Kuva ja ääni verkossa - Luento 8

Luennolla perehdytään millaisin tekniikoin kuvaa ja ääntä voidaan liittää WWW-sivulle.

Luentotaltiointi

Ongelmia videon katselussa?

Linkittäminen

Animaation, kuvan, puheen pätkän tai musiikkia saa WWW-sivulle yksinkertaisimmillaan lisäämällä sivulle linkin (a-elementti), joka viittaa kyseiseen tiedostoon. Linkin avulla voi käyttäjä tallentaa tiedoston paikallisille levylle ja käynnistää sen erillisellä ohjelmalla tai selaimella mikä järjestelmä tukee tiedostotyyppiä. Tiedosto voi olla myös lyhyt ohjetiedosto ohjelmalle, joka voi edelleen hakea mediaa verkosta.

Upottaminen

Upottamisella tarkoitetaan animaation, kuvan tai äänen liittämistä suoraan WWW-sivulle. Objekti ei oikeasti liity XHTML-tiedostoon (kuten esimerkiksi Word-dokumenttiin) vaan edelleen tarvitaan viite erilliseen tiedostoon. Selain näyttää mahdollisuuksien puitteissa objektin suoraan sivulla.

Kuvat

Pelkkiä kuvia voidaan upottaa dokumenttiin img -elementillä. Kuvia siirrettäessä WWW:hen täytyy kuva ensin muokata kuvankäsittelyohjelmalla.

Valitse sopiva pakkaustapa, pakkaamattomat bittikarttaformaatit kuten TIFF tai BMP eivät sovi nettiin. Selaimet tukevat ainakin jpg, png ja gif-formaatteja.

JPEG

PNG

GIF

Object

Object-elementillä voi liittää dokumenttiin periaatteessa mitä tahansa objekteja (kuvia, videoita, animaatioita, ohjelmasovelluksia jne.). Jos selain ei tue haluttua tiedostoa niin object-elementin avulla voidaan määritellä vaihtoehtoisia esitystapoja. Object- elementin sukulaisia ovat standardista poistuva applet- ja epästandardi embed-elementti, joiden käyttöä on syytä välttää. Tärkeimmät ominaisuudet ovat:

Muuta huomioitavaa:

SVG-kuva

<p>
<object type="image/svg+xml"
 data="hazor1e.xml" title="SVG-kuva" >
<img src="hazor1e.gif" alt="SVG-kuva" />
</object>
</p>

map

map-elementillä voidaan tehdä kuvakarttoja, jotka yhdistyvät img- tai object-elementtiin. map-elementtiin liittyy kiinteästi area-elementti, jolla määritellään kuvan tai objektin alueita. area-elementillä on pakollisena ominaisuutena alt-teksti, mikäli selain ei tue kartta-alueita.

Esimerkki, jossa voi napauttaa emolevyn osia.

Tietenkin kartoissa voidaan hyödyntää map-elementtiä, esimerkiksi:

Kuvauskieliä

Kuvauskielet ovat XML:ään perustuvia kieliä, joilla voidaan kuvata WWW:hen sijoitettavia objekteja, kuten esimerkiksi kuvia, kaavoja tai äänidialogeja.

Scalable Vector Graphics (SVG)

SVG on vektorigrafiikan määrittelyyn tarkoitettu kieli. SVG perustuu myös XML:ään.

Esimerkkejä:

MathML

MathML on matemaattisen ja tieteellisen tekstin tuottamiseen tarkoitettu kieli. MathML perustuu XML:ään samalla tavalla kuin XHTML:kin.

MathML:ää tukee selaimista tällä hetkellä vasta Mozilla. Muita MathML-ohjelmistoja löytyy jo paljon.

MathML jakautuu kahteen osaan:

Esimerkkejä:

VoiceXML

Strukturoitu merkintäkieli tietokoneen ja ihmisen väliseen interaktioon puheen välityksellä. Tukee muunmuassa puheendialogeja, äänimerkkikommunikointia, digitoidun äänen välittämistä, puheen äänittämistä ja sen tunnistamista.

Videot

Videotiedostot voivat olla useassa eri formaatissa, kuten kuvatkin. Kullekin formaatille tarvitaan sopiva ohjelma, joka osaa toistaa videon. Formaatteja ovat:

Edellytykset videon toimimiselle suoraan selaimessa

Tiedostopääte ei aina suoraan kerro videon tyyppiä. Esim. AVI-muodossa (*.avi)voi jakaa mitä tahansa edellämainituista videoformaateista.

Videon upottaminen

Äänitiedostot

RealAudio ja MP3 ovat WWW:n käytetyimmät ääniformaatit. Realaudio tukee myös videokuvaa. Ogg Vorbis on MP3:n vapaa kilpailija. Myös ääntä voidaan levittää tiedostona tai tietovirtoina.

Multimedia

Multimedialla tarkoitetaan vuorovaikutteisia audiovisuaalisia esityksiä. Multimediaa voi lisätä WWW:hen muutamin erilaisin tekniikoin.

Synchronized Multimedia Integration Language (SMIL)

SMIL on XML:ään perustuva standardoitu kieli jolla voidaan määritellä synkronoituja multimediaesityksiä kuvien, tekstin, videon ja äänen avulla.

Flash

Flash-sovellukset ovat WWW-sivuille upotettuja vektorigrafiikalla toteutettuja multimediaesityksiä.

Vaatii toimiakseen selaimeen asennetun Flash-laajennuksen

Tulostettavaksi tarkoitetut dokumentit

PDF- ja Postscript-tiedostomuotoja käytetään, kun halutaan dokumentin ulkomuodon pysyvän täsmälleen halutunlaisena.

PDF vaatii Adobe Acrobat Readerin ja Postscript vaatii esim. Ghostviewin. Adobella on on omat maksulliset PDF:n tuottamiseen tarkoitetut ohjelmistot, mutta myös LaTeX:illa ja OpenOfficella voi tuottaa PDF:iä.

Esimerkkejä:

Käyttäjien kommentit

Kommentoi tätä sivua Lisää uusi kommentti
Kurssimateriaalien käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin tai opetusmateriaalina ilman lupaa on ehdottomasti kielletty!
http://appro.mit.jyu.fi/www/luennot/luento8/
© Antti Ekonoja (anjoekon@jyu.fi) <http://users.jyu.fi/~anjoekon/>
Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen@jyu.fi) <http://hazor.iki.fi/>
Jukka Mäntylä (jmantyla@iki.fi) <http://www.iki.fi/jmantyla/>
2005-01-14 18:47:19
Informaatioteknologia - Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta ja avoin yliopisto