Muistin lisääminen
Demo 1

English material

Muistikamman asentaminen

Seuraavissa demotehtävissä on tarkoituksena lisätä muistia demoluokassa olevaan koneeseen. Tutustu ensin demojen lopusta löytyviin muistin lisäämisohjeisiin ennen muistikampojen asentamista. Epäselviin ohjeiden kohtiin kannattaa pyyttää tarkennusta demo-ohjaajalta.

Harjoittele muistin lisäämistä ensin koneen vieressä olevaan irralliseen emolevyyn. Vasta tämän jälkeen voit lisätä muistia varsinaiseen koneeseen. Ole huolellinen käsitellessäsi muistikampoja ja vältä koskettamasta muistikamman pinnalla olevia muistipiirejä!

Koneen luota löytyvät tarvikkeet:

Ohjeita muistikamman asentamiseen

Muistin lisääminen

  1. Tarkista mahtuuko koneen muistipaikkoihin vielä muistia.
  2. Tarkista emolevyn ohjekirjasta minkätyyppisiä SIMMejä tai DIMMejä tarvitset. Simmejä löytyy 30-pinnisiä (8- tai 9-bittisiä) ja 72-pinnisiä (32- tai 36-bittisiä). Dimmit ovat 168-pinnisiä (64- tai 72-bittisiä). Tarvittavien SIMMien leveyden voit tarkistaa manuaalista tai tutkimalla koneesi emolevyllä olevia SIMM-kammoille tarkoitettuja paikkoja.
  3. Tarkista kuinka nopeita koneessasi jo olevat piirit ovat ja varmista että saat kaupasta ainakin yhtä nopeita esim. 60 ns. Tarvittava nopeus selviää taas manuaalista tai tutkimalla jo sinulla ennestään olevia muisteja. Piireissä on yleensä viimeisenä numerona niiden nopeutta kuvaava luku. Esim 6 tarkoittaisi 60ns.

    Uudemmissa DIMMeissä, joissa käytetään SDRAM-tyyppisiä piirejä, on syytä tarkistaa myös kuinka suurta kellotaajuutta kyseinen piiri sietää. Esim. merkintä PC-100 tarkoittaisi 100MHz:n väylätaajuuden kestäviä piirejä.

    SDRAM-piirien kellotaajuuden ja nopeuden vastaavuudet

    nsMHz
    12 ns66 MHz
    10 ns100 MHz
    8 ns120 MHz
    7 ns133 MHz

    Joissakin uusissa koneissa käytetään DDR (Double Data Rate) muistimoduuleja. Näiden yhteensopivuus omaan koneeseen kannattaa varmistaa emolevyn manuaalista ja muistipiirin tiedoista. Nämä muistimoduulit tukevat jopa 266 MHz:n nopeutta (PC2100).

  4. Tarkista kelpaako koneeseesi vain yksipuoleiset vai myös kaksipuoleiset simmit. Yksipuoleinen = piirejä vain toisella puolella. Kaksipuoleinen = piirejä molemmilla puolilla. Jos simmipaikat ovat hyvin tiiviisti emolevyllä, kaksipuoleisia simmejä ei todennäköisesti voi käyttää.
  5. Tarkista manuaalista haluaako emolevysi pariteetillista vai pariteetitonta muistia. Pariteetillisissa piireissä on yksi ylimääräinen bitti esim. 9-bittinen tai 36-bittinen simmi. Jos emolevysi käyttää pariteetitonta muistia niin voit huoletta käyttää myös pariteetillisia piirejä. Ylimääräinen bitti jää vain käyttämättä.
  6. Tarkista emolevysi manuaalista montako simmiä kerrallaan voi emolevyllesi lisätä. Yleiset periaatteet ovat seuraavat:
    • 30-pinnisiä simmejä on käytössä enää lähinnä joissakin 486-tasoisissa ja vanhemmissa koneissa. 486 on 32-bittinen prosessori eli sen pitää saada muistiakin 32-bitin (36-bittiä pariteetilla) pätkissä. 30-pinniset simmit ovat 8-bittisiä (9 pariteetilla) joten niitä täytyy lisätä 4 kpl kerrallaan jotta saadaan haluttu 32-bittiä (36) täyteen.
    • 72-pinniset simmit ovat valmiiksi 32-bittisiä (36-bittiä pariteetilla) joten niitä voi lisätä 486:iin yksi kerrallaan. Pentium on 64-bittinen prosessori joten se vaatii kerrallaan kaksi kappaletta 32-bittisiä 72-pinnisiä simmejä (32*2 = 64).
    • Dimmit ovat valmiiksi 64-bittisiä joten ne kelpaavat Pentium/Pentium II/Pentium III/AMD K6/Athlon-prosessoreille yksi kerrallaan. Joillakin emolevyillä on paikkoja sekä dimmeille että simmeille. Emolevystä riippuen voit ehkä käyttää vain jommankumman tyyppistä muistia tai sitten molempia yhtäaikaa. Tarkista manuaalista!
  7. Tarkista manuaalista käyttääkö emolevysi EDO(Extended Data Output )-, FPM(Fast Page Mode)- vaiko SDRAM-tyyppistä muistia. Jos muistin tyypistä ei ole tarkempaa mainintaa niin
    1. Jos emolevyysi sopivat 30pin simmit, niin kyseessä on FPM-muisti.
    2. Jos emolevyysi sopivat 72pin simmit, niin kyseessä on joko FPM tai EDO muisti. Jotta saadaan hyödynnettyä EDO-muistien tehokkuus, täytyy emolevyn tukea EDO-muisteja ja kaikkien muistipiirien olla EDO-tyyppisiä. Jos et tiedä em. ominaisuuksista on varmempaa ostaa FPM-muistia.
    3. Jos emolevyysi sopivat dimmit, niin kyseessä on joko EDO tai SDRAM muisti. EDO-dimmejä käytettiin lähinnä Pentium ja Pentium MMX laitteissa. Kaikissa uudemmissa (Pentium II/III/IV/Athlon/Duron/Celeron) emolevyissä käytetään SDRAM- tai DDR-dimmejä.
  8. Simmejä asentaessa älä käytä raakaa voimaa. Simmit menevät paikalleen vain oikein päin hieman vinosti asennettuina. Simmien toisessa reunassa on pieni loveus joka osoittaa miten päin piiri on asennettava. Napsauta piiri tukevasti paikalleen pidikkeiden varaan. Dimmejä ei asenneta vinottain vaan ne painetaan pidikkeeseen suoraan.
  9. Kone tunnistaa automaattisesti lisätyn muistin. Joissakin vanhemmissa koneissa (386, 486) voit joutua säätämään biosin setupista välimuistin ymmärtämää muistin määrää. Voit joutua joskus lisäämään koneeseesi (486, Pentium) myös välimuistia jos varsinaista muistia on hyvin paljon (yli 64 Mt). Kone toimii vähemmälläkin välimuistilla mutta ei niin nopeasti kuin olisi mahdollista.
Kurssimateriaalien käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin tai opetusmateriaalina ilman lupaa on ehdottomasti kielletty!
http://appro.mit.jyu.fi/laitteistot/demot/demo1/muisti.html
© Tommi Lahtonen (tommi.j.lahtonen@jyu.fi)<URL: http://www.iki.fi/hazor/>
2003-05-16 17:10:19