CSS (Cascading Style Sheets)

Seuraavassa tarkastellaan CSS-tyylilomakkeiden käyttöä ja niiden perusominaisuuksia Cascading Style Sheets, level 1 (CSS1)-suosituksen mukaisesti

Periaate

Hyödyt

Muistettava

Tyylien liittäminen dokumenttiin

Tyylit liitetään xhtml-dokumenttiin link-elementillä seuraavaan tapaan:

  <link href="tyylit.css" rel="stylesheet" type="text/css" title="Tyylin nimi" />

Samaan dokumenttiin voi liittää myös useita vaihtoehtoisia tyylejä:

  <link href="tyylit.css" rel="Alternate stylesheet" type="text/css" title="Tyylin nimi" />

Tyylien määrittäminen

Perusperiaate on muuttaa olemassaolevien HTML-elementtien ominaisuuksia. Oletuksena tyylin nimi on siis sama kuin sen HTML-elementin nimi, jonka ulkoasuominaisuuksia halutaan muokata. Jokaisella muutettavalla ominaisuudella on tietty nimi.

tyylinimi {
  ominaisuus:  arvo;
}

Esim. määritellään body-elementin tekstin väriksi musta ja taustaväriksi valkoinen:

body {
  color:  black;
  background-color:  white;
}

Asiayhteyden mukaan määräytyvät tyylit

Tyylien avulla voidaan määritellä asiayhteyden mukaan käyttäytyviä tyylejä. Eräs tällainen esimerkki on p-elementin sisällä oleva strong-elementti.

p-elementin sisällä oleva strong-elementti muotoillaan seuraavan säännön mukaisesti:

p strong {
		background-color: white;
		color: red;
}

Esimerkki asiayhteyden mukaan määräytyvästä tyylistä.

Tyylien aliluokat (engl. selectors)

class-attribuutin avulla voidaan xhtml-elementti määrätä käyttämään tiettyä tyyliä. Esim.

<p>Normaalitekstiä kappaleellinen</p>
<p class="varoitus">varoitus </p>

Vastaavat tyylimääritykset

p {
  background-color: white;
  color: green;
  text-align: center;
}

p.varoitus {
  background-color: white;
  color: red;
}

Edellisen aliluokan yleistys, jota voidaan käyttää kaikkien elementtien yhteydessä.

.varoitus {
  background-color: white;
  color: red;
}

Esimerkki tyylin aliluokan käytöstä .

Näennäisluokat (pseudoluokat)

Näennäisluokat ovat tyylien erikoistapauksia, jolla saadaan esimerkiksi linkille tapauskohtainen käyttäytyminen sen mukaan onko linkki vierailtu vai ei.

a:link {		/* vierailematon linkki */
	color: blue;
	background-color: transparent;
}

a:visited {		/* vierailtu linkki 	*/
	color: purple;
	background-color: transparent;
}

a:active {		/* aktiivinen linkki 	*/
	color: red;
	background-color: transparent;
}

a:hover {   /* kohdistettu linkki */ 
  color: blue;
	background-color: gray;

}

Esimerkki näennäisluokkien käytöstä.

Pituuksien määrittäminen

Pituudet ja korkeudet kannattaa aina ilmaista suhteellisesti prosentteina tai em-yksikköinä. em suhteutetaan aina oletusfontin kokoon. px (pikseli) yksikköä voi käyttää reunusten ja marginaalien määrittelyssä mutta ei kirjasin koon määrittämiseen.

p {
	font-size: 120%;
}
h1 {
	margin-top: 1em;
}
h2 {
	border: 1px solid black;
}

Kommentit

Kommentointi onnistuu c-kielestä tutulla tavalla:

strong { /* Korostamiseen käytettävä tyyli */
       background-color: white;
       color: red;
}

Sivuilla käytettävät värit

Värien määrittämisessä on käytössä useita tapoja. Helpoin tapa on käyttää prosentteja:

p {
	background-color: rgb(100%, 100%, 100%) /* valkoinen */
}

Linkkejä värien määrittämisestä:

Ominaisuudet

CSS1:N OMINAISUUDET

Monimutkaisempia esimerkkejä

CSS:n hienompiin ominaisuuksiin tutustutaan myöhemmin CSS2-luennolla.

Asemointikokeiluja

W3C Core Styles

Eric Meyerin CSS/edge-sivusto sisältää useita hienoja esimerkkejä CSS:n mahdollisuuksista.

Pahimpia syntaksi- ja kirjoitusvirheitä voi välttää validoimalla CSS-tiedostonsa W3C:n CSS validatorilla

Tarkemmin CSS:n eri ominaisuuksia voi lukea Tietoverkot työvälineenä -kurssin monisteesta ja luentosivuilta.

http://appro.mit.jyu.fi/tietoverkot/luennot/luento3/
© Tommi Lahtonen (tjlahton@mit.jyu.fi)<URL: http://www.iki.fi/hazor/>
2003-09-24 14:35:11