko pelkkää tekstiä tai merkkitason elementtejä.

Otsikkoelementit - (h1 - h6)

<h1>Ensimmäisen tason otsikko</h1>

  <p>Tämä on tekstikappale</p>

<h2>Toisen Tason otsikko</h2>

  <p>Tämä on tekstikappale</p>

Tekstikappale - p

<p>
  Tämä on tekstikappale
</p>
<p> Tämä on tekstikappale </p>

Erilaiset listat

Listat ovat myös lohkotason elementtejä. Listojen sisään voi sijoittaa sekä merkkitason elementtejä että toisia lohkotason elementtejä

Seuraavassa on esimerkkien avulla käsitelty järjestämätön ja järjestetty lista sekä määritelmälista.

Järjestämätön lista - ul

• Järjestämättömän listan ensimmäinen alkio
• Järjestämättömän listan toinen alkio
• Järjestämättömän listan kolmas alkio
• Järjestämättömän listan neljäs alkio

<ul>
  <li>Järjestämättömän listan ensimmäinen alkio</li>
  <li>Järjestämättömän listan toinen alkio</li>
  <li>Järjestämättömän listan kolmas alkio</li>
  <li>Järjestämättömän listan neljäs alkio</li>
</ul>

Järjestetty lista - ol

1. Järjestetyn listan ensimmäinen alkio
2. Järjestetyn listan toinen alkio
3. Järjestetyn listan kolmas alkio
4. Järjestetyn listan neljäs alkio

<ol>
  <li>Järjestetyn listan ensimmäinen alkio</li>
  <li>Järjestetyn listan toinen alkio</li>
  <li>Järjestetyn listan kolmas alkio</li>
  <li>Järjestetyn listan neljäs alkio</li>
</ol>

Sisäkkäiset listat

1. Järjestetyn listan ensimmäinen alkio
   • Järjestämättömän listan ensimmäinen alkio
   • Järjestämättömän listan toinen alkio
     1. Järjestetyn listan ensimmäinen alkio
     2. Järjestetyn listan toinen alkio
   • Järjestämättömän listan kolmas alkio
2. Järjestetyn listan toinen alkio
3. Järjestetyn listan kolmas alkio
   • Järjestämättömän listan ensimmäinen alkio
   • Järjestämättömän listan toinen alkio
   • Järjestämättömän listan kolmas alkio
     • Järjestämättömän listan ensimmäinen alkio
     • Järjestämättömän listan toinen alkio
   • Järjestämättömän listan neljäs alkio

<ol>
<li>Järjestetyn listan ensimmäinen alkio
<ul>
  <li>Järjestämättömän listan ensimmäinen alkio</li>
  <li>Järjestämättömän listan toinen alkio
    <ol>
      <li>Järjestetyn listan ensimmäinen alkio</li>
      <li>Järjestetyn listan toinen alkio</li>
    </ol>
  </li>
  <li>Järjestämättömän listan kolmas alkio</li>
</ul>
</li>
<li>Järjestetyn listan toinen alkio</li>
<li>Järjestetyn listan kolmas alkio
<ul>
  <li>Järjestämättömän listan ensimmäinen alkio</li>
  <li>Järjestämättömän listan toinen alkio</li>
  <li>Järjestämättömän listan kolmas alkio
  <ul>
    <li>Järjestämättömän listan ensimmäinen alkio</li>
    <li>Järjestämättömän listan toinen alkio</li>
  </ul>
  </li>
  <li>Järjestämättömän listan neljäs alkio</li>
</ul>
</li>
</ol>

Taulukot

• table-elementti muodostaa taulukon
• tr-elementti aloittaa uuden rivin taulukossa
• th-elementti määrittelee rivi- tai sarakeotsikon
• td-elementti määrittelee taulukon solun

Taulukoita rakennettaessa kannattaa huomata seuraavia asioita:

• Taulukkoon laitetaan ainoastaan taulukkomuodossa olevaa dataa.
• Taulukoilla ei saa taittaa sivua!

Seuraavassa yksinkertainen esimerkki taulukosta, jossa on neljä riviä ja kaksi saraketta.

Taulukkoon liittyvä otsikko

Esimmäisen sarakkeen otsikko	Toisen sarakkeen otsikko
1. rivin 1. solu	1. rivin 2. solu
2. rivin 1. solu	2. rivin 2. solu
3. rivin 1. solu	3. rivin 2. solu

<table summary="Tekstikuvaus taulukon sisällöstä">
<caption>Taulukkoon liittyvä otsikko</caption>
<tr>
  <th>Esimmäisen sarakkeen otsikko</th>
  <th>Toisen sarakkeen otsikko</th>
</tr>
<tr>
  <td>1. rivin 1. solu</td>
  <td>1. rivin 2. solu</td>
</tr>
<tr>
  <td>2. rivin 1. solu</td>
  <td>2. rivin 2. solu</td>
</tr>
<tr>
  <td>3. rivin 1. solu</td>
  <td>3. rivin 2. solu</td>
</tr>
</table>

Ensimmäinen otsikko	Toinen otsikko	Kolmas otsikko
1. rivin 1.	1. rivin 2.	1. rivin 3.
2. rivin 1.	2. rivin 2.	2. rivin 3.
3. rivin 1.	3. rivin 2.	3. rivin 3.
4. rivin 1. solu kolmen sarakkeen alueelle
5. rivin 1.	5. rivin 2.kahdella riville	5. rivin 3.
6. rivin 1.		6. rivin 3.

<table  summary="tekstikuvaus taulukon tarkoituksesta ja sisällöstä" >
<tr>
 <th>Ensimmäinen otsikko</th> <th>Toinen otsikko</th> <th>Kolmas otsikko</th>
</tr>
<tr>
 <td>1. rivin 1.</td> <td>1. rivin 2.</td> <td>1. rivin 3.</td>
</tr>
<tr>
 <td>2. rivin 1.</td> <td>2. rivin 2.</td> <td>2. rivin 3.</td>
</tr>
<tr>
 <td>3. rivin 1.</td> <td>3. rivin 2.</td> <td>3. rivin 3.</td>
</tr>
<tr>
 <td colspan="3">4. rivin 1. joka laajenee kolmen sarakkeen alueelle</td>
</tr>
<tr>
 <td>5. rivin 1.</td> <td rowspan="2">5. rivin 2. kahdella riville</td> <td>5. rivin 3.</td>
</tr>
<tr>
 <td>6. rivin 1.</td>  <td>6. rivin 3.</td>
</tr>
</table>

Korvattavat elementit

Korvattavia elementtejä voidaan sijoittaa lohko- tai tekstitason elementtien sisään.

img - Kuva

• src-attribuutin määrittelemä kuva ilmestyy img-elementin paikalle dokumenttiin.
• img-elementti pitää sijoittaa aina jonkin kappaletason elementin (p, li, h1, h2 jne) sisään.
• img-elementille ei ole normaalia lopetuselementtiä joten se pitää korvata lisäämällä aivan elementin loppuun välilyönti ja /-merkki.

Seuraavassa esimerkki img-elementin käytöstä.

Käytettävä kuva voi sijaita millä tahansa www-palvelimella jos kuvan osoitteeksi kirjoitetaan kokonainen URI:

<p>
<img src="http://appro.mit.jyu.fi/images/appro2_p.png" alt=" " title="Appro-logo" />
</p>

Useimmiten kuvat sijaitsevat samalla palvelimella ja samassa kansiossa kuin xhtml-dokumenttikin. Tällöin on järkevintä käyttää suhteellista osoitusta kuvaan:

<p>
<img src="appro2.png" alt=" " title="Appro-logo" />
</p>

Kuvalle pitää keksiä korvaava tekstikuvaus alt-attribuutin arvoksi. alt-attribuutin sisältö näytetään jos kuvaa ei pystytä esittämään.

<p>
<img
  src="http://www.iki.fi/hazor/jotunheimen-2002/tommi/thumbs/DSCN4283-H%E4m%E4h%E4kki.jpg"
  alt="Hämähäkki lämmittelee auringossa rinkan päällä"
  title="Hämähäkki lämmittelee auringossa" />
</p>

br - pakotettu rivinvaihto

• br - pakotettu rivinvaihto. br-elementillä ei saa yrittää tehdä tyhjää tilaa (vrt. ylimääräiset rivinvaihdot tekstinkäsittelyssä).

  <address>
  yliopistonopettaja <a href="mailto:tommi.j.lahtonen@jyu.fi">Tommi Lahtonen</a><br />
  Sähköposti: <a href="mailto:tommi.j.lahtonen@jyu.fi">tommi.j.lahtonen@jyu.fi</a><br />
  Kotisivu: <URL: <a href="http://www.iki.fi/hazor/">http://www.iki.fi/hazor/</a>><br />
  Työhuone: AgC431.2<br />
  Puhelin: (014) 260 2746<br />
  Fax: (014) 260 2731</address>

• br-elementillä ei myöskään ole normaalia lopetuselementtiä vaan se korvataan laittamalla aivan elementin loppuun välilyönti ja /-merkki. vrt. img.

Tekstitason elementit

Seuraavaan on kerätty listaksi tekstitason elementit.

• a-elementillä voidaan toteuttaa hypertekstilinkki joko toiseen dokumenttiin tai sitten saman dokumentin toiseen kohtaan. Osoitteessa ei saa käyttää ääkkösiä tai välilyöntejä

  • Absoluuttinen osoite

    Absoluuttisella osoitteella oleva linkki kurssin kotisivulle

    <p>Absoluuttisella osoitteella oleva linkki kurssin
    <a title="Tietoverkot työvälineenä kurssin kotisivu"
    href="http://appro.mit.jyu.fi/2001/syksy/tietoverkot/">kotisivulle</a></p>

    Absoluuttisessa osoitteessa on aina mukana http://

  • Suhteellinen osoite

    Suhteellisella osoitteella oleva linkki samassa hakemistossa olevaan pannupizza.html-dokumenttiin

    <p> Täältä löydät ohjeen miten tehdään
    <a href="pannupizza.html">pannupizza</a>.</p>

    Suhteellinen osoite viittaa samalla palvelimella oleviin tiedostoihin.

• strong - erittäin tärkeät asiat
• em - tärkeät asiat

  Tässä on pitkä kappale tekstiä jossa jotkin sanat ovat tärkeitä, toiset sanat ovat erittäin tärkeitä.

  <p>
  Tässä on pitkä kappale tekstiä jossa jotkin sanat ovat <em>tärkeitä</em>, toiset
  sanat ovat <strong>erittäin tärkeitä</strong>.
  </p>

Dokumentin otsikkotietoihin sijoitettavat elementit

Linkkielementti - link

• link-elementti saa esiintyä vain head-elementin sisällä.
• link-elementille määritellään dokumentin suhde muihin dokumentteihin

<link
  rel="StyleSheet"
  href="http://appro.mit.jyu.fi/appro2003.css"
  type="text/css"
/>

Yleisimmät virheet XHTML-dokumentissa

• Elementit väärässä järjestyksessä.
• Kappaletason elementti tekstitason elementin sisällä.
• Väärin kirjoitettu dokumenttityyppi.
• Attribuuttien arvot ilman lainausmerkkejä.
• Elementtien ja attribuuttien nimet pitää kirjoittaa pienellä.
• Epätyhjät elementit pitää lopettaa lopetuselementillä <p> .. </p>
• Tyhjät elementit pitää lopettaa kauttaviivalla <img .. />

XHTML-dokumentin tuottamisen vaiheet

1. Kirjoita dokumentin sisältö
2. Määrittele dokumentin rakenne
3. Validoi dokumentti
4. Testaa dokumentti jollakin selaimella
5. Määrittele dokumentin ulkoasu (CSS)
6. Validoi CSS
7. Testaa ulkoasu selaimilla
8. Siirrä dokumentti WWW-palvelimelle

XHTML-dokumentin kirjoittamiseen voi käyttää haluamaansa tekstieditoria (esim. notepad) tai jotakin erityisesti XML:n kirjoittamiseen kehitettyä editoria (esim. HTML-kit).